”Asiantuntijatyötä” tekevä, mitä teet työksesi?

Suunnittelen organisaation projektille sisäistä ja ulkoista viestintää. Teen strategian ja toimin sen mukaan.

Käännän teknisiä tekstejä eri kielistä suomeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

No jos onkin näin, niin se koodari tekee silti asiantuntijatyötä. Jos kyseessä on vaikka potilastietojärjestelmä, niin sekä sen ominaisuuksien speksaus että ominaisuuksien ohjelmointi ovat asiantuntijatyötä, vaikka sama henkilö ei tekisi molempia.

Okei, ehkä sinä näet asian sitten noin. Minusta asiantuntijatyössä on olennaista nimenomaan se oman osaamisen jakaminen eteenpäin eikä pelkästään sen höydyntäminen siinä omassa tehtävässä. Jos ajatellaan että minä ostan vaatteen tai hyvän ruoka-annoksen, en minä osta siinä mielestäni mitään asiantuntijuutta, vaikka ne olisivatkin taidokkaasti tehtyjä. Minä ostan sen tuotteen. Se, että itse en osaisi välttämättä sitä vaatetta tai ruokaa tehdä, ei tarkoita sitä, että ostin asiantuntijapalvelun. 

Tekeekö se koodari sinulle ruoka-annoksen tai vaatteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

No jos onkin näin, niin se koodari tekee silti asiantuntijatyötä. Jos kyseessä on vaikka potilastietojärjestelmä, niin sekä sen ominaisuuksien speksaus että ominaisuuksien ohjelmointi ovat asiantuntijatyötä, vaikka sama henkilö ei tekisi molempia.

Okei, ehkä sinä näet asian sitten noin. Minusta asiantuntijatyössä on olennaista nimenomaan se oman osaamisen jakaminen eteenpäin eikä pelkästään sen höydyntäminen siinä omassa tehtävässä. Jos ajatellaan että minä ostan vaatteen tai hyvän ruoka-annoksen, en minä osta siinä mielestäni mitään asiantuntijuutta, vaikka ne olisivatkin taidokkaasti tehtyjä. Minä ostan sen tuotteen. Se, että itse en osaisi välttämättä sitä vaatetta tai ruokaa tehdä, ei tarkoita sitä, että ostin asiantuntijapalvelun. 

Esim. erikoistunut lääkäri ei ole sinusta asiantuntija, jos ei jaa tietoaan eteenpäin vaan hyödyntää vain omassa lääkärintyössään? Seeeeel-vä! Ja tekninen asiantuntija ei ole asiantuntija, koska käyttää teknistä asiantuntemustaan omassa työssään ratkaistakseen teknisiä ongelmia. Okei.

Minä määrittelisin asiantuntijan siten, että jos hänelle tulee äkisti vaikka oksennustauti, muut eivät voi viedä hänen työpäiväänsä tai -viikkoaan loppuun ainakaan suunnitellulla tavalla, ja tästä syntyy tavalla tai toisella vahinkoa tai hidastusta.

Eli esimerkiksi opettaja on asiantuntija. Hän voi pyytää jonkun puolestaan pitämään oppitunnin, mutta silloin hänen pitää vähintäänkin antaa sijaiselle ohjeet ja todennäköisesti muuttaa suunnitelmia. Firman palkanlaskennasta vastaava henkilö on asiantuntija. Jos hän sairastuu, jäävät toisten palkat saamatta. Väitöskirjan tekijä on asiantuntija.

Putkimies ei ole asiantuntija. Laitoshuoltaja ei ole asiantuntija. Synnytyssalin kätilö ei ole asiantuntija. Projektityötä tekevä kätilö voi ollakin asiantuntija.

Joissakin ammateissa tämä jako kuitenkin ontuu. Esimerkiksi leikkaustiimissä kaikki olisivat asiantuntijoita, kun taas päivystävä lääkäri ei olisi asiantuntija.

Palkanlaskija ei ole asiantuntija. Lääkäri ja kätilö ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

Olen itse koodaajien kanssa yhteistyötä tekevä konsultti ja en voi kuin ihmetellä tuollaista käsitystä, että koodaaja ei olisi asiantuntija. Koodaajat ovat mitä suurimmassa määrin asiantuntijoita. Missä ihmeen paikassa tuolaidta ” tarkkaan määroteltyjen säännöksien viemistä järjestelmään” tehdään. Ei ihan kuulosta koodaamiselta eikä kommentoija kuulosta siltä että hän olisi koodaajaa nähnytkään.

Minähän nimenomaan sanoin, että en ole koodaaja, vaan se asiantuntija. Tuota nimenomaan tarkoitinkin, että koodaaminen on kuitenkin todella kaukana niistä varsinaisista säännöksistä, että koodaaja ei ole siinä asiantuntija. Tuolla kyllä sanoin, että koodaaja toki on asiantuntija siinä koodaamisessa, mutta se voidaan katsoa eräällä tavalla suorittavaksi työksi.  Vähän niin kuin laulaja ja laulun opettaja. Toinen myy asiantuntemusta ja konsultointia ja toinen myy omaa tuotostaan. Kumpaakaan tietysti väheksymättä, mutta tällainen vivahde-ero. 

Selvästikään et ole koodari, jos luulet, että se on suorittavaa työtä. On olemassa vähän erilaisia mielipiteitä koodaamisen luonteesta. Joidenkin mielestä se on luovaa työtä ja verrattavissa taiteilijaan. Toisten mielestä muihin insinööritieteisiin verrattavaa suunnittelutyötä. Joka tapauksessa nykypäivänä kaltaisesi asiantuntijat kuolevat sukupuuttoon, koska nykyäön nimenomaan ohjelmistokehittäjä toimii useimmiten siinä roolissa, että hän on neuvottelemassa esimerkkisi tapauksessa siåiitä miten jokin säännöksen muutos vaikuttaa.

Juu, en ole koodari, se täytyy myöntää. Ehkä minulla on ollut sitten väärä mielikuva, kun en ole ajatellut, että vaaditaan suurta luovuutta tai suunnittelutyötä, kun koodaajalle kerrotaan, että tähän pitää lisätä tällainen teksti ja tuo tieto pitää saada linkittymään nyt tuon kohdan sijaan tähän ja tuohon. Olen luullut, että siellä koodissa on tietyt kohdat ja komennot, joilla nämä saadaan aikaan ja ne pitää sieltä vain löytää ja saada toimimaan oikein. 

En oikein ymmärrä, mitä tarkoitat tuolla, että koodari on yhtäkkiä se asiantuntija. Mielestäni tuolla kerroin, että minä sitä ohjelmistoa kehitän niiden säännösten perusteella ja koodari sitten toteuttaa ne. Koodari ei ainakaan meillä seuraa niitä säädöksiä, hänellä ei ole minkäänlaista koulutusta tälle alalle. Me kehittäjät käytämme itse sitä ohjelmistoa ja olemme muiden käyttäjien kanssa yhteydessä ja sieltä tulee esiin niitä muutostarpeita eikä siellä koodaajan näytöllä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

Tuollainen organisointi on vanhanaikaista, tehotonta ja virhealtista. Nykyään on tapana, että koodari eli devajaa eli Software Developer ymmärtää mitä ja miksi järjestelmään tehdään. Näin siksi, että lopputulos on kerralla oikeanlainen ja säästyy aikaa, rahaa ja vaivaa.

Tottakai meilläkin koodaaja tietää, mitä ja miksi järjestelmään mitäkin tehdään, mutta hänen ei tarvitse olla se, joka on vastuussa säännöksien muutoksien moninaisista vaikutuksista. Me asiantuntijat perehdymme niihin uusiin säännöksiin, mietimme, mitä se merkitsee käyttäjille ja mihin kaikkiin toimintoihin tämä muutos lopulta vaikuttaa. 

Otetaan esimerkiksi vaikka ohjelmisto, jota käytetään terveydenhuollossa. Sitten terveydenhuoltoon tulee jokin uusi salassapitopykälä, jolla rajataan tiettyjen henkilöiden oikeuksia järjestelmässä eri tavalla kuin aiemmin. Tämä pykälä voi kuitenkin olla niin moniulotteinen, että siinä tarvitaan koko organisaatiotasolla tarkat pohdinnat, kenelle ja millaisissa tilanteissa annetaan minkäkinlaisia oikeuksia ja miten aikaisemmat muuttuvat ja linkittyvät muihin seikkoihin. Ei sen koodarin siinä kohdassa tarvitse tuntea lakipykälää, mitä oikeuksia minkäkinlaiset valtuudet sisältävät. Hänelle vain toimitetaan tiedot, millaisia käyttäjäoikeuksia järjestelmään pitää luoda ja hän toteuttaa sen sitten. Ei voida mennä vain viemään uutta lakipykälää koodaajalle, että siinä, ole hyvä ja tee, koska se yksittäinen lakipykälä harvoin on sellainen, ettei se vaikuttaisi moneen muuhunkin asiaan. 

Eipä ole mikään ihme, että terveydenhuollon järjestelmät kiveenhakattuja ja vaikeakäyttöisiä monoliittejä, jotka maksavat kymmeniä miljoonia ja käyttöönotot viivästyvät vuosikausia!

Minkään firman palkat eivät jää saamatta, vaikka palkanlaskija olisi sairas. Tai sitten firma ei ole elinkelpoinen.

Vierailija kirjoitti:

Palkanlaskija ei ole asiantuntija. Lääkäri ja kätilö ovat.

Jos kyseessä on ainoa henkilö, joka osaa suorittaa palkanlaskennan, on hän asiantuntija.

Vierailija kirjoitti:

Minä määrittelisin asiantuntijan siten, että jos hänelle tulee äkisti vaikka oksennustauti, muut eivät voi viedä hänen työpäiväänsä tai -viikkoaan loppuun ainakaan suunnitellulla tavalla, ja tästä syntyy tavalla tai toisella vahinkoa tai hidastusta.

Eli esimerkiksi opettaja on asiantuntija. Hän voi pyytää jonkun puolestaan pitämään oppitunnin, mutta silloin hänen pitää vähintäänkin antaa sijaiselle ohjeet ja todennäköisesti muuttaa suunnitelmia. Firman palkanlaskennasta vastaava henkilö on asiantuntija. Jos hän sairastuu, jäävät toisten palkat saamatta. Väitöskirjan tekijä on asiantuntija.

Putkimies ei ole asiantuntija. Laitoshuoltaja ei ole asiantuntija. Synnytyssalin kätilö ei ole asiantuntija. Projektityötä tekevä kätilö voi ollakin asiantuntija.

Joissakin ammateissa tämä jako kuitenkin ontuu. Esimerkiksi leikkaustiimissä kaikki olisivat asiantuntijoita, kun taas päivystävä lääkäri ei olisi asiantuntija.

No höpö höpö. Olen ollut kaupassa töissä ja tuolla logiikalla sielläkin olin asiantuntija. Siellä olisi ollut tilaukset ihan sekaisin, jos en olisi minkäänlaista ohjeistusta antanut ja todennäköisesti muutenkin homma olisi hidastunut melkoisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Vau mikä ketju, koolla on tärkeilevät ihmisroskat, jotka luulevat olevansa kovinkin fiksuja. News flash, kukaan tuskin edes huomaisi vaikka lopettaisitte hommanne heti huomenna. Ei pahalla, mutta yksikään teistä on tuskin aidosti kovinkaan kyvykäs ja älykäs, se kun vaatii jo paljon enemmän kuin pelkän korkean koulutuksen ja hienolta kuulostavan tittelin.

Kerro toki oma asiantuntijuutesi. Onko se muutakin kuin tuntemattomien nettikirjoittelijoiden solvaamista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

Tuollainen organisointi on vanhanaikaista, tehotonta ja virhealtista. Nykyään on tapana, että koodari eli devajaa eli Software Developer ymmärtää mitä ja miksi järjestelmään tehdään. Näin siksi, että lopputulos on kerralla oikeanlainen ja säästyy aikaa, rahaa ja vaivaa.

Tottakai meilläkin koodaaja tietää, mitä ja miksi järjestelmään mitäkin tehdään, mutta hänen ei tarvitse olla se, joka on vastuussa säännöksien muutoksien moninaisista vaikutuksista. Me asiantuntijat perehdymme niihin uusiin säännöksiin, mietimme, mitä se merkitsee käyttäjille ja mihin kaikkiin toimintoihin tämä muutos lopulta vaikuttaa. 

Otetaan esimerkiksi vaikka ohjelmisto, jota käytetään terveydenhuollossa. Sitten terveydenhuoltoon tulee jokin uusi salassapitopykälä, jolla rajataan tiettyjen henkilöiden oikeuksia järjestelmässä eri tavalla kuin aiemmin. Tämä pykälä voi kuitenkin olla niin moniulotteinen, että siinä tarvitaan koko organisaatiotasolla tarkat pohdinnat, kenelle ja millaisissa tilanteissa annetaan minkäkinlaisia oikeuksia ja miten aikaisemmat muuttuvat ja linkittyvät muihin seikkoihin. Ei sen koodarin siinä kohdassa tarvitse tuntea lakipykälää, mitä oikeuksia minkäkinlaiset valtuudet sisältävät. Hänelle vain toimitetaan tiedot, millaisia käyttäjäoikeuksia järjestelmään pitää luoda ja hän toteuttaa sen sitten. Ei voida mennä vain viemään uutta lakipykälää koodaajalle, että siinä, ole hyvä ja tee, koska se yksittäinen lakipykälä harvoin on sellainen, ettei se vaikuttaisi moneen muuhunkin asiaan. 

Eipä ole mikään ihme, että terveydenhuollon järjestelmät kiveenhakattuja ja vaikeakäyttöisiä monoliittejä, jotka maksavat kymmeniä miljoonia ja käyttöönotot viivästyvät vuosikausia!

No niistä minä en tiedä. Otin esimerkin järjestelmästä, jossa kuvittelen olevan samanlaisia muuttuvia säännöksiä kuin omalla alallanikin. Sitä en aio tässä nyt kertoa, kun arvasin, että nälviminen alkaa heti. 

Vierailija kirjoitti:

Minkään firman palkat eivät jää saamatta, vaikka palkanlaskija olisi sairas. Tai sitten firma ei ole elinkelpoinen.

Miten ihmeessä esimerkiksi freelancereille maksettavat palkkiot menisivät perille, jos niistä vastaava ihminen olisi sairas?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

No jos onkin näin, niin se koodari tekee silti asiantuntijatyötä. Jos kyseessä on vaikka potilastietojärjestelmä, niin sekä sen ominaisuuksien speksaus että ominaisuuksien ohjelmointi ovat asiantuntijatyötä, vaikka sama henkilö ei tekisi molempia.

Okei, ehkä sinä näet asian sitten noin. Minusta asiantuntijatyössä on olennaista nimenomaan se oman osaamisen jakaminen eteenpäin eikä pelkästään sen höydyntäminen siinä omassa tehtävässä. Jos ajatellaan että minä ostan vaatteen tai hyvän ruoka-annoksen, en minä osta siinä mielestäni mitään asiantuntijuutta, vaikka ne olisivatkin taidokkaasti tehtyjä. Minä ostan sen tuotteen. Se, että itse en osaisi välttämättä sitä vaatetta tai ruokaa tehdä, ei tarkoita sitä, että ostin asiantuntijapalvelun. 

Esim. erikoistunut lääkäri ei ole sinusta asiantuntija, jos ei jaa tietoaan eteenpäin vaan hyödyntää vain omassa lääkärintyössään? Seeeeel-vä! Ja tekninen asiantuntija ei ole asiantuntija, koska käyttää teknistä asiantuntemustaan omassa työssään ratkaistakseen teknisiä ongelmia. Okei.

Näytä minulle yksikin lääkäri, joka ei anna potilaalleen minkäänlaisia ohjeita sairauteensa liittyen. Tai joka ei ohjeista hoitajia esim leikkaustilanteessa tai lääkinnässä. 

Tekninen asiantuntija on nyt vähän laaja käsite. Kerro tarkemmin. 

Sairaanhoitaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkään firman palkat eivät jää saamatta, vaikka palkanlaskija olisi sairas. Tai sitten firma ei ole elinkelpoinen.

Miten ihmeessä esimerkiksi freelancereille maksettavat palkkiot menisivät perille, jos niistä vastaava ihminen olisi sairas?

Palkat ja palkkiot maksaa silloin joku muu. Palkanlaskijan sairastuminen ei ole peruste viivästyttää palkanmaksua. Luuletko tosiaan, että firma maksaa myös muut maksut ja laskut myöhässä, jos taloushallinnossa kyseisistä maksuista vastaava on sairas??? No ei todellakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä määrittelisin asiantuntijan siten, että jos hänelle tulee äkisti vaikka oksennustauti, muut eivät voi viedä hänen työpäiväänsä tai -viikkoaan loppuun ainakaan suunnitellulla tavalla, ja tästä syntyy tavalla tai toisella vahinkoa tai hidastusta.

Eli esimerkiksi opettaja on asiantuntija. Hän voi pyytää jonkun puolestaan pitämään oppitunnin, mutta silloin hänen pitää vähintäänkin antaa sijaiselle ohjeet ja todennäköisesti muuttaa suunnitelmia. Firman palkanlaskennasta vastaava henkilö on asiantuntija. Jos hän sairastuu, jäävät toisten palkat saamatta. Väitöskirjan tekijä on asiantuntija.

Putkimies ei ole asiantuntija. Laitoshuoltaja ei ole asiantuntija. Synnytyssalin kätilö ei ole asiantuntija. Projektityötä tekevä kätilö voi ollakin asiantuntija.

Joissakin ammateissa tämä jako kuitenkin ontuu. Esimerkiksi leikkaustiimissä kaikki olisivat asiantuntijoita, kun taas päivystävä lääkäri ei olisi asiantuntija.

No höpö höpö. Olen ollut kaupassa töissä ja tuolla logiikalla sielläkin olin asiantuntija. Siellä olisi ollut tilaukset ihan sekaisin, jos en olisi minkäänlaista ohjeistusta antanut ja todennäköisesti muutenkin homma olisi hidastunut melkoisesti. 

Kyllähän sinä olet asiantuntija, jos päätät mitä kaupassa myydään. Tilauksien tekeminen menee sitten suorittavan portaan puolelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkään firman palkat eivät jää saamatta, vaikka palkanlaskija olisi sairas. Tai sitten firma ei ole elinkelpoinen.

Miten ihmeessä esimerkiksi freelancereille maksettavat palkkiot menisivät perille, jos niistä vastaava ihminen olisi sairas?

Siten, että ne lasketaan ja pistetään maksuun tarpeeksi ajoissa eikä vasta maksupäivänä. 

Terkuin palkanlaskija. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

Tuollainen organisointi on vanhanaikaista, tehotonta ja virhealtista. Nykyään on tapana, että koodari eli devajaa eli Software Developer ymmärtää mitä ja miksi järjestelmään tehdään. Näin siksi, että lopputulos on kerralla oikeanlainen ja säästyy aikaa, rahaa ja vaivaa.

Tottakai meilläkin koodaaja tietää, mitä ja miksi järjestelmään mitäkin tehdään, mutta hänen ei tarvitse olla se, joka on vastuussa säännöksien muutoksien moninaisista vaikutuksista. Me asiantuntijat perehdymme niihin uusiin säännöksiin, mietimme, mitä se merkitsee käyttäjille ja mihin kaikkiin toimintoihin tämä muutos lopulta vaikuttaa. 

Otetaan esimerkiksi vaikka ohjelmisto, jota käytetään terveydenhuollossa. Sitten terveydenhuoltoon tulee jokin uusi salassapitopykälä, jolla rajataan tiettyjen henkilöiden oikeuksia järjestelmässä eri tavalla kuin aiemmin. Tämä pykälä voi kuitenkin olla niin moniulotteinen, että siinä tarvitaan koko organisaatiotasolla tarkat pohdinnat, kenelle ja millaisissa tilanteissa annetaan minkäkinlaisia oikeuksia ja miten aikaisemmat muuttuvat ja linkittyvät muihin seikkoihin. Ei sen koodarin siinä kohdassa tarvitse tuntea lakipykälää, mitä oikeuksia minkäkinlaiset valtuudet sisältävät. Hänelle vain toimitetaan tiedot, millaisia käyttäjäoikeuksia järjestelmään pitää luoda ja hän toteuttaa sen sitten. Ei voida mennä vain viemään uutta lakipykälää koodaajalle, että siinä, ole hyvä ja tee, koska se yksittäinen lakipykälä harvoin on sellainen, ettei se vaikuttaisi moneen muuhunkin asiaan. 

Eipä ole mikään ihme, että terveydenhuollon järjestelmät kiveenhakattuja ja vaikeakäyttöisiä monoliittejä, jotka maksavat kymmeniä miljoonia ja käyttöönotot viivästyvät vuosikausia!

Näinpä. Olin joskus CGI:llä töiss'ä ja siellä juuri tuontapaisissa tuotekehitystiimeissä, jotka usein teki esim. valtiolle, kunnille tai julkisvaroin ostetuiksi palveluiksi tuotteita, elettiin ihan muinaisajoissa teknisesti ja metodologisesti. 

Itse olin tehnyt ketterää kehitystä jossa "koodari" tekee  kaikkea yhdessä asiakkaan kanssa, protoillaan jne. Sitten joudut jonnekin kivikaudelle jossa ensinnäkin softaa kehitetään jollain muinaisajan sovelluskehittimellä, jossa jokaisella on tarkka, tiukkaan määrätty rooli jonka ulkopuolelta ihminen ei osaa mitään eikä haluakaan oppia, ja jossa projektin aloittaa kuukausien speksausjakso jonka aikana koodarit istuu tumput suorina ja odottaa määrittelyvaiheen valmistumista. Hyi että.