Lue keskustelun säännöt.
Missä vankileirissä Akseli Koskela oli Täällä Pohjantähden alla-kirjoissa?
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nro. 78 kirjoittaa, että lisämaa ei ollut seurakunnan. Kenenkähän se sitten oli?
Moraalisesti tarkasteltuna Jussin, koska raivasi sen. Ilman Jussia se ei olisi tuottanut mitään.
No entä lain mukaan?
No eikös se seurakunnan ollut? En minä ole muuta väittänytkään, totesin vain että Jussi sai lisämaan tuottamaan omalla työllään. Korvaus olisi ollut paikallaan.
Nro 78 nimenomaan väittää, että lisämaa ei ollut seurakunnan. Olisi kiva kuulla sille jotain perusteluja.
Ylipäätään tuosta episodista tulee mieleen oma tuttavani. Hän muutti asumaan vuokralle omakotitaloon, jonka omisti huonokuntoinen vanhus. Taloon ei oltu tehty mitään korjauksia vuosiin. Tuttavani alkoi remontoida taloa vuokranantajan luvalla ja omilla rahoillaan, oman makunsa mukaan. Minulle hän kertoi, että aikoo ostaa talon vanhukselta.
Kuinkas sitten kävikään, vanhus kuoli ja perikunta myi talon ihan toisaalle.
Olisiko tuttavani ollut talon moraalinen omistaja?
Jussi raivasi maat ja ne vietiin häneltä ilman mitään korvausta tehdystä työstä. Myös taksvärkkipäiviä lisättiin niin kovin, että oman torpan työt piti teettää osin lapsilla (Akseli joutui tosi koville jo 12-13-vuotiaana), ja öisin. Myös velkaa oli, ja talous siksi tiukilla. Rankkaa se elämä oli 1900-luvun alussa. Sieltä nousi Akselin katkeruus: epäoikeudenmukaisuudesta, jonka isänsä joutui kohtaamaan ja nöyristelemään. Jyrkkä ja velvollisuudentuntoinen Akseli uhrautuu muiden puolesta ja lähtee mukaan vakaumuksensa puolesta jopa taisteluun, ajaakseen ei vain omaa (torppari)asiaa vaan myös muille oikeudenmukaisuutta. Vaikka seuraukset olivat kauheat, niin niiden tapahtumien vuoksi ( ja sen ansiosta, että asioista pystyttiin jälkeenpäin sopimaan vastapuolen kanssa poliittisesti) meillä on nykyään maailman onnellisin maa, jossa saamme asua.
Jussi raivasi maat omasta halustaan ja vuokrakin oli vanhan rovastin aikana pieni. Salpakarien tultua taksvärkkipäiviä lisättiin vain vähän, ne kuusi naistenpäivää, minkä tekijäksi Akselikin lapsena kelpuutettiin. Ja luonnollisesti lapset tekivät töitä kotona, epänormaalia olisi ollut jos eivät olisi tehneet. Velkaa Jussilla ei koskaan ollut, hän oli vain pihi.
Akseli ei uhrautunut muiden puolesta ainakaan epäitsekkyyttään: hänellä oli se yksi oma asia, torppariasia, minkä vuoksi hän ajautui työväenliikkeeseen ja minkä vuoksi hän irrottautui sosialismista kun sai lunastaa torpan itselleen. Velvollisuudentuntoinen hän toki oli, monessa tilanteessa tosin itsepäivyyttään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olette parissa päivässä polkaisseet pystyyn kiinnostavan ketjun! Hyvä AV! Vieläköhän löytyy lisää näkökulmia? Odotan innolla..
Ilmari ei voi olla Valtun isä. Ilmari lähti saksaan helmikuussa 1915.Valtu syntyi toukokuussa 1916.Kirjan kolmannessa osassa Valtun kaatumisen jälkeen,(Valtu kaatui joulukuussa 1939)kartanon rouva kysyi Aunelta: Kuinka vanha poikanne oli? Johon Aune vastasi: "Hän olisi toukokuussa täyttänyt 24 vuotta."Eli Aunen raskauden alkaessa Ilmari oli ollut jo puoli vuotta saksassa.
Kirjan lukenut kirjoitti:
Ilmari ei voi olla Valtun isä. Ilmari lähti saksaan helmikuussa 1915.Valtu syntyi toukokuussa 1916.Kirjan kolmannessa osassa Valtun kaatumisen jälkeen,(Valtu kaatui joulukuussa 1939)kartanon rouva kysyi Aunelta: Kuinka vanha poikanne oli? Johon Aune vastasi: "Hän olisi toukokuussa täyttänyt 24 vuotta."Eli Aunen raskauden alkaessa Ilmari oli ollut jo puoli vuotta saksassa.
Kiinnostavaa että joku kiinnittää huomiota yksityiskohtiin. Jäin miettimään tuota ja tarkistin itsekin kirjasta tämän asian:
-Ensimmäinen maailmansota syttyi samana kesänä kun Aune tuli raskaaksi (28.heinäkuuta 1914).
-Ilmari oli kuolla arjen tylsyyteen ja sotauutinen toi häneen kiihtymystä ja intoa. Purkaakseen tuota levottomuuttaan hän paineli kävelylle ja pyykkirannassa päätyi painelemaan Auneakin.
-Helmikuussa 1915 (n. puoli vuotta myöhemmin) Ilmari lähtee saksaan.
-On loogista että Valtu syntyi toukokuussa 1915. Vai sanotaanko jossain kohdassa kirjaa että Valtu syntyi vuonna 1916?
-Valtu kaatuu talvisodassa 1939. En ymmärrä, että miksi Aune sanoo että Valtu olisi täyttänyt 24 vuotta toukokuussa 1940, kun minun laskujeni mukaan hän olisi täyttänyt 25. 🤔
Joku tässä ei täsmää.. Olisiko kirjailijalle sattunut pieni laskuvirhe, tai painomuste paholainen, tai sitten Aune ei sanonut lapsensa ikää oikein.. 🙄
Mutta minun mielestäni on aivan mahdollista että Ilmari olisi Valtun isä.
Mitä ajatuksia herättää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjan lukenut kirjoitti:
Ilmari ei voi olla Valtun isä. Ilmari lähti saksaan helmikuussa 1915.Valtu syntyi toukokuussa 1916.Kirjan kolmannessa osassa Valtun kaatumisen jälkeen,(Valtu kaatui joulukuussa 1939)kartanon rouva kysyi Aunelta: Kuinka vanha poikanne oli? Johon Aune vastasi: "Hän olisi toukokuussa täyttänyt 24 vuotta."Eli Aunen raskauden alkaessa Ilmari oli ollut jo puoli vuotta saksassa.
Kiinnostavaa että joku kiinnittää huomiota yksityiskohtiin. Jäin miettimään tuota ja tarkistin itsekin kirjasta tämän asian:
-Ensimmäinen maailmansota syttyi samana kesänä kun Aune tuli raskaaksi (28.heinäkuuta 1914).
-Ilmari oli kuolla arjen tylsyyteen ja sotauutinen toi häneen kiihtymystä ja intoa. Purkaakseen tuota levottomuuttaan hän paineli kävelylle ja pyykkirannassa päätyi painelemaan Auneakin.
-Helmikuussa 1915 (n. puoli vuotta myöhemmin) Ilmari lähtee saksaan.
-On loogista että Valtu syntyi toukokuussa 1915. Vai sanotaanko jossain kohdassa kirjaa että Valtu syntyi vuonna 1916?
-Valtu kaatuu talvisodassa 1939. En ymmärrä, että miksi Aune sanoo että Valtu olisi täyttänyt 24 vuotta toukokuussa 1940, kun minun laskujeni mukaan hän olisi täyttänyt 25. 🤔Joku tässä ei täsmää.. Olisiko kirjailijalle sattunut pieni laskuvirhe, tai painomuste paholainen, tai sitten Aune ei sanonut lapsensa ikää oikein.. 🙄
Mutta minun mielestäni on aivan mahdollista että Ilmari olisi Valtun isä.
Mitä ajatuksia herättää?
Tämä Aune rassukka kun kiersi mieheltä miehelle. Kun Aune oli pikkasen vajaa.
Kukaan ei tiedä, kuka oli Valtsun isä.
Mutta Kivivuoren emäntä, siis Akselin puolison Elina äiti, vei ruokaa ja auttoi Aunea, kun yksi Kivivuoren pojistakin, hyväksikäytti Aunea.
Ja Aune sanoi, että eniten hän oli ladossa ja aitoissa Kivivuoren pojan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjan lukenut kirjoitti:
Ilmari ei voi olla Valtun isä. Ilmari lähti saksaan helmikuussa 1915.Valtu syntyi toukokuussa 1916.Kirjan kolmannessa osassa Valtun kaatumisen jälkeen,(Valtu kaatui joulukuussa 1939)kartanon rouva kysyi Aunelta: Kuinka vanha poikanne oli? Johon Aune vastasi: "Hän olisi toukokuussa täyttänyt 24 vuotta."Eli Aunen raskauden alkaessa Ilmari oli ollut jo puoli vuotta saksassa.
Kiinnostavaa että joku kiinnittää huomiota yksityiskohtiin. Jäin miettimään tuota ja tarkistin itsekin kirjasta tämän asian:
-Ensimmäinen maailmansota syttyi samana kesänä kun Aune tuli raskaaksi (28.heinäkuuta 1914).
-Ilmari oli kuolla arjen tylsyyteen ja sotauutinen toi häneen kiihtymystä ja intoa. Purkaakseen tuota levottomuuttaan hän paineli kävelylle ja pyykkirannassa päätyi painelemaan Auneakin.
-Helmikuussa 1915 (n. puoli vuotta myöhemmin) Ilmari lähtee saksaan.
-On loogista että Valtu syntyi toukokuussa 1915. Vai sanotaanko jossain kohdassa kirjaa että Valtu syntyi vuonna 1916?
-Valtu kaatuu talvisodassa 1939. En ymmärrä, että miksi Aune sanoo että Valtu olisi täyttänyt 24 vuotta toukokuussa 1940, kun minun laskujeni mukaan hän olisi täyttänyt 25. 🤔Joku tässä ei täsmää.. Olisiko kirjailijalle sattunut pieni laskuvirhe, tai painomuste paholainen, tai sitten Aune ei sanonut lapsensa ikää oikein.. 🙄
Mutta minun mielestäni on aivan mahdollista että Ilmari olisi Valtun isä.
Mitä ajatuksia herättää?
Tämä Aune rassukka kun kiersi mieheltä miehelle. Kun Aune oli pikkasen vajaa.
Kukaan ei tiedä, kuka oli Valtsun isä.
Mutta Kivivuoren emäntä, siis Akselin puolison Elina äiti, vei ruokaa ja auttoi Aunea, kun yksi Kivivuoren pojistakin, hyväksikäytti Aunea.
Ja Aune sanoi, että eniten hän oli ladossa ja aitoissa Kivivuoren pojan kanssa.
Niinpä, Väinö Linna jätti tämän isyys-seikan mysteeriksi, vaikka kyllä sen rivien välistä haistaa, että siihen hän saattaa viitata.. 🤔 Ärsyttävä, mutta todella toimiva taktiikka tarinankertojalta! 😏
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauanko akseli vietti aikaa vankileireillä. Josain kohtaa kirjaa sanotaan että kun kiviojan lauri sai 3 vuoden tuomion, pääsi hän heti vapauteen. Kankaanpää taas sai 8 vuotta ja kuoli vankeudessa.
Voiko siitä siis ymmärtää että siihen mennessä vankeus oli jo kestänyt 3 vuotta tai yli?
Kaikissa keskusteluissa usein on tämä tyyppi " vihattiin kun olin oppikoulussa." Oman ikäluokkani ihmisissä paljon näitä jotka korostivat ylemmyyttään siten käytyään 5 lk oppikoulua.
Tieto löytyy kyllä paljonko kuoli punaisia ja paljonko valkoisia. Se ei oke muistitiedon varassa.
Akselin veljet ammuttiin montulle, he eivät olleet sotimassa. Vain voittajat lahtasivat naisia ja lapsia ja vanhuksia ja siviilejä montulle.
Isäni oli valkoisten kannattaja, setäni istui Hennalassa. 40-luvun sodan Tammisaaressa. Vanhoina ukkoina vielä kinastelivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt ehtinyt lukea koko keskustelua. Tuo keuhkotautijuonne pisti silmään. Punaiset oli niin vähän aikaa niskan päällä ettei siinä nyt montaa pappia ehditty pakottaa tekemään vääriä kirjauksia.
Sensijaan oikea historia kertoo vankileireillä ihmisten kuolleen nälkään, keuhkotautiin, punatautiin ym. Sen lisäksi että heitä "aamunkoitteessa ammuttiin. "
Et sitten ole aikaasi paljon historian lukemiseen tuhlannut, noh onneksi mutu toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiukan outoa etteivät vanhemmat sättineet kun tapatti veljensä jo nopeasti tuhoon tuomitulla sotimisella johon Koskelan tapaiset talolliset edes osallistuneet?
Jussi Koskelalla oli hyvä suhde vanhaan rovastiin. Jussi oli nöyrä puurtaja, mutta Akseli nuorena vihaisena miehenä kyseenalaisti auktoriteetteja ja epäoikeudenmukaisuutta.
Rovastilla taas oli tuhlaileva puoliso, joka ahneesti halusi kiristää taksvärkkejä, hän oli kotoisin herraskaisista piireistä ja piti maalaisia moukkina ja rääsyläisinä.
Rovastin puoliso oli tyypipuhdas narsisti, samoin kuin poikansa. Rovasti itse oli enemmän sympaattinen, sovintoa haluava mies, mutta olosuhteet ja puoliso veti häntä omaan suuntaansa. Hän kunnioitti Jussia niin paljon, että itki kun tämä kuoli ja maksoi hautajaisetkin. Oli aikanaan my
Henkilönä vastuuton nahjus, oli muijansa ja silmää tekevien tossun alla ja vietävissä. Vaikka oma mielipide olisi ollut oikeudenmukainenkin, ei ollut kanttia puolustaa sitä ja seistä sanojensa takana. Henkisesti veltto ja ristiriitoja välttelevä, muiden valtaa nauttivien selän taakse piiloutuva. Helposti muijansa manipuloitavissa: "jos et tee niikuin sanon, eipä taida pimppaa irrota sitten". Taisi viikko kieltäymystä iatkaista kamelin selkärangan.
Menetti onhan rakkaan poikansa jatkosodassa. Siihen adti ei ymmärtänyt muiden kyläläisten menetyksiä juurikaan. Mahtoiko lopulta ymmärtää edes omaa menetystään. Tuskinpa. Herra antaa, Herra ottaa. Kiittäkää Herraa. ( Ylä- vai alakerran? Oma valinta).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nro. 78 kirjoittaa, että lisämaa ei ollut seurakunnan. Kenenkähän se sitten oli?
Moraalisesti tarkasteltuna Jussin, koska raivasi sen. Ilman Jussia se ei olisi tuottanut mitään.
No entä lain mukaan?
No eikös se seurakunnan ollut? En minä ole muuta väittänytkään, totesin vain että Jussi sai lisämaan tuottamaan omalla työllään. Korvaus olisi ollut paikallaan.
Nro 78 nimenomaan väittää, että lisämaa ei ollut seurakunnan. Olisi kiva kuulla sille jotain perusteluja.
Ylip
Hienoa, että elämäntyöllään saa sentään lunastettua hautapaikan. Hieno tavoite. Ja mitäpä sitä ihminen muutakaan.
Jussillahan oli säästöjä ja hän jopa suunnitteli torpan ostamista omakseen, kun saisi vielä vähän säästettyä. Näin mainitaan trilogian ensimmäisessä osassa. Eri asia on, olisiko pappila myynyt lypsävää lehmää. Kirkkoherra varmaankin olisi, mutta vaimo ja kirkkoneuvosto olisivat ehkä pistäneet sellaisen hinnan, että ei olisi onnistunut. Niin tai näin, inflaatio söikin sitten rahanarvon ja se Jussin varallisuus meni siinä. Tämä oli Jussille varmaan käsittämätöntä, mutta onnekseen hän ehti ostaa itselleen ja Almalle hautapaikat, mistä kaupasta itseään onnitteli. Siihen kun ei inflaatiokaan pystynyt vaikuttamaan.