Miksi miniän on pakko pitää yhteyttä miehen vanhempiin?
Lueskelin tuota "Miksi isän puolen isovanhemmat pitää etäisyyttä" -ketjua ja siellä moni syytti miniää hyvin pitkälti kaikesta; siitä kun hän ei pidä yhteyttä, siitä kun poikansa ei pidä yhteyttä jne. Mutta myös siitä, että miniä pitää enemmän yhteyttä omiin vanhempiinsa kuin appivanhempiin. No totta helkkarissa pitää! Onhan ne omat vanhemmat monelle paljon läheisempiä kuin miehen vanhemmat. Ja päinvastoin. Poikkeuksia toki on.
Mutta jäin miettimään tuon ketjun pohjalta sitä, että miksi miniän tehtävä olisi pitää yhteyttä aktiivisesti miehen vanhempiin? Miksi se on joku miniän velvollisuus?
Miksi se mies ei voi pitää yhtetyttä omiin vanhempiinsa? Mennä kyläilemään lasten kanssa, pyytää vanhempiaan kylään jne? Samaa mitä se vaimo tekee omien vanhempien kanssa.
Harvoin täälläkään näkee, että miestä syyllistetään kun se ei vaimon vanhemmille soittele ja jatkuvasti ole tekemisissä niiden kanssa.... On jotenkin helkkarin outo ja epäreilu asetelma näissä keskusteluissa, joten varmaan useilla myös tosielämässä. En vaan ihan oikeasti ymmärrä MIKSI?
Kommentit (239)
Meillä minä miniänä vien lapsia anoppilaan. Mies käynyt siellä viimeksi vuos sitten. En nauti yhtään käydä siellä, mutta lasten ja appivanhempien välit on korvaamattomat joten siksi. Haukkuja kuulen selkäni takana ja tiedän piikittelystä milloin on mies jutellut suhteemme tilasta äitinsä kanssa. En välitä. Huolehdin vain siitä, että lasten on hyvä olla ja vaikka minusta ollaan montaa mieltä, on lapset tärkeitä isovanhemmilleen ja toisinpäin.
Miehen elämän tärkein nainen äiti vaikka te pikkuvaimot muuta luulettekin. Kannattaa olla hyvää pataa anopin kanssa niin suhteella on paljon ruusuisempi tulevaisuus.
Tämä neuvo oli ilmainen, seuraavat maksaa...
Vierailija kirjoitti:
Miehen elämän tärkein nainen äiti vaikka te pikkuvaimot muuta luulettekin. Kannattaa olla hyvää pataa anopin kanssa niin suhteella on paljon ruusuisempi tulevaisuus.
Tämä neuvo oli ilmainen, seuraavat maksaa...
Mä luin väsyneenä et tämä neuvo oli limainen, seuraavat maksaa :D mitäs sitte, munuaisia ja muita sisäelimiä. Hei mä tiedän - keuhkoa! Sä keuhkoat ihan turhaan. Se on aina ihmisestä kiinni kuka hänelle on tärkein, mun nähdäkseni tapauskohtaista.
Vierailija kirjoitti:
Miehen elämän tärkein nainen äiti vaikka te pikkuvaimot muuta luulettekin. Kannattaa olla hyvää pataa anopin kanssa niin suhteella on paljon ruusuisempi tulevaisuus.
Tämä neuvo oli ilmainen, seuraavat maksaa...
Erkki heti kotiin sieltä! Taas lunttujen perässä. Sinulla on poika kotona kaikki mitä tarvitset, on lepolasset, viltti ja tohvelit. On ruokaa ja rakkautta. Mikä niissä luntuissa oikein kiinnostaa, ei äiti ymmärrä. Aina pitää sauhuta, kotona on hyvä olla. Äiti osti sitä uutta saunapalviakin leivän päälle niin meillä on kuule Erkki aamulla semmoset aamiaiset että. No niin, valot pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakenteellista sovinismia. Mieheltä ei lähtökohtaisesti odotetan yhtä paljon kuin naisilta ja nämä perinnöt patriarkaalisesta yhteikunnasta eivät kovin helposti muutu, kun naiset toisintavat niitä vaatimuksissaan toisille naisille.
Ei se ole patriarkaattia vaan matriarkaattia. Naiset vaatii toisilta naisilta.
Appiukoille on aivan yksi lysti pitääkö miniä yhteyttä vai ei.
Samaamieltä ei pidetä yhteyttä poikaan ei miniään. tulevat tapaamaan jos huvittaa. Asioista soitellaan, jos tarvitsee.
Minua on joskus närästänyt se että appivanhempien luona kyläillessä minun pitäisi olla muiden miniöiden kanssa kahvipöydän laitossa. Eikös se olisi mieheni tehtävä?
Omien vanhempien luona minä voin olla apuna enkä oleta että siellä mieheni pitäisi kattaa pöytää.
Kyllä mä haluaisin olla sellainen joka tuosta noin vain hoitaa kaikenlaiset sosiaaliset suhteetkin töiden ja muiden hommien päälle, mutta tässä elämän varrella on tullut selväksi, että ei riitä paukut sellaiseen. En siis hoida suhteita miehen puolen sukuun ollenkaan. Käyn kylässä muutaman kerran vuodessa jos minulle sattuu sillä hetkellä sopimaan. En halua kalenteriini yhtään ylimääräistä merkintää ynttäreistä tai joulukorttien lähettämisestä. Mies on samanlainen, ja olemmekin hyvin pitkälti aina vain kahdestaan, kun kumpikaan ei jaksa tai viitsi tehdä suunnitelmia muiden kanssa. Yhdessä niitä kyllä teemme.
Aika rajattua ajattelua ja toimintaa kun ketjua lukee. Jaetaan sinun ja minun sukulaiset, kontaktoidaan vain omat sukulaiset, ruuhkavuosina mielellään lyhyet tekstiviestit jos on asiaa, ei haluta osallistua kahvipöydän laittamiseen, kylään mennään jos on pakko kerran vuodessa.
Yhteiskunnan seuraava kehitysvaihe on yhteisöllisyys ja kaikki kehittäminen (ja kehittyminen) kouluissa, opinnoissa ja työpaikalla tapahtuu yhteisöjen ja tiimien kautta. On suoraan sanoen lyhytnäköistä jos siirrytte tuon ajattelun lapsillenne. Teistä itsestänne en ole niin huolissani, se on jokaisen oma asia putoaako kehityksestä vai ei mutta te teette valinnat myös lastenne puolesta. On kyse asenteen ja toimintamallien siirtämisestä sukupolvelta toiselle. Opella ja esimiehellä on rankkaa kun te teette pohjatyöt huonosti. Lapsen tulevaisuus on vähän haastavampi kun sosiaalisissa taidoissa on puutteita.
Vierailija kirjoitti:
Miehen elämän tärkein nainen äiti vaikka te pikkuvaimot muuta luulettekin. Kannattaa olla hyvää pataa anopin kanssa niin suhteella on paljon ruusuisempi tulevaisuus.
Tämä neuvo oli ilmainen, seuraavat maksaa...
Hyi kamalaa jos toi olisi totta. Näin poikien äitinä toivon kyllä, että pojat lentää pesästä ja löytää ne loppuelämiensä rakkaudet. Pojat on jo näin pieninä niin erilaiset persoonat, että varmasti on ihan erityyppiset miniä/vävy- kokelaat tulossa.
Ihana nähdä sitten kun pojat kasvaa itsenäisiksi miehiksi ja ehkä iseiksikin joskus millaiset aikuiset sieltä sitten paljastuu 💙
Vierailija kirjoitti:
Aika rajattua ajattelua ja toimintaa kun ketjua lukee. Jaetaan sinun ja minun sukulaiset, kontaktoidaan vain omat sukulaiset, ruuhkavuosina mielellään lyhyet tekstiviestit jos on asiaa, ei haluta osallistua kahvipöydän laittamiseen, kylään mennään jos on pakko kerran vuodessa.
Yhteiskunnan seuraava kehitysvaihe on yhteisöllisyys ja kaikki kehittäminen (ja kehittyminen) kouluissa, opinnoissa ja työpaikalla tapahtuu yhteisöjen ja tiimien kautta. On suoraan sanoen lyhytnäköistä jos siirrytte tuon ajattelun lapsillenne. Teistä itsestänne en ole niin huolissani, se on jokaisen oma asia putoaako kehityksestä vai ei mutta te teette valinnat myös lastenne puolesta. On kyse asenteen ja toimintamallien siirtämisestä sukupolvelta toiselle. Opella ja esimiehellä on rankkaa kun te teette pohjatyöt huonosti. Lapsen tulevaisuus on vähän haastavampi kun sosiaalisissa taidoissa on puutteita.
Juuri tuosta syystä miesten pitäisikin oppia hoitamaan ihmissuhteensa itse. Vai ajattelitko, että naiset kävisivät vielä miestensä työpaikoilla tai opiskelupaikoillakin huolehtimassa yhteisöllisyydestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika rajattua ajattelua ja toimintaa kun ketjua lukee. Jaetaan sinun ja minun sukulaiset, kontaktoidaan vain omat sukulaiset, ruuhkavuosina mielellään lyhyet tekstiviestit jos on asiaa, ei haluta osallistua kahvipöydän laittamiseen, kylään mennään jos on pakko kerran vuodessa.
Yhteiskunnan seuraava kehitysvaihe on yhteisöllisyys ja kaikki kehittäminen (ja kehittyminen) kouluissa, opinnoissa ja työpaikalla tapahtuu yhteisöjen ja tiimien kautta. On suoraan sanoen lyhytnäköistä jos siirrytte tuon ajattelun lapsillenne. Teistä itsestänne en ole niin huolissani, se on jokaisen oma asia putoaako kehityksestä vai ei mutta te teette valinnat myös lastenne puolesta. On kyse asenteen ja toimintamallien siirtämisestä sukupolvelta toiselle. Opella ja esimiehellä on rankkaa kun te teette pohjatyöt huonosti. Lapsen tulevaisuus on vähän haastavampi kun sosiaalisissa taidoissa on puutteita.
Juuri tuosta syystä miesten pitäisikin oppia hoitamaan ihmissuhteensa itse. Vai ajattelitko, että naiset kävisivät vielä miestensä työpaikoilla tai opiskelupaikoillakin huolehtimassa yhteisöllisyydestä?
En ole huolissani miten te vanhemmat pärjäätte, teidän kohdalla juna tavallaan meni jo mitä te teette työssänne ja opiskellessanne. Asennekasvatus tulee molemmilta vanhemmilta niin teidän lapsia ajatellen kirjoitin pari sanaa. Ja tämä ei ole mikään juupas eipäs juttu, lue uusi oppimissuunnitelma ja no, teknologia on sitten asia erikseen. Taidot mihin pitää kiinnittää huomiota itsekontrolli, itsenäisyys, keskittymiskyky, aloitteellisuus ja joustavuus. Onko ne taidot mitkä oikeasti voit siirtää tai antaa eväät kehitykseen lapsillesi?
No ainakaan yhteisöllisyys, joustavuus, aloitteellisuus ei toimi tässä ketjussa kuin ihan muutamalla harvalla. Sosiaaliset taidot ja mallin näyttäminen lapsille oli hyvä huomio "onko pakko pitää yhteyttä kumppanin vanhempiin". Ei varmaan ole ja kotoahan ne mallit opitaan. Sitten sama toistuu onko pakko pitää yhteyttä sukulaisiin, ystäviin, työkavereihin, koulukavereihin, kouluun, opiskelupaikkaan, työpaikkaan - käännytään sisäänpäin eikä ulospäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika rajattua ajattelua ja toimintaa kun ketjua lukee. Jaetaan sinun ja minun sukulaiset, kontaktoidaan vain omat sukulaiset, ruuhkavuosina mielellään lyhyet tekstiviestit jos on asiaa, ei haluta osallistua kahvipöydän laittamiseen, kylään mennään jos on pakko kerran vuodessa.
Yhteiskunnan seuraava kehitysvaihe on yhteisöllisyys ja kaikki kehittäminen (ja kehittyminen) kouluissa, opinnoissa ja työpaikalla tapahtuu yhteisöjen ja tiimien kautta. On suoraan sanoen lyhytnäköistä jos siirrytte tuon ajattelun lapsillenne. Teistä itsestänne en ole niin huolissani, se on jokaisen oma asia putoaako kehityksestä vai ei mutta te teette valinnat myös lastenne puolesta. On kyse asenteen ja toimintamallien siirtämisestä sukupolvelta toiselle. Opella ja esimiehellä on rankkaa kun te teette pohjatyöt huonosti. Lapsen tulevaisuus on vähän haastavampi kun sosiaalisissa taidoissa on puutteita.
Juuri tuosta syystä miesten pitäisikin oppia hoitamaan ihmissuhteensa itse. Vai ajattelitko, että naiset kävisivät vielä miestensä työpaikoilla tai opiskelupaikoillakin huolehtimassa yhteisöllisyydestä?
En ole huolissani miten te vanhemmat pärjäätte, teidän kohdalla juna tavallaan meni jo mitä te teette työssänne ja opiskellessanne. Asennekasvatus tulee molemmilta vanhemmilta niin teidän lapsia ajatellen kirjoitin pari sanaa. Ja tämä ei ole mikään juupas eipäs juttu, lue uusi oppimissuunnitelma ja no, teknologia on sitten asia erikseen. Taidot mihin pitää kiinnittää huomiota itsekontrolli, itsenäisyys, keskittymiskyky, aloitteellisuus ja joustavuus. Onko ne taidot mitkä oikeasti voit siirtää tai antaa eväät kehitykseen lapsillesi?
Nimenomaan asennekasvatus tulee molemmilta vanhemmilta ja lisäksi vanhempien esimerkistä. Näissä perheissä, joissa naiset hoitavat kaikki ihmissuhteet myös miehen sukulaisiin, lapsille opetetaan, että vain tyttöjen kuuluu olla yhteisöllisiä ja poikien ei tarvitse pistää tikkua ristiin, koska aina on joku tyttö/nainen, joka hoitaa nämä asiat hänen puolestaan. Jos pojat oppivat jo lapsena, että ihmissuhteiden ylläpitäminen ei ole mikään "akkojen juttu", myös pojan riski jäädä yksinäiseksi ja syrjäytyä pienenee. Juuri tulevaisuutta varten on karhunpalvelus opettaa lapsilleen, että ihmissuhteiden ylläpito ja yhteisöllisyys kuuluu vain naisten tehtäviin.
Vierailija kirjoitti:
No ainakaan yhteisöllisyys, joustavuus, aloitteellisuus ei toimi tässä ketjussa kuin ihan muutamalla harvalla. Sosiaaliset taidot ja mallin näyttäminen lapsille oli hyvä huomio "onko pakko pitää yhteyttä kumppanin vanhempiin". Ei varmaan ole ja kotoahan ne mallit opitaan. Sitten sama toistuu onko pakko pitää yhteyttä sukulaisiin, ystäviin, työkavereihin, koulukavereihin, kouluun, opiskelupaikkaan, työpaikkaan - käännytään sisäänpäin eikä ulospäin.
Tässä ketjussa puhutaan sukulaisista ja ennenkaikkea puolison sukulaisista. Ei sukulaisten kanssa olla enää samalla tavalla tekemisissä kuin joskus vuosikymmeniä sitten. Ihmiset ovat tekemisissä ystäviensä ja kavereidensa kanssa huomattavasti enemmän kuin sukulaistensa kanssa. Ihmisellä voi olla hyvinkin vilkas sosiaalinen elämä, vaikka tapaisikin sukulaisia vain pari kertaa vuodessa.
Ei kannata väitellä eikä vältellä asiaa, sukuun kuuluminen on lapselle tärkeää. Molempien vanhempien kannattaa sitä kuuluvuutta edistää jos se on suinkin mahdollista. Kannattaa pitää yhteyttä myös puolisonsa sukuun luontevalla tavalla, ja molempien puolisoiden.
Teidän raju kriittisyys kertoo torjunnasta ja hyväksymättömyydestä, valitettavasti. Olisi parempi nähdä positiivista suhtautumista ja asian ymmärrystä. Rennompaa, yhteisöllistä asennetta. Ei tarvitsisi ihmetellä, että näinkö te oikeasti ajattelette lähes eristäytyminen puolison suvusta, omasta suvusta ja mitä ongelmia siinä sitten siirrätte seuraavalle sukupolvelle.
Toivottavasti on toinen ketju, missä kerrotaan kuinka oma ja puolison suku koetaan tärkeänä, pidetään yhteyttä, pidetään perheessä yllä molempien vanhempien toimesta yhteyttä, kuuluvuutta eikä eristäydytä kriittiseksi suorittaja ydinperheeksi.
Vierailija kirjoitti:
No ainakaan yhteisöllisyys, joustavuus, aloitteellisuus ei toimi tässä ketjussa kuin ihan muutamalla harvalla. Sosiaaliset taidot ja mallin näyttäminen lapsille oli hyvä huomio "onko pakko pitää yhteyttä kumppanin vanhempiin". Ei varmaan ole ja kotoahan ne mallit opitaan. Sitten sama toistuu onko pakko pitää yhteyttä sukulaisiin, ystäviin, työkavereihin, koulukavereihin, kouluun, opiskelupaikkaan, työpaikkaan - käännytään sisäänpäin eikä ulospäin.
Eihän tämä vauvapalsta ole todellisuutta. Täällä kärjistetään, trollataan ja puretaan pahaa oloa. Älä mene vipuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ainakaan yhteisöllisyys, joustavuus, aloitteellisuus ei toimi tässä ketjussa kuin ihan muutamalla harvalla. Sosiaaliset taidot ja mallin näyttäminen lapsille oli hyvä huomio "onko pakko pitää yhteyttä kumppanin vanhempiin". Ei varmaan ole ja kotoahan ne mallit opitaan. Sitten sama toistuu onko pakko pitää yhteyttä sukulaisiin, ystäviin, työkavereihin, koulukavereihin, kouluun, opiskelupaikkaan, työpaikkaan - käännytään sisäänpäin eikä ulospäin.
Eihän tämä vauvapalsta ole todellisuutta. Täällä kärjistetään, trollataan ja puretaan pahaa oloa. Älä mene vipuun.
Voin olla väärässäkin mutta täällä asenne on EI ja se heijastuu kyllä muuhunkin elämään. Ja vanhemmat siirtää sen EI, en minä, onko pakko, minä en halua niin lapsiinsa. Minulla on aikaa parin sanan verran herättää ajatus onko asenteemme karhunpalvelus lapsillemme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ainakaan yhteisöllisyys, joustavuus, aloitteellisuus ei toimi tässä ketjussa kuin ihan muutamalla harvalla. Sosiaaliset taidot ja mallin näyttäminen lapsille oli hyvä huomio "onko pakko pitää yhteyttä kumppanin vanhempiin". Ei varmaan ole ja kotoahan ne mallit opitaan. Sitten sama toistuu onko pakko pitää yhteyttä sukulaisiin, ystäviin, työkavereihin, koulukavereihin, kouluun, opiskelupaikkaan, työpaikkaan - käännytään sisäänpäin eikä ulospäin.
Eihän tämä vauvapalsta ole todellisuutta. Täällä kärjistetään, trollataan ja puretaan pahaa oloa. Älä mene vipuun.
Voin olla väärässäkin mutta täällä asenne on EI ja se heijastuu kyllä muuhunkin elämään. Ja vanhemmat siirtää sen EI, en minä, onko pakko, minä en halua niin lapsiinsa. Minulla on aikaa parin sanan verran herättää ajatus onko asenteemme karhunpalvelus lapsillemme.
No varmasti on karhunpalvelus, kuten on myös se, että vain naisten vastuulla on yhteydenpito ja muistaminen. Appivanhempien kanssa kannattaa olla väleissä, koska sellaiseksi voi tulla joskus itsekin. Aina se vastapuoli ei kuitenkaan ole sellainen, että sen kanssa olisi helppoa tulla toimeen. Ei voi vanhempiakaan syyttää kaikesta.
Oikeesti? Siis mitä mä just luin? Miten tuollaista nainen on miehensä sihteeri-ajattelua vielä on? Meillä on aina ollut niin että mä hoidan oman sukuni ja mies omansa. Ei olla edes keskusteltu siitä, itsestäänselvyys. Siis jos välittää jostain ihmisestä, niin kai tuollaiset muistamiset nyt jokainen itse hoitaa? Minusta olisi tosi noloa saada joku miniän laittama kortti muka pojaltani. Miettisin mikä prkle meni kasvatuksessani pieleen....