Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
160cm/58kg, lääkäri suositteli laihduttamaan
05.11.2018 |
Olisi kuulemma varaa pudottaa ne kuuluisat 5kg nyt kun en VIELÄ ole ylipainoinen. Hmm... Paino pysynyt 58 kg:ssa yli vuoden, sitä ennen kyllä painoinkin 5kg vähemmän. Ei ole tarkoitus lihoa yhtään enempää, että onko tuo laihduttaminen nyt sitten välttämätöntä näillä mitoilla... jäi vähän paha maku suuhun.
Kommentit (137)
50 kiloa on hyvä tuon pituiselle, turhahan sitä rasvaa on mukana kuljetella. Siinä ollaan vielä noin 20% rasvoissa. Rasvasoluja kun syntyy uusia niin ei ne enään mihinkään katoa. Noin 50-55 kilon jojo on vielä ok, kun solut vain venyvät ja tyhjentyvät, mut siitä yli niin ei riitä tila ja tulee uusia pikavarastoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri ei kuulosta pätevältä, jos kehottaa laihduttamaan BMIstä 22,6. Millä terveydellisillä eduilla hän tuota edes perusteli?
Onneksi tää vauva.fi sivusto on täynnä päteviä ihmisiä neuvomassa meitä, niin ei tarvitse uskoa lääkärin sanaan terveyteen liittyvissä asioissa.
Onko ihminen terveempi, mitä laihempi hän on? Vai kuinka? Onko pääasia olla vaan tarpeeksi hoikka, tarpeeksi kevyt suhteessa omaan pituuteen? Eikö kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla ole merkitystä? Onko tärkeämpää painaa vähemmän kuin voida hyvin? Tässä vain mietittävää sinulle, ja meille kaikille.
Minä en voinut hyvin 10 kiloa sitten. Kokonaisvaltainen hyvinvointini on lisääntynyt, kun lakkasin kieltämästä ongelman, otin itseäni niskasta kiinni ja laihduin.
Vierailija kirjoitti:
50 kiloa on hyvä tuon pituiselle, turhahan sitä rasvaa on mukana kuljetella. Siinä ollaan vielä noin 20% rasvoissa. Rasvasoluja kun syntyy uusia niin ei ne enään mihinkään katoa. Noin 50-55 kilon jojo on vielä ok, kun solut vain venyvät ja tyhjentyvät, mut siitä yli niin ei riitä tila ja tulee uusia pikavarastoja.
Taas joku nero jakelee viisauksiaan. Todellakaan ei voi sanoa pituuden mukaan paljonko jonkun pitää painaa. Itse olen 162 cm ja 65-kiloisena aavistuksen pyöreä, 60-kiloisena sopiva, 55-kiloisena laiha, 50-kiloisena alipainoinen, tissitön ja perseetön. Kyllä, olen ollut kaikkia, nykyään tyytyväisenä n. 60kg enkä ikinä tule enää laihduttamaan. Missään nimessä ei pidä laihduttaa tai treenata vaa'an mukaan. Mittanauha on paljon parempi mittari (heh)!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 kiloa on hyvä tuon pituiselle, turhahan sitä rasvaa on mukana kuljetella. Siinä ollaan vielä noin 20% rasvoissa. Rasvasoluja kun syntyy uusia niin ei ne enään mihinkään katoa. Noin 50-55 kilon jojo on vielä ok, kun solut vain venyvät ja tyhjentyvät, mut siitä yli niin ei riitä tila ja tulee uusia pikavarastoja.
Taas joku nero jakelee viisauksiaan. Todellakaan ei voi sanoa pituuden mukaan paljonko jonkun pitää painaa. Itse olen 162 cm ja 65-kiloisena aavistuksen pyöreä, 60-kiloisena sopiva, 55-kiloisena laiha, 50-kiloisena alipainoinen, tissitön ja perseetön. Kyllä, olen ollut kaikkia, nykyään tyytyväisenä n. 60kg enkä ikinä tule enää laihduttamaan. Missään nimessä ei pidä laihduttaa tai treenata vaa'an mukaan. Mittanauha on paljon parempi mittari (heh)!
Mistä ne teidän rinnat ja peppu koostuu? Jos ei lihaksista niin eihän niistä ole mitään hyötyä. Kaikki kilot mitkä eivät vastusta painovoimaa, tekevät heikommaksi. Tietysti jos tarkoituksena on herattää jonkun mielenkiintoa, niin silloinhan ne ovat hyödylliset.
En tarkoittanut loukata ketään. Jos on tyytyväinen itseensä niin sit asiat on hyvin. Auoin päästäni vain pikaohjeita, jos joku haluaisi olla optimipainoinen.
Mä olen samanpituinen enkä tosiaan näyttänyt hoikalta ja timmiltä edes 53 kiloisena vaan ennemminkin hieman pulskalta. Ja siis näytän omaan silmään yhä edelleen, kun katson tuolta ajalta olevia valokuvia. Tuossa noin 60 kiloisena olin jo ihan selvästi normaalipainoista "lihavamman" näköinen eli oli jo pikkuisen kaksarinalkua ja muutenkin sellainen pöhöttynyt olo. Ilmeisesti siis ruumiinrakenne vaikuttaa ihan kamalasti siihen miten ne kilot asettuu ja tietysti se onko minkä verran lihasta. Itse en normi arkiliikuntaa enempää ole oikein ikinä harrastanut (en siis hölkkäillyt/jumppaillut lainkaan) joten lihaskunto on itsellä tosi heikko. Mitään kehonkoostumusta ei koskaan ole kukaan mitannut, mutta veikkaan että rasvaa on ihan kamalasti liikaa lihakseen nähden.
Kaikista hulluinta on se, että tajusin vasta nyt kesällä otetusta valokuvasta että olen nyt oikeasti tosi lihava (83kg) ja olen siis tietysti huomannut vaa*alla painonnousun, mutta jotenkin peilistä on kuitenkin näkynyt suht samanlainen kroppa kuin ennenkin.
En siis sano, että olisit lihava mutta kenties sullakin on yhtä epäonnisen mallinen vartalo jolloin näyttää normaalipainoisenakin todellista painoaan isommalta. :-(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri ei kuulosta pätevältä, jos kehottaa laihduttamaan BMIstä 22,6. Millä terveydellisillä eduilla hän tuota edes perusteli?
Onneksi tää vauva.fi sivusto on täynnä päteviä ihmisiä neuvomassa meitä, niin ei tarvitse uskoa lääkärin sanaan terveyteen liittyvissä asioissa.
Monilla lääkäreillä on uskomattoman huono tietämys niin ravitsemuksesta kuin syömishäiriöistäkin. Kaikki on hyvin, kunhan lääkäri perehtyy kunnolla potilaan terveydentilaan ja perustelee mielipiteensä ja kehotuksensa eikä vain heitä tuntumalla jotain miettimättä mahdollisia seurauksia, kuten vaikuttaa käyneen ap:n tapauksessa.
Minä kävin muutama vuosi sitten verikokeessa (ei mitään sairautta, kaikki arvot erinomaisia pl. kolesteroli hieman koholla). Lääkäri sitten ihan tosissaan antoi minulle jonkun sydänliiton "näin syöt oikein" esitteen, jossa kerrottiin että kannattaa suosia esim. sokerittomia mehuja, light-limsoja, välttää voita, syödä tosi vähän muutenkin rasvoja, suosia vaikka välipalapatukoita (niitä sokeri-muro-mössöpatukoita) ym. kuraa. En voi kun vaan ihmetellä, että oikeastiko lääkärit jakelevat tuollaisia neuvoja?
Lääkärit nyt jakaa ihan mitä tahansa neuvoja ja lääkkeitä, jos sillä saa kutsuja ilmaisille risteilyille, illallisille ja ties mihin symposiumeihin.
Ottamatta kantaa aloittajaan mutta kyllä nuoret naiset ovat liian isoja. Hirvittää katsella niitä isoja mahoja,takapuolia ja reisiä. Sitten pitsaa tai hampurilaisia jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri ei kuulosta pätevältä, jos kehottaa laihduttamaan BMIstä 22,6. Millä terveydellisillä eduilla hän tuota edes perusteli?
Onneksi tää vauva.fi sivusto on täynnä päteviä ihmisiä neuvomassa meitä, niin ei tarvitse uskoa lääkärin sanaan terveyteen liittyvissä asioissa.
Monilla lääkäreillä on uskomattoman huono tietämys niin ravitsemuksesta kuin syömishäiriöistäkin. Kaikki on hyvin, kunhan lääkäri perehtyy kunnolla potilaan terveydentilaan ja perustelee mielipiteensä ja kehotuksensa eikä vain heitä tuntumalla jotain miettimättä mahdollisia seurauksia, kuten vaikuttaa käyneen ap:n tapauksessa.
Minä kävin muutama vuosi sitten verikokeessa (ei mitään sairautta, kaikki arvot erinomaisia pl. kolesteroli hieman koholla). Lääkäri sitten ihan tosissaan antoi minulle jonkun sydänliiton "näin syöt oikein" esitteen, jossa kerrottiin että kannattaa suosia esim. sokerittomia mehuja, light-limsoja, välttää voita, syödä tosi vähän muutenkin rasvoja, suosia vaikka välipalapatukoita (niitä sokeri-muro-mössöpatukoita) ym. kuraa. En voi kun vaan ihmetellä, että oikeastiko lääkärit jakelevat tuollaisia neuvoja?
Vähän sama kokemus. Minulla oli myös kokonaiskolesteroli hiukan yli suositusrajan 5, tarkkaan ottaen 5.2. Siitä kuitenkin yli puolet oli hyvää hdl-kolesterolia. Sain kauhean puhuttelun ja materiaalia, miten voi laskea pahaa ldl-kolesterolia, joka siis oli jo matala, ja nostaa hyvää hdl-kolesterolia, joka siis oli jo valmiiksi hurjan korkea.
Samalla sain toki painonhallintaohjeita, olihan bmi kivunnut jo lukemaan 22,5.
Jotenkin tuntui, että siellä oli jäänyt levy vaan päälle...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko. Itse olen 159cm ja 50kg. ja olen tosi hoikka. Olet täysin normaalipainoinen.
On tätä moni muukin ihmetellyt. Tiedän ja näenhän minä itsekin, etten ole sieltä hoikimmasta päästä ja harmittaahan se, että olen lihonut... niin että pitää sitten vielä lääkärinkin muistuttaa, että lihomalla lisää olisin lopulta ylipainoinen. Enpä osannutkaan päätellä! Ehkä näytän läskimmältä kuin itse tajuan.
Ap
Oliko mies- vai naislääkäri?
Naislääkäri oli.
Ap
Harmi, moni ilmeisesti toivoi tähän mieslääkäriä, kun siitä sukupuolesta oltiin niin kiinnostuneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sulla 2. Tyypin diabetes tai kilpirauhasen vajaatoiminta? Näissä ainakin on hyvä pysytellä joka mieluummin vähän alipainon puolella.
No mulle taas mitoilla 172/58 on aina suositeltu lekurissa painon nostamista vaikka kyseessä on täysin NORMAALI PAINO. Ja ei, en todellakaan ole lihottanut eikä tulisi mieleenkään. Nyt kun pituuskasvu on loppunut, voin pysytellä tässä painossa hyvin vaikka hautaan saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiks toi oo ihan normaalipaino vielä? Oon ite 15cm pidempi joten en osaa silleen sanoa, mutta mun mielestä kaveri on about noi mitat eikä todellakaan miltään isolta näytä.
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri kehotti minuakin pudottamaan painoa. Olen 166cm ja 56kg. Olin niin hämmästynyt etten osannut edes oikein sanoa mitään. Vaikea uskoa, että todella oli sitä mieltä. Mutta lukee se vastaanotto-teksteissäkin :0
Mä haluisin mennä tänmöselle lääkärille! :D
T: Se 172/58
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä ovat tosi vaikeita aiheita, moni ei edes tajua, millaista on kun syömishäiriötaipumus kummittelee niskassa! Etenkin lääkärien olisi kriittistä ymmärtää, miten helposti jokin harkitsematon kommentti saattaa vaikuttaa.
Itse olen keikkunut vuosikausia syömishäriön rajamailla, ei olisi nytkään pitänyt oikeasti lukea tätä ketjua kun heti iski vainoharhainen ajatus että olen liian lihava ja painoa voisi pudottaa sen 5-10kg ainakin... Olen siis 160cm pitkä ja painan n. 57kg, perusruumiinrakenteeltani enemmän tanakka kuin hentoinen - siis en edes näytä tai tökkiessä tunnu mitenkään löysältä. Silti mitä ihmeellisimmät asiat laukaisevat aina jonkun paniikin, että olen kuvottavan lihava, oikeasti ainoa mikä enää suojelee minua anoreksialta on tietoisuus siitä, että BMI 22 on täysin normaali.
Kerran yksi lääkäri laski painoindeksini päässään ja mumisi itsekseen, että 23. Sen seurauksena sitten panikoin ja laihduin melkein neljä kiloa muutamassa kuukaudessa, ennen kuin pystyin rauhoittumaan.
Yleisesti ottaen pitäisi nuorten kyllä kiinnittää enemmän huomiota painoonsa. Olen itse 22v hoikka/normaali nainen ja kyllä järkyttää miten lihavia jotkut ikäiseni ovat. Ihan karseeta ja tosi huonoksi terveydelle . Ihan oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri ei kuulosta pätevältä, jos kehottaa laihduttamaan BMIstä 22,6. Millä terveydellisillä eduilla hän tuota edes perusteli?
Onneksi tää vauva.fi sivusto on täynnä päteviä ihmisiä neuvomassa meitä, niin ei tarvitse uskoa lääkärin sanaan terveyteen liittyvissä asioissa.
Monilla lääkäreillä on uskomattoman huono tietämys niin ravitsemuksesta kuin syömishäiriöistäkin. Kaikki on hyvin, kunhan lääkäri perehtyy kunnolla potilaan terveydentilaan ja perustelee mielipiteensä ja kehotuksensa eikä vain heitä tuntumalla jotain miettimättä mahdollisia seurauksia, kuten vaikuttaa käyneen ap:n tapauksessa.
Minä kävin muutama vuosi sitten verikokeessa (ei mitään sairautta, kaikki arvot erinomaisia pl. kolesteroli hieman koholla). Lääkäri sitten ihan tosissaan antoi minulle jonkun sydänliiton "näin syöt oikein" esitteen, jossa kerrottiin että kannattaa suosia esim. sokerittomia mehuja, light-limsoja, välttää voita, syödä tosi vähän muutenkin rasvoja, suosia vaikka välipalapatukoita (niitä sokeri-muro-mössöpatukoita) ym. kuraa. En voi kun vaan ihmetellä, että oikeastiko lääkärit jakelevat tuollaisia neuvoja?
OT, mutta täysin päinvastsisia neuvoja kuin esim. ranskattarien ruokavalio.
115 jatkaa vielä, olen siis painanut pahimpina kausina alle 50kg. Tämä voi olla jollekin toiselle täysin hyvä paino, mutta itselleni jo n. 52kg tarkoittaa lihasten katoamista, ja alle 50kg saa minut näyttämään sairaalta, kuoppaposkiselta luurangolta, enkä jaksa tehdä yhtään mitään. Se tosin omissa aivoissani tuntuu paljon paremmalta vaihtoehdolta kuin nykytilanne, mitä vastaan siis yritän kamppailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko. Itse olen 159cm ja 50kg. ja olen tosi hoikka. Olet täysin normaalipainoinen.
On tätä moni muukin ihmetellyt. Tiedän ja näenhän minä itsekin, etten ole sieltä hoikimmasta päästä ja harmittaahan se, että olen lihonut... niin että pitää sitten vielä lääkärinkin muistuttaa, että lihomalla lisää olisin lopulta ylipainoinen. Enpä osannutkaan päätellä! Ehkä näytän läskimmältä kuin itse tajuan.
Ap
Oliko mies- vai naislääkäri?
Naislääkäri oli.
Ap
Harmi, moni ilmeisesti toivoi tähän mieslääkäriä, kun siitä sukupuolesta oltiin niin kiinnostuneita.
Aika hullu pitäisi mieslääkärin olla, jos näinä päivinä alkaa naisen painosta jotain kommentoimaan :D
Vierailija kirjoitti:
Nämä ovat tosi vaikeita aiheita, moni ei edes tajua, millaista on kun syömishäiriötaipumus kummittelee niskassa! Etenkin lääkärien olisi kriittistä ymmärtää, miten helposti jokin harkitsematon kommentti saattaa vaikuttaa.
Itse olen keikkunut vuosikausia syömishäriön rajamailla, ei olisi nytkään pitänyt oikeasti lukea tätä ketjua kun heti iski vainoharhainen ajatus että olen liian lihava ja painoa voisi pudottaa sen 5-10kg ainakin... Olen siis 160cm pitkä ja painan n. 57kg, perusruumiinrakenteeltani enemmän tanakka kuin hentoinen - siis en edes näytä tai tökkiessä tunnu mitenkään löysältä. Silti mitä ihmeellisimmät asiat laukaisevat aina jonkun paniikin, että olen kuvottavan lihava, oikeasti ainoa mikä enää suojelee minua anoreksialta on tietoisuus siitä, että BMI 22 on täysin normaali.
Kerran yksi lääkäri laski painoindeksini päässään ja mumisi itsekseen, että 23. Sen seurauksena sitten panikoin ja laihduin melkein neljä kiloa muutamassa kuukaudessa, ennen kuin pystyin rauhoittumaan.
Hyvä esimerkki siitä, että lääkäri ei saisi keskittyä numeroihin, painoon, indeksiin, rasvaprosenttiin, vaan ennen kaikkea siihen, voiko potilas/asiakas hyvin.
Mutta on kovin helppoa tarttua numeroihin, kun ne ovat selvästi mitattavissa. Labra-arvot olisivat mielestäni parempi mittari ja potilaan oma kokemus omasta olostaan.
Alue: Aihe vapaa
Minä kävin muutama vuosi sitten verikokeessa (ei mitään sairautta, kaikki arvot erinomaisia pl. kolesteroli hieman koholla). Lääkäri sitten ihan tosissaan antoi minulle jonkun sydänliiton "näin syöt oikein" esitteen, jossa kerrottiin että kannattaa suosia esim. sokerittomia mehuja, light-limsoja, välttää voita, syödä tosi vähän muutenkin rasvoja, suosia vaikka välipalapatukoita (niitä sokeri-muro-mössöpatukoita) ym. kuraa. En voi kun vaan ihmetellä, että oikeastiko lääkärit jakelevat tuollaisia neuvoja?