Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
”Asiantuntijatyötä” tekevä, mitä teet työksesi?
Kommentit (213)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Väitöskirjan tekijä on asiantuntija.
Putkimies ei ole asiantuntija.
Palkanlaskija ei ole asiantuntija. Lääkäri ja kätilö ovat."
-Melko typerää luokittelua, kuka on asiantuntija ja kuka ei.
Kysymyshän on kontekstiin sidotusta määrittelysta. Lääkäi on asiantuntija terveyskeskuksessa, kun hän diagnosoi potilasta. Putkimies on asiantuntija, kun hän rakentelee röörejä lääkärin kotitalossa. Putkimieshän voi olla yrittäjä monen vuoden kokemuksella ja kyetä suunnittelemaan ja rakentamaan omakotilaton koko lvi-järjestelmän. Eikö se ole asiantuntjuutta?
Putkimiehen tai kätilön perustyö ei ole asiantuntijuutta, se on ammattitaitoa. Kätilö voi kesken synnytyksen lähteä pois ja toinen kätilö tulla tilalle, ja jos hän saa kunnollisen briefauksen, hän pystyy hoitamaan synnytyksen yhtä hyvin loppuun kuin se ensimmäinenkin kätilö.
Sen sijaan kätilö, joka vaikkapa kouluttaa toisia kätilöitä tehokkaan kivunlievityksen antamisessa ja tekee työkseen tutkimusta aiheesta, on asiantuntija.
Määrittele missä kulkee ammattitaidon ja asiantuntijuuden raja. Ilmeisesti siinä tunteeko alaa enemmän kuin tavallinen alan koulutuksen saanut henkilö, tai jolla on jokin erikoistaito. Voiko putkimies olla koskaan asiantuntija? Jospa hän on hankkinut jonkin taidon liittää putkia, joita muut jampat ei osaa? Tai tutkinut pitkään kotona eri kuparilaatujen korroosiokestävyyttä lämminvesiputkistoissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä minulla on ollut sitten väärä mielikuva, kun en ole ajatellut, että vaaditaan suurta luovuutta tai suunnittelutyötä, kun koodaajalle kerrotaan, että tähän pitää lisätä tällainen teksti ja tuo tieto pitää saada linkittymään nyt tuon kohdan sijaan tähän ja tuohon.
Mistä tulee se tekninen ympäristö jossa sovellusta ajetaan? Tietokanta johon ne näytöltä tallennettavat tiedot tallennetaan? Kuka ottaa huomioon esim. GDPR lainsäädännön vaatimukset tietoturvalle ja loppukäyttäjän oikeuksille henkilötietoihinsa? Tämä kaikki on myös koodarin työtä, ei pelkästään valmiiksi rakennetussa sovelluksessa pienten lisäominaisuuksien näpertely.
Itse kun pienehköissä konsulttifirmoissa pääosin pyörinyt niin päässyt "koodarina" osallistumaan vähän kaikkeen alkaen markkinoinnista ja myynnistä arkkitehtuurin suunnittelemiseen, varsinaiseen toteuttamiseen integraationeen, käyttöönottoihin, koulutuksiin jne joten perspektiivi voi olla vähän erilainen kuin jonkun mammuttifirman junnukoodaarilla mutta yksi tärkeä osa koodarin asiantuntijuutta on bisnesvaatimusten "järkeistäminen". Siis se että ne vaatimukset toteutetaan tavalla joka aidosti hyödyttää bisnestä parhaalla mahdollisella tavalla ja toisaalta teknisesti siten että järjestelmä pysyy teknisesti vakaalla pohjalla. Oikein pätevä koodari osaa myös ehdottaa parempia ratkaisuja silloin kun bisnes ei osaa niitä pyytää.
Ehkä tämä on nyt ongelmana tässä keskustelussa. Jos jossain firmassa koodari tekee markkinointia ja koulutuksia ja suunnittelee kaiken alusta loppuun itse ja saa melko vapaat kädet, se on aika kaukana sellaisen firman koodaajasta, jolle tuodaan kaikki lähes valmiina eteen eikä tarvitse kantaa huolta niiden asioiden oikeellisuudesta tai hyödystä bisneksen kannalta. En nyt siksi ihan ymmärrä, miksi tässä pillastutaan, jos totesin, että se ydinkoodaaminen on suorittavaa työtä, jos sitten sille koodaajalle voidaan sen lisäksi heittää vastuu noin monesta muustakin asiasta, jotka eivät varsinaisesti liity itse koodaamiseen.
Minun työssäni se bisnesvaatimusten järkeistäminen on nimenomaan meillä asiantuntijoilla. Me teemme työtä sen eteen, että ohjelmisto palvelee nimenomaan meidän asiakkaitamme, eikä siinä ole yhtään turhaa tai liian vaikeaa ominaisuutta. Me myös testaamme sitä käytössä ihan jatkuvasti ja esitämme ideoita, miten joku asia voitaisiin toteuttaa tehokkaammin. Toki koodaritkin näin tekevät, mutta heidän panoksensa liittyvät siihen rakenteeseen ja toteutukseen eikä sisällöllisiin vaatimuksiin ja käytettävyyteen tai uusiin ohjelmiston ulkopuolisiin mahdollisuuksiin.
Lääkärikin voi koska vaan kävellä pois, jopa kirurgin tilalle voi tulla toinen kirurgi. Astronautti voidaan korvata vaikka hetkeä ennen lähtöä toisella astronautilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Väitöskirjan tekijä on asiantuntija.
Putkimies ei ole asiantuntija.
Palkanlaskija ei ole asiantuntija. Lääkäri ja kätilö ovat."
-Melko typerää luokittelua, kuka on asiantuntija ja kuka ei.
Kysymyshän on kontekstiin sidotusta määrittelysta. Lääkäi on asiantuntija terveyskeskuksessa, kun hän diagnosoi potilasta. Putkimies on asiantuntija, kun hän rakentelee röörejä lääkärin kotitalossa. Putkimieshän voi olla yrittäjä monen vuoden kokemuksella ja kyetä suunnittelemaan ja rakentamaan omakotilaton koko lvi-järjestelmän. Eikö se ole asiantuntjuutta?
Putkimiehen tai kätilön perustyö ei ole asiantuntijuutta, se on ammattitaitoa. Kätilö voi kesken synnytyksen lähteä pois ja toinen kätilö tulla tilalle, ja jos hän saa kunnollisen briefauksen, hän pystyy hoitamaan synnytyksen yhtä hyvin loppuun kuin se ensimmäinenkin kätilö.
Sen sijaan kätilö, joka vaikkapa kouluttaa toisia kätilöitä tehokkaan kivunlievityksen antamisessa ja tekee työkseen tutkimusta aiheesta, on asiantuntija.
Määrittele missä kulkee ammattitaidon ja asiantuntijuuden raja. Ilmeisesti siinä tunteeko alaa enemmän kuin tavallinen alan koulutuksen saanut henkilö, tai jolla on jokin erikoistaito. Voiko putkimies olla koskaan asiantuntija? Jospa hän on hankkinut jonkin taidon liittää putkia, joita muut jampat ei osaa? Tai tutkinut pitkään kotona eri kuparilaatujen korroosiokestävyyttä lämminvesiputkistoissa?
Miksi minun pitäisi se raja määritellä? Saivarrella voi vaikka loputtomiin, mutta jos putkimies tekee oman toimensa ohella lvi-insinöörin tai kemistin hommia, on hänellä putkimiehen ammattitaidon lisäksi myös ihan muiden alojen ammattitaitoa tai asiantuntemusta.
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikin voi koska vaan kävellä pois, jopa kirurgin tilalle voi tulla toinen kirurgi. Astronautti voidaan korvata vaikka hetkeä ennen lähtöä toisella astronautilla.
Mutta kukaan muu ei osaa maalata kuvataiteilijan aloittamaa taulua loppuun siten kuin se on suunniteltu tehtäväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö näin asiantuntijavaltaiselta foorumilta tosiaan löydy kykyä määritellä hieman abstraktimmalla tasolla mikä on asiantuntija? Sen sijaan lällätellään "Meidän äiti on asianttuntijampi kuin teidän äiti".
Näin ollen mun lapsikin on asiantuntija. Kukaan muu ei osaa maalata hänen teostaan kuten hän on sen suunnitellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?
En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta.
Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.
Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään.
Tuollainen organisointi on vanhanaikaista, tehotonta ja virhealtista. Nykyään on tapana, että koodari eli devajaa eli Software Developer ymmärtää mitä ja miksi järjestelmään tehdään. Näin siksi, että lopputulos on kerralla oikeanlainen ja säästyy aikaa, rahaa ja vaivaa.
Tottakai meilläkin koodaaja tietää, mitä ja miksi järjestelmään mitäkin tehdään, mutta hänen ei tarvitse olla se, joka on vastuussa säännöksien muutoksien moninaisista vaikutuksista. Me asiantuntijat perehdymme niihin uusiin säännöksiin, mietimme, mitä se merkitsee käyttäjille ja mihin kaikkiin toimintoihin tämä muutos lopulta vaikuttaa.
Otetaan esimerkiksi vaikka ohjelmisto, jota käytetään terveydenhuollossa. Sitten terveydenhuoltoon tulee jokin uusi salassapitopykälä, jolla rajataan tiettyjen henkilöiden oikeuksia järjestelmässä eri tavalla kuin aiemmin. Tämä pykälä voi kuitenkin olla niin moniulotteinen, että siinä tarvitaan koko organisaatiotasolla tarkat pohdinnat, kenelle ja millaisissa tilanteissa annetaan minkäkinlaisia oikeuksia ja miten aikaisemmat muuttuvat ja linkittyvät muihin seikkoihin. Ei sen koodarin siinä kohdassa tarvitse tuntea lakipykälää, mitä oikeuksia minkäkinlaiset valtuudet sisältävät. Hänelle vain toimitetaan tiedot, millaisia käyttäjäoikeuksia järjestelmään pitää luoda ja hän toteuttaa sen sitten. Ei voida mennä vain viemään uutta lakipykälää koodaajalle, että siinä, ole hyvä ja tee, koska se yksittäinen lakipykälä harvoin on sellainen, ettei se vaikuttaisi moneen muuhunkin asiaan.
Niin, ja te ohjelmiston suunnittelijat ette ole perehtyneet lakiopintoihin tai ymmärrä ammattien työnkuvia ja näiden vaikutuksia oikeuksiin. Eli joku sanoo teille, miten tehdään ja te kerrotte koodareille... turha linkki välissä oli mikä? Sinä.
mitähän sinä nyt selität? Nimenomaan olemme perehtyneet niihin lakiopintoihin ja seuraamme niiden muutoksia. Niiden pohjalta sitten katsomme, miten ohjelmiston osalta näihin pitää reagoida.
Oikeastaan sinun ja koodarin hommat eivät eroa paljonkaan toisistaan. Sinä käännät lain sanelemia vaatimuksia bisnesvaatimuksiksi ja koodari kääntää bisnesvaatimuksia järjestelmän digitaalisiksi prosesseiksi.
Osittain noin, mutta minä en kanna koodarin eteen bisnesvaatimuksia, vaan ehdotuksia ja ohjeita, joissa jo itsessään on niiden digitaalisten prosessien kuvauksia. En siis kanna koodarin eteen sitä lakipykälää ja asiakkaan vaatimusta, vaan kaivan siitä ohjelmistosta kaikki ne kohdat, joihin muutokset pitää tehdä, että homma toimii.
Vierailija kirjoitti:
Näin ollen mun lapsikin on asiantuntija. Kukaan muu ei osaa maalata hänen teostaan kuten hän on sen suunnitellut.
Jos lapsesi on aikuinen ja ammattitaiteilija, niin kyllä häntä voi pitää asiantuntijana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Väitöskirjan tekijä on asiantuntija.
Putkimies ei ole asiantuntija.
Palkanlaskija ei ole asiantuntija. Lääkäri ja kätilö ovat."
-Melko typerää luokittelua, kuka on asiantuntija ja kuka ei.
Kysymyshän on kontekstiin sidotusta määrittelysta. Lääkäi on asiantuntija terveyskeskuksessa, kun hän diagnosoi potilasta. Putkimies on asiantuntija, kun hän rakentelee röörejä lääkärin kotitalossa. Putkimieshän voi olla yrittäjä monen vuoden kokemuksella ja kyetä suunnittelemaan ja rakentamaan omakotilaton koko lvi-järjestelmän. Eikö se ole asiantuntjuutta?
Kyllähän nämä on virallisesti määritelty, löytyy esim. tilastokeskuksen sivuilta. Lääkäri esim. on terveydenhuoltoalan erityisasiantuntija lv. 4, kun hoitaja on asiantuntija lv. 3 luokituksessa. Sieltä vaan etsimään oma ammattiala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä määrittelisin asiantuntijan siten, että jos hänelle tulee äkisti vaikka oksennustauti, muut eivät voi viedä hänen työpäiväänsä tai -viikkoaan loppuun ainakaan suunnitellulla tavalla, ja tästä syntyy tavalla tai toisella vahinkoa tai hidastusta.
Eli esimerkiksi opettaja on asiantuntija. Hän voi pyytää jonkun puolestaan pitämään oppitunnin, mutta silloin hänen pitää vähintäänkin antaa sijaiselle ohjeet ja todennäköisesti muuttaa suunnitelmia. Firman palkanlaskennasta vastaava henkilö on asiantuntija. Jos hän sairastuu, jäävät toisten palkat saamatta. Väitöskirjan tekijä on asiantuntija.
Putkimies ei ole asiantuntija. Laitoshuoltaja ei ole asiantuntija. Synnytyssalin kätilö ei ole asiantuntija. Projektityötä tekevä kätilö voi ollakin asiantuntija.
Joissakin ammateissa tämä jako kuitenkin ontuu. Esimerkiksi leikkaustiimissä kaikki olisivat asiantuntijoita, kun taas päivystävä lääkäri ei olisi asiantuntija.
No höpö höpö. Olen ollut kaupassa töissä ja tuolla logiikalla sielläkin olin asiantuntija. Siellä olisi ollut tilaukset ihan sekaisin, jos en olisi minkäänlaista ohjeistusta antanut ja todennäköisesti muutenkin homma olisi hidastunut melkoisesti.
Kyllähän sinä olet asiantuntija, jos päätät mitä kaupassa myydään. Tilauksien tekeminen menee sitten suorittavan portaan puolelle.
Eli kumpi? Jos minä päätän, miten paljon tilataan tarjousmakkaraa viikonlopuksi, olenko asiantuntija vai suorittavaa porrasta? Jos sitä tilataan liian vähän, tuote loppuu kesken. Jos sitä tilataan liikaa, hävikki on hirmuinen.
Ei tuo aivan asiantuntijatyöltä kuulosta. Toki sinä varmasti hoidat tilaamisen nopeimmin ja jouhevimmin, mutta olettaisin että asiantuntemuksen saavuttaa katsomalla aiempien viikonloppujen tilausmääriä ja hävikkejä.
No kuules ihan samalla tavalla se opettajan sijainen osaa katsoa oppikirjasta, mitä alueita pitää käsitellä. Minä vaan käytin tuota yhden kommentoijan logiikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä minulla on ollut sitten väärä mielikuva, kun en ole ajatellut, että vaaditaan suurta luovuutta tai suunnittelutyötä, kun koodaajalle kerrotaan, että tähän pitää lisätä tällainen teksti ja tuo tieto pitää saada linkittymään nyt tuon kohdan sijaan tähän ja tuohon.
Mistä tulee se tekninen ympäristö jossa sovellusta ajetaan? Tietokanta johon ne näytöltä tallennettavat tiedot tallennetaan? Kuka ottaa huomioon esim. GDPR lainsäädännön vaatimukset tietoturvalle ja loppukäyttäjän oikeuksille henkilötietoihinsa? Tämä kaikki on myös koodarin työtä, ei pelkästään valmiiksi rakennetussa sovelluksessa pienten lisäominaisuuksien näpertely.
Itse kun pienehköissä konsulttifirmoissa pääosin pyörinyt niin päässyt "koodarina" osallistumaan vähän kaikkeen alkaen markkinoinnista ja myynnistä arkkitehtuurin suunnittelemiseen, varsinaiseen toteuttamiseen integraationeen, käyttöönottoihin, koulutuksiin jne joten perspektiivi voi olla vähän erilainen kuin jonkun mammuttifirman junnukoodaarilla mutta yksi tärkeä osa koodarin asiantuntijuutta on bisnesvaatimusten "järkeistäminen". Siis se että ne vaatimukset toteutetaan tavalla joka aidosti hyödyttää bisnestä parhaalla mahdollisella tavalla ja toisaalta teknisesti siten että järjestelmä pysyy teknisesti vakaalla pohjalla. Oikein pätevä koodari osaa myös ehdottaa parempia ratkaisuja silloin kun bisnes ei osaa niitä pyytää.
Ehkä tämä on nyt ongelmana tässä keskustelussa. Jos jossain firmassa koodari tekee markkinointia ja koulutuksia ja suunnittelee kaiken alusta loppuun itse ja saa melko vapaat kädet, se on aika kaukana sellaisen firman koodaajasta, jolle tuodaan kaikki lähes valmiina eteen eikä tarvitse kantaa huolta niiden asioiden oikeellisuudesta tai hyödystä bisneksen kannalta. En nyt siksi ihan ymmärrä, miksi tässä pillastutaan, jos totesin, että se ydinkoodaaminen on suorittavaa työtä, jos sitten sille koodaajalle voidaan sen lisäksi heittää vastuu noin monesta muustakin asiasta, jotka eivät varsinaisesti liity itse koodaamiseen.
Minun työssäni se bisnesvaatimusten järkeistäminen on nimenomaan meillä asiantuntijoilla. Me teemme työtä sen eteen, että ohjelmisto palvelee nimenomaan meidän asiakkaitamme, eikä siinä ole yhtään turhaa tai liian vaikeaa ominaisuutta. Me myös testaamme sitä käytössä ihan jatkuvasti ja esitämme ideoita, miten joku asia voitaisiin toteuttaa tehokkaammin. Toki koodaritkin näin tekevät, mutta heidän panoksensa liittyvät siihen rakenteeseen ja toteutukseen eikä sisällöllisiin vaatimuksiin ja käytettävyyteen tai uusiin ohjelmiston ulkopuolisiin mahdollisuuksiin.
Ehkäpä siinä tosiaan on yksi ongelma. Minun korviini tuo sinun käsityksesi koodareista kuulostaa lähinnä juniorien ja harjoittelijoiden hommilta. Toki jos on kyse erityisen monimutkaisista järjestelmistä tai vaikkapa erityisen haastavasta algoritmiikasta niin sitten on eri juttu mutta siinä vaiheessa on kyllä enää ihan turha puhua suorittavasta työstä.
Vierailija kirjoitti:
"Väitöskirjan tekijä on asiantuntija.
Putkimies ei ole asiantuntija.
Palkanlaskija ei ole asiantuntija. Lääkäri ja kätilö ovat."
-Melko typerää luokittelua, kuka on asiantuntija ja kuka ei.
Kysymyshän on kontekstiin sidotusta määrittelysta. Lääkäi on asiantuntija terveyskeskuksessa, kun hän diagnosoi potilasta. Putkimies on asiantuntija, kun hän rakentelee röörejä lääkärin kotitalossa. Putkimieshän voi olla yrittäjä monen vuoden kokemuksella ja kyetä suunnittelemaan ja rakentamaan omakotilaton koko lvi-järjestelmän. Eikö se ole asiantuntjuutta?
Enpä haluaisi itselleni taloa, jonka joku raksamies ja putkimies suunnittelivat ja piirsivät. Tai siis piirsivätkö edes vai rakensivatko vain lennosta. Asenteena ilmeisesti ”ei niitä taloja ennenkään tietokoneella ole rakennettu” :|
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?
En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta.
Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.
Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään.
Tuollainen organisointi on vanhanaikaista, tehotonta ja virhealtista. Nykyään on tapana, että koodari eli devajaa eli Software Developer ymmärtää mitä ja miksi järjestelmään tehdään. Näin siksi, että lopputulos on kerralla oikeanlainen ja säästyy aikaa, rahaa ja vaivaa.
Tottakai meilläkin koodaaja tietää, mitä ja miksi järjestelmään mitäkin tehdään, mutta hänen ei tarvitse olla se, joka on vastuussa säännöksien muutoksien moninaisista vaikutuksista. Me asiantuntijat perehdymme niihin uusiin säännöksiin, mietimme, mitä se merkitsee käyttäjille ja mihin kaikkiin toimintoihin tämä muutos lopulta vaikuttaa.
Otetaan esimerkiksi vaikka ohjelmisto, jota käytetään terveydenhuollossa. Sitten terveydenhuoltoon tulee jokin uusi salassapitopykälä, jolla rajataan tiettyjen henkilöiden oikeuksia järjestelmässä eri tavalla kuin aiemmin. Tämä pykälä voi kuitenkin olla niin moniulotteinen, että siinä tarvitaan koko organisaatiotasolla tarkat pohdinnat, kenelle ja millaisissa tilanteissa annetaan minkäkinlaisia oikeuksia ja miten aikaisemmat muuttuvat ja linkittyvät muihin seikkoihin. Ei sen koodarin siinä kohdassa tarvitse tuntea lakipykälää, mitä oikeuksia minkäkinlaiset valtuudet sisältävät. Hänelle vain toimitetaan tiedot, millaisia käyttäjäoikeuksia järjestelmään pitää luoda ja hän toteuttaa sen sitten. Ei voida mennä vain viemään uutta lakipykälää koodaajalle, että siinä, ole hyvä ja tee, koska se yksittäinen lakipykälä harvoin on sellainen, ettei se vaikuttaisi moneen muuhunkin asiaan.
Eipä ole mikään ihme, että terveydenhuollon järjestelmät kiveenhakattuja ja vaikeakäyttöisiä monoliittejä, jotka maksavat kymmeniä miljoonia ja käyttöönotot viivästyvät vuosikausia!
Näinpä. Olin joskus CGI:llä töiss'ä ja siellä juuri tuontapaisissa tuotekehitystiimeissä, jotka usein teki esim. valtiolle, kunnille tai julkisvaroin ostetuiksi palveluiksi tuotteita, elettiin ihan muinaisajoissa teknisesti ja metodologisesti.
Itse olin tehnyt ketterää kehitystä jossa "koodari" tekee kaikkea yhdessä asiakkaan kanssa, protoillaan jne. Sitten joudut jonnekin kivikaudelle jossa ensinnäkin softaa kehitetään jollain muinaisajan sovelluskehittimellä, jossa jokaisella on tarkka, tiukkaan määrätty rooli jonka ulkopuolelta ihminen ei osaa mitään eikä haluakaan oppia, ja jossa projektin aloittaa kuukausien speksausjakso jonka aikana koodarit istuu tumput suorina ja odottaa määrittelyvaiheen valmistumista. Hyi että.
Julkisen puolen tietojärjestelmien käyttäjän näkökulmasta ihmettelen kyllä usein, miten vaikeaa niitä on saada toimivaksi. Kun kysyy toimittajan edustajalta, voisiko jonkin toiminnon saada järkevämmäksi, vastaus on, että ei onnistu, "koska se on koodattu näin".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä minulla on ollut sitten väärä mielikuva, kun en ole ajatellut, että vaaditaan suurta luovuutta tai suunnittelutyötä, kun koodaajalle kerrotaan, että tähän pitää lisätä tällainen teksti ja tuo tieto pitää saada linkittymään nyt tuon kohdan sijaan tähän ja tuohon.
Mistä tulee se tekninen ympäristö jossa sovellusta ajetaan? Tietokanta johon ne näytöltä tallennettavat tiedot tallennetaan? Kuka ottaa huomioon esim. GDPR lainsäädännön vaatimukset tietoturvalle ja loppukäyttäjän oikeuksille henkilötietoihinsa? Tämä kaikki on myös koodarin työtä, ei pelkästään valmiiksi rakennetussa sovelluksessa pienten lisäominaisuuksien näpertely.
Itse kun pienehköissä konsulttifirmoissa pääosin pyörinyt niin päässyt "koodarina" osallistumaan vähän kaikkeen alkaen markkinoinnista ja myynnistä arkkitehtuurin suunnittelemiseen, varsinaiseen toteuttamiseen integraationeen, käyttöönottoihin, koulutuksiin jne joten perspektiivi voi olla vähän erilainen kuin jonkun mammuttifirman junnukoodaarilla mutta yksi tärkeä osa koodarin asiantuntijuutta on bisnesvaatimusten "järkeistäminen". Siis se että ne vaatimukset toteutetaan tavalla joka aidosti hyödyttää bisnestä parhaalla mahdollisella tavalla ja toisaalta teknisesti siten että järjestelmä pysyy teknisesti vakaalla pohjalla. Oikein pätevä koodari osaa myös ehdottaa parempia ratkaisuja silloin kun bisnes ei osaa niitä pyytää.
Ehkä tämä on nyt ongelmana tässä keskustelussa. Jos jossain firmassa koodari tekee markkinointia ja koulutuksia ja suunnittelee kaiken alusta loppuun itse ja saa melko vapaat kädet, se on aika kaukana sellaisen firman koodaajasta, jolle tuodaan kaikki lähes valmiina eteen eikä tarvitse kantaa huolta niiden asioiden oikeellisuudesta tai hyödystä bisneksen kannalta. En nyt siksi ihan ymmärrä, miksi tässä pillastutaan, jos totesin, että se ydinkoodaaminen on suorittavaa työtä, jos sitten sille koodaajalle voidaan sen lisäksi heittää vastuu noin monesta muustakin asiasta, jotka eivät varsinaisesti liity itse koodaamiseen.
Minun työssäni se bisnesvaatimusten järkeistäminen on nimenomaan meillä asiantuntijoilla. Me teemme työtä sen eteen, että ohjelmisto palvelee nimenomaan meidän asiakkaitamme, eikä siinä ole yhtään turhaa tai liian vaikeaa ominaisuutta. Me myös testaamme sitä käytössä ihan jatkuvasti ja esitämme ideoita, miten joku asia voitaisiin toteuttaa tehokkaammin. Toki koodaritkin näin tekevät, mutta heidän panoksensa liittyvät siihen rakenteeseen ja toteutukseen eikä sisällöllisiin vaatimuksiin ja käytettävyyteen tai uusiin ohjelmiston ulkopuolisiin mahdollisuuksiin.
Ehkäpä siinä tosiaan on yksi ongelma. Minun korviini tuo sinun käsityksesi koodareista kuulostaa lähinnä juniorien ja harjoittelijoiden hommilta. Toki jos on kyse erityisen monimutkaisista järjestelmistä tai vaikkapa erityisen haastavasta algoritmiikasta niin sitten on eri juttu mutta siinä vaiheessa on kyllä enää ihan turha puhua suorittavasta työstä.
Oikeastaan koodarin homma voi pahimmillaan ja tylsimmillään olla suorittavaa duunia siten kuin edellinen keskustelija totesi. Lisätään vain jotain uusia tekstikenttiä. Mutta noin yksinkertaista hommaa tekee vain harva koodari. Yleensä se homma on kuitenkin aina sellaista, että pitää suunnitella sitä softaa ja koko järjestelmää laajemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Väitöskirjan tekijä on asiantuntija.
Putkimies ei ole asiantuntija.
Palkanlaskija ei ole asiantuntija. Lääkäri ja kätilö ovat."
-Melko typerää luokittelua, kuka on asiantuntija ja kuka ei.
Kysymyshän on kontekstiin sidotusta määrittelysta. Lääkäi on asiantuntija terveyskeskuksessa, kun hän diagnosoi potilasta. Putkimies on asiantuntija, kun hän rakentelee röörejä lääkärin kotitalossa. Putkimieshän voi olla yrittäjä monen vuoden kokemuksella ja kyetä suunnittelemaan ja rakentamaan omakotilaton koko lvi-järjestelmän. Eikö se ole asiantuntjuutta?
Enpä haluaisi itselleni taloa, jonka joku raksamies ja putkimies suunnittelivat ja piirsivät. Tai siis piirsivätkö edes vai rakensivatko vain lennosta. Asenteena ilmeisesti ”ei niitä taloja ennenkään tietokoneella ole rakennettu” :|
Tarvitaanko silti asiantuntijaa, vai riittääkö pelkkä suunnittelupuolen ammattimies?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?
En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta.
Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.
Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään.
Tuollainen organisointi on vanhanaikaista, tehotonta ja virhealtista. Nykyään on tapana, että koodari eli devajaa eli Software Developer ymmärtää mitä ja miksi järjestelmään tehdään. Näin siksi, että lopputulos on kerralla oikeanlainen ja säästyy aikaa, rahaa ja vaivaa.
Tottakai meilläkin koodaaja tietää, mitä ja miksi järjestelmään mitäkin tehdään, mutta hänen ei tarvitse olla se, joka on vastuussa säännöksien muutoksien moninaisista vaikutuksista. Me asiantuntijat perehdymme niihin uusiin säännöksiin, mietimme, mitä se merkitsee käyttäjille ja mihin kaikkiin toimintoihin tämä muutos lopulta vaikuttaa.
Otetaan esimerkiksi vaikka ohjelmisto, jota käytetään terveydenhuollossa. Sitten terveydenhuoltoon tulee jokin uusi salassapitopykälä, jolla rajataan tiettyjen henkilöiden oikeuksia järjestelmässä eri tavalla kuin aiemmin. Tämä pykälä voi kuitenkin olla niin moniulotteinen, että siinä tarvitaan koko organisaatiotasolla tarkat pohdinnat, kenelle ja millaisissa tilanteissa annetaan minkäkinlaisia oikeuksia ja miten aikaisemmat muuttuvat ja linkittyvät muihin seikkoihin. Ei sen koodarin siinä kohdassa tarvitse tuntea lakipykälää, mitä oikeuksia minkäkinlaiset valtuudet sisältävät. Hänelle vain toimitetaan tiedot, millaisia käyttäjäoikeuksia järjestelmään pitää luoda ja hän toteuttaa sen sitten. Ei voida mennä vain viemään uutta lakipykälää koodaajalle, että siinä, ole hyvä ja tee, koska se yksittäinen lakipykälä harvoin on sellainen, ettei se vaikuttaisi moneen muuhunkin asiaan.
Eipä ole mikään ihme, että terveydenhuollon järjestelmät kiveenhakattuja ja vaikeakäyttöisiä monoliittejä, jotka maksavat kymmeniä miljoonia ja käyttöönotot viivästyvät vuosikausia!
Näinpä. Olin joskus CGI:llä töiss'ä ja siellä juuri tuontapaisissa tuotekehitystiimeissä, jotka usein teki esim. valtiolle, kunnille tai julkisvaroin ostetuiksi palveluiksi tuotteita, elettiin ihan muinaisajoissa teknisesti ja metodologisesti.
Itse olin tehnyt ketterää kehitystä jossa "koodari" tekee kaikkea yhdessä asiakkaan kanssa, protoillaan jne. Sitten joudut jonnekin kivikaudelle jossa ensinnäkin softaa kehitetään jollain muinaisajan sovelluskehittimellä, jossa jokaisella on tarkka, tiukkaan määrätty rooli jonka ulkopuolelta ihminen ei osaa mitään eikä haluakaan oppia, ja jossa projektin aloittaa kuukausien speksausjakso jonka aikana koodarit istuu tumput suorina ja odottaa määrittelyvaiheen valmistumista. Hyi että.
Julkisen puolen tietojärjestelmien käyttäjän näkökulmasta ihmettelen kyllä usein, miten vaikeaa niitä on saada toimivaksi. Kun kysyy toimittajan edustajalta, voisiko jonkin toiminnon saada järkevämmäksi, vastaus on, että ei onnistu, "koska se on koodattu näin".
Johtuu pitkälti julkisen puolen hankintamallista (joka taas johtuu osin lainsäädännöstä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä määrittelisin asiantuntijan siten, että jos hänelle tulee äkisti vaikka oksennustauti, muut eivät voi viedä hänen työpäiväänsä tai -viikkoaan loppuun ainakaan suunnitellulla tavalla, ja tästä syntyy tavalla tai toisella vahinkoa tai hidastusta.
Eli esimerkiksi opettaja on asiantuntija. Hän voi pyytää jonkun puolestaan pitämään oppitunnin, mutta silloin hänen pitää vähintäänkin antaa sijaiselle ohjeet ja todennäköisesti muuttaa suunnitelmia. Firman palkanlaskennasta vastaava henkilö on asiantuntija. Jos hän sairastuu, jäävät toisten palkat saamatta. Väitöskirjan tekijä on asiantuntija.
Putkimies ei ole asiantuntija. Laitoshuoltaja ei ole asiantuntija. Synnytyssalin kätilö ei ole asiantuntija. Projektityötä tekevä kätilö voi ollakin asiantuntija.
Joissakin ammateissa tämä jako kuitenkin ontuu. Esimerkiksi leikkaustiimissä kaikki olisivat asiantuntijoita, kun taas päivystävä lääkäri ei olisi asiantuntija.
No höpö höpö. Olen ollut kaupassa töissä ja tuolla logiikalla sielläkin olin asiantuntija. Siellä olisi ollut tilaukset ihan sekaisin, jos en olisi minkäänlaista ohjeistusta antanut ja todennäköisesti muutenkin homma olisi hidastunut melkoisesti.
Kyllähän sinä olet asiantuntija, jos päätät mitä kaupassa myydään. Tilauksien tekeminen menee sitten suorittavan portaan puolelle.
Eli kumpi? Jos minä päätän, miten paljon tilataan tarjousmakkaraa viikonlopuksi, olenko asiantuntija vai suorittavaa porrasta? Jos sitä tilataan liian vähän, tuote loppuu kesken. Jos sitä tilataan liikaa, hävikki on hirmuinen.
Ei tuo aivan asiantuntijatyöltä kuulosta. Toki sinä varmasti hoidat tilaamisen nopeimmin ja jouhevimmin, mutta olettaisin että asiantuntemuksen saavuttaa katsomalla aiempien viikonloppujen tilausmääriä ja hävikkejä.
No kuules ihan samalla tavalla se opettajan sijainen osaa katsoa oppikirjasta, mitä alueita pitää käsitellä. Minä vaan käytin tuota yhden kommentoijan logiikkaa.
Tähän varmastikin voivat kaikki opettajat kertoa, miten hyvin onnistuu nykypäivänä tuntien pito oppikirjasta katsomalla.
T. Se yksi.
Alue: Aihe vapaa
Putkimiehen tai kätilön perustyö ei ole asiantuntijuutta, se on ammattitaitoa. Kätilö voi kesken synnytyksen lähteä pois ja toinen kätilö tulla tilalle, ja jos hän saa kunnollisen briefauksen, hän pystyy hoitamaan synnytyksen yhtä hyvin loppuun kuin se ensimmäinenkin kätilö.
Sen sijaan kätilö, joka vaikkapa kouluttaa toisia kätilöitä tehokkaan kivunlievityksen antamisessa ja tekee työkseen tutkimusta aiheesta, on asiantuntija.