Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Nobelisti paljastaa ilmastomuutos huijauksen

Vierailija
13.11.2018 |

Muutos on normaalia.

Älkää sytyttäkö jouluna tulitikkua, jos uskotte ilmastonmuutokseen.

Kommentit (137)

Vierailija
101/137 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No. Juu. Joo.

Tämä vuoden 1973 fysiikan nobelisti googletteli vuonna 2008 ilmastonmuutosta ja hämmästyi....

Totta kai aina löytyy niitä, jotka ovat erimielisiä. Ihan mikä tahansa asia! Mutta jos 9 kymmenestä tutkijasta on samoilla linjoilla, niin on sillä painoarvoa jonkun verran. Samoin kuin tilastoilla.

Kun joku pokkana väittää, että yli 90% maailman tiedemiehistä on väärässä ja tämä poliittisesti latautunut, lähes 100 vuotias Googlesta tietoja etsivä gubbe tietää paremmin, niin sisäinen lähdekritiikkini herää aika nopeasti.

Tuo väittämäsi 90% maailman tiedemiehistä on epäonnistunut täydellisesti ennusteissaan, joten miksi uskoa porukkaa jonka ennusteet ovat jo osoittautuneet vääriksi?

Ilmastonmuutoksesta pitää olla samaa mieltä yleisen mielipiteen kanssa.  Voipa muuten menettää uskottavuutensa, apurahansa ja joissakin tapauksissa virkansa tai ei saa virkaa, kun on niin "tyhmä".

Yleistä totuutta ei saa missään nimessä arvostella ja esittää eriäviä mielipiteitä.  

Vierailija
102/137 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väestömäärä pitää saada murto-osaan nykyisestä, maksimi 3 miljardia.

Sä unohdit perustelut. Muista käyttää numeroita, kun perustelet vastauksesi.

En ole sinulla töissä. Et voi kehittyä ajattelijana ja ymmärtäjänä, jos odotat muilta valmiit selitykset ja "linkit".  Otapa itse selvää, miksi väestöä on liikaa ja miksi kolme miljardia on maksimi. Sekin on yläkantissa, maapallon resurssit riittäisivät tuottamaan kestävästi kohtuullisen elintason kahdelle miljardille ihmiselle. Suomen väestön ei ylikuormita luonnonvaroja eikä ympäristöä tällä hetkellä, eikä tulevaisuudessakaan, ellemme salli alueemme liikakansoittumista. Meille nykyinen väestömäärä on hyvä maksimi. 

Minä olen ottanut selvää. Ja minun selvitykseni perusteella 3 miljardia ei todellakaan ole liikaa. Se ei myöskään ole mikään yleisesti hyväksytty lukema, joten todennäköisin selitys on, että sulla ei ole mitään perusteluja luvullesi.

"Maapallon resurssit" ei tarkoita yhtään mitään. Ole hyvä ja kerro mikä on se yksittäinen resurssi, joka ensimmäisenä ottaa vastaan ja aiheuttaa kyseisen 3 miljardin lukeman.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/137 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole edellinen vastaopponenttisi, mutta asia ei ole ihan noinkaan.

Onhan se juurikin noin. Nyt oli puhe hiilidioksidista, eikä siitä, mitä muuta siellä lasissa on. Happi ja typpi eivät ole erityisen relevantteja keskustelun kannalta, eikä hiilidioksidin vaikutus sillä mitenkään mitätöidy.

Nykytietämyksen mukaan esimerkiksi liitukaudella

Miksiköhän nämä keskustelut ovat jatkuvaa lässytystä siitä, kuinka joskus aiemmin oli jotain muuta? Mitä sitten, että oli? No ei niin mitään. Ei vaikuta millään tavalla keskusteluun. Kukaan ei väitä, että maapallo olisi jokin täysin muuttumaton entiteetti.

tuossa miljoonassa litrassa on ollut "maitoa" peräti 1-4,5 litraa eli 3-15 kertaa nykyistä enemmän ja maapallolla vallitsi paratiisiolosuhteet eliöille.

Ja relevanttius on pyöreä nolla, koska jos nykypäivänä vallitsisi samanlaiset pitoisuudet, eivät ihmisetkään voisi hyvin. Jo 1000 ppm on huonon ilman rajapyykki, joka vaikuttaa ihmisten kognitiivisiin kykyihin. Jos me olisimme lajina kehittyneet liitukaudella, niin varmasti pärjäisimme. Mutta kun emme ole.

Sä taisit olla tuolla toisessakin ketjussa jankkaamassa samoja tyhjänpäiväisiä teesejäsi. Kuule, tälläkin hetkellä ihmiset elävät oloissa, joissa on ilmakehää 20 kertaa suuremmat hengitysilman hiilidioksipitoisuudet, kuten kansainvälisellä arvaruusasemalla. Älä viitsi jaksaa linkata noita hömppätutkimuksia, missä tutkitaan ihmisiä, jotka altistuvat korkeille pitoisuuksille ilman minkäänlaista totuttelua. Ohueen happipitoisuuteenkin  elimistö tottuu kun korkealla viettää aikaa kauan, vaikka sinne mennessä saattaakin hapenpuute aiheuttaa huimausta ja muita kognitiivisia ongelmia...

eri

Vierailija
104/137 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En ole sinulla töissä. Et voi kehittyä ajattelijana ja ymmärtäjänä, jos odotat muilta valmiit selitykset ja "linkit". 

Ilmeisesti sulta on jäänyt argumentoijana ja keskustelijana kehitys jonnekin lastentarha-asteelle. Katsos kun täällä aikuisten maailmassa argumentointiin kuuluu olennaisena seikkana perusteluiden olemassaolo. Jos täällä jokainen vaan repii persiistään lukuja, niin hommassa ei ole yhtään mitään järkeä.

Vierailija
105/137 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole edellinen vastaopponenttisi, mutta asia ei ole ihan noinkaan.

Onhan se juurikin noin. Nyt oli puhe hiilidioksidista, eikä siitä, mitä muuta siellä lasissa on. Happi ja typpi eivät ole erityisen relevantteja keskustelun kannalta, eikä hiilidioksidin vaikutus sillä mitenkään mitätöidy.

Nykytietämyksen mukaan esimerkiksi liitukaudella

Miksiköhän nämä keskustelut ovat jatkuvaa lässytystä siitä, kuinka joskus aiemmin oli jotain muuta? Mitä sitten, että oli? No ei niin mitään. Ei vaikuta millään tavalla keskusteluun. Kukaan ei väitä, että maapallo olisi jokin täysin muuttumaton entiteetti. 

tuossa miljoonassa litrassa on ollut "maitoa" peräti 1-4,5 litraa eli 3-15 kertaa nykyistä enemmän ja maapallolla vallitsi paratiisiolosuhteet eliöille.

Ja relevanttius on pyöreä nolla, koska jos nykypäivänä vallitsisi samanlaiset pitoisuudet, eivät ihmisetkään voisi hyvin. Jo 1000 ppm on huonon ilman rajapyykki, joka vaikuttaa ihmisten kognitiivisiin kykyihin. Jos me olisimme lajina kehittyneet liitukaudella, niin varmasti pärjäisimme. Mutta kun emme ole.

Tottakai sillä on merkitystä, mitä muuta ja miten paljon siellä lasissa on. Et siis ymmärrä mitä eroa on prosenteilla ja promilleilla. Voi voi. 

Miksikö sillä on merkitystä, miten asiat ovat aiemmin olleet. Kysyykö joku edes tuollaista? Historian tuntemus sekä ilmaston että luonnontieteen osalta on aivan olennaista. Ilmeisesti alarmistit tykkäävätkin seurailla muutaman kymmenen vuoden ilmaston vaihteluita, jotta tilastoharha ei paljastu :) 

Heh. "Hienosti" irrotit liitukausi kommentin asiayhteydestä, mietipä uudestaan. 

Vierailija
106/137 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

näinajattelen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No. Juu. Joo.

Tämä vuoden 1973 fysiikan nobelisti googletteli vuonna 2008 ilmastonmuutosta ja hämmästyi....

Totta kai aina löytyy niitä, jotka ovat erimielisiä. Ihan mikä tahansa asia! Mutta jos 9 kymmenestä tutkijasta on samoilla linjoilla, niin on sillä painoarvoa jonkun verran. Samoin kuin tilastoilla.

Kun joku pokkana väittää, että yli 90% maailman tiedemiehistä on väärässä ja tämä poliittisesti latautunut, lähes 100 vuotias Googlesta tietoja etsivä gubbe tietää paremmin, niin sisäinen lähdekritiikkini herää aika nopeasti.

Tuo väittämäsi 90% maailman tiedemiehistä on epäonnistunut täydellisesti ennusteissaan, joten miksi uskoa porukkaa jonka ennusteet ovat jo osoittautuneet vääriksi?

Ilmastonmuutoksesta pitää olla samaa mieltä yleisen mielipiteen kanssa.  Voipa muuten menettää uskottavuutensa, apurahansa ja joissakin tapauksissa virkansa tai ei saa virkaa, kun on niin "tyhmä".

Yleistä totuutta ei saa missään nimessä arvostella ja esittää eriäviä mielipiteitä.  

Samalla se kertoo että tieteenä se taitaa olla aika surkeaa jos totuutta pitää koittaa leimaamalla pitää yllä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/137 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sä taisit olla tuolla toisessakin ketjussa jankkaamassa samoja tyhjänpäiväisiä teesejäsi. Kuule, tälläkin hetkellä ihmiset elävät oloissa, joissa on ilmakehää 20 kertaa suuremmat hengitysilman hiilidioksipitoisuudet, kuten kansainvälisellä arvaruusasemalla.

Avaruusasemalla on kylläkin 2,3-5,3 mmHg pitoisuudet (1700-4000 ppm), joka on 4-10 kertaa suuremmat.

https://www.airspacemag.com/daily-planet/why-living-space-can-be-pain-h…

Lisäksi kysymys kuuluukin, että "mitä sitten?". Se, että avaruusasemalla pysytään hengissä, ei millään muotoa kerro meille mitään siitä, että millaisessa pitoisuudessa ihmisten kannattaisi pysytellä. Varsinkin kun sisätiloissa pitoisuus kasvaa aina huomattavasti suuremmaksi kuin ulkona, joten jos ulkona on jo ilma valmiiksi heikkolaatuista, niin korvausilman kierrätysmäärän täytyy olla järjettömän suuri.

Älä viitsi jaksaa linkata noita hömppätutkimuksia, missä tutkitaan ihmisiä, jotka altistuvat korkeille pitoisuuksille ilman minkäänlaista totuttelua.

Sulla lienee siis tutkimus aiheesta, jossa ihmiset ovat totuttautuneet pitkäaikaisesti suuriin pitoisuuksiin.

Vierailija
108/137 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole edellinen vastaopponenttisi, mutta asia ei ole ihan noinkaan.

Onhan se juurikin noin. Nyt oli puhe hiilidioksidista, eikä siitä, mitä muuta siellä lasissa on. Happi ja typpi eivät ole erityisen relevantteja keskustelun kannalta, eikä hiilidioksidin vaikutus sillä mitenkään mitätöidy.

Nykytietämyksen mukaan esimerkiksi liitukaudella

Miksiköhän nämä keskustelut ovat jatkuvaa lässytystä siitä, kuinka joskus aiemmin oli jotain muuta? Mitä sitten, että oli? No ei niin mitään. Ei vaikuta millään tavalla keskusteluun. Kukaan ei väitä, että maapallo olisi jokin täysin muuttumaton entiteetti. 

tuossa miljoonassa litrassa on ollut "maitoa" peräti 1-4,5 litraa eli 3-15 kertaa nykyistä enemmän ja maapallolla vallitsi paratiisiolosuhteet eliöille.

Ja relevanttius on pyöreä nolla, koska jos nykypäivänä vallitsisi samanlaiset pitoisuudet, eivät ihmisetkään voisi hyvin. Jo 1000 ppm on huonon ilman rajapyykki, joka vaikuttaa ihmisten kognitiivisiin kykyihin. Jos me olisimme lajina kehittyneet liitukaudella, niin varmasti pärjäisimme. Mutta kun emme ole.

Tottakai sillä on merkitystä, mitä muuta ja miten paljon siellä lasissa on. Et siis ymmärrä mitä eroa on prosenteilla ja promilleilla. Voi voi.

Kerro toki lisää siitä, millä tavalla lähinnä hapen ja typen määrillä on merkitystä aiheeseen. Ehkä sun kannattaisi käydä googlaamassa, mitä tarkoittaa kasvihuonekaasu.

Mistä olet saanut päähäsi, että en tietäisi mitä eroa on prosenteilla ja promilleilla?

Miksikö sillä on merkitystä, miten asiat ovat aiemmin olleet. Kysyykö joku edes tuollaista? Historian tuntemus sekä ilmaston että luonnontieteen osalta on aivan olennaista.

Kerro lisää siitä, miten on olennaista se, että muinoin on elämä selvinnyt vaikkapa 5000 ppm CO2 lukemissa. Tajua samalla, että nykyinen elämä ei ole moisien määrien kanssa kehittynyt.

Ilmeisesti alarmistit tykkäävätkin seurailla muutaman kymmenen vuoden ilmaston vaihteluita, jotta tilastoharha ei paljastu :)

Mä en ole alarmisti. Ilmastonmuutos on hampaaton katastrofi. Ei kannattaisi sokeasti kuvitella tietävänsä, millaisen ihmisen kanssa keskustelee.

Heh. "Hienosti" irrotit liitukausi kommentin asiayhteydestä, mietipä uudestaan. 

Millä tavalla muka irroitin sen asiayhteydestä? Väitehän oli, että silloin eliöillä oli paratiisinomaiset olosuhteet. Niin oli joo, mutta kun nykyiset eliöt eivät ole sopeutuneet samanlaiseen ympäristöön. Liitukaudenkin eliötkin vastaavasti kuolisivat läjäpäin, jos niitä toisi aikakoneella nykypäivään (koska happipitoisuus on reilusti matalampi).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/137 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä taisit olla tuolla toisessakin ketjussa jankkaamassa samoja tyhjänpäiväisiä teesejäsi. Kuule, tälläkin hetkellä ihmiset elävät oloissa, joissa on ilmakehää 20 kertaa suuremmat hengitysilman hiilidioksipitoisuudet, kuten kansainvälisellä arvaruusasemalla.

Avaruusasemalla on kylläkin 2,3-5,3 mmHg pitoisuudet (1700-4000 ppm), joka on 4-10 kertaa suuremmat.

https://www.airspacemag.com/daily-planet/why-living-space-can-be-pain-h…

Lisäksi kysymys kuuluukin, että "mitä sitten?". Se, että avaruusasemalla pysytään hengissä, ei millään muotoa kerro meille mitään siitä, että millaisessa pitoisuudessa ihmisten kannattaisi pysytellä. Varsinkin kun sisätiloissa pitoisuus kasvaa aina huomattavasti suuremmaksi kuin ulkona, joten jos ulkona on jo ilma valmiiksi heikkolaatuista, niin korvausilman kierrätysmäärän täytyy olla järjettömän suuri.

Älä viitsi jaksaa linkata noita hömppätutkimuksia, missä tutkitaan ihmisiä, jotka altistuvat korkeille pitoisuuksille ilman minkäänlaista totuttelua.

Sulla lienee siis tutkimus aiheesta, jossa ihmiset ovat totuttautuneet pitkäaikaisesti suuriin pitoisuuksiin.

Siis mitä oikein haluat? Pelkkä jatkuva linkkien vaatiminen ei todista sinun argumenttiasi oikeaksi, toisaalta näyttää siltä ettet ymmärrä koko asiasta mitään kun takerrut täysin toisarvoisiin yksityiskohtiin joten miksi kanssasi pitäisi väitellä?

Vierailija
110/137 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väestömäärä pitää saada murto-osaan nykyisestä, maksimi 3 miljardia.

Sä unohdit perustelut. Muista käyttää numeroita, kun perustelet vastauksesi.

En ole sinulla töissä. Et voi kehittyä ajattelijana ja ymmärtäjänä, jos odotat muilta valmiit selitykset ja "linkit".  Otapa itse selvää, miksi väestöä on liikaa ja miksi kolme miljardia on maksimi. Sekin on yläkantissa, maapallon resurssit riittäisivät tuottamaan kestävästi kohtuullisen elintason kahdelle miljardille ihmiselle. Suomen väestön ei ylikuormita luonnonvaroja eikä ympäristöä tällä hetkellä, eikä tulevaisuudessakaan, ellemme salli alueemme liikakansoittumista. Meille nykyinen väestömäärä on hyvä maksimi. 

Minä olen ottanut selvää. Ja minun selvitykseni perusteella 3 miljardia ei todellakaan ole liikaa. Se ei myöskään ole mikään yleisesti hyväksytty lukema, joten todennäköisin selitys on, että sulla ei ole mitään perusteluja luvullesi.

"Maapallon resurssit" ei tarkoita yhtään mitään. Ole hyvä ja kerro mikä on se yksittäinen resurssi, joka ensimmäisenä ottaa vastaan ja aiheuttaa kyseisen 3 miljardin lukeman.

Sisälukutaito auttaisi. Kukaan ei ole väittänyt, että kolme miljardia on liikaa. "Yleisesti hyväksytty" ei ole myöskään mikään perustelu. Väitteesi, ettei "maapallon resurssit" tarkoita mitään, on perätön. Se pitää sisällään todella paljon. Omassa kommentissasi paljastit, ettet tiedä mitään ja haluaisit minulta tietoa kultarenuksella. Kuten totesin, en ole sinulla töissä ja oman itsesi ja kehityksesi kannalta on parempi, että otat noista asioista selvää itse. Provona viestisi oli kyllä aika huono. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/137 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä oikein haluat?

Sitä, että se jatkuva paskanpuhuminen loppuisi. Opetelkaa tarkistamaan harhaluulojenne paikkansapitävyys ennen kuin levittelette niitä totena.

Pelkkä jatkuva linkkien vaatiminen ei todista sinun argumenttiasi oikeaksi,

Mulla on hyvin vähän argumentteja täällä. Jokaisen pystyn osoittamaan riittävän hyvin todeksi tarvittaessa. Valtaosa kirjoituksistani on sitä, että korjaan teidän muiden kuvitelmia.

toisaalta näyttää siltä ettet ymmärrä koko asiasta mitään kun takerrut täysin toisarvoisiin yksityiskohtiin joten miksi kanssasi pitäisi väitellä?

Kukaan ei pakota. Mutta turha myöskään valittaa, että perättömiin höpinöihinne joku puuttuu. Keskustelupalstalla olemisen ei pitäisi olla sitä, että sarjatuotannolla heitetään mitä älyttömämpiä väitteitä ilmoille ja sokeasti kuvitellaan olevan oikeassa.

Vierailija
112/137 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä taisit olla tuolla toisessakin ketjussa jankkaamassa samoja tyhjänpäiväisiä teesejäsi. Kuule, tälläkin hetkellä ihmiset elävät oloissa, joissa on ilmakehää 20 kertaa suuremmat hengitysilman hiilidioksipitoisuudet, kuten kansainvälisellä arvaruusasemalla.

Avaruusasemalla on kylläkin 2,3-5,3 mmHg pitoisuudet (1700-4000 ppm), joka on 4-10 kertaa suuremmat.

https://www.airspacemag.com/daily-planet/why-living-space-can-be-pain-h…

Lisäksi kysymys kuuluukin, että "mitä sitten?". Se, että avaruusasemalla pysytään hengissä, ei millään muotoa kerro meille mitään siitä, että millaisessa pitoisuudessa ihmisten kannattaisi pysytellä. Varsinkin kun sisätiloissa pitoisuus kasvaa aina huomattavasti suuremmaksi kuin ulkona, joten jos ulkona on jo ilma valmiiksi heikkolaatuista, niin korvausilman kierrätysmäärän täytyy olla järjettömän suuri.

Älä viitsi jaksaa linkata noita hömppätutkimuksia, missä tutkitaan ihmisiä, jotka altistuvat korkeille pitoisuuksille ilman minkäänlaista totuttelua.

Sulla lienee siis tutkimus aiheesta, jossa ihmiset ovat totuttautuneet pitkäaikaisesti suuriin pitoisuuksiin.

Ymmärrätkö yhtään mitä lukuja lainaat? 2,3 - 5,3 mmHg kanstainvälisellä avaruusasemalla vastaa noin 3000-7000 ppm. Maan ilmakehässä se on ihan toinen juttu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/137 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sisälukutaito auttaisi. Kukaan ei ole väittänyt, että kolme miljardia on liikaa.

Niin, väite oli, että yli 3 miljardia on liikaa. "maksimi 3 miljardia."

"Yleisesti hyväksytty" ei ole myöskään mikään perustelu.

Kukaan ei ole väittänyt sitä miksikään perusteluksi.

Väitteesi, ettei "maapallon resurssit" tarkoita mitään, on perätön. Se pitää sisällään todella paljon.

Siksi se ei mitään tarkoitakaan. Jonkun mielestä mun kolikkokokoelmani voi olla resurssi. Edelleen odotellaan perustelua sille, että maksimi olisi 3 miljardia ja että jokin resursseista estäisi suuremman lukeman.

Omassa kommentissasi paljastit, ettet tiedä mitään

Selvä. Missä kommentissä tämä tapahtui?

ja haluaisit minulta tietoa kultarenuksella.

Jos nyt edes jokin alustava perustelu ensin. Kuten se, että mikä ihmeen resurssi estää yli 3 miljardin ihmisen määrän tai tekee siitä edes hankalan ylläpidettävän.

Kuten totesin, en ole sinulla töissä ja oman itsesi ja kehityksesi kannalta on parempi, että otat noista asioista selvää itse.

Mä olen ottanut asiosta selvää, siksihän mä nyt kommentoinkin. Ei ole mitään syytä sille, miksei maapallolla voisi elää vaikka 9 miljardia ihan iloisesti. Teknologian kehittyessä edes 90 miljardia ei ole ongelma.

Vierailija
114/137 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä taisit olla tuolla toisessakin ketjussa jankkaamassa samoja tyhjänpäiväisiä teesejäsi. Kuule, tälläkin hetkellä ihmiset elävät oloissa, joissa on ilmakehää 20 kertaa suuremmat hengitysilman hiilidioksipitoisuudet, kuten kansainvälisellä arvaruusasemalla.

Avaruusasemalla on kylläkin 2,3-5,3 mmHg pitoisuudet (1700-4000 ppm), joka on 4-10 kertaa suuremmat.

https://www.airspacemag.com/daily-planet/why-living-space-can-be-pain-h…

Lisäksi kysymys kuuluukin, että "mitä sitten?". Se, että avaruusasemalla pysytään hengissä, ei millään muotoa kerro meille mitään siitä, että millaisessa pitoisuudessa ihmisten kannattaisi pysytellä. Varsinkin kun sisätiloissa pitoisuus kasvaa aina huomattavasti suuremmaksi kuin ulkona, joten jos ulkona on jo ilma valmiiksi heikkolaatuista, niin korvausilman kierrätysmäärän täytyy olla järjettömän suuri.

Älä viitsi jaksaa linkata noita hömppätutkimuksia, missä tutkitaan ihmisiä, jotka altistuvat korkeille pitoisuuksille ilman minkäänlaista totuttelua.

Sulla lienee siis tutkimus aiheesta, jossa ihmiset ovat totuttautuneet pitkäaikaisesti suuriin pitoisuuksiin.

Ymmärrätkö yhtään mitä lukuja lainaat? 2,3 - 5,3 mmHg kanstainvälisellä avaruusasemalla vastaa noin 3000-7000 ppm. Maan ilmakehässä se on ihan toinen juttu.

Ja alapeukkua tuli syystä että? Googlaile rauhassa, mun pitää mennä. Vinkkinä sulle sen verran, että mmHg on paineyksikkö. Tieto hiidilioksiidipitoisuudesta ei riitä, jos yrität sitä muuntaa miljoonasosiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/137 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä taisit olla tuolla toisessakin ketjussa jankkaamassa samoja tyhjänpäiväisiä teesejäsi. Kuule, tälläkin hetkellä ihmiset elävät oloissa, joissa on ilmakehää 20 kertaa suuremmat hengitysilman hiilidioksipitoisuudet, kuten kansainvälisellä arvaruusasemalla.

Avaruusasemalla on kylläkin 2,3-5,3 mmHg pitoisuudet (1700-4000 ppm), joka on 4-10 kertaa suuremmat.

https://www.airspacemag.com/daily-planet/why-living-space-can-be-pain-h…

Lisäksi kysymys kuuluukin, että "mitä sitten?". Se, että avaruusasemalla pysytään hengissä, ei millään muotoa kerro meille mitään siitä, että millaisessa pitoisuudessa ihmisten kannattaisi pysytellä. Varsinkin kun sisätiloissa pitoisuus kasvaa aina huomattavasti suuremmaksi kuin ulkona, joten jos ulkona on jo ilma valmiiksi heikkolaatuista, niin korvausilman kierrätysmäärän täytyy olla järjettömän suuri.

Älä viitsi jaksaa linkata noita hömppätutkimuksia, missä tutkitaan ihmisiä, jotka altistuvat korkeille pitoisuuksille ilman minkäänlaista totuttelua.

Sulla lienee siis tutkimus aiheesta, jossa ihmiset ovat totuttautuneet pitkäaikaisesti suuriin pitoisuuksiin.

Ymmärrätkö yhtään mitä lukuja lainaat? 2,3 - 5,3 mmHg kanstainvälisellä avaruusasemalla vastaa noin 3000-7000 ppm. Maan ilmakehässä se on ihan toinen juttu.

Ja alapeukkua tuli syystä että? Googlaile rauhassa, mun pitää mennä. Vinkkinä sulle sen verran, että mmHg on paineyksikkö. Tieto hiidilioksiidipitoisuudesta ei riitä, jos yrität sitä muuntaa miljoonasosiksi.

Joku muu sitä alapeukutti.

Nähtävästi näpyttelin laskimeen 1,3 tuon 2,3 sijaan, josta tuli 1700 ppm, jonka sitten jaoin 2,3 ja kerroin 5,3, josta sitten tuli 4000 ppm. My bad. Katson jatkossa paremmin mitä painelen.

Vierailija
116/137 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

saatetaan myös elää simulaatiossa, jolloinka tämä on keinotekoista huuhaata, suurin osa pitää tietenkin tätä ajatusta naurettavana koska ovat nössöjä

minun mielestä on naurettavaa että joidenkin mielestä universumissa ei muka olisi meidän lisäksi ketään muuta, väitän että galaxien välinen matka tehdään madonreikien kautta eikä perinteisesti polttoainetta kuluttamal

Vierailija
117/137 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

M u t t a perehtykää Grönlannin ja etelänapaMANTEREEN jäämassoihin. Niissä piilee suuri vaara.

Vierailija
118/137 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Noin huono äidinkielen osaaminen kertoo jo kaiken näistä, jotka väittävät ilmastonmuutoksen olevan pötyä.

Vierailija
119/137 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mistäköhän sitä aloittaisi.

"Tuo väittämäsi 90% maailman tiedemiehistä on epäonnistunut täydellisesti ennusteissaan, joten miksi uskoa porukkaa jonka ennusteet ovat jo osoittautuneet vääriksi?"

Nyt hei vähän lihaa luiden päälle. Muutamat ennustukset, miten ne on mennyt pieleen? Tarkoitat tuolla 90% varmaan ilmastotutkijoita?

"

Vierailija kirjoitti:

Kovasti ovat jaksaneet meuhkata, että napajäätiköt sulavat käsiin ja me hukumme kaikki.

Nasan mukaan kumpikin jäätikkö on kasvanut viimeiset kuusi vuotta ja toisekseen, pohjoisnavan sulaminen ei nosta meren pintaa.

Ihan maalaisjärki jo sanoo että kun jääkuutiot sulaa lasissa niin pinta nousee.

Kun jää lakkaa olemasta pinnan yläpuolella, se on vetenä sen alapuolella. Ei se häviä ilmaan."

Pohjoisnavan sulaminen ei nosta, mutta Grönlanti nostaa.

Jää vie enemmän tilaa, kuin nestemäinen vesi on tiheämpää ja siitä syystä jää kelluu. Eli pohjoisnavan sulaessa merenpinta laskee. Samoin jääkuutioiden sulaessa lasissa veden pinta laskee.

Yleisesti: Tuo tyyppi hyökkäsi tieteellisillä perusteilla ilmastonmuutoksen kimppuun ja se on aivan oikea tapa, jos haluaa kiistää asian. Esimerkkinä hänen väitteensä ettei maapallon lämpötilaa voi mitata asteen murto-osan tarkkuudella luotettavasti. Tuollaisista asioista voi keskustella.

Vierailija
120/137 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovasti ovat jaksaneet meuhkata, että napajäätiköt sulavat käsiin ja me hukumme kaikki.

Nasan mukaan kumpikin jäätikkö on kasvanut viimeiset kuusi vuotta ja toisekseen, pohjoisnavan sulaminen ei nosta meren pintaa.

Ihan maalaisjärki jo sanoo että kun jääkuutiot sulaa lasissa niin pinta nousee.

Kun jää lakkaa olemasta pinnan yläpuolella, se on vetenä sen alapuolella. Ei se häviä ilmaan.

Fysiikan lakien mukaan: jos laitat vesilasiin jääkimpaleen, se nostaa veden pintaa (Arkhimedeen laki; kapple syrjäyttää painonsa verran vettä) , mutta kun se sulaa, veden pinta ei nouse yhtään korkeammalle.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi yksi kuusi