Meillä ei perhe-elämä suju, vaikka ollaan ”normaalit vanhemmat”
Lasten koulu, päiväkoti ja molempien vanhempien kokopäivätyö on johtanut siihen, että arki on suorittamista ja väsynyttä. Omat voimat menee pitkälti työelämässä. Lapset on arkisin väsyneitä, stressaantuneita ja kiukkuisia. Ollaanko ainoa perhe, jossa tilanne tämä? Mikä tähän voisi auttaa?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista suorittamista se on meilläkin. Viikonloput menee lapsen harrastuksessa, joskus töissä yms. Todella harvoin on edes vapaa viikonloppu ja koko viikko tehdään pitkää työpäivää.
Kuinka te jaksatte? Minä koen, etten meinaa jaksaa. Ap
Ei Jumala turhaan käske pyhittää lepopäivää.
Kuullostaa tutulta. On pitkälti suorittamista elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista suorittamista se on meilläkin. Viikonloput menee lapsen harrastuksessa, joskus töissä yms. Todella harvoin on edes vapaa viikonloppu ja koko viikko tehdään pitkää työpäivää.
Kuinka te jaksatte? Minä koen, etten meinaa jaksaa. Ap
Aika väsyneitä ollaan. Pakko vaan jaksaa mennä eteenpäin. Lapsen onnistumiset harrastuksessa ja nykyään se että pärjää paremmin koulussa kuin ennen antavat voimia.
Mä teen 80% työaikaa ja ostamme miehen työpaikan ruokalasta ruokaa kotiin. Nämä helpottavat niin, että viikot ovat vähintään siedettäviä, välillä kivojakin. Yritä keksiä jotakin arjen helpotusta.
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista suorittamista se on meilläkin. Viikonloput menee lapsen harrastuksessa, joskus töissä yms. Todella harvoin on edes vapaa viikonloppu ja koko viikko tehdään pitkää työpäivää.
Harrastukset eivät ole pakollisia. Miksi teet pitkää työpäivää lasten ollessa pieniä?
Iltaisin pitää jaksaa rakastaa ja olla rakastettava. Siitä saa voimaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuullostaa tutulta. On pitkälti suorittamista elämä.
Sitä suorittamista voi miettiä, mikä on pakko ja mikä ei.
Meillä ei lapsen harrastuksia valittu siten, että neljä kertaa viikossa olisi harjoitukset ja viikonppuna pelit... ei ikinä vapaata tuota menoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista suorittamista se on meilläkin. Viikonloput menee lapsen harrastuksessa, joskus töissä yms. Todella harvoin on edes vapaa viikonloppu ja koko viikko tehdään pitkää työpäivää.
Harrastukset eivät ole pakollisia. Miksi teet pitkää työpäivää lasten ollessa pieniä?
Ne tekee töitä, keillä on töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista suorittamista se on meilläkin. Viikonloput menee lapsen harrastuksessa, joskus töissä yms. Todella harvoin on edes vapaa viikonloppu ja koko viikko tehdään pitkää työpäivää.
Harrastukset eivät ole pakollisia. Miksi teet pitkää työpäivää lasten ollessa pieniä?
Lapseni ei enää niin kovin pieni ole, on jo koululainen. On vaan taloudellinen pakko että teemme mieheni kanssa tällaista työtä.
Lyhennetty työaika molemmille, mutta vähintään toiselle, lapsille ei liikaa harrastuksia ja jos mahdollista, siivooja edes kerran kuussa. Arki on mukavan leppoisaa näin. No, välillä on stressaavampia aikoja ja väsyttää, mutta yleensä arki on kivaa. Meillä on tosin vain 1 lapsi, mutta uskoisin, että 2 kanssa pärjättäis myös aika hyvin, kun on muokattu elämä meidän arvojen mukaiseksi.
Meillä 4 lasta, 3-13v ja hyvin jaksetaan. Mitään stressiä emme ota harrastuksista, itse kulkevat isommat ja pieni harrastaa vain lähellä. Työpäivät ovat joo väsyttäviä, mutta kotielämä tuo mukavasti vastapainoa.
Olisitteko sitä mieltä että lasta ei ehkä kannattaisi tehdä jos on pakko olla töissä ja väsyttää ja on ihan loppu nytkin vaikka ei ookkaan lasta. Pyykit jää pesemättä, imuroitu viimeks kuukausi sitten, pölyt pyyhitty keväällä ja ikkjnat pesemättä....ei vaan jaksa eikä napeksi alkaa illalla töiden jälkeen siivoomaan. Tässä kun olis vielä yksi lisä huollettava ja sotkemassa lisää niin saattaisi hermo alkaa menemään.
Vähentäkää siivousta ja tehkää se aika jotain oikeasti ihanaa. Hyvinvoiva jaksaa sitä ei-niin-siistiä kotiakin ihan eri tavalla. Kyllä lasten kasvettua ehtii siivota ja tehdä niitä "pakollisia" juttuja.
Ero ja vuoroviikot, taitaa olla erittäin yleistä nykyään.
Nyt kun omat lapset on jo omillaan, olen monta kertaa miettinyt, miten ihmeessä jaksoin yksinhuoltajana tuon kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista suorittamista se on meilläkin. Viikonloput menee lapsen harrastuksessa, joskus töissä yms. Todella harvoin on edes vapaa viikonloppu ja koko viikko tehdään pitkää työpäivää.
Harrastukset eivät ole pakollisia. Miksi teet pitkää työpäivää lasten ollessa pieniä?
Ne tekee töitä, keillä on töitä.
Voi jäädä osa-aikaiseksi ihan hyvin. Elämä on muutakin kun töitä.
Ei sitä kukaan jaksa, mutta jostain on riemu revittävä :) Askartele vaikka kiva joulukalenteri.
Samanlaista suorittamista se on meilläkin. Viikonloput menee lapsen harrastuksessa, joskus töissä yms. Todella harvoin on edes vapaa viikonloppu ja koko viikko tehdään pitkää työpäivää.