onko kellään ollut kiusaavaa terapeuttia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt kiusaamista, mutta halventamista ehkä?

Oma terapeutti siis kyseenalaisti täysin kuntoni ja oli sitä mieltä että elämäni on täydellistä ja vaan lusmuilen tekemättä töitä. Myös vaikean perhesuhteen ongelmaan ei osannut syventyä yhtään.

Toinen terapeutti taas oli ihan täydellinen ja osaava ja hänen kanssaan saikin avattua asioita. Harmi vaan että tämä oli vain max 5krt työterveyden kautta eikä muuten oikein päässyt kuin sitten isolla rahalla.

Yhdellä oli lähinnä koomiset metodit kun tykkäsi paljon luoda ihme mielikuvia. Esim että luo hahmo ahdistukselle, kapaloi se ja ota se syliin ja katsele, silitä ja juttele sille :D Kai toi joillain sitten toimii, mutta itsellä ei kyllä yhtään.

Tuttua. Olen myös kokenut nuo mielikuvaharjoitteet lähinnä alistavina ja henkisenä väkivaltana.

Höh, kun tuollainen mielikuvaharjoittelu on auttanut minua paljon ja auttaa edelleen. Esim. mietin minkälaisen hahmon sisäinen paniikkini ottaisi. Syntyi mielikuva valkoisesta olennosta joka on hattivatin ja Munckin Huuto-taulun sekoitus. Otus juokse ympäriinsä tolkuttoman paniikin vallassa eikä siihen saa mitään kontaktia. Mietin mikä auttaisi kun minulla on sellainen olo ja päädyin siihen että otan otuksen tiukkaan halaukseen ja siinä se saa täristä ja heilua niin kauan että rauhoittuu.

😳😳😳

Mistä moinen kauhu 😀? Jos pitäisi nimetä eniten minua kautta aikojen parantanut asia niin se on about vuoden kestänyt visualisaatio jossa opettelin suojelemaan ja hoivaamaan ns. sisäistä lastani. Olen sen kulun täällä joskus selittänytkin. Eli meitäkin on jotka saamme visualisaatioista suurta apua, ja ehkä se kertoo jotain teistä itsestänne jos suhtaudutte hirveän vihamielisesti terapeutin ehdotuksiin ja luotaukseen siitä mikä voisi sopia teille. Varmasti kaikille ei sovikaan, mutta avointa mieltä?

Hypnoterapia oli hyvä, terapeutti teki minulle levyn, jossa oli mielikuvaharjotteita. Yleensä nukahdin aina, kun kuuntelin levyä. Sitten olen kokeillut myös terapiaa, jossa makaan patjalla ja keskustelemme ja terapeutti koskettelee eripuolille kehoa. Yksi oli sellainen kallis terapeutti (250 €) kerta, joka joskus parantaa ihmisen kerrasta. Suositteli lopulta lääkkeitä, tavallaan paransi kerrasta.

Nämä siis muun muassa kelan korvaaman keskusteluterapian lisäksi. Lisäksi on muita.

Olen käynyt niin paljon terapiassa, että minulla on tietty tapa puhua terapeuttien kanssa. Kiittelevät aina, kuinka analyyttinen olen ja kuinka minun kanssani on mukava keskustella.

Yksi terapiatarjous oli hauska. Kadulla tuli likaisen näköinen intialaismies kertomaan, että hänellä on syntymäpäivä tänään ja hän haluaa antaa lahjan minulle. Olin että mitäs. Mies halusi, että vien hänet kahville. No vein. Siellä hän ehdotti, että hän parantaa minut, tarvitaan vain ruusunlehtiä, vettä ja suolaa. Minun pitää vain maata lattialla alasti ja hän ripottelee päälleni suolaa, vettä ja ruusunlehtiä. En lähtenyt kokeilemaan, mutta sinänsä mielenkiintoinen tarjous.

Vierailija kirjoitti:

Hypnoterapia oli hyvä, terapeutti teki minulle levyn, jossa oli mielikuvaharjotteita. Yleensä nukahdin aina, kun kuuntelin levyä. Sitten olen kokeillut myös terapiaa, jossa makaan patjalla ja keskustelemme ja terapeutti koskettelee eripuolille kehoa. Yksi oli sellainen kallis terapeutti (250 €) kerta, joka joskus parantaa ihmisen kerrasta. Suositteli lopulta lääkkeitä, tavallaan paransi kerrasta.

Nämä siis muun muassa kelan korvaaman keskusteluterapian lisäksi. Lisäksi on muita.

Olen käynyt niin paljon terapiassa, että minulla on tietty tapa puhua terapeuttien kanssa. Kiittelevät aina, kuinka analyyttinen olen ja kuinka minun kanssani on mukava keskustella.

Yksi terapiatarjous oli hauska. Kadulla tuli likaisen näköinen intialaismies kertomaan, että hänellä on syntymäpäivä tänään ja hän haluaa antaa lahjan minulle. Olin että mitäs. Mies halusi, että vien hänet kahville. No vein. Siellä hän ehdotti, että hän parantaa minut, tarvitaan vain ruusunlehtiä, vettä ja suolaa. Minun pitää vain maata lattialla alasti ja hän ripottelee päälleni suolaa, vettä ja ruusunlehtiä. En lähtenyt kokeilemaan, mutta sinänsä mielenkiintoinen tarjous.

En muista oliko se ensin vettä, sitten suolaa ja ruusunlehtiä, vai suolaa, vettä ja ruusunlehtiä. Ruusunlehdet tuli kuitenkin viimeisenä. Tämä on oleellista.

nosto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mene ensin kokeilemaan kerran ja tarkkaile terapeutin mikroilmeitä. Terapeutit on hyvin koulutettu pitämään ilmeet kurissa, mutta jotain sieltä aina irtoaa. Näin saat vihiä, kenen kanssa olet tekemisissä.

Juuri näin. Pieni sadistinen hymy, välähtävä inho silmissä. Se on siinä.

Tämä!

Kunpa ihmiset olisivat tarkempia. Rahat pois tyhmiltä.

Tämän on pakko olla pitkän oman psykodynaamisen terapian käyneen terapeutin mielipide. Olen lukenut, että psykodynaaminen ja analyyttinen on tunneterapia, jos jaksaa etsiä itselleen terapeutin jaksaa käydä terapian kaikki vaikeat vaiheet kun potilas joutuu niissä avuttomuuden, mitättömyyden, raivon ja häpeän partaalle. Näin rakennettaan uusi persoonallisuus ja "potilas pääsee purkamaan traumansa turvallisessa terapiaympäristössä".

Harva unohtaa vain kertoa ja valmistaa ihminen terapiaan, että terapiassa elää joku transfrenssi ja viimeistään vuoden puolentoista jälkeen honeymoon on ohi ja potilas näkee terapeutissaan pahan äidin tai isän (vaikka terapiaan syy olisi työ tai puoliso) ja joutuu käymään ("elämään uudelleen" ja uudelleen syntymään "tylyttävän, pahan vanhemman tieltä. 

Eli peli, terapeutti tietää minkä roolin ottamassa ja syöttää sitä potilaalle, potilas yrittää elää normaalia arkea ja elämää, mutta ei.. Terapeutti lyö aina kun potilas paljastaa itsestään jotain, lopuksi potilas piilottaa itsestään kaiken, tämänkin oli terapeutti odottanut, koska tiedostomaton ja tämä pitää purkaa. Eikö ne edes ymmärrä, että siinä vaiheessa kun tykitetään niin olisi aika sadisti, joka ei käsiään kasvojensa eteen laita!!