Joko teillä riidellään joulunvietosta?

Olen joulun töissä ni ei tartte tapella. Muut tehkööt jouluna mitä ikinä lystää.

Eipä oikein ole, mistä riidellä. Uudelle miesystävälle ensimmäinen joulu ikinä, hänen sukunsa ei joulua juhli ja minä olen läheinen vain äitini kanssa. Eli aatoksi äidin luo ja 1. joulupäivänä äiti tulee mun luo. Miesystävä taggaa mukana silmät ymmyrkäisinä. Ihanaa tutustuttaa hänet suomalaisiin jouluperinteisiin. :) 

Ei, koska ei vietetä joulua mitenkään erityisesti. Käydään Joulurauhan julistus kuuntelemassa, Börsin baarissa glögillä sen jälkeen. Sit illalla juustoja, savuporomoussea, saaristolaisleipää ja jotain kalaa. Rosollia vois ostaa, mut sitä nyt tulee syötyä muutenkin ympäri vuoden näin turkulaisena. Punkkua ja skumppaa. Ihanaa olla kahdestaan.

Vierailija kirjoitti:

4 jatkaa. Eräänä vuonna tilanne eskaloitui siihen, että mies itki, että minun pitää järjestää hänelle samanlainen joulu kuin äitikin tekee jos jäämme omaan kotiimme. Minun pitää olla hänelle äiti jouluna. Silloin oli kengänkuva takamuksessa lähellä.

Voi apua...multa menis kaikki kunnioitus, rakkaus ja etenkin halut tuollaisen myötä! Äitinä miehelle? Ei kiitos 🤢.

Ei. Mies ilmoitti jo keväällä, että ”mennään tänä vuonna käymään sun perheen luona”, niin tänä vuonna sinne sitten.

Ensi vuonna ollaan sitten kotona tai käydään taas miehen perheen luona.

Ei riidellä. Minä menen isäni luo viettämään joulua kuten aikaisempinakin vuosina, koska se on hänelle tärkeää ja puolisoni menee viettämään sukujoulua sisarustensa kanssa, koska se on hänelle ja heille tärkeää. En ymmärrä, miten 1-2 päivän viettämisestä saa riidan aikaiseksi.

En jaksa riidellä itseni kanssa.

Kun sukua kokoontuu pari kymmentä mummon tykö. Ainainen mietintä kuka ruoat ja juomat hankkii ja miten kukin osallistuu kustannuksiin. Mummoko hankkii Papan kanssa?

Aina löytyy joku, joka ei ole halukas osallistuu mitenkään.

Siitäpä pieniä riidan poikasia syntyy.

Mikä vika sukujoulussa? Nehän on parhaita :)

M42v kirjoitti:

Ei ole joulua ei, tai jos ostan palan kinkkua, muutaman kaljan ja synkistelen kotona yksin.

Olisiko joku yksinäinen nainen halunnut tulla tekemään joulua ja olemaan mun kanssa?

Jotain syötävää, sauna, kynttilän vienti isovanhempien haudalle.

Mikä ettei, olen saman ikäinenkin...enpä vaan taitaisi kelvata, on ylipainoa.

Vierailija kirjoitti:

Ei riidellä. Me kerrotaan miten aiotaan viettää, ja muut kertoo miten he aikovat. Mitä riitelemistä siinä on? Ei meidän suvuissa ole tapana määräillä kenenkään ajanviettoa.

Ei terveessä suvussa olekaan tapana.

Ei ole kenen kanssa riidellä. 

Anoppi aloitti jo syksyllä joka vuotisen pommituksensa, milloin tulemma jouluksi, vaikka viimeiset 5 vuotta olemme olleet keskenämme joulut, tämä jankutus yltyi kun 3 vuotta sitten syntyi lapsi. 

Olemme ratkaisseet tilanteen niin, että minä en vastaa anopille lainkaan puhelimeen, mies sanoo puhelussa jos alkaa jankuttaa joulusta, että jos jatkaa sitä, lyö luurin korvaan ja näin myös tekee joka kerta, koska anoppi alkaa jankuttaa. Jouluksi puhelimet laitamme äänettömälle ja katsomme niitä kun muistamme. Yleensä anoppi soittelee aattona minulle ja miehelle kummallekin muutaman tunnin aikana 30-50 kertaa. Viestejä tulee toista kymmentä kummallekin.

Ei riidellä. Mennään aattona haudoille ja mun vanhemmille, ehkä jäädään yöksikin (vanhemmille, ei haudoille).

Mies käykööt äidillään sitten kun haluaa jos haluaa, jos menee niin varmaan vie lapsetkin näytille.

Sekä exä äiteineen että vanhempani haluavat lapset jouluaatoksi. Jos lapset ovat exällä, yrittävät vanhempani ängetä sinne katsomaan lahjojen avaamista. Muulla joulunajalla ei sitten olekaan väliä kummallekaan osapuolelle. Itse olisin mieluusti joskus jouluaaton lasten kanssa omassa kodissanikin. Jouluaaton vietosta aletaan onneksi vääntämään vasta joulukuussa.

Tietyllä tavalla lapsilta ryöstetäänkin sukujoulu, siksi haluan välillä myös että perheemme viettää joulua myös isovanhempien ja enojen ja tätien, serkkujen kanssa, jotka itse lasken perheeksi, meidän vanhempamme ja sisaruksemme ja heidän lapsensa. Jälkikasvu rakastaa yhteisiä touhuja serkkujen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Tietyllä tavalla lapsilta ryöstetäänkin sukujoulu, siksi haluan välillä myös että perheemme viettää joulua myös isovanhempien ja enojen ja tätien, serkkujen kanssa, jotka itse lasken perheeksi, meidän vanhempamme ja sisaruksemme ja heidän lapsensa. Jälkikasvu rakastaa yhteisiä touhuja serkkujen kanssa.

Millä tavalla ryöstetään? Tarkoitatko omia lapsiasi vai yleisesti lapsia? Kaikillahan ei ole edes (isoa)sukua joka voisi kokoontua yhteen 🤔

Ei riidellä. Jokainen saa olla jouluna missä haluaa. Ollaan jopa oltu miehen kanssa erillään muutamia jouluja. Minä olen ollut yksinkin jouluna välillä.  Kaikkein parasta joulurauhaa kun ei ole mitään sukujouluja.

En voi sietää että lapset kirkuisivat ja olisi ohjelmoitu koska syödään ja koska saunotaan.

Ei riidellä. Mieheni ei halunnut oman äitinsä kanssa viettää joulua, anopilla oli tapana kyllä riidellä jopa saunavuoroista (anoppi on jo kuollut). Siksi vietimme joulun aina äitini kanssa ja muutama vuosi on mennyt niin että joulu vietetään meillä. Siihen osallistuu ken haluaa, kunhan ilmoittelee hyvissä ajoin. Joskus äitini on viettänyt joulun veljeni perheen kanssa, he asuvat niin kaukana meistä että silloin ollaan mieheni kanssa vietetty ihan kahdestaan ja omasta mielestäni se on  yhtä täydellistä näin. Isäni viettää joulunsa uuden perheensä kanssa, sinne ei edellisen liiton lapset ole tervetulleita.

Tuore ero, jota oikeastaan vasta työstetään, mahdollisuudet kaikkien aikojen jouluriitaan. Vähän on jo aloiteltu.

Anoppi laittoi dramaattisen kutsun jouluksi, minä vastasin, että ollaan edelleen menossa sovitusti minun vanhemmille.  Ollaan vuoroteltu vuosikausia ja viime jouluna oltiin miehen perheen kanssa. Anoppi vastasi viestiini "ex-mies" jää siis yksin ulkopuolelle".

No ei jää, kun nimenomaan ollaan aikuisia ihmisiä ja suunnitelmissa on edelleen yhteinen joulu. Se oli ensimmäisiä asioita mitä lapset kysyivät, kun kerrottiin erosta. Katsotaan sitten seuraavina jouluina miten toimitaan, nyt halutaan yrittää vielä yhden perhejoulun viettoa, kun kaikki tulevat periaatteessa ihan hyvin toimeen.