Keskussairaalan lääkäri ja hoitsut leimasivat narkkariksi! Voiko vaatia korjausta asiakirjoihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voit pyytää korjausta kirjauksiin.

Se on luultavasti täysin turhaa. Jos sinne on kirjattu, että on tullut joku vaikutelma tai on herännyt huoli, niin sitten on ollut huoli ja se on ollut oikeus kirjata teksteihin. Jos on konsultoitu päihdelääkäriä, niin ei sitä tietoa sieltä poisteta.

Jotain kummaa tässä on ollut, jos potilas on tullut näyttämään haavaansa ja sitten on heti herännyt epäily lääkkeiden päihdekäytöstä. Käytöksessä tai ulkomuodossa on täytynyt olla jotain poikkeavaa tai sitten innokkuudessa pyytää lisää kipulääkkeitä. Mistä ihmeestä se mummokaan olisi osannut epäillä naapurisängyssä nätisti makaavaa ihmistä narkkariksi :o

Juu, ei noilla perusteilla kirjauksia muuteta. Ap:nkin kannattaa yrittää ymmärtää, että niiden hoitajien ja lääkärin mielestä nuo kipulääkkeiden haittavaikutukset ja jopa mahdollinen väärinkäyttöepäilykin ovat aika neutraaleja asioita. He kirjaavat siihen liittyvät huolet samalla tavalla kuin mahdollisen vähäisen virtsantulon tai kuumeen.

Jos olit ap kerran gastro- ja yleiskirurgisella osastolla, olit paikassa, jossa päihteidenkäyttäjiä hoidetaan paljon ja jossa kukaan ei oikeasti jaksa moralisoida tai kauhistella sitä, jos joku on ottanut kipulääkkeitä enemmän tai eri tavalla kuin on määrätty tai saa määräysten mukaisista haittoja. Ei sitä ajatella huonon ihmisen merkkinä vaan mahdollisuutena puuttua varhain mahdollisesti kehittymässä olevaan terveysongelmaan.

Niistä olisi vain hirveän kiva, että sinun elämäsi ei menisi lääkkeiden takia raiteiltaan ja et viiden tai kymmenen vuoden kuluttua olisi heidän vakiasiakkaansa vuorotellen pankreatiitin ja ohi suonesta pistetyn tai muuten tulehduksen aiheuttaneen Subutexin vuoksi tai saatuasi turpiisi tai puukosta. Niillä varmasti on jo hyvänlainen vakijengi näitä asiakkaita. Ja muuten, heidätkin hoidetaan asiallisesti ja hyvin. Yleensä se suurin turhautumisen merkki syvien huokausten tai "jee, jee"-huomautuksen lisäksi kanslian puolella, kun tuttu nimi huomataan tulevissa, on johonkin epikriisiin pujahtanut "taas pankreatiitin hoidossa" tai "x tulehdus, hyvin monia vastaavia hoitojaksoja aiemmin, kotiutui viimeeksi viikko sitten" tai  "mainittakoon, että kertoo tällä kertaa aikovansa lopettaa käytön, kuten viime kerrallakin."

Eivät ole todellakaan neutraaleja asioita. Tuollaiset höpöhöpö-kirjaukset pilaavat potilaan elämän ja hoidon. t. ohis

Vierailija kirjoitti:

Sinä olet siis ollut niin sekaisin, että päivystyksessä erikoistuva huomannut ja vähentänyt kipulääkitystä, kirurgiset hoitajat ovat viitsineet kirjata neuro-komponentille jotain, naapuripedin mummokin on huomannut ja kaiken huipuksi samainen erikoistuva gastrokirurgi on vaivautunut tekemään konssin oman osaston ulkopuolelle? Yleinen elämänkokemus sanoo, että sinun on täytynyt puhua pikku-ukoille ja sinun todellakin pitäisi saada kipulääkkeiden käyttösi hallintaan.

Dementoitunut mummo nyt vielä voi ajankulukseen keksiä mitä vain, mutta jos saa sekä gastrokirurgiset hoitajat että erikoistuvan kirugin kiinnittämään huomiota johonkin, joka ei ole haava, vuoto, vatsanalueen kirurgista hoitoa vaativa ongelma tai välitön äkkikuolema, niin pitää ihan oikeasti olla poikkeuksellisen valtavirrasta poikkeava tapaus.

Todennäköisempää on, että ap on hyvin sairas ja kovassa kuumeessa. Moinenhan riittää todisteeksi sisätautilääkärien tasoisille "asiantuntijoille". Mummojen höpinät voi jättää omaan arvoonsa. -ohis

Vierailija kirjoitti:

Kirurgiset osastot eivät yleensä ole pätkääkään kipulääkekielteisiä. Kirurgit määräävät niitä hyvin hölläkätisesti etenkin osastollaolon ajaksi ja hoitajat helposti suorastaan tyrkyttävät. Oletko varma, että sinulle ei ihan oikeasti ole lääkityksestä merkittävää haittaa?

Päihdepotilaita tosin kirurgialla on paljon, joten hekin ovat henkilökunnalle tuttua huttua, eikä heitä suuremmin kauhistella. Kuten edellistäkin vastaajaa minua vähän epäilyttää, että ihan pienestä ei tuollaisella osastolla huoli kipulääkityksen sopimattomuudesta tai liiallisuudesta herää.

Miksi pitäisi olla kipulääkekielteisiä? Eikö potilaan elämänlaadulla jne. ole mitään väliä?

En ole ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt sitä mummoa syyttäisi.

Kyllä Suomen touhu on sairasta, oikeasti kipeät eivät saa lääkettä, kun pelätään hysteerisesti riippuvuutta. Hermokipujen kanssa ei ole leikkimistä. Jokainen on narkkari, lääkäreille.

Hermokipuihin tarkoitetut lääkkeet on niin hirveitä myrkkyjä että normaali ihminen sietää mieluummin mitä hyvänsä kipua kuin niitä ottaa.

AP:lla oli olkapää leikattu kaksi viikkoa sitten. Haava oli tulehtunut. Joo, varmaan kipeä, mutta haavakipuun olkapäässä ei silti kyllä mitään neuropaattisen kivun lääkkeitä tarvita, eikä opioideja.

Oikein myrkkyjä? Ei minulle ainakaan tule niistä mitään sivuvaikutuksia. Kipu vain lähtee.

Vierailija kirjoitti:

Lyricasta tulee toki kiva olo. 

Kyllä siitä tulee "kiva olo", kun kipu lähtee. Kaikki eivät ole narkkareita.

Vierailija kirjoitti:

Luuseri ei ole ihan ensimmäinen sana, joka tulee mieleen kirurgian erikoistuvista. Gastroon erikoistuvista toki voi sanoa, että iskenyt kätensä kyynärpäitä myöten paskaan, joten eiköhän ap:n hoitaminenkin mene siinä sivussa...

Erittäin hyvin sanottu siellä takana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ollut selkä- ja olkapääkipuja ja osaava ortopedi yksityisellä puolella leikkasi olkapään pari viikkoa sitten. Haava kuitenkin tulehtui ja jouduin saman lääkärin lähetteellä menemään keskussairaalan päivystykseen ja siellä haavan katsoi joku erikoistuva kirurgin jolppi, joka ei suostunut pistämään minua edes ortopediselle osastolle vaan jouduin vatsaleikattujen sekaan ja perui jo siellä osan ortopedin määräämistä kipulääkkeistä. Kotona jatkuvina menneet menivätkin sairaalassa vain tarvittavina.

Samassa huoneessa oli joku dementikkomummo, joka selitti hoitsuille, että olen joku huumehörhö. Idiootit hoitajat ottivat mummon höpinät todesta ja olivat lääkärille kertoneet jotain ihmejuttuja. Tämä sama päivystyksessäkin minut tutkinut kirurgi, joku mahakirurgi, eikä tosiaankaan mikään ortopedi, teki sitten konsultaatiopyynnön päihdelääkärille minusta! Väitti, että kipupolilta saisi ohjeet vasta viikon päästä ja että päihdepsykiatri on yhtä perehtynyt asiaan. Tämä päihdelääkäri sitten vaihtoi hyvän hermokipulääkkeen huonompaan.

Kannassa tämän mahakirurgin teksti on sellainen, että varmasti jokainen sen lukeva luulee, että olen joku sekopäinen narkki. vaadin nähdä kaikki kirjaukset ja siellä hoitsujen kirjoituksissa oli jo tullessa mainintaa siitä, kuinka olin muka käyttänyt paljon vahvoja kipulääkkeitä. Ja sitten samalta päivältä kun se dementikkomummo väitti minua huumehörhöksi oli joku hoitsu kirjoittanut, kuinka muka olen jotenkin kognitiivisesti hidas tai tokkurainen, vaikka minä taatusti olen paremmin koulutettu ja skarpimpi kuin joku töllö hoitaja, joka ei erota kipeää ihmistä narkkarista.

Voinko vaatia kaikkia noita kirjauksia poistettaviksi ja valittaa siitä, että minut yleensä pistettiin ihan väärälle osastolle olkapääleikattuna? Se kirurgi väitti siitäkin, että minua ei muka voinut hoitaa puhtaalla osastolla ja siksi jouduin sinne avannepotilaiden ja haimatulehdustyyppien sekaan.

Voit. Kyllä lääkäreillä ja hoitajilla täytyy olla konkreettisia todisteita. Muuten puhutaan kunnianloukkauksesta. Vaikeaa se tulee olemaan, mutta kannattaa yrittää. Itse onnistuin, kun kantelin hieman vastaavan tyyppisessä tilanteessa Valviralle, sairaalan johtajaylilääkärille ja terveysministerilön. 

Jos hoitaja havaitsee potilaan vaikuttavan tokkuraiselta, se on ihan riittävä konkreettinen todiste siitä, että potilas vaikuttaa tokkuraiselta. Ja jos potilaan lääkelistalla menee paljon kipulääkkeitä ja potilas kertoo niitä syövänsä, niin silloin sekin on konkreettisesti todistettu.

Kun lääkäri kuuntelee keuhkot ja kuulee rahinaa, se on konkreettinen todiste rahinasta ja sen saa kirjoittaa potilaspapereihin. Ja kun hoitaja toteaa, että haava on katteinen, niin sekin on koulutukseen perustuva ammattilaisen arvio. Potilaan neurologisen statuksen arviointi ei ole sen kummempaa. Se tehdään silmin, korvin ja koskemalla havainnoiden ja se kirjataan ylös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei niissä papereissa suoraan sanota, että käyttäisin muka lääkkeitä väärin, mutta kyllä sen niistä varmasti moni niin lukee. Omaa ortoprdiani ei oltu konsultoitu, mutta ilmeisesti siellä joku ortopedin konsultaatioteksti oli, mutta siinä vain käskettiin jatkamaan siellä päivystyksessä annettujen haavanhoito-ohjeiden ja antibioottien mukaan. Ortopedia en sairaalassa nähnyt.

Se mahakirurgi oli jo päivystyksessä vaihtanut Oxynormini jatkuvista tarvittaviksi ja lisännyt jonkun Targiniqin, joka kai on kipulääke myös, mutta joku, mitä narkit eivät voi väärinkäyttää. Se päihdelääkäri oli sitten vaihtanut Lyricat Neurontiniin ja kieltänyt Oxynormit kotilääkkeinä ja jatkanut sitä Targiniqia vain vähäksi aikaa.

Olen joutunut käyttämään lääkkeitä jo ennen leikkausta selän takia, sitä ei voida edes yksityisellä oman ortopedin mukaan leikata, mutta en todellakaan ole mikään narkkari, vaan hyvin koulutettu perheenäiti ja hyvässä työssä.

Ei voida leikata vai että ei tarvitse leikata.

 

Ei ole odotettavissa tarpeeksi hyötyjä leikkauksesta riskeihin verrattuna ortopedini mukaan. Häntä uskon kyllä, on oikea ammattilainen eikä mikään keskussairaalan luuserilääkäri, joka ei ole muualle päässyt edes erikoistumaan.

ap

Ahhahhaa, elikkä sulla tosiaan on lääkeongelma! Olet ruikuttanut leikkausta saadaksesi jatkossakin ja lisää vahvempia lääkkeitä ja jopa dr Feelgood on nähnyt, että se menisi vakavan hoitovirheen puolelle. Koet, että kipulääkityshoitoa vähemmän päätä sekoittavaksi muuttaneet lääkärit ym ovat "luusereita", kun eivät tottele sua. Vain ja ainoastaan siksi, kun veivät sulta ne lääkkeet joista tulee päähän kiva olo. Ilman kivunhoitoahan sua ei missään vaiheessa jätetty, joten hoito on asiallista. Se, että epäilet sua pidetyn narkkarina (vaikka olet käyttänyt vain lääkärin määräämiä lääkkeitä) kertoo, että tiedät itsekin ongelmaa olevan. Niinpä haluat jatkossakin olla niin sairas, että sulla on "oikeus" käyttää lääkkeitä. Rva Münchhausen siellä kärsimässä vääryyttä...

En minä ruikuta leikkausta, mutta koska selkää ei voi leikkaamalla parantaa, tarvin sen kanssa selvitäkseni lääkkeitä. Olkapään pitäisi tulla ihan kuntoon tämän leikkauksen jälkeen. Se, että leikattavaa ei ole, ei poista kipua.

Ja kyllä lääkäri nyt aika luuseri täytyy olla, että joutuu erikoistumaan johonkin kuppaiseen keskussairaalaan. Eiköhän fiksut kunnon kirurgeiksi haluavat erikoistu johonkin muuhun kuin mahojen aukomiseen ja niistä mahakirurgeiksikin erikoistuvista kaikki vähänkin paremmat erikoistu yliopistollisissa sairaaloissa eikä missään keskussairaalassa. Eli ei selvästikään ole mikään penaalin terävin kynä vaan joku jämälääkäri, joka joutuu tyytymään siihen erikoistumispaikkaan, minkä sattui saamaan.

Minä en todellakaan väärinkäytä lääkkeitä ja tässäkin keskustelussa taas näkee, kuinka leimaavaa se on, kun joku hoitsu tai epäpätevä arvauskeskuslääkärin tasolla oleva lääkäri vitutuksissaan kirjoittaa papereihin jotain ihan naurettavaa pötyä.

Ap

Ja mitkähän ne omat meriittisi ovat? (Muut kuin tämä päihdekäytöksi katsottava lääkeriippuvuus.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun luetellaan lääkkeiden nimiä kuin aakkosia niin täyttä narkkiahan se on. Normaali päihteetön tietää just ja just miten burana kirjoitetaan.

Kroonisesta kivusta kärsivät kyllä tietävät lääkkeidensä nimet ja muutkin ominaisuudet yleensä tarkasti, ihan ilman väärinkäyttöäkin.

No eivät tiedä. 

Mulle tuli kerran jäätävä iskias. Sairaalassa tietty se kääntyi noidannuoleksi ja passitettiin kotiin yhden Volttaren piikin jälkeen. Olin sitten jäätävissä tuskissa ja otin kaverilta pari Oxycontinia ja Rivotrilin, jotta pääsin uudelleen päivystykseen. Siellä hoitsu melkein hyppäsi pöydän yli ja kysyi, mikä lääkenarkki oikein olen. Papruihin oli kirjattu, että olin sekava ja käyttänyt väärin toisten lääkkeitä. Sit kun sanoin, että tartten kipulääkettä suoneen, niin lääkäri sai raivarin ja passitti kotiin. Ei otettu todesta, vaikka olin järkyttävän kipeä ja tuskissa!

Meilläkin tk:ssa oli yksi lääkkeiden väärinkäyttäjä, joka joutui onnettomuuteen lääkkeiden väärinkäytön seurauksena. Tämä oli sellainen, jolla aina puhe sammalsi, eli oli aina todella lääkkeissä. Vakuutusyhtiölle tapaturmasta lausunnon tehnyt sairaalan lääkäri mainitsi lausunnossaan lääkkeiden väärinkäytön (joka oli ilmiselvää jo pelkästään lääkeuusintojen perusteella, ei pelkän habituksen). Potilas halusi korjausta lausuntoon, "ei hän ole mikään lääkkeiden väärinkäyttäjä". En tiedä, korjattiinko lausuntoa. 

Vierailija kirjoitti:

Mulle tuli kerran jäätävä iskias. Sairaalassa tietty se kääntyi noidannuoleksi ja passitettiin kotiin yhden Volttaren piikin jälkeen. Olin sitten jäätävissä tuskissa ja otin kaverilta pari Oxycontinia ja Rivotrilin, jotta pääsin uudelleen päivystykseen. Siellä hoitsu melkein hyppäsi pöydän yli ja kysyi, mikä lääkenarkki oikein olen. Papruihin oli kirjattu, että olin sekava ja käyttänyt väärin toisten lääkkeitä. Sit kun sanoin, että tartten kipulääkettä suoneen, niin lääkäri sai raivarin ja passitti kotiin. Ei otettu todesta, vaikka olin järkyttävän kipeä ja tuskissa!

Ihan oikein han niissä papereissa luki. Olit ottanut toisen ihmisen rauhoittavia ja vahvoja opioideja, ilman, että sinun tarvetta sitten niihin oli arvioitu. Jos kipu on sellainen, että päivystykseen ei pääse, soitetaan 112, ei oteta rauhoittavia lääkkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun luetellaan lääkkeiden nimiä kuin aakkosia niin täyttä narkkiahan se on. Normaali päihteetön tietää just ja just miten burana kirjoitetaan.

Kroonisesta kivusta kärsivät kyllä tietävät lääkkeidensä nimet ja muutkin ominaisuudet yleensä tarkasti, ihan ilman väärinkäyttöäkin.

No eivät tiedä. 

No kyllä todellakin tietävät. Älä puhu aiheesta, mistä et tiedä mitään. t. eri

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin tk:ssa oli yksi lääkkeiden väärinkäyttäjä, joka joutui onnettomuuteen lääkkeiden väärinkäytön seurauksena. Tämä oli sellainen, jolla aina puhe sammalsi, eli oli aina todella lääkkeissä. Vakuutusyhtiölle tapaturmasta lausunnon tehnyt sairaalan lääkäri mainitsi lausunnossaan lääkkeiden väärinkäytön (joka oli ilmiselvää jo pelkästään lääkeuusintojen perusteella, ei pelkän habituksen). Potilas halusi korjausta lausuntoon, "ei hän ole mikään lääkkeiden väärinkäyttäjä". En tiedä, korjattiinko lausuntoa. 

Potilaat nyt haluavat kaikenlaista. Kirjaukset ovat kuitenkin laillisesti merkittäviä dokumentteja, pelkkä halu ei todellakaan riitä niiden poistamiseen. Yleensä kirjaukset ovat kohtuullisen varovaista kieltä nykyisin, kun potilaat niihin herkästi pääsevät käsiksi. Monet asiat löytyvät rivien välistä ja niitä lukevat ammattilaiset ymmärtävät kyllä lisätä tarvittavat kertoimet sanoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirurgiset osastot eivät yleensä ole pätkääkään kipulääkekielteisiä. Kirurgit määräävät niitä hyvin hölläkätisesti etenkin osastollaolon ajaksi ja hoitajat helposti suorastaan tyrkyttävät. Oletko varma, että sinulle ei ihan oikeasti ole lääkityksestä merkittävää haittaa?

Päihdepotilaita tosin kirurgialla on paljon, joten hekin ovat henkilökunnalle tuttua huttua, eikä heitä suuremmin kauhistella. Kuten edellistäkin vastaajaa minua vähän epäilyttää, että ihan pienestä ei tuollaisella osastolla huoli kipulääkityksen sopimattomuudesta tai liiallisuudesta herää.

Miksi pitäisi olla kipulääkekielteisiä? Eikö potilaan elämänlaadulla jne. ole mitään väliä?

En ole ap.

Ei pidäkään olla kipulääkekielteisiä ja siksi ei ollakaan. Ja kyse ei ole edes pelkästään elämänlaadusta vaan siitä, että kudokset paranevat leikkauksen jälkeen huonommin useistakin syistä, jos potilas on kivulias. Kipu vähentää liikkumista ja nostaa verenpainetta ja lisää elimistön stressivastetta. Nämä kaikki vaikuttavat negatiivisesti kudoksen paranemiseen.