Mies ei tee pitkäntähtäimen suunnitelmia eikä ole innoissaan niistä
Mikähän miestä vaivaa? Ollaan niin erilaisia ihmisiä. Minä oon innoissani kaikesta tulevasta, tuntuu että mies elää hetkessä ja sitä pitää raahata mukana, että saadaan edes jotain aikaiseksi tässä elämässä.
Esimerkkejä;
-meille on vauva tulossa, mies otti rennosti, eikä murehtinut yhtään että pääsisimme kolmannen kerroksen hissittömästä kaksiosta isompaan, jossa ei tartte venkslata rattaitten kanssa. Tähänkin miestä painostin ja jopa riitelin, että saa hoidettua deadlineen mennessä OMAT hakemiseen liittyvät dokumentit (joista hoidin kuitenkin lopulta osan itse).
- muuttopäivä: sovittiin että minä hommaan siivousavut ja hän kantoavun. Olen selvitellyt asiaa, hommannut siivousavut ja lopulta itse vuokrannut muuttopakun ja odotan milloin mies suvaitsee kysyä kavereuitaan kantoavuksi. Muutto parin viikon päästä ja oon jo miettiny ketä voin sitte ite pyytää jos mies ei pyydä.
-ollaan oltu välillä ostamassa asuntoakin,katson asuntoja päivittäin, olen varannut aina ajat pankkiin ja sovitellut niitö miehen työvuoroihin ja kun pankkiin lähtö tulee, mies kiukuttelee ettei jaksa ja ei me kumminkaan osteta asuntoa.. oon ihan äimänkäkenä, en halua asua yli 30 v vuokralla enää kun tulojakin on.
- jos en ois keskustellut, ei varmaan vieläkään oltais kihloissa, saati naimisissa.
Mies kyllä rakastaa minua, mutta ei vaan saa juuri mitään pitkäntähtöimen asioita aikaiseksi, käyttää vapaa-aikansa youtubevideoiden katseluun ja pelaamiseen. Näkee kavereita. Tuntuu, että mies voisi elää vaikka lopun elämää vuokralla (vaikka meillä olisi jo varaa ostaa oma asunto) ja elää vaan kädestä suuhun päivästä toiseen.
Minua turhauttaa, kun tällä menolla meille ei jää eläkeaikaan säästöä ja väljyyttä, saati lapsille. Miestä ei vaan tuo aika vielä kiinnosta, kun se ei ole tässä. Sitten itsestään puhuu kovinkin viisaana ihmisenä, että hän on vaan realisti. Itsellä on sellainen olo että hän on pelokas ja laiska ottamaan asioista selvää. Tosi monella minun ikäisellä ja huonommin tienaavilla on jo oma asunto jota makselee pois.
Kommentit (31)
Miten voi olla niin identtistä, meilläkin on just näin että " päätä sinä". Argg
Olen ihan hämmentynyt kun lapsuudenkodissa isä teki päätöksiä koko ajan ja edisti asioita. Nyt minä oon siinä roolissa pikemminkin. Turhauttaa! Meillä minä muistutan siivoamisesta, miestä se kiukuttaa, mutta ei muistais siivota jos en muistuta vaan jäis kokonaan minulle sekin.
Ny on tulossa lapsi ja vähän pelottaa, että jääkö ne asiat minun päätettäväksi lapsenkin kohdalla.
Ap
Sinulla on mieslapsi. On ihan käsite täällä. Eli muillakin on sellaisia.
Kohta sulla on sit kaksi lasta. Kyllähän se raskaaksi tulee vetää tuollaista kivirekeä perässään.
Nytkin aloittajalla on aikaa maata av-palstalla miestään haukkuen.
Miksi MIEHEN pitää hoitaa kantoavut? Niiden pitää olla miehiä? Ap kiillottaa samalla tuikkukuppeja muuttolaatikoista, kun MIEHET kantavat painavia huonekaluja?
Aloittaja on naislapsi joka poimii rusinat pullasta, käskyttää miestään ja ahdistaa miestä toksisen maskuliinisuuden muottiin.
Vierailija kirjoitti:
Mikähän miestä vaivaa? Ollaan niin erilaisia ihmisiä. Minä oon innoissani kaikesta tulevasta, tuntuu että mies elää hetkessä ja sitä pitää raahata mukana, että saadaan edes jotain aikaiseksi tässä elämässä.
Esimerkkejä;
-meille on vauva tulossa, mies otti rennosti, eikä murehtinut yhtään että pääsisimme kolmannen kerroksen hissittömästä kaksiosta isompaan, jossa ei tartte venkslata rattaitten kanssa. Tähänkin miestä painostin ja jopa riitelin, että saa hoidettua deadlineen mennessä OMAT hakemiseen liittyvät dokumentit (joista hoidin kuitenkin lopulta osan itse).
- muuttopäivä: sovittiin että minä hommaan siivousavut ja hän kantoavun. Olen selvitellyt asiaa, hommannut siivousavut ja lopulta itse vuokrannut muuttopakun ja odotan milloin mies suvaitsee kysyä kavereuitaan kantoavuksi. Muutto parin viikon päästä ja oon jo miettiny ketä voin sitte ite pyytää jos mies ei pyydä.
-ollaan oltu välillä ostamassa asuntoakin,katson asuntoja päivittäin, olen varannut aina ajat pankkiin ja sovitellut niitö miehen työvuoroihin ja kun pankkiin lähtö tulee, mies kiukuttelee ettei jaksa ja ei me kumminkaan osteta asuntoa.. oon ihan äimänkäkenä, en halua asua yli 30 v vuokralla enää kun tulojakin on.
- jos en ois keskustellut, ei varmaan vieläkään oltais kihloissa, saati naimisissa.Mies kyllä rakastaa minua, mutta ei vaan saa juuri mitään pitkäntähtöimen asioita aikaiseksi, käyttää vapaa-aikansa youtubevideoiden katseluun ja pelaamiseen. Näkee kavereita. Tuntuu, että mies voisi elää vaikka lopun elämää vuokralla (vaikka meillä olisi jo varaa ostaa oma asunto) ja elää vaan kädestä suuhun päivästä toiseen.
Minua turhauttaa, kun tällä menolla meille ei jää eläkeaikaan säästöä ja väljyyttä, saati lapsille. Miestä ei vaan tuo aika vielä kiinnosta, kun se ei ole tässä. Sitten itsestään puhuu kovinkin viisaana ihmisenä, että hän on vaan realisti. Itsellä on sellainen olo että hän on pelokas ja laiska ottamaan asioista selvää. Tosi monella minun ikäisellä ja huonommin tienaavilla on jo oma asunto jota makselee pois.
Eihän noi ole edes mitään pitkän tähtäimen asioita. Oisit sanonut vaan että ei tee mitään. Ja olet mennyt tuollaisen kanssa lisääntymäänkin. Onnea tulevaisuuteen. Kohta sinulla on kaksi kivirekeä vedettävänä. Ja tiedän että omaisuutta ette tule koskaan saamaan kasaan. Jos jotain tulee / on niin takuulla katoaa taivaan tuuliin tuollaisen henkilön toimesta.
Vierailija kirjoitti:
Nytkin aloittajalla on aikaa maata av-palstalla miestään haukkuen.
Miksi MIEHEN pitää hoitaa kantoavut? Niiden pitää olla miehiä? Ap kiillottaa samalla tuikkukuppeja muuttolaatikoista, kun MIEHET kantavat painavia huonekaluja?
Aloittaja on naislapsi joka poimii rusinat pullasta, käskyttää miestään ja ahdistaa miestä toksisen maskuliinisuuden muottiin.
AP sanoi "sovittiin että minä hommaan siivousavut ja hän kantoavun." AP ei sanonut "Minä päätin että miehen tulee hommata kantoapua koska hän on mies"
Jos mies on jotain sopinut niin siitä tulee pitää kiinni. Jos ei huvita niin voi tarjoutua hommaamaan siivouspua.
Huoh! Joko teet kaiken itse tai sitten vaan siedät vässykkää miestä. Ei hän tule tuosta muuttumaan ikinä. Sinuna kyllä lähtisin ja äkkiä.
Rasittavan kuuloista.
Olen itsekin _huono_ tekemään päätöksiä, mutta asia on aivan eri jos niihin liittyy joku muukin kuin minä ja kyse on tärkeistä asioista kuten muutosta, lapsen tulosta, säästämisestä jne. Kai nyt aikuisen johonkin pitäisi pystyä sentään.
Jaahas, iltapäivän miesvihaprovoketju käynnistymässä.
Ketä fiksua miestä tänä päivänä enää muka kiinnostaa se perinteinen naisten pesänrakennusvietin ajama typerä kotileikki, jossa hommataan helve*tillinen taloudellinen taakka asuntolainojen muodossa ja ajetaan parisuhde kuralle lapsiarjen takia?
Vierailija kirjoitti:
Ketä fiksua miestä tänä päivänä enää muka kiinnostaa se perinteinen naisten pesänrakennusvietin ajama typerä kotileikki, jossa hommataan helve*tillinen taloudellinen taakka asuntolainojen muodossa ja ajetaan parisuhde kuralle lapsiarjen takia?
Ei laina ole mikään taakka, varsinkin jos sen mitoittaa oikein. Ainoat asiat mistä tarvitsee huolehtia on että 1)kassavirta on positiivinen kuukausittain (tai ainakin kvarttaaleittain) tarkisteltuna
2) asunnon realisoimalla pääsee velasta kokonaan eroon.
Molemmat täyttyy heittäen (velkaa yli 300 000 tällä hetkellä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nytkin aloittajalla on aikaa maata av-palstalla miestään haukkuen.
Miksi MIEHEN pitää hoitaa kantoavut? Niiden pitää olla miehiä? Ap kiillottaa samalla tuikkukuppeja muuttolaatikoista, kun MIEHET kantavat painavia huonekaluja?
Aloittaja on naislapsi joka poimii rusinat pullasta, käskyttää miestään ja ahdistaa miestä toksisen maskuliinisuuden muottiin.
AP sanoi "sovittiin että minä hommaan siivousavut ja hän kantoavun." AP ei sanonut "Minä päätin että miehen tulee hommata kantoapua koska hän on mies"
Jos mies on jotain sopinut niin siitä tulee pitää kiinni. Jos ei huvita niin voi tarjoutua hommaamaan siivouspua.
Naisten "yhdessä sopiminen" = nainen käskyttää miestä. Tämä on nähty
Mies ei ehkä vielä halua tajuta, että hänen pahin virheensä tapahtui kun laski rojut ränniin ilman ehkäisyä. Naisen hormonihuuruinen ja omaehtoinen kotileikkisirkus on nyt alkanut!
Vierailija kirjoitti:
Naisten "yhdessä sopiminen" = nainen käskyttää miestä. Tämä on nähty
Mikä ihme miehiä vaivaa kun he noin alistuvat naisten käskyteltäväksi joka päivä? Äläs nyt uhriudu.
Pistin samanlaisen kiertoon. Onneksi lapsista vasta keskusteltiin ja jäi hänen kanssaan tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä fiksua miestä tänä päivänä enää muka kiinnostaa se perinteinen naisten pesänrakennusvietin ajama typerä kotileikki, jossa hommataan helve*tillinen taloudellinen taakka asuntolainojen muodossa ja ajetaan parisuhde kuralle lapsiarjen takia?
Ei laina ole mikään taakka, varsinkin jos sen mitoittaa oikein. Ainoat asiat mistä tarvitsee huolehtia on että 1)kassavirta on positiivinen kuukausittain (tai ainakin kvarttaaleittain) tarkisteltuna
2) asunnon realisoimalla pääsee velasta kokonaan eroon.
Molemmat täyttyy heittäen (velkaa yli 300 000 tällä hetkellä).
😂 Lue tuo oma sepustuksesi. Ihan helve*tin huvittavalla tavalla kirjoitettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nytkin aloittajalla on aikaa maata av-palstalla miestään haukkuen.
Miksi MIEHEN pitää hoitaa kantoavut? Niiden pitää olla miehiä? Ap kiillottaa samalla tuikkukuppeja muuttolaatikoista, kun MIEHET kantavat painavia huonekaluja?
Aloittaja on naislapsi joka poimii rusinat pullasta, käskyttää miestään ja ahdistaa miestä toksisen maskuliinisuuden muottiin.
AP sanoi "sovittiin että minä hommaan siivousavut ja hän kantoavun." AP ei sanonut "Minä päätin että miehen tulee hommata kantoapua koska hän on mies"
Jos mies on jotain sopinut niin siitä tulee pitää kiinni. Jos ei huvita niin voi tarjoutua hommaamaan siivouspua.
Naisten "yhdessä sopiminen" = nainen käskyttää miestä. Tämä on nähty
Yhteisistä asioista huolehtiminen tehdään yhdessä sopien, muuten ne eivät ole yhteisiä asioita. Ja jos ei ole yhteisiä asioita, miksi silloin ollaan yhdessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä fiksua miestä tänä päivänä enää muka kiinnostaa se perinteinen naisten pesänrakennusvietin ajama typerä kotileikki, jossa hommataan helve*tillinen taloudellinen taakka asuntolainojen muodossa ja ajetaan parisuhde kuralle lapsiarjen takia?
Ei laina ole mikään taakka, varsinkin jos sen mitoittaa oikein. Ainoat asiat mistä tarvitsee huolehtia on että 1)kassavirta on positiivinen kuukausittain (tai ainakin kvarttaaleittain) tarkisteltuna
2) asunnon realisoimalla pääsee velasta kokonaan eroon.
Molemmat täyttyy heittäen (velkaa yli 300 000 tällä hetkellä).
😂 Lue tuo oma sepustuksesi. Ihan helve*tin huvittavalla tavalla kirjoitettu.
mitä huvittavaa tuossa on.
1) Kassa virta positiivinen kukausittan tarkisteltuna == kuukauden tuloista jää rahaa säästöön tuloista kaikkien maksujen jälkeen, joka ikinen kuukausi.
2)myymällä asunnon voit maksaa lainan kokonaan pois.
Jos nämä ehdot täyttyvät, ei ole mitään väliä vaikka velkaa olisi 100 miljoonaa.
Meillä on vähän sama ongelma. Mies on sellainen "ihansamapäätäsäenmävälitä" -tyyppi. Kaikki on ihan sama. Aivan ihana, rakastettava luonne mutta ei pysty tekemään päätöksiä tai suunnitelmia. Kysyy joka viikonloppu mitä meidän pitäisi nyt tehdä. Siivotessa kysyy missä rätti, miten tätä käytetään, mikä saippua.
En ole edes mitenkään dominoiva. Mulle on ihan sama miten ne pyykit siellä koneessa on kunhan mies edes joskus laittaisi ne sinne oma-aloitteisesti.