Älykkään alisuorittajamiehen dilemma

Vierailija kirjoitti:

Tunnen yhden miehen joka on ehdottoman varma omasta älykkyydestään, koska omaa useamman tutkinnon. Paasaa alati siitä kun naista ei löydy kun niille ei kelpaa kunnollinen mies yms. Totuus taitaa valitettavasti olla ihan jotain muuta. Tyyppi on tosi tahditon ja sosiaalisesti lahjaton, sellainen totuuden torvi, möläyttelee monologeissaan kaikkea mahdollista ääneen eikä ymmärrä yhtään loukkaavansa mielipiteillään mahdollisten kanssa olijoiden tunteita. Viittaa usein omaan älykkyyteensä ja vähättelee naisia mitä eriskummallisimmista asioista, usein puheet sivuavat jo sovinismia. Sekin on esim. merkki naisen typeryydestä ettei ymmärrä minkälainen lottovoitto hän on. 

Kuulostaa ihan tämän palstan nimimerkki Sinkkumieheltä :D.

Mulla on yksi tuollainen miespuolinen älykäs alisuoriutuja kaverina. Ihan hauska tyyppi, ja keskustelu on toisinaan hyvinkin kiivasta ja vauhdikasta. Ei hän ole hassumman näköinenkään ja harrastaa urheilua. En kuitenkaan koe häntä mitenkään seksikkääksi. Hän on sellainen "hyvä mies, mutta jollekin toiselle". Osasyy on ehkä sellainen hieman teilaava asenne ja tietynlainen jyrkkyys joissain mielipiteissä, jonka oikeuttaa sillä, että hän tietää olevansa älykäs. Se on hauskaa satunnaisissa keskusteluissa kun saa kunnon kähinän päälle jostain aiheesta, mutta parisuhteessa olisi varmasti todella uuvuttavaa. Siksi hänelle sopii paremmin ne joo joo -naiset, sillä he tietenkin jaksavat tuollaista paremmin. Itse kaipaan älykkäässä kumppanissa kuitenkin enemmän sellaista pohdiskelevaa ja eri perspektiivejä hakevaa asennetta, sekä kykyä asettua myös toisen asemaan. En tiedä osuuko sinuun ollenkaan, mutta ehkä saat tästä jotain pureskeltavaa.

Ihan todellako ap:n ja suurimman osan keskustelijoista mielestä tilintarkastajan työ on alisuoriutumista? Eikö se ole ihan hyvä ja kelvollinen toimihenkilötehtävä? Itse naisena työskentelen erilaisessa, mutta ainakin oman luokituksen mukaan suurinpiirtein saman tasoisessa tehtävässä, enkä kyllä pidä itseäni minään alisuoriutujana. En tietenkään ajattele olevani erityisen menestynyt, mutta että alisuoriutuja? Minä pitäisin hiukan omituisena henkilöä, joka on minusta ihan hyvässä, "tavallisessa" työssä, mutta puhuu itsestään alisuoriutujana. Lisäksi takuulla loukkaantusin, jos itsestäni ajateltaisiin niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkoa vielä edelliseen - jos joku epäilee asiaa, voi tarkistaa sen tilastokeskuksen sivuilta. Muistaakseni biologian oppikirjoissakin sanottiin, että uroksia syntyy pikkuisen enemmän kuin naaraita.

Se voi olla ihan totta. Voi ajatella, että luonto tai Luoja on halunnut silläkin tavalla varmistaa lisääntymisen. Siittäjiä on riittävän paljon ja heikoimmat voidaan jättää pois. Naaraat voivat suorittaa valintaa.

Epäilen kuitenkin itse evoluutiota. Se voi esimerkiksi sodassa hävittää urhoollisimmat ja oikeudenmukaisimmat yksilöt ja jättää ns. jätteen jäljelle. Mitenkään itsestäänselvää ei ole, että evoluutiossa paras aines etenee.

Toisaalta luin jostain apinalaumasta jossa aggressiivisimmat urokset jostain syystä kuolivat. Laumassa elettiin sen jälkeen muutama sukupolvi rauhan ja harmonian aikaa, kunnes palattiin takaisin normaaliin. Ehkä tuolloin rauhan aikana lauma pääsee taas kasvamaan ja lisääntymään rauhassa hetken, kunnes aggressio palaa. Ehkä kyseessä on joku säätelymekanismi? Hakematta tulee mieleen toinen maailmansota, jonka jäljiltä saatiin hetki ennennäkemätöntä rauhaa Euroopassa. Nyt on taas merkit sellaiset, että normaaliin paluu on väistämättä edessä?

No näinhän se on usein ihmisten maailmassa. TV-ohjelma survivors kiteyuttää pelin aika hyvin: vahvin ei voita, vaan ovelin. Tai siis se, jolla on fyysiset ominaisuudet, henkinen kapasiteetti ja kyky myös likaiseen peliin parhaassa balanssissa keskenään. Ei ehkä kuippu millään osa-alueella, mutta jokaisessa tasavahva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkoa vielä edelliseen - jos joku epäilee asiaa, voi tarkistaa sen tilastokeskuksen sivuilta. Muistaakseni biologian oppikirjoissakin sanottiin, että uroksia syntyy pikkuisen enemmän kuin naaraita.

En tiedä miten asian laita on oikeasti mutta sitä ihmettelen että eikö miesten pitänyt olla se järkeen ja logiikkaan reaktionsa perustava sukupuoli? Miksi ihmeessä sitten miehet ovat tehneet oman taiteenlajinsa katkeruudesta naisille, kun joka tapauksessa suuri määrä miehiä jää väistämättä ilman? Mitä ihmeen järkeä on tuittuilla tästä naisille, eikö luulisi olevan kiire kehittää itseään ettei itse olisi se joka jää riman alle? Takuulla jos edes jollain lailla yrittää itseään kehittää, joku muu, vaukka vauvalla työkseen voliseva, jää taakse?

No kyllähän se harmitta jos mikään ei onnistu ja homma mene ehelposti väkisin yrittämiseksi ja se pahentaa tilannetta. Asiassa kuin asiassa ja parinvalinnassa etenkin. Ihan luonnollista tuo kai on, että se ilman naisia jäävä osuus muuttuu katkeraksi. Kun ei niitä naisia kaikille riitä.

Vierailija kirjoitti:

Ihan todellako ap:n ja suurimman osan keskustelijoista mielestä tilintarkastajan työ on alisuoriutumista? Eikö se ole ihan hyvä ja kelvollinen toimihenkilötehtävä? Itse naisena työskentelen erilaisessa, mutta ainakin oman luokituksen mukaan suurinpiirtein saman tasoisessa tehtävässä, enkä kyllä pidä itseäni minään alisuoriutujana. En tietenkään ajattele olevani erityisen menestynyt, mutta että alisuoriutuja? Minä pitäisin hiukan omituisena henkilöä, joka on minusta ihan hyvässä, "tavallisessa" työssä, mutta puhuu itsestään alisuoriutujana. Lisäksi takuulla loukkaantusin, jos itsestäni ajateltaisiin niin.

Alisuoriutumista on suoriutumista huonommin kuin omien kykyjen perusteella voisi olla mahdollista. Eli jos vaikka Stephen Hawking olisi päätynyt vaikka rakennusinsinööriksi. En tarkoita mollata rakennusinsinöörejä, se on oikein hyvä ammatti. Mutta jos olet häikäisevän nerokas yksilö, pystyt varmasti vielä parempaan jos yrität. Ap siis kokee, että olisi pystynyt elämässä parempaankin, mutta ei jaksa nähdä liikaa vaivaa maallisten asioiden takia.

Minulla on älykäs alisuorittajamies ja olen itse älykäs, miestäni älykkäämpi. Yhdessä ooltu 15 v ja on lapsia, joita hoidamme puoliksi, samoin kuin kotityöt hoidamme puoliksi. Meillä menee yleensä niin, että molemmat keskustelemme asioista, mutta minä älykkäämpänä varmaan tuon enemmän parisuhteeseen silloin ku tarvitaan älyä ja mies tuo fyysistä vahvuutta ja pehmeyttä. Alisuorittaja kun on, niin on amk tason tutkinto ja työssä ei ole koskaan halunnut edetä yhtään mihinkään. Työnsä kuitenkin tekee, mutta ennemmin tekee kotijuttuja, on lapsen kanssa ja pelailee ja lukee kuin panostaa työkuvioihin.

Nainen hakee miehessä koko pakettia. Rahalla ei juurikaan ole merkitystä erittäin älykkäiden, mutta tunnepuolelta vahvojen naisten kanssa. Omasta lähipiiristä löydän heti pari muutakin älykästä naista, joiden mies on alisuorittaja tai muuten vaan tyhmempi ja on matalammin koulutettu. Että kyllä niitä naisia on.

Mieheltä olen aina odottanut pehmeyttä, huomaavaisuutta, kykyä tukea ja varmuutta pysyä mukana vaikeinakin aikoina. Minä olen älykäs, mutta en ole vahva ihminen, mieheni on minun kallioni, joka pitää meidän elämäämme pystyssä. Ei rahalla, vaan henkisellä tasolla.

Aloittajalle sanoisin, että ehkä hän ei ole sellainen ihminen, jota kaltaiseni naiset etsivät. Alisuorittajalta odotetaan merkittävää panostusta kotiin ja lapsiin. Sitten on erikseen naisia, jotka arvostavat enemmän työkuvioita ja rahaa ja silloin ei ehkä vaaditakaan niin suurta henkistä panostusta. Jos alisuorittaa sekä töissä, että kotona on turha kuvitella löytävänsä älykästä naista, koska siihen parisuhteeseen on tuotava jotain kummankin ja älykkäät naiset löytävät sen parisuhteen sitten muista miehistä, esimerkiksi niistä ei-niin-älykkäistä, jotka ovat valmiita panostamaan kotiin. Harva älykäs nainen haluaa hoitaa kaiken töissä ja kotona.

Vierailija kirjoitti:

Jatkoa vielä edelliseen - jos joku epäilee asiaa, voi tarkistaa sen tilastokeskuksen sivuilta. Muistaakseni biologian oppikirjoissakin sanottiin, että uroksia syntyy pikkuisen enemmän kuin naaraita.

Koska niiden kuolleisuus on suurempi koko elinkaaren ajan.

Mä arvostan miehessä älykkyyttä, vaikken itse mikään Einstein olekaan. Sujuvat keskustelutaidot ja älyllinen stimulaatio ovat erittäin tärkeitä elementtejä, ja harmittavan harva "haastaa" minut. Ehkä sitten pidän siitä, kun tunnen itseni hieman tyhmäksi.

Tämä on sitten luonut sellaisen oravanpyörän, että kiinnostun tuollaisista ehkä hieman tunneälyltään vajavaisista ihmisistä, koska joko oletan sen liittyvän älykkyyteen, tai se on korkean älykkyyden valitettava lieveilmiö. Heidän kanssaan keskustelu on stimuloivaa, mutta harvemmin on muutoin kemiaa. Jos minä olen kiinnostunut heistä, he kokevat tarpeekseen ilmaista kuin rautalangasta vääntäen, miksi en ole heille hyvä. Ajatusmaailma on melkoisen mustavalkoinen ja ehdoton.

Myös seksi tuntuu olevan monelle tällaiselle pakkomielle. Perinteinen läheisyys ei riitä, vaan seksin täytyy olla jonkinlaista ranskalaista sirkusakrobatiaa.

Vierailija kirjoitti:

Ihan todellako ap:n ja suurimman osan keskustelijoista mielestä tilintarkastajan työ on alisuoriutumista? Eikö se ole ihan hyvä ja kelvollinen toimihenkilötehtävä? Itse naisena työskentelen erilaisessa, mutta ainakin oman luokituksen mukaan suurinpiirtein saman tasoisessa tehtävässä, enkä kyllä pidä itseäni minään alisuoriutujana. En tietenkään ajattele olevani erityisen menestynyt, mutta että alisuoriutuja? Minä pitäisin hiukan omituisena henkilöä, joka on minusta ihan hyvässä, "tavallisessa" työssä, mutta puhuu itsestään alisuoriutujana. Lisäksi takuulla loukkaantusin, jos itsestäni ajateltaisiin niin.

Jostain peruskelpotyöstä tulee alisuorittajatyötä, jos sen tekijä katsoo, että hänen rahkeensa älyllisesti riittäisivät toisenlaisiinkin tehtäviin mutta henkilön oman kunnianhimon puutteen vuoksi hän on jäänyt töihin, joihin hän on tyytynyt.

Eikö ap:lla ole harrastusta, joka osoittaa, että hänellä on kunnianhimoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkoa vielä edelliseen - jos joku epäilee asiaa, voi tarkistaa sen tilastokeskuksen sivuilta. Muistaakseni biologian oppikirjoissakin sanottiin, että uroksia syntyy pikkuisen enemmän kuin naaraita.

Se voi olla ihan totta. Voi ajatella, että luonto tai Luoja on halunnut silläkin tavalla varmistaa lisääntymisen. Siittäjiä on riittävän paljon ja heikoimmat voidaan jättää pois. Naaraat voivat suorittaa valintaa.

Epäilen kuitenkin itse evoluutiota. Se voi esimerkiksi sodassa hävittää urhoollisimmat ja oikeudenmukaisimmat yksilöt ja jättää ns. jätteen jäljelle. Mitenkään itsestäänselvää ei ole, että evoluutiossa paras aines etenee.

Mikä on milloinkin se paras aines? Kyllähän on ollut useita evoluution pullonkauloja, joista monet populaatiot ovat kuolleet kokonaan ja sattumalta jossain toisaalla on selvitty suotuisempien olojen , ei paremmuuden, takia. Mutta noin yleensä sopeutuvimmat ja joustavimmat ovat selviytyneet.

Argh, onko teidän miesten pakko aina KESKUSTELLA kaikesta ja ihan tauotta?! Mikä vika on hiljaisuudessa? Vaikeneminen on kultaa, oletko kuullut sanonnan? Nyt asutaan Suomessa, voidaan käyttäytyä kuin suomalaiset. Omakin mieheni on ihme höpöttäjä, aina pitäisi keskustella, puhua, jutella. Jos minä en puhu niin juoruaa puhelimessa. Jonkun miehen kanssa, tietenkin, ootte samanlaisia juorukelloja kaikki. Onneksi lähiöbaarit on keksitty, te äijät voitte mennä sinne keskenänne jaarittelemaan syvällisiä ja minä saan nauttia kotona hetken hiljaisuudesta. Opettele sinäkin pitämään suusi kiinni välillä niin jo alkaa löytyä kemiaa naisten mielestä!

T. Älykäs korkeakoulutettu nainen

68 jatkaa

Älyllä ja tunnekylmyydellä ei ole tekemistä toistensa kanssa, kumpikin ovat ominaisuuksia. On olemassa tunnekylmiä älykköitä ihmisiä ja empaattisia älykkäitä ihmisiä. Ja on myös niin, että eri ihmiset nostavat meissä pintaan erilaisia asioita.

Onko aloittaja testannut itsensä Myerss Brigsin persoonallisuustesteillä? Niitähän on netissä englanniksi useita paikkoja, missä voi ilmaiseksi tehdä. Ja löytyy myös tieto, mitkä tyypit sopivat parhaiten yhteen toistensa kanssa. Älyllä ei loppupeleissä ole niin suirta merkitystä eikä menestyksellä, vaan persoonallisuustyypillå. Itse nuorena testailin itseni ja onnistui siten kääntämään treffien suuntaa, kun olin etsinyt vääränlaista miestä itselleni ja siksi ns löin päätäni seinää treffeillä. Vasta kun opin ymmärtämään itsäni paremmin, homma alkoi toimimaan.

Oikeasti älykkäät ihmiset pystyvät muokkaamaan ajatuksiaan erilaisten teorioiden perusteella ja löytämään uusia tapoja nähdä maailmaa ja ihmissuhteita. Se on nopeatoimisen aivoprosessorin etu, mitä ei tyhmemmillä ole. Käytä sitä, ap, niin elämäsi helpottuu. Jos et pysty, niin sitten et oikeasti ole älykäs .

T älykäs nainen parisuheessa alisuorittajan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Miehiä on enemmän kuin naisia ja mitä nuoremmassa ikäluokassa ollaan, sitä suurempi ero on. Koko 20-40 ryhmässä miehiä on 5% enemmän eli 20 naiselle on olemassa 21 miestä.

Ero on pieni, mutta saa "kilpailuasetelman" kuitenkin tuolileikin kaltaiseksi: kun musiikki loppuu, yhdelle ei ole paikka.a Kaikille miehille ei ole olemassa lastentekoikäistä naista, ikävä kyllä. Luonto on jostain syystä asian tällä tavalla järjestänyt.

Mioelestäni tämä hyvin yksinkertainen asia jothaa siihen, että naiset voivat vähän enemmän "nirsoilla" ja "huvitella" parisuhdemarkkinoilla. Luonto on järjestänyt naisille ns. miestakuun.

Voi höpö höpö nyt taas.

Ei siitä, mikä määrä mitäkin sukupuolta on, voi päätellä yhtään mitään pariutumisesta. Ei kukaan ihminen pariudu toisen kanssa vain siksi, että tämä sattuu olemaan vapaana. Vaikka miehiä olisi kymmenen kertaa enemmän kuin naisia, silti samaan aikaan osa naisista voisi jäädä ilman miestä. Nimittäin jos vapaiden miesten joukossa ei ole ketään sellaista, joka olisi naiselle sopiva kumppani, nainen on yleensä mieluummin yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkoa vielä edelliseen - jos joku epäilee asiaa, voi tarkistaa sen tilastokeskuksen sivuilta. Muistaakseni biologian oppikirjoissakin sanottiin, että uroksia syntyy pikkuisen enemmän kuin naaraita.

En tiedä miten asian laita on oikeasti mutta sitä ihmettelen että eikö miesten pitänyt olla se järkeen ja logiikkaan reaktionsa perustava sukupuoli? Miksi ihmeessä sitten miehet ovat tehneet oman taiteenlajinsa katkeruudesta naisille, kun joka tapauksessa suuri määrä miehiä jää väistämättä ilman? Mitä ihmeen järkeä on tuittuilla tästä naisille, eikö luulisi olevan kiire kehittää itseään ettei itse olisi se joka jää riman alle? Takuulla jos edes jollain lailla yrittää itseään kehittää, joku muu, vaukka vauvalla työkseen voliseva, jää taakse?

Ongelma onkin siinä, että kukaan ei määrittele mitä itsensä kehittäminen on. Jos opiskelen toisen korkeakoulututkinnon, parantaako se pariutumismahdollisuuksiani? Minä ainakin ymmärrän hyvin, jos toinen näkee vaivaa itsensä kehittämiseen eikä siitä seuraa mitään positiivista ja häviää vieläkin "huonommilleen" tietyillä kriteereillä, niin voi hieman katkeroittaa

Eri

Sanotaanko nyt niin, etten parinvalinnassani ensisijaisesti miettinyt omaa tai miehen älykkyyttä tai keskustelun henkevyyttä. Tosin typeryys ja tietämättömyys kyllä oli turn-off, mutta ihan se normaaliälykkyys riittää. Ihastuin mieheeni ensinäkemältä ja suurin syy siihen oli se, että hän on luonteeltaan täysi vastakohtani eli lämmin, avoin ja kiinnostunut ihmisistä ja asioista. Samalla tuli kuvioihin se fyysinen vetovoima. Myöhemmin paljastui samankaltainen huumorintaju, kotitausta, ajatukset tulevaisuudesta ja myös se älykkyys. Kun täällä lukee näitä deittailukertomuksia ,tulee kyllä mieleen, että ihmiset sitkeästi yrittää sovittaa neliskulmaista palikkaa pyöreään reikään sen sijaan että keskityttäisiin pinnallisuuksien sijaan yhteensopivuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkoa vielä edelliseen - jos joku epäilee asiaa, voi tarkistaa sen tilastokeskuksen sivuilta. Muistaakseni biologian oppikirjoissakin sanottiin, että uroksia syntyy pikkuisen enemmän kuin naaraita.

Se voi olla ihan totta. Voi ajatella, että luonto tai Luoja on halunnut silläkin tavalla varmistaa lisääntymisen. Siittäjiä on riittävän paljon ja heikoimmat voidaan jättää pois. Naaraat voivat suorittaa valintaa.

Epäilen kuitenkin itse evoluutiota. Se voi esimerkiksi sodassa hävittää urhoollisimmat ja oikeudenmukaisimmat yksilöt ja jättää ns. jätteen jäljelle. Mitenkään itsestäänselvää ei ole, että evoluutiossa paras aines etenee.

Mikä on milloinkin se paras aines? Kyllähän on ollut useita evoluution pullonkauloja, joista monet populaatiot ovat kuolleet kokonaan ja sattumalta jossain toisaalla on selvitty suotuisempien olojen , ei paremmuuden, takia. Mutta noin yleensä sopeutuvimmat ja joustavimmat ovat selviytyneet.

En voi kieltää, että olisit oikeassa. Tunnustetaan kuitenkin, että joskus evoluutio - olkoon vaikka poikkeustapauksia - valitsee väärin. Huonompi aines menestyy ja hyvä tuhoutuu. En tarkoita edes moraalia. Varsinkin moraalin kannalta paras aines ei valikoidu. Muutenkin on kai tunnustettava, että evoluutiota hallitsee sumea logiikka. Valinta perustuu täydelliseen summittaisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkoa vielä edelliseen - jos joku epäilee asiaa, voi tarkistaa sen tilastokeskuksen sivuilta. Muistaakseni biologian oppikirjoissakin sanottiin, että uroksia syntyy pikkuisen enemmän kuin naaraita.

En tiedä miten asian laita on oikeasti mutta sitä ihmettelen että eikö miesten pitänyt olla se järkeen ja logiikkaan reaktionsa perustava sukupuoli? Miksi ihmeessä sitten miehet ovat tehneet oman taiteenlajinsa katkeruudesta naisille, kun joka tapauksessa suuri määrä miehiä jää väistämättä ilman? Mitä ihmeen järkeä on tuittuilla tästä naisille, eikö luulisi olevan kiire kehittää itseään ettei itse olisi se joka jää riman alle? Takuulla jos edes jollain lailla yrittää itseään kehittää, joku muu, vaukka vauvalla työkseen voliseva, jää taakse?

No kyllähän se harmitta jos mikään ei onnistu ja homma mene ehelposti väkisin yrittämiseksi ja se pahentaa tilannetta. Asiassa kuin asiassa ja parinvalinnassa etenkin. Ihan luonnollista tuo kai on, että se ilman naisia jäävä osuus muuttuu katkeraksi. Kun ei niitä naisia kaikille riitä.

Naisia on maaia täynnä. Miksi nämä ilman jäävät ei hae sitä kumppania muualta?

Vierailija kirjoitti:

Argh, onko teidän miesten pakko aina KESKUSTELLA kaikesta ja ihan tauotta?! Mikä vika on hiljaisuudessa? Vaikeneminen on kultaa, oletko kuullut sanonnan? Nyt asutaan Suomessa, voidaan käyttäytyä kuin suomalaiset. Omakin mieheni on ihme höpöttäjä, aina pitäisi keskustella, puhua, jutella. Jos minä en puhu niin juoruaa puhelimessa. Jonkun miehen kanssa, tietenkin, ootte samanlaisia juorukelloja kaikki. Onneksi lähiöbaarit on keksitty, te äijät voitte mennä sinne keskenänne jaarittelemaan syvällisiä ja minä saan nauttia kotona hetken hiljaisuudesta. Opettele sinäkin pitämään suusi kiinni välillä niin jo alkaa löytyä kemiaa naisten mielestä!

T. Älykäs korkeakoulutettu nainen

Olen kyllä samoilla linjoilla. Perusfiksu mies on seksikkäin jossain muualla kuin suoltamassa jotain "älyllistä" potaskaa. Jos haluaisin älykästä keskustelua niin sitä saa parhaiten naispuolisten kavereiden kanssa.