Asun hautausmaan vieressä ja ihmisten tekopyhyys paljastuu pyhäinmiestenpäivänä

Vierailija kirjoitti:

Hpidan kolme hautaa, isäni, mummo ja vaarin ja anopin hautaa. Käyn useamman kerran vuodessa. En todella mene joka viikko. Haudalle on istutettu perennoja joka kukkivat maaliskuusta elokuuhun. Pyhäinpäivänä havut ja kanerva. Vaikka hoidan haudat, niin muistan heitä kotona. Kerron lapsille heistä, muistelen äitini kanssa isän tekemisiä, muistan mieheni kanssa anopin sanoja. Ei se hauta ole tärkein, vaan se kuuinka kerromme lapsille heistä. Lapset tietävät mistä tulevat. Tärkein asia ikinä. Se muisto heistä kannan mukana.

Pöh pöh! Säilyy sinulle ja seuraavalle sukupolevelle ka haihtui unholaan. Kuten kuuluukin. Vain Ego ihmisessä haalii muistetuksi tulemista. Turhuuden turhuus.

Aivan ekologisesti olisi välttämättömyys laittaa polttohautaus pakolliseksi. Sen lisäksi yhteinen muistolehto, ei erillisiä haitakiviä ja -paikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Hassu ajatus, että ainoa tapa muistaa vainajia olisi käydä hautausmaalla, niin että ulkopuoliset näkevät että tässä nyt muistellaan vainjaa. Ensinnäkin ne ihmiset eivät ole siellä haudassa, siellä on vain maallisen tomumajan jäänteet. Kyllä minua ainakin muistuttaa edesmenneistä rakkaistani ihan muut paikat. Lisäksi kaikki heistä ovat haudattu ympäri Suomea. En käy hautausmailla juuri lainkaan, silti ikävöin menettämiäni ihmisiä jatkuvasti. Joskus poltan kotona kynttilöitä ja katselen valokuvia.

Naulan kantaan.

Ap on oikeassa, kyllä ihmiset ovat tekopyhiä. Esim. yksi tyyppi jota olen seuraillut vuoden ajan. Hiippailee jatkuvasti hautausmaalla ja näppäilee kuvia random-haudoista. Käyttäisi senkin ajan hiljentymiseen ja edesmenneitten rakkaittensa muistelemiseen. Olen ottanut hänestä kuvan jokaisella kerralla.

Maija, käyn joka päivä iltalenkillä hautausmaalla.

Poimin sieltä lyhdyt ja kynttilät koristamaan pihaani sekä kukat kaivan ja istutan omalle pihalleni.

Voi että minulla onkin sitten kodikas kotipiha!

Samaa mieltä vierailijan 38/39  mielipiteen kanssa.  Pöyristyttävintä viime kesältä:  -vainajan siunaustilaisuudessa supistiin kukkalaitteista.  Arkku vietiin ruumisautolla "tuhkausmatkalle"  ja saattoväki vei kukkalaitteet hautapaikalle.  Muistotilaisuudessa  vertailtiin ja arvosteltiin kukkalaitteiden kauneutta ja hintaa tottakai. Jonkinlaiselta "kilpavarustelulta" tuo vaikutti - kenellä kallein kukkalaite ?

Tuollainen se vasta oksettaakin.

Vierailija kirjoitti:

Itse käyn lähes viikottain haudoilla, muiden käyntejä en seuraile. Ainahan se on keskittynyt pyhäpäiviin. Se toki pistää silmään kun yhden tutun haudalla ei käydä ikinä.

Juuri tuon takia en halua hautaa tai hautakiveä. Tuhkat voi kaataa vaikka metsään. Sillä ei ole vainajalle yhtään mitään väliä käykö joku haudalla vaiko ei. Se on turha velvollisuus. Jokainen voi muistella edesmenneitä kotona ja sytyttää vaikka kynttilän tai useamman muistoksi..

Vierailija kirjoitti:

Ap on oikeassa, kyllä ihmiset ovat tekopyhiä. Esim. yksi tyyppi jota olen seuraillut vuoden ajan. Hiippailee jatkuvasti hautausmaalla ja näppäilee kuvia random-haudoista. Käyttäisi senkin ajan hiljentymiseen ja edesmenneitten rakkaittensa muistelemiseen. Olen ottanut hänestä kuvan jokaisella kerralla.

Jos se on hautakivifirman suunnittelija. Ideat alkaa olla loppu ja uutta muotokieltä etsitään muilta lainaamalla

Juuri pyhäinpäivä on jolloin muistetaan vainajia ja tuodaan kynttilöitä haudalle ja sekin on melko uusi perinne, koska ennen muistettiin vainajia kotona - jätettiin ruokaa pöydälle, sauna lämpimäksi yöksi jne. ja uskottiin vainajien sielut vierailevan kodeissaan juuri pyhäinmiehenpäivänä.

Ennen vainajia ei juuri muistettu hautausmaalla ja yleistä oli vainäjat haudata joukkohautoihin, ilman mitään muistomerkkiä, paitsi talolliset ja yläluokka.

Olen kyllä erimieltä ap. kanssa, sillä suurimmalla osalla hautoja on kesäisin kukkia ja jouluna kynttilämeri hautausmaalla. Samoin monella haudalla on poltetaan kynttilöitä koko pimeän kauden.

Todennäköisesti ap. on vieraillut jossakin vanhassa hautausmaalla, jonne ei ole haudattu vainajia vuosikymmeniin, jolloin käviöitä on vähemmän, koska eivät ole eläneet vainajan eläessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse käyn lähes viikottain haudoilla, muiden käyntejä en seuraile. Ainahan se on keskittynyt pyhäpäiviin. Se toki pistää silmään kun yhden tutun haudalla ei käydä ikinä.

Juuri tuon takia en halua hautaa tai hautakiveä. Tuhkat voi kaataa vaikka metsään. Sillä ei ole vainajalle yhtään mitään väliä käykö joku haudalla vaiko ei. Se on turha velvollisuus. Jokainen voi muistella edesmenneitä kotona ja sytyttää vaikka kynttilän tai useamman muistoksi..

En minä tarvitse mitään rekvisiittaa, kun ajattelen ja muistelen edesmenneitä vanhempiani, enkä tarvitse siihen kalenteriakaan.

En vienyt eilen kynttilää haudalle. Syynä se, että haudat olisi 700 km päässä. Poltin aitoja kynttilöitä kotona. Muovikuoriset kynttilät ovat roskaavia ja metallikuoria ei kerätä erikseen. Ns.kaunis tapa on kääntynyt roskavuoreksi. Lyhty, jossa kynttilä, on parempi tapa. Muualla haudatuille ei ole vielä muuta tapaa kuin täyttää muovikuorisilla iso maapala hautausmaalta. Se ei ole järkevää. Tästäkin on tullut massojen ylsi ohjelmanumero tietyille kirkollisille pyhille ja ei merkitse muuta kuin muodollista tapaa. Vainajia voi muistaa joka päivä ihan itsekseen osoittamatta sitä muille roskaavilla kynttilöillä.

Vierailija kirjoitti:

Olen ottanut vuoden alusta kuvia hautausmaalta. Ei kukkia, ei kynttilöitä. Nyt kävin taas pyhäinmiestenpäivänä kuvaamassa. Monelle koko vuoden muuten tyhjänä olleelle haudalle oli ilmestynyt kynttilä ja/tai kukkia. Minua oksetti.

Paljastin tällä salapolisiintyöllänni ihmisten suuren tekopyhyyden. Koko vuonna ei muuten ole vainajaa mitenkään muistettu, mutta annas olla kun pyhäinmiestenpäivä tulee. Silloin epätoivoisesti yritetään lievittää huonoa omatuntoa vainajan unohtamisen suhteen. Minulle tekee pahaa.

Eikö näitä ihmisiä hävetä?

Maija

En käynyt edes pyhäinpäivänä läheisen haudalla. Ei hävetä.

Haudoilla käydäön terhakkaasti tiettyinä ns. pakollisina juhlapyhinä, kun muutkin massat osallistuvat. Se on tekopyhää, kun muina päivinä ei asialle omisteta sekuntiakaan. Jokainen voi muistaa kotonaankin roskaamatra hautausmaita. Kyse on enemmän elossa olevien rituaaleista, koska vainajille se on se ja sama. Ulkokultaisuutta kuten esim.koko joulun ja kristillisten pyhien vietto nykyään. Sanoma unohdetaan ja keskitytään ulkokohtaiseen suorittamiseen.

Loukkaava kirjoitus. En unohda kuollutta äitiäni hetkeksikään. Silti hänen hautansa ei merkitse minulle oikeastaan mitään. Siellä en tunne olevani mitenkään "lähellä". Pidän haudan siistinä, koska niin kuuluu tehdä.

Samat ihmiset muistaa "ystävän" olemassaolon, kun allakka muistuttaa, että nyt olisi Ystävän päivä.

Äkkiä vaan korttia postiin..

Ihan suotta täällä ihmiset selittelevät, mikseivät käy haudoilla. On jo korkea aikakin päästä pois tällaisesta kulttuurisesta odotusten paineesta, missä aina PITÄISI tehdä jotain että olisi "kunnon" ihminen. 

Kuollut on jo muissa sfääreissä, ei hän siellä maan alla lymyile ja tuomitse. Maijat ne vaan ovat ylentäneet itsensä tuomareiksi ja tuomitsijoiksi - miksi me piittaisimme tällaisista Maijoista pennin vertaa?

Vierailija kirjoitti:

Ap on oikeassa, kyllä ihmiset ovat tekopyhiä. Esim. yksi tyyppi jota olen seuraillut vuoden ajan. Hiippailee jatkuvasti hautausmaalla ja näppäilee kuvia random-haudoista. Käyttäisi senkin ajan hiljentymiseen ja edesmenneitten rakkaittensa muistelemiseen. Olen ottanut hänestä kuvan jokaisella kerralla.

Tai sitten se tyyppi on hautakiviveistämön-edustaja ja hautakivi on menossa kunnostukseen tai siihen tulee uusi nimi. Nykyään siihenkin käytetään teknologiaa, eikä tietoja kirjoita käsin paperille vaan hautakivestä otetaan kuva ja verrataan tietoja srk-arkistoihin, jotta kivi olisi oikea 100% varma, muuten kun se on hautarauhan rikkomista ja rangaistava teko, jos sattuu väärä kivi. Ja myöhemmin muut tyypit koneineen hakevat kiven, kun ne painavat valtavasti.

Asun hautausmaan vieressä ja kyllä minun havaintoni mukaan siellä palaa kynttilöitä muulloinkin kuin pakollisina päivinä. Syksyllä ja talvella toki enemmän, kesällä kun ei muutenkaan paljoa kynttilöitä poltella. Olen sitä mieltä, että haudoilla käydään silloin kun siltä tuntuu. Sen ei pidä olla mikään pakollinen rituaali. Edesmenneitä läheisiä voi muistella muutenkin.

Kun ihminen kuolee, siitä jää vain ruumis, joka siellä haudassa hajoaa, mutta ne muistot säilyy vainajan läheisten sydämissä ja mahdollisti siirtyvät jopa seuraaville sukupolville tarinoina.

Eikä siellä hautausmaalla käydä palvomassa vainajia, vaan hakemassa lohtua omaan suruun ja kaipaukseen, joka jälleen jääneiden sydämissä on. Hautausmaat ovat ympäristöltään hyvin rauhoittavia, koska ne ovat hyvin puistomaisia. Ja sitä lohtua ja surua voi yhtähyvin hakea metsästä, puistoista tai hautausmailta. Näin kristyttyjen mukaan, kun uskotaan sielun irtoavan ruumista kuolinhetkellä.

Ja jos kutsut haudalla käyntiä tekopyhyydeksi, niin ihmettelen, sillä monet hakevat sieltä lohtua ja rauhaa, vaikka sinne ei olisikaan haudattu lähiomaisia tai ystäviä.

Pyhäinpäivällä (pyhäinmiestenpäivänä) ei itseasiassa ole mitään tekemistä hautausmaan kanssa, vaan vanhan uskomuksen mukaan uskottiin vainajien vierailevan kerran vuodessa maanmäällä ja asuinsijoillaan, joka sattuu pyhäinmiehenpäivän aikoihin. Ja siksi vainajien kotiin jätettiin ruokaa tarjolla, sauna pidettiin kylpykunnossa, vuode valmiina jne.