Mies päättänyt lopettaa avioelämän vuoteenpuolella. Miten tästä eteenpäin?

Vierailija kirjoitti:

Kumppanin ulkonäkö on varsinkin miehille tärkeä asia.

Oma mieheni lähti myös sen jälkeen kun lihoin 10 kiloa. Seksiä kyllä oli loppuun asti, mutta ei sellaista mitä mies olisi toivonut....häpesin omaa ulkomuotoa enkä suostunut esim. strippaamaan miehelleni. Hämärsin valaistuksen seksin aikana, en suostunut kävelevään stringeissä mieheni edessä ym. Hän oli maininnut lihomisestani ja se masensi minua enkä saanut laihdutettua itseäni.

Olimme yhdessä lähes 10 vuotta kunnes hän ilmoitti saavansa ulkonäöltään tasokkaampaa seuraa. En kuulema kiihottanut enää häntä.

Miksi suomalaiset naiset häpeävät ulkonäköään? Aina vedotaan lihoamisen aiheuttamaan häpeään. Kannattaisiko tehdä asialle jotain?

Pienentää ruoka-annoksia jos ei liikunnalle ole muka aikaa? Kalliiksi tuo avioerokin tulee. Henkisesti ja fyysisesti.

Minusta seksiä pitää harrastaa noin 3-4 päivän välein.  Tämä pitää tehdä ihan älyllisesti.  Nainen pystyy siihen ja mieskin, jos saa erektion.  Jos miehellä ei jäykisty pitää hankkia pillereitä jotka auttavat asiaan.  Vaikka halut eivät varsinaisesti kasvaisikkaan, niin kyvyt kasvavat.

Mielestänne te jotka ette tyydytä tai ainakin yritä tyydyttää puolisoanne olette typeriä, itsekkäitä ja ajattelemattomia ihmisiä.   Tehkää nyt muutos tilanteeseen.  Jos avioeroon päädytte älkää edes vilkaisko toista sukupuolta, koska kykenette vain petokseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksittömiä ei todellakaan ole minulle tavallinen asia. Seksi mulle elämänsuola jota ilman en vain pysty olemaan voimatta henkisesti hyvin huonosti.

Tähän suhteeseen en aio tällaisenaan jäädä, toivon salaa kuitenkin muutosta ja miehen heräämistä tilanteeseen.

Olisi ikävä rikkoa perhe tämän vuoksi

Ap

Juuri tuota seksin elämänsuolaisuutta en vain pysty käsittämään, vaikka kuinka yrittäisin.

Sama täällä. Eikö seksin sijaan vou harrastaa jotain muuta liikuntaa? Tai vaikka opetella uusi kieli ja lukea kirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, ulkonäkö vaikuttaa paljon. Lihoin kaksikymmentä kiloa eikä ole seksiä pahemmin ollut sen jälkeen. ja kyllä, vika on minussa, ja yritän korjata ongelmaa.

Taitaa olla jo myöhäsitä korjata tilannetta. Rinnat roikkuvat laihdutuksen myötä. Roikkuva nahka olisi korjautettava plastiikkakirurgialla.

Yritin tapailla parikymmentä kiloa laihtunutta naista ja löllö iho oli kieltämättä luotaan työntävää. Rinnat hän oli sentään korjauttanut silikoneilla. Ei pitäisi päästää itseään lihomaan ettei käy noin.

Koska 1 niin kaikki? Itse laihduin lapsen syntymän jälkeen 20kg, eikä rinnat mihinkään roikahtaneet. Toki vatsan iho jäi pehmeäksi, mutta se johtui kyllä raskausaikana tulleista arvista, eikä lihomisesta tai laihtumisesta. 

Epäilen, että tapailemasi nainen oli laihduttanut reilusti enemmän kuin pari kymmentä kiloa, tai sitten hän oli juuri laihtunut ne pikalaihdutuksella hyvin lyhyessä ajassa, jolloin iho ei ehdi palautua samassa tahdissa (palautuu kuitenkin ajan kanssa).

Vierailija kirjoitti:

Yksi mikä näihin keskusteluihin aina tulee esiin, on haluttomien joukko, joille seksi on aina ja ainoastaan vain yhdyntä. Mitään muuta ei ole. Haluton ei voi harrastaa seksiä, koska ei haluta ja on kuiva/ei seiso. Kaupan päälle usein äärimmäisen ahdas suhtautuminen pornoon, alastomuuteen, flirttailuun tai ylipäänsä mihinkään seksuaalisuuteen liittyvään.

Aivan järkyttävän säälittävä näkemys. Yhdyntä, seksi, seksuaalisuus, erotiikka... se on niin laaja alue, jonka käsittely pelkän yhdynnän kautta on kuin katsoisi tähtitaivasta pillin läpi.

Jos ei kostu tai vehje ei seiso, kädet ja suu yleensä toimii. Tai vaikka jalat. Kaupat myyvät mielellään seksikkäitä vaatteita, ja onpa sellaisiakin erikoiskauppoja missä myydään ihan seksin harjoitukseen tarkoitettuja välineitä, kuvitelkaa!

Mikä estää esim. käsityöt, jos yhdyntä tuntuu vaikealta? Puolison sukuelimet tai eritteet ovat ällöttäviä? Ette te kadotukseen joudu, jos haluatte kumppanillenne tehdä hyvää.

Muuten ihan ok vastaus, mutta todellisuus on kyllä tämä: Jos naista ei haluta, niin se kyllä mitään handjobia vapaaehtoisesti rupea antamaan, suuseksistä nyt puhumattakaan. Ja toisinpäin, jos miehellä ei erektio kestä, niin kysyn kuinka monelle naiselle kelpaisi, "oota nyt, mä voi sormettaa..tai nuolla..?" Suurin osa kääntää siinä vaiheessa kylkeä ja loput ottaa puhelimen käteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksittömiä ei todellakaan ole minulle tavallinen asia. Seksi mulle elämänsuola jota ilman en vain pysty olemaan voimatta henkisesti hyvin huonosti.

Tähän suhteeseen en aio tällaisenaan jäädä, toivon salaa kuitenkin muutosta ja miehen heräämistä tilanteeseen.

Olisi ikävä rikkoa perhe tämän vuoksi

Ap

Juuri tuota seksin elämänsuolaisuutta en vain pysty käsittämään, vaikka kuinka yrittäisin.

Sama täällä. Eikö seksin sijaan vou harrastaa jotain muuta liikuntaa? Tai vaikka opetella uusi kieli ja lukea kirjoja.

Niin miten nuo mainitsemasi asiat korvaavat seksin tuomaa tunneyhteyttä puolison kanssa? Seksillä osoitetaan rakkautta toista kohtaan. Itse kyllä harrastan liikuntaa ja luen kirjoja, mutta ne nyt eivät liity mitenkään parisuhteen läheisyyden ylläpitoon. Ja siitähän se elämänsuola tulee, kun tuntee yhteyttä ja läheisyyttä puolisoonsa. Kovin on kapea kuva joillakin seksistä, ei voi kuin ihmetellä.

Vierailija kirjoitti:

Lataa tinder, mene tyttöjen kanssa syömään ja riisu sormukset. Vaihda vaatekaapin paikkaa. Lakkaa passaamasta eli peset vain omat vaatteesi etkä hänen ja sama tiskit, ruuat yms.

Mieskin sitten varmaan voi maksaa taloudessa vain omat menonsa eli 50:50? Jos perheessä on yksi parempi auto jonka mies on maksanut niin nainehan ei sen kyydissä istu ennenkuin rahallisesta korvauksesta per kilometri on sovittu?

Vierailija kirjoitti:

Huomenta!

Viimeyönä todella vihaisena ja turhautuneena tein päätöksen, että nyt riittää. En ole 30- vuotiaana valmis lopettamaan seksin harrastamista.

Takana mieheni kanssa on 8 yhteistä vuotta, lapsi ja tavallinen perhe-elämä. Hellyyttä mies antaa, sanoo rakastavansa ja on hyvä isä lapselle.

Seksiä hän ei kuitenkaan halua. Näin on ollut jo useamman vuoden! Kerran tai pari kuussa saan seksiä itselleni vongattua, mies ei tunnu nauttivan silloinkaan.

Itselläni seksihalut on valtavat, useamman kerran viikossa tekisi mieli. Tämä tilanne tappaa minut henkisesti :( minusta on tullut hyvin vihainen ja katkera ihminen, enkä tunnista enää itseäni.

Seksittömyys vaikuttaa niin moneen alueeseen elämässä, itsetuntoni on rapistunut. En koe itseäni hyväksytyksi.

Miehelle olen raivonnut ja puhut. Uhkaillut erolla. Erota hän ei halua ja kertoo muuttavansa asiat. Mikään ei ole kuitenkaan vuosiin muuttunut.

Tänään minulla on vapaapäivä ja aion miehen töissä ollessa muuttaa makuuhuoneeni vierashuoneeseen. Mitä muuta kivaa yllätystä keksisin?

Jätä se sika!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksittömiä ei todellakaan ole minulle tavallinen asia. Seksi mulle elämänsuola jota ilman en vain pysty olemaan voimatta henkisesti hyvin huonosti.

Tähän suhteeseen en aio tällaisenaan jäädä, toivon salaa kuitenkin muutosta ja miehen heräämistä tilanteeseen.

Olisi ikävä rikkoa perhe tämän vuoksi

Ap

Juuri tuota seksin elämänsuolaisuutta en vain pysty käsittämään, vaikka kuinka yrittäisin.

Sama täällä. Eikö seksin sijaan vou harrastaa jotain muuta liikuntaa? Tai vaikka opetella uusi kieli ja lukea kirjoja.

Eli kysyt että mitä jos unohtaisi sen avioliittonsa ja alkaisi nunnaksi?

Ei kiitos!

Enemmän yhteyttä ja lämpöä mä oon kokenut hyvän ystävän kanssa kahvikupin ääressä tai lenkillä syvällisiä keskustellen kuin että mun ex-mies rynkytti menemään. Mä en myöskään ymmärrä miten seksi lisää yhteyttä? Jos saisi rakkaansa kanssa keskustella, katsoa silmiin ja tuntea että ymmärtää ja tulee ymmärretyksi ja kuulluksi, miljoona kertaa enemmän siitä läheisyyttä ja yhteyttä saa. Selittäkää, miten sitä sukuelimien hieromisesta jollain tapaa seuraa yhteys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi mikä näihin keskusteluihin aina tulee esiin, on haluttomien joukko, joille seksi on aina ja ainoastaan vain yhdyntä. Mitään muuta ei ole. Haluton ei voi harrastaa seksiä, koska ei haluta ja on kuiva/ei seiso. Kaupan päälle usein äärimmäisen ahdas suhtautuminen pornoon, alastomuuteen, flirttailuun tai ylipäänsä mihinkään seksuaalisuuteen liittyvään.

Aivan järkyttävän säälittävä näkemys. Yhdyntä, seksi, seksuaalisuus, erotiikka... se on niin laaja alue, jonka käsittely pelkän yhdynnän kautta on kuin katsoisi tähtitaivasta pillin läpi.

Jos ei kostu tai vehje ei seiso, kädet ja suu yleensä toimii. Tai vaikka jalat. Kaupat myyvät mielellään seksikkäitä vaatteita, ja onpa sellaisiakin erikoiskauppoja missä myydään ihan seksin harjoitukseen tarkoitettuja välineitä, kuvitelkaa!

Mikä estää esim. käsityöt, jos yhdyntä tuntuu vaikealta? Puolison sukuelimet tai eritteet ovat ällöttäviä? Ette te kadotukseen joudu, jos haluatte kumppanillenne tehdä hyvää.

Muuten ihan ok vastaus, mutta todellisuus on kyllä tämä: Jos naista ei haluta, niin se kyllä mitään handjobia vapaaehtoisesti rupea antamaan, suuseksistä nyt puhumattakaan. Ja toisinpäin, jos miehellä ei erektio kestä, niin kysyn kuinka monelle naiselle kelpaisi, "oota nyt, mä voi sormettaa..tai nuolla..?" Suurin osa kääntää siinä vaiheessa kylkeä ja loput ottaa puhelimen käteen.

Tiedän kyllä, millainen todellisuus on. Haluton vaimoni kun ei tosiaan halua minkäänlaista seksiä. Hän ei yksinkertaisesti tee aloitteita edes käsitöihin tai suuseksiin, vaan sulkee koko asian pois parisuhteesta. Eikä se tunnu häntä vaivaavan lainkaan.

Tarkoitin, että tälläkin palstalla aika usein mainitaan, että ei vain haluta ja tuntuu inhottavalta olla yhdynnässä silloin. Seksi on niin paljon muutakin kuin sukuelinten kohtaamista. Kuivuus tai erektiohäiriöt haittaavat ainoastaan tilannetta, jossa sukuelimen itse tarkoitus on olla seksiväline. En tiedä, millä tavalla esimerkiksi emättimen kostumattomuus haittaa suuseksiä (antajana tai ottajana), enkä ole tähän ikinä saanut vastausta. Seuraavaksi tulee, että ei halua tehdä edes sitä, koska ajatuskin tuntuu ällöttävältä. Mieleen tulee, että ehkä tällaisten ihmisten ei tulisi olla parisuhteessa ollenkaan. Heille riittäisi seuralainen tai ystävä, täysin platonisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumppanin ulkonäkö on varsinkin miehille tärkeä asia.

Oma mieheni lähti myös sen jälkeen kun lihoin 10 kiloa. Seksiä kyllä oli loppuun asti, mutta ei sellaista mitä mies olisi toivonut....häpesin omaa ulkomuotoa enkä suostunut esim. strippaamaan miehelleni. Hämärsin valaistuksen seksin aikana, en suostunut kävelevään stringeissä mieheni edessä ym. Hän oli maininnut lihomisestani ja se masensi minua enkä saanut laihdutettua itseäni.

Olimme yhdessä lähes 10 vuotta kunnes hän ilmoitti saavansa ulkonäöltään tasokkaampaa seuraa. En kuulema kiihottanut enää häntä.

Miksi suomalaiset naiset häpeävät ulkonäköään? Aina vedotaan lihoamisen aiheuttamaan häpeään. Kannattaisiko tehdä asialle jotain?

Pienentää ruoka-annoksia jos ei liikunnalle ole muka aikaa? Kalliiksi tuo avioerokin tulee. Henkisesti ja fyysisesti.

No voi jeesus, jos rakkaus ja seksi on kymmenestä kilosta kiinni, niin eipä siinä ole kumpikaan kovin kummoista koskaan ollutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän yhteyttä ja lämpöä mä oon kokenut hyvän ystävän kanssa kahvikupin ääressä tai lenkillä syvällisiä keskustellen kuin että mun ex-mies rynkytti menemään. Mä en myöskään ymmärrä miten seksi lisää yhteyttä? Jos saisi rakkaansa kanssa keskustella, katsoa silmiin ja tuntea että ymmärtää ja tulee ymmärretyksi ja kuulluksi, miljoona kertaa enemmän siitä läheisyyttä ja yhteyttä saa. Selittäkää, miten sitä sukuelimien hieromisesta jollain tapaa seuraa yhteys?

Tässä olikin sitten oikein viimeisen päälle stereotyyppinen kuvaus aiemmin mainitsemastani käsityksestä, että seksi on vain yhdyntää ja rynkytystä. Itse ei oikeastaan ole edes aktiivinen toimija, vaan tässä tapauksessa mies harrastaa seksiä ja kirjoittaja vain sattuu olemaan paikalla.

Minä taas olen saanut miljardi kertaa enemmän yhteydentunnetta, kun olen tutustunut rakkaaseeni myös fyysisen yhteyden kautta. Yksi tapa on esimerkiksi jutella ja iloita samalla, kun tutustuu toisen vartaloon.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän yhteyttä ja lämpöä mä oon kokenut hyvän ystävän kanssa kahvikupin ääressä tai lenkillä syvällisiä keskustellen kuin että mun ex-mies rynkytti menemään. Mä en myöskään ymmärrä miten seksi lisää yhteyttä? Jos saisi rakkaansa kanssa keskustella, katsoa silmiin ja tuntea että ymmärtää ja tulee ymmärretyksi ja kuulluksi, miljoona kertaa enemmän siitä läheisyyttä ja yhteyttä saa. Selittäkää, miten sitä sukuelimien hieromisesta jollain tapaa seuraa yhteys?

Yhdynnässä ollaan niin lähellä toisiaan kuin voi ikinä olla. Tuntuu todella hyvältä niin fyysisesti kuin henkisestikin. Toivottavasti saat sinäkin joku päivä sellaista seksiä, mistä nautit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on jo aika vanha, nuoruuden hehkeys kadonnut yms. Ihan ymmärrettävää, että mies ei jaksa enää innostua samalla tavalla kuin vuosia sitten. Mun parisuhteessa samaa ongelmaa ja onneksi mies on ollut asian suhteen rehellinen, eikä mun tarvitse häpäistä itseäni haluttomassa miehessä kiehnäämällä.

Aika lohduton ajatusmaailma jos vain määrätyn ikäiset- ja näköiset ihmiset *haluaisivat* toisiaan. Ja muuten, jos ei nappaa enää puoliso, sitten elellään seksittömissä liitoissa, huh.

Varsinkin kun liittojen tarkoitus on kestää vuosikymmeniä? Ei se nyt niinkään voi olla, että se halukaampi osapuoli, oli sitten nainen tai mies *häpäisee* itsensä jos osoittaa haluaan läheisyyteen? Ei se ole häpeällistä, että halut ovat jäljellä, miehesi on sinut *aivopessyt*.

Ikävää, jos noin tunnet, sinuna lopettaisin liittoni ja silloin ei tarvitse ainakaan tuntea häpeää itsestään ja normaaleista haluistaan. Olen surullinen puolestasi jos naisena teki noin tunnet ja siihen tyydyt ja jäät.

Helposti tuollainen tilanne vie itsetunnon ja elämänhalun.

Onhan juttuja joissa vanhatkin ihmiset rakastuvat, jopa menevät naimisiin? Ja pariskuntia jotka rypistyvät ja vanhenevat, se on luonnollista, ja silti on seksielämää ja läheisyyttä.

Joskus toki halut ja kiinnostus toiseen vain loppuu ja kipinä sammuu, onhan se tosiasia. Mutta silloin ei pidä antaa toisen arvostella tai halveksia itseään, mikään liitto ei ole sen arvoinen, että toinen saa tuntemaan itsestään häpeää tai olonsa ala-arvoiseksi naisena tai miehenä.

Kiitos vastauksesta. Haluan kuitenkin korostaa, että mies ei varsinaisesti nälvi tai hauku, hän on vain ollut raadollisen rehellinen (mies ei osaa valehdella edes silloin, kun kannattaisi) kun olen ottanut kosketuksen ja seksin puutteen puheeksi. Tuntuu olevan jopa pahoillaan, että ajattelee niin. Jos elämä olisi prinsessasatu onnellisella lopulla, niin tietenkin eroaisin jotta voisin tavata uuden kumppanin ja elää normaalissa parisuhteessa hautaan saakka. Todellisuus kuitenkin on se, että jos tästä lähden, olen kolmekymppinen yksinhuoltaja ilman ystäviä tai sosiaalista piiriä. Kumpi sitten satuttaa enemmän, eläminen robotin kanssa vai kertakäyttökamana oleminen eronneena? Meillä ei kuitenkaan ole pahemmin riitoja ja mies ei ole väkivaltainen juoppo tms. niin tuntuisi väärältä rikkoa perhe vain omien mielihalujen takia. Myönnän kyllä että joka kerta kun näen pariskuntia, joissa mies spontaanisti halaa puolisoaan tai nappaa kädestä kiinni, tunnen pienen vihlaisun sydämessä. Mutta, näillä mennään.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän yhteyttä ja lämpöä mä oon kokenut hyvän ystävän kanssa kahvikupin ääressä tai lenkillä syvällisiä keskustellen kuin että mun ex-mies rynkytti menemään. Mä en myöskään ymmärrä miten seksi lisää yhteyttä? Jos saisi rakkaansa kanssa keskustella, katsoa silmiin ja tuntea että ymmärtää ja tulee ymmärretyksi ja kuulluksi, miljoona kertaa enemmän siitä läheisyyttä ja yhteyttä saa. Selittäkää, miten sitä sukuelimien hieromisesta jollain tapaa seuraa yhteys?

Vaikea, oikeastaan jopa täysin turhaa, selittää henkilölle, joka on ollut henkisesti ja fyysisesti ilmeisen typistetyssä suhteessa saamatta siitä juuri mitään. Yhteyttä saa totta kai noista mainitsemistasi asioista myös, tai ainakin pitäisi saada parisuhteessa. Ne yhdistettynä rakkauden osoittamiseen rakastelun kautta tekevät oman kokemukseni mukaan parisuhteesta täyden. Olen surullinen puolestasi, jos olet oikeasti kokenut seksin olevan vain sukupuolielimien hinkkaamista toisiaan vasten. Sitä taustaa vasten ymmärtää, ettei koe jäävänsä mistään paitsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän yhteyttä ja lämpöä mä oon kokenut hyvän ystävän kanssa kahvikupin ääressä tai lenkillä syvällisiä keskustellen kuin että mun ex-mies rynkytti menemään. Mä en myöskään ymmärrä miten seksi lisää yhteyttä? Jos saisi rakkaansa kanssa keskustella, katsoa silmiin ja tuntea että ymmärtää ja tulee ymmärretyksi ja kuulluksi, miljoona kertaa enemmän siitä läheisyyttä ja yhteyttä saa. Selittäkää, miten sitä sukuelimien hieromisesta jollain tapaa seuraa yhteys?

Tässä olikin sitten oikein viimeisen päälle stereotyyppinen kuvaus aiemmin mainitsemastani käsityksestä, että seksi on vain yhdyntää ja rynkytystä. Itse ei oikeastaan ole edes aktiivinen toimija, vaan tässä tapauksessa mies harrastaa seksiä ja kirjoittaja vain sattuu olemaan paikalla.

Minä taas olen saanut miljardi kertaa enemmän yhteydentunnetta, kun olen tutustunut rakkaaseeni myös fyysisen yhteyden kautta. Yksi tapa on esimerkiksi jutella ja iloita samalla, kun tutustuu toisen vartaloon.

Olen siis saanut myös tosi hyvää seksiä ja antanut sitä toiselle. Olen saanut lukemattomia orgasmeja ja tuottanut niitä. Silti en ymmärrä sitä henkistä aspektia siinä, en osaa kokea sitä. Siinäkö ihan oikeesti on sellainen, vaikka pohjimmiltaan seksi ja seksuaalisuushan on himoa, halua ja lisääntymistä. Mielestäni läheisyys ja yhteys on luonteeltaan ihan muuta kuin seksuaalista, paljon henkisempää ja syvällisempää. En ihan oikeasti ymmärrä. Jos mies rakastaisi mun persoonaa, haluaisi tehdä mun kanssa asioita, oppia tuntemaan mun ajatukset, sehän sitä rakkautta olisi. Seksi on seksiä ja kivaa joo, mutta ei se rakkautta syvimmillään ole, vaan halua ja himoa.

Vierailija kirjoitti:

Seksittömyys on ihan tavallinen asia. Miksi annat sen vaikuttaa noin?

T. yli 3v viime kerrasta

No ei ole! Miksi ihmeessä pitäisi kuihtua tuollaisessa suhteessa?

Taukoja voi olla, erilaisia vaiheita, mutta seksi on ystävyyden ja parisuhteen erottava tekijä - ei sen kuulu kokonaan loppua. Silloin on suhteessa jotain pahasti vialla muutenkin kuin sängyssä.

Suosittelen lukemaan Marshall B. Rosenbergin kirjan Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus (NVC= nonviolent communication).

Omaan elämääni se on tuonut huomattavasti enemmän empatiaa niitä aggressiivisia vihapäissään sanottuja asioita kohtaan. Jokaisessa suutuspäissään sanotussa asiassa on kuitenkin tyydyttymätön tarve taustalla. Olen oppinut myös itse kommunikoimaan vähemmän "väkivaltaisesti". Kun oppii sanoittamaan tuntemuksiaan ja tarpeitaan toiselle, on toisen huomattavasti helpompaa suhtautua niihin rakentavasti ja empaattisesti. Miettikääs nyt itse, otetaanpa esimerkki: "Sinä et ikinä kuuntele minua!" vs. "Minua satuttaa, kun tuntuu etten saa sinuun yhteyttä." Kumpaan teidän olisi helpompi reagoida empaattisesti?

Muistakaa ihmiset rakkaat, ettei parisuhteessa olla vihollisia keskenään. Vaikka kierre olisi jo alkanut, voi siitä päästä pois mutta se vaatii asiallista keskustelua. Olen AP suhteellisen varma, että tekin voitte selvittää asianne vielä jos opitte kommunikoimaan rakentavasti. Syytökset vain aiheuttavat vastareaktion. Voisit ehkä ilmaista miehellesi, että hän ei ole ihmisenä viallinen vaan hänen käytöksensä aiheuttaa sinun tuntemuksesi. Toivon, että asianne järjestyvät parhain päin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän yhteyttä ja lämpöä mä oon kokenut hyvän ystävän kanssa kahvikupin ääressä tai lenkillä syvällisiä keskustellen kuin että mun ex-mies rynkytti menemään. Mä en myöskään ymmärrä miten seksi lisää yhteyttä? Jos saisi rakkaansa kanssa keskustella, katsoa silmiin ja tuntea että ymmärtää ja tulee ymmärretyksi ja kuulluksi, miljoona kertaa enemmän siitä läheisyyttä ja yhteyttä saa. Selittäkää, miten sitä sukuelimien hieromisesta jollain tapaa seuraa yhteys?

Tässä olikin sitten oikein viimeisen päälle stereotyyppinen kuvaus aiemmin mainitsemastani käsityksestä, että seksi on vain yhdyntää ja rynkytystä. Itse ei oikeastaan ole edes aktiivinen toimija, vaan tässä tapauksessa mies harrastaa seksiä ja kirjoittaja vain sattuu olemaan paikalla.

Minä taas olen saanut miljardi kertaa enemmän yhteydentunnetta, kun olen tutustunut rakkaaseeni myös fyysisen yhteyden kautta. Yksi tapa on esimerkiksi jutella ja iloita samalla, kun tutustuu toisen vartaloon.

Olen siis saanut myös tosi hyvää seksiä ja antanut sitä toiselle. Olen saanut lukemattomia orgasmeja ja tuottanut niitä. Silti en ymmärrä sitä henkistä aspektia siinä, en osaa kokea sitä. Siinäkö ihan oikeesti on sellainen, vaikka pohjimmiltaan seksi ja seksuaalisuushan on himoa, halua ja lisääntymistä. Mielestäni läheisyys ja yhteys on luonteeltaan ihan muuta kuin seksuaalista, paljon henkisempää ja syvällisempää. En ihan oikeasti ymmärrä. Jos mies rakastaisi mun persoonaa, haluaisi tehdä mun kanssa asioita, oppia tuntemaan mun ajatukset, sehän sitä rakkautta olisi. Seksi on seksiä ja kivaa joo, mutta ei se rakkautta syvimmillään ole, vaan halua ja himoa.

Onko sinun yleisestikin vaikea ymmärtää, että ihmiset ovat erilaisia ja kokevat asioita monella eri tapaa? Tarvitseeko sitä tosiaan kovastikin ihmetellä? Seksi merkitsee eri ihmisille vähän eri asioita. Minulle seksi on nimenomaan rakkauden osoitusta (yksi niistä kaikista tavoista) syvimmillään, ei pelkkää halua ja himoa. Jos sinun on vaikea ymmärtää, niin hyväksy vain, että kaikki eivät koe asioita samalla lailla.