Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Inhoan koiria ja koen syyllisyyttä.
19.11.2018 |
Otsikossa se tuli.
En tiedä mistä lähin se, että ei tykkää koirista, on ollut varma merkki kylmästä ja tunteettomasta psykopaatista. Ystäväni pitävät koirista ja puhuvatkin niistä paljon, mutta mieleenkään ei tulisi sanoa että itse en pidä niistä. (Siitäkin huolimatta että he ovat nyrpistelleet inhoten kun olen puhunut kissoista.)
Olen tunteellinen, herkkä ja empaattinen. Yhdellekään koiralle en tahdo pahaa - mutta silti koirista pitämättömät tunnutaan näkevän julmina ihmisinä. Kerran mainitsin jollekin etten pahemmin koirista välitä, ja hän kysyi että sitten varmaan inhoan suklaata ja nukkumistakin. Kuulemma koira on ihan perusjuttu josta vaan nyt kuuluu pitää ja joka ihan perinteenkin takia pitää löytyä joka kodista. Jos ei niin missaa paljon.
Kylläpä helpotti avautua. Inhoni johtuu varmasti siitä, että kun olin lapsi, niin koira puri minut sairaalakuntoon. Sittemmin meillekin tuli koiria ja nekin pääsivät niskani päälle, ja koin välillä jääväni kakkoseksi koirale joka oli läheisriippuvainen äidistäni ja murisi jos menin vaikkapa äitiä halaamaan.
Mielipiteeni ei ole muuttunut mihinkään, ärsyttää se yhden ihmisen päätön palvominen, mielistely ja riippuvaisuus. Kyllä, minulla on patoumia kun välillä vanhemmilla tuntui enemmän olevan aikaa koirille kuin minulle. Ja itse olin koirille kuin ilmaa vaikka yritin kaikkeni, ruokkia ja ulkoiluttaa.
En voisi myöskään ottaa naista, joka olisi koiraihminen, ellei koira olisi joku hyvin koulutettu saksanpaimen, noutaja tms "oikea" tottelevainen koira. Kiitos ja anteeksi. Haukkukaa, syyllistäkää, mitä vaan. Helpotti avautua. Ja ei, tässä ei ollut mitään pointtia. No ehkä se että ei-koiraihmiset nähdään suunnilleen joinakin psykopaatteina.
Kommentit (30)
En syyllistä. Päin vastoin. Koiraihmisenä oli tosi mielenkiintoista lukea näkemyksiäsi. Kaikkea hyvää sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En syyllistä vaikka koiraihminen olenkin. Ei kaikesta tarvitse pitää. Itse en pidä läheskään kaikista koirista ja se tuntuu olevan monelle koiralliselle myös taivastelun aihe.
Minusta kertoo kyllä ihmisestä paljon jos inhoaa niinkin älykästä eläintä. Ymmärrän trauman mutta samalla hieman omituinen viesti, sillä juuri nuo mainitsemasi "oikeat" koirathan ovat sen kokoisia että saisivat aikuisenkin sairaalakuntoon nopeasti puremalla, joten oletko miettinyt miksi siedät juuri niitä?
En minäkään erikoisemmin pidä esim. kissoista, lähtee liikaa karvaa, hyppivät pöydälle jne, en ottaisi omaksi. Pidän kuitenkin kissoja ihan söpöinä eläiminä, enkä inhoa. Samaten vieraiden vauvoja pidän usein lähinnä vanhan miehen näköisinä, en ede s söpöinä, mutta sukulaisten vauvat näyttävät yllättäen söpömmiltä (luonnollisesti)... En siis ns. pidä vauvoista, en halua niitä yleensä syliin jne, mutta en inhoa niitä. Sama pätee muuten suuriin koiriin, en ikinä ottaisi kotiini koiraa kuolaamaan ja haisemaan, mutta kaukaa ovat söpöjä katsella.
Kaikkien ei tarvitse pitää kaikesta, niinhän se on. Sinulla on viestin perusteella paljon käsittelemättömiä asioita, jotka toivottavasti saat käsiteltyä.
Outo teksti, syyllistävä, itsesäälinen ja tekoymmärtäväinen samalla kertaa. En usko että viihtyisin seurassasi, eikä se johdu koira-aspektista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, ettei pidä koirista tai jostain niihin liittyvästä asiast, tuntuu olevan yllättävän monelle todella herkkä paikka. Itse pidän kyllä koirista, mutta en pidä siitä, jos ne hyppivät päälle, nuolevat, työntävät kuononsa peffaan tai oleskelevat sohvalla (sängyssä vielä pahempi). En myöskään siitä, että koirakodissa istuessani sohvalle, loikkaa perheen koira syliini pyörimään ja nuolemaan, ja se on talon emännästä maailman suloisinta.
Jos sanon ääneen, etten pidä edellä mainituista asioista, saan kuulla olevani tunnevammainen, eläinten vihaaja, outo jne.
Mulla on itselläni kissoja ja yksi koira. Että en minä koiraa olisi hankkinut jos niitä vihaisin tai inhoaisin. On mulla lapsiakin, enkä anna heidänkään nuolla naamaani, eikä se tarkoita ettenkö heistä pitäisi.
Minulla ei ole mitään tuollaista lapsuuskokemusta, mutta en vaan erityisemmin tykkää koirista. Toki en yleensä mainosta asiaa ja suhtaudun tuttujen koiriin neutraalisti. En tietenkään toivo koirille mitään pahaa vaikka en niistä itse niin paljon välitäkään. Tsemppiä AP!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on koira ja pari kaveria, jotka eivät siitä tykkää. Tykkäämättömyys ei aiheuta mussa mitään tunnereaktioita, pidän vain huolen, ettei koirani lähesty näitä kavereita ollenkaan. Kavereita näyttää hävettävän, mutta en tajua miksi. En mä siitä itseeni ota. En ymmärrä, miksi kaikkien pitäisi olla koiraihmisiä.
Ikävä kuulla, että olet joutunut kokemaan tuollaista lapsuudenkodissasi, ap.
Itsekään en oikein pidä koirista. Haisevat mielestäni aika pahalle, esim. hissi haisee aina kauhealle, kun naapuri on matkustanut siinä koiriensa kanssa. Pärjään tämän asian kanssa mutta koirankakkaläjät kaikkialla ahdistavat. Itku on lähellä joka kerta, kun lapsi tulee sisälle kalman hajuinen kakka kengänpohjassa.
En ymmärrä, mikä koirissa on niin ihanaa. Mielestäni monet muut eläimet ovat paljon söpömpiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Inhoan kirppu- ja punkkikasoja enkä koe siitä minkäänlaista syyllisyyttä.
No, jos lohduttaa yhtään niin voin kertoa että minä olen todella eläinmyönteinen ihminen, mutta silti pidän enemmän joistakin koirista ja toisista taas en niin paljoa, jos ollenkaan. Yksilöitä ne koiratkin ovat kuten ihmisetkin. Ikävää että sinulla on huonoja kokemuksia koirista ja että teillä on koira määrännyt tahtia, niinhän asian ei pitäisi mennä ollenkaan.
Oikeastaan monet koirat joista en ole paljon pitänyt, ovat olleet juurikin tuollaisia joilta on sallittu mikä tahansa käytös. Mielestäni koirat joita ei ole kasvatettu ja koulutettu kunnolla ja joilla ei ole mitään sääntöjä ovat jotenkin silminnähden stressaantuneita ja osa ihan sekaisin ja arvaamattomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä taas esimerkki koirakateudesta. Ihminen on kateellinen koiran saamasta rakkaudesta.
Minäkään en pidä koirista, suorastaan inhoan niitä, enkä häpeä yhtään: päinvastoin olen ylpeä siitä.
Ns. "koiraihmiset" ovat alkeellisia olentoja, älylliseltä ja inhimilliseltä kehitystasoltaan lemmikkiensä tasolla.
Kuka muuten tuollaisen päähänpinttymän on keksinyt ja milloin, että jokaisella pitäisi olla koira "perinteen vuoksi"? Yhtä hyvinhän voitaisiin sanoa, että joka kodissa on oltava myös rottia, torakoita ja luteita sekä jokaisella ihmisellä on oltava suolistossaan lapamato "perinteen vuoksi" ja koska se on ihan "perusjuttu". Väite on osoitus nimenomaan "koiraihmisten" tyhmyydestä.
Koirien pitäminen ja omistaminen pitäisi kriminalisoida. Tässä yhdessä ainoassa asiassa meidän pitäisi ottaa oppia eräästä arabialaisesta aavikkouskonnosta, vaikka ei toki missään muussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On 2 eri ihmisluonnetta. Ne jotka rakastavat eläimiä ja ne jotka eivät rakasta eläimiä.
Olen oppinut että ihminen joka sanoo en Pidä kissoista pidän vain koirista.
Ei oikeasti pidä edes niistä koirista.
Kiitos ymmärtävistä vastauksista. En odottanut saavani niitä näin paljoa. Tosiaan, tykkään kissoista, ja monista muistakin eläimistä, hevoset ja lehmät vaikkapa mukaan lukien. Vauvoistakin tykkään, ja hyväkäytöksiset lapset herättävät hoivaviettiä.
Mutta koirat. Ei kiitos. Ehkä se johtuu myös niiden sottaisuudesta, olen aika hygieniafriikki vaikka mies olenkin (:D). Jo niiden hengityksen haju on mielestäni kamala, joo johtuu varmaan laiskoista omistajista jotka ei jaksa huoltaa suuta mutta en silti halua koiraa lähelleni läähättämään. Kaikki niiden äänet ärsyttävät, ja se takertuminen ja tuijotus..! En itse palvo ketään, no ehkä vähän naisystävääni, mutta häneenkin toimii paljon paremmin ne samat kikat mitkä kissoihin toimii.
Ja siltikään tämä ei koske kaikkia koiria. Itsenäiset ulkokoirat menee, olen jopa tapaillut naista jolla oli suomenpystykorva ja se oli melkeinpä kissamainen koira. Siihen rakastuin ensi silmäyksellä.
Kuulostan ehkä säälittävältä vikisijältä, minulla on varmaan patoumia joo, mutta auttaa jo paljon asiasta avautuminen täällä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on koira ja pari kaveria, jotka eivät siitä tykkää. Tykkäämättömyys ei aiheuta mussa mitään tunnereaktioita, pidän vain huolen, ettei koirani lähesty näitä kavereita ollenkaan. Kavereita näyttää hävettävän, mutta en tajua miksi. En mä siitä itseeni ota. En ymmärrä, miksi kaikkien pitäisi olla koiraihmisiä.
Mä en ikinä pitäisi sellaisia kavereita, jotka ei tykkäisi mun koirasta. :D
Minäkään en hirveästi pidä koirista, mutta vaikenen asiasta useimpien ihmisten seurassa, koska monelle koira on kuin oma lapsi. Inhoan räkyttämistä, ihmisten päälle kuolaamista, päälle hyppimistä jne, mutta näissä tapauksissa omistaja on enemmän syyllinen kun ei ole kasvattanut koiraansa. Joistakin yksittäisistä koirista voin pitää yksilöinä. En kuitenkaan näe mitään erityistä koirissa, enkä ymmärrä miksi joku hihkuu koirakuvan söpöyttä. En onnistu näkemään sitä ihanuusaspektia.
Suositus, älä edes yritä aloittaa suhdetta koiranaisen kanssa. Piste. Et voi olla jossain vaiheessa asettamatta ehtoja hänelle ja koiralle, ja se ei ole oikein kellekään. On parempi jos jätät nuo suosiolla koirarakkaammille kumppaneille ja etsit jonkun jonka ei tarvitse muuttua radikaalisti sinua miellyttääksesi. Varsinkin jos tapanasi on aluksi "hyväksyä, jos...", ja teeskennellä aluksi jotain mitä et lopulta yhtään olekaan, ja sitten pidemmän päälle alkaa ne muutosvaatimukset. Hukkaat kaikkien aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en hirveästi pidä koirista, mutta vaikenen asiasta useimpien ihmisten seurassa, koska monelle koira on kuin oma lapsi. Inhoan räkyttämistä, ihmisten päälle kuolaamista, päälle hyppimistä jne, mutta näissä tapauksissa omistaja on enemmän syyllinen kun ei ole kasvattanut koiraansa. Joistakin yksittäisistä koirista voin pitää yksilöinä. En kuitenkaan näe mitään erityistä koirissa, enkä ymmärrä miksi joku hihkuu koirakuvan söpöyttä. En onnistu näkemään sitä ihanuusaspektia.
Tämä juurikin. Kissatkin pitää opettaa jotenkuten tavoille, mutta jos sitä ei tee, niin tod näk tulee vain arka kissa. Tai en ole vielä itse ainakaan törmännyt kissaan, joka syöksyy sähisten vieraiden jalkoihin ja rupeaa räimimään näitä käpälällä. Tietty jos oikeasti luonnnevikainen on niin en pidä mahdottomuutena.
Ja en ole alkamassa suhteeseen koiranaisen kanssa.
Alue: Aihe vapaa
eipä koirista ole pakko pitää. kun kuitenkin pidät kissoista, niin selvästi tykkäät edes joistakin eläimistä ja sen pitäisi riittää. sillä nehän ne vasta psykopaateiksi luokitellaan, jotka ei tykkää eläimistä tai lemmikeistä ollenkaan. itse pidän mutta ymmärrän niitä jotka ei.
kai se on joku hoivaviettiin perustuva juttu, että jos et pidä jostain mikä luokitellaan söpöksi ja haavoittuvaiseksi (vauvat, lemmikit) niin olet sitten tunteeton ja itsekäs.