”Asiantuntijatyötä” tekevä, mitä teet työksesi?

Vierailija kirjoitti:

Sairaanhoitaja.

Sairaanhoitaja voi olla asiantuntija, mutta todennäköisemmin ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä määrittelisin asiantuntijan siten, että jos hänelle tulee äkisti vaikka oksennustauti, muut eivät voi viedä hänen työpäiväänsä tai -viikkoaan loppuun ainakaan suunnitellulla tavalla, ja tästä syntyy tavalla tai toisella vahinkoa tai hidastusta.

Eli esimerkiksi opettaja on asiantuntija. Hän voi pyytää jonkun puolestaan pitämään oppitunnin, mutta silloin hänen pitää vähintäänkin antaa sijaiselle ohjeet ja todennäköisesti muuttaa suunnitelmia. Firman palkanlaskennasta vastaava henkilö on asiantuntija. Jos hän sairastuu, jäävät toisten palkat saamatta. Väitöskirjan tekijä on asiantuntija.

Putkimies ei ole asiantuntija. Laitoshuoltaja ei ole asiantuntija. Synnytyssalin kätilö ei ole asiantuntija. Projektityötä tekevä kätilö voi ollakin asiantuntija.

Joissakin ammateissa tämä jako kuitenkin ontuu. Esimerkiksi leikkaustiimissä kaikki olisivat asiantuntijoita, kun taas päivystävä lääkäri ei olisi asiantuntija.

No höpö höpö. Olen ollut kaupassa töissä ja tuolla logiikalla sielläkin olin asiantuntija. Siellä olisi ollut tilaukset ihan sekaisin, jos en olisi minkäänlaista ohjeistusta antanut ja todennäköisesti muutenkin homma olisi hidastunut melkoisesti. 

Kyllähän sinä olet asiantuntija, jos päätät mitä kaupassa myydään. Tilauksien tekeminen menee sitten suorittavan portaan puolelle.

Eli kumpi? Jos minä päätän, miten paljon tilataan tarjousmakkaraa viikonlopuksi, olenko asiantuntija vai suorittavaa porrasta? Jos sitä tilataan liian vähän, tuote loppuu kesken. Jos sitä tilataan liikaa, hävikki on hirmuinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

No jos onkin näin, niin se koodari tekee silti asiantuntijatyötä. Jos kyseessä on vaikka potilastietojärjestelmä, niin sekä sen ominaisuuksien speksaus että ominaisuuksien ohjelmointi ovat asiantuntijatyötä, vaikka sama henkilö ei tekisi molempia.

Okei, ehkä sinä näet asian sitten noin. Minusta asiantuntijatyössä on olennaista nimenomaan se oman osaamisen jakaminen eteenpäin eikä pelkästään sen höydyntäminen siinä omassa tehtävässä. Jos ajatellaan että minä ostan vaatteen tai hyvän ruoka-annoksen, en minä osta siinä mielestäni mitään asiantuntijuutta, vaikka ne olisivatkin taidokkaasti tehtyjä. Minä ostan sen tuotteen. Se, että itse en osaisi välttämättä sitä vaatetta tai ruokaa tehdä, ei tarkoita sitä, että ostin asiantuntijapalvelun. 

Esim. erikoistunut lääkäri ei ole sinusta asiantuntija, jos ei jaa tietoaan eteenpäin vaan hyödyntää vain omassa lääkärintyössään? Seeeeel-vä! Ja tekninen asiantuntija ei ole asiantuntija, koska käyttää teknistä asiantuntemustaan omassa työssään ratkaistakseen teknisiä ongelmia. Okei.

Näytä minulle yksikin lääkäri, joka ei anna potilaalleen minkäänlaisia ohjeita sairauteensa liittyen. Tai joka ei ohjeista hoitajia esim leikkaustilanteessa tai lääkinnässä. 

Tekninen asiantuntija on nyt vähän laaja käsite. Kerro tarkemmin. 

Tarkoitin vaikka sitä koodaria, josta täälä on ollut puhetta. Olen itse sellainen. Minun asiantuntemustani on esim. valita oikeanlaiset toimivat ja kustannustehokkaat tekniset ympäristöt toteutettavan sovelluksen tarpeisiin, oikeanlaiset toteutustekniikat ja työvälineet, sekä toteuttaa sitä softaa niillä. 

Eipä taitaisi kummoista tulla jos pelkät aihealueasiantuntijat joutuisivat päättämään, tehdäänkö se terveydenhuoltosofta selainpohjaisena sovelluksena vai työpöytäsovelluksena, mennäänkö Amazon- tai Azure pilveen, Docker swarmiin vai perinteisesti sovellukselle omistetuille palvelimille, entä kuormantasaus, tietokannan varmistukset, tietoturva, sovellusarkkitehtuuri. Tällaisia asioita minä koodarina työkseni suunnittelen ja toteutan. Olen kyllä yllättynyt että joidenkin mielestä tämä ei ole asiantuntijatyötä, kun itse koen että minun on jatkuvasti laajasti tunnettava teknisiä asioita että pystyn kuhunkin uuteen projektiin ehdottamaan nykyaikaisia ja hyviä toteutusratkaisuita.

Mielestäni asiantuntija on henkilö, jota ei pystytä heti korvaamaan yrityksen sisältä, eikä edes ulkopuolelta, ilman jonkinlaista hakuprosessia. Ainoa, joka meidän firmassa on ollut "korvaamaton", oli siivooja, jonka töitä ei kukaan "osannut" tehdä, eikä osattu myöskään neuvoa vuokrafirman työntekijälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkään firman palkat eivät jää saamatta, vaikka palkanlaskija olisi sairas. Tai sitten firma ei ole elinkelpoinen.

Miten ihmeessä esimerkiksi freelancereille maksettavat palkkiot menisivät perille, jos niistä vastaava ihminen olisi sairas?

Siten, että ne lasketaan ja pistetään maksuun tarpeeksi ajoissa eikä vasta maksupäivänä. 

Terkuin palkanlaskija. 

Entä, jos palkanlaskija on sairas sanotaanko kolme viikkoa? Kysyn ihan uteliaisuuttani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

Olen itse koodaajien kanssa yhteistyötä tekevä konsultti ja en voi kuin ihmetellä tuollaista käsitystä, että koodaaja ei olisi asiantuntija. Koodaajat ovat mitä suurimmassa määrin asiantuntijoita. Missä ihmeen paikassa tuolaidta ” tarkkaan määroteltyjen säännöksien viemistä järjestelmään” tehdään. Ei ihan kuulosta koodaamiselta eikä kommentoija kuulosta siltä että hän olisi koodaajaa nähnytkään.

Minähän nimenomaan sanoin, että en ole koodaaja, vaan se asiantuntija. Tuota nimenomaan tarkoitinkin, että koodaaminen on kuitenkin todella kaukana niistä varsinaisista säännöksistä, että koodaaja ei ole siinä asiantuntija. Tuolla kyllä sanoin, että koodaaja toki on asiantuntija siinä koodaamisessa, mutta se voidaan katsoa eräällä tavalla suorittavaksi työksi.  Vähän niin kuin laulaja ja laulun opettaja. Toinen myy asiantuntemusta ja konsultointia ja toinen myy omaa tuotostaan. Kumpaakaan tietysti väheksymättä, mutta tällainen vivahde-ero. 

Selvästikään et ole koodari, jos luulet, että se on suorittavaa työtä. On olemassa vähän erilaisia mielipiteitä koodaamisen luonteesta. Joidenkin mielestä se on luovaa työtä ja verrattavissa taiteilijaan. Toisten mielestä muihin insinööritieteisiin verrattavaa suunnittelutyötä. Joka tapauksessa nykypäivänä kaltaisesi asiantuntijat kuolevat sukupuuttoon, koska nykyäön nimenomaan ohjelmistokehittäjä toimii useimmiten siinä roolissa, että hän on neuvottelemassa esimerkkisi tapauksessa siåiitä miten jokin säännöksen muutos vaikuttaa.

Juu, en ole koodari, se täytyy myöntää. Ehkä minulla on ollut sitten väärä mielikuva, kun en ole ajatellut, että vaaditaan suurta luovuutta tai suunnittelutyötä, kun koodaajalle kerrotaan, että tähän pitää lisätä tällainen teksti ja tuo tieto pitää saada linkittymään nyt tuon kohdan sijaan tähän ja tuohon. Olen luullut, että siellä koodissa on tietyt kohdat ja komennot, joilla nämä saadaan aikaan ja ne pitää sieltä vain löytää ja saada toimimaan oikein. 

En oikein ymmärrä, mitä tarkoitat tuolla, että koodari on yhtäkkiä se asiantuntija. Mielestäni tuolla kerroin, että minä sitä ohjelmistoa kehitän niiden säännösten perusteella ja koodari sitten toteuttaa ne. Koodari ei ainakaan meillä seuraa niitä säädöksiä, hänellä ei ole minkäänlaista koulutusta tälle alalle. Me kehittäjät käytämme itse sitä ohjelmistoa ja olemme muiden käyttäjien kanssa yhteydessä ja sieltä tulee esiin niitä muutostarpeita eikä siellä koodaajan näytöllä. 

Eipä joku yksittäisen tekstin tai tiedon linkittäminen mikään iso juttu olekaan. Mutta sitten kun pinotaan niitä pikkujuttuja yhteen kasaan vaikka viisi vuotta niin käytetyistä työtunneista ja järjestelmän toimivuudesta näkee kyllä että onko koodari ollut asiantuntija vai toteuttanut vain laput silmillä bisneksen vaatimuksia yksi kerrallaan.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä minulla on ollut sitten väärä mielikuva, kun en ole ajatellut, että vaaditaan suurta luovuutta tai suunnittelutyötä, kun koodaajalle kerrotaan, että tähän pitää lisätä tällainen teksti ja tuo tieto pitää saada linkittymään nyt tuon kohdan sijaan tähän ja tuohon. 

Mistä tulee se tekninen ympäristö jossa sovellusta ajetaan? Tietokanta johon ne näytöltä tallennettavat tiedot tallennetaan? Kuka ottaa huomioon esim. GDPR lainsäädännön vaatimukset tietoturvalle ja loppukäyttäjän oikeuksille henkilötietoihinsa? Tämä kaikki on myös koodarin työtä, ei pelkästään valmiiksi rakennetussa sovelluksessa pienten lisäominaisuuksien näpertely.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä määrittelisin asiantuntijan siten, että jos hänelle tulee äkisti vaikka oksennustauti, muut eivät voi viedä hänen työpäiväänsä tai -viikkoaan loppuun ainakaan suunnitellulla tavalla, ja tästä syntyy tavalla tai toisella vahinkoa tai hidastusta.

Eli esimerkiksi opettaja on asiantuntija. Hän voi pyytää jonkun puolestaan pitämään oppitunnin, mutta silloin hänen pitää vähintäänkin antaa sijaiselle ohjeet ja todennäköisesti muuttaa suunnitelmia. Firman palkanlaskennasta vastaava henkilö on asiantuntija. Jos hän sairastuu, jäävät toisten palkat saamatta. Väitöskirjan tekijä on asiantuntija.

Putkimies ei ole asiantuntija. Laitoshuoltaja ei ole asiantuntija. Synnytyssalin kätilö ei ole asiantuntija. Projektityötä tekevä kätilö voi ollakin asiantuntija.

Joissakin ammateissa tämä jako kuitenkin ontuu. Esimerkiksi leikkaustiimissä kaikki olisivat asiantuntijoita, kun taas päivystävä lääkäri ei olisi asiantuntija.

No höpö höpö. Olen ollut kaupassa töissä ja tuolla logiikalla sielläkin olin asiantuntija. Siellä olisi ollut tilaukset ihan sekaisin, jos en olisi minkäänlaista ohjeistusta antanut ja todennäköisesti muutenkin homma olisi hidastunut melkoisesti. 

Kyllähän sinä olet asiantuntija, jos päätät mitä kaupassa myydään. Tilauksien tekeminen menee sitten suorittavan portaan puolelle.

Eli kumpi? Jos minä päätän, miten paljon tilataan tarjousmakkaraa viikonlopuksi, olenko asiantuntija vai suorittavaa porrasta? Jos sitä tilataan liian vähän, tuote loppuu kesken. Jos sitä tilataan liikaa, hävikki on hirmuinen. 

Ei tuo aivan asiantuntijatyöltä kuulosta. Toki sinä varmasti hoidat tilaamisen nopeimmin ja jouhevimmin, mutta olettaisin että asiantuntemuksen saavuttaa katsomalla aiempien viikonloppujen tilausmääriä ja hävikkejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

Tuollainen organisointi on vanhanaikaista, tehotonta ja virhealtista. Nykyään on tapana, että koodari eli devajaa eli Software Developer ymmärtää mitä ja miksi järjestelmään tehdään. Näin siksi, että lopputulos on kerralla oikeanlainen ja säästyy aikaa, rahaa ja vaivaa.

Tottakai meilläkin koodaaja tietää, mitä ja miksi järjestelmään mitäkin tehdään, mutta hänen ei tarvitse olla se, joka on vastuussa säännöksien muutoksien moninaisista vaikutuksista. Me asiantuntijat perehdymme niihin uusiin säännöksiin, mietimme, mitä se merkitsee käyttäjille ja mihin kaikkiin toimintoihin tämä muutos lopulta vaikuttaa. 

Otetaan esimerkiksi vaikka ohjelmisto, jota käytetään terveydenhuollossa. Sitten terveydenhuoltoon tulee jokin uusi salassapitopykälä, jolla rajataan tiettyjen henkilöiden oikeuksia järjestelmässä eri tavalla kuin aiemmin. Tämä pykälä voi kuitenkin olla niin moniulotteinen, että siinä tarvitaan koko organisaatiotasolla tarkat pohdinnat, kenelle ja millaisissa tilanteissa annetaan minkäkinlaisia oikeuksia ja miten aikaisemmat muuttuvat ja linkittyvät muihin seikkoihin. Ei sen koodarin siinä kohdassa tarvitse tuntea lakipykälää, mitä oikeuksia minkäkinlaiset valtuudet sisältävät. Hänelle vain toimitetaan tiedot, millaisia käyttäjäoikeuksia järjestelmään pitää luoda ja hän toteuttaa sen sitten. Ei voida mennä vain viemään uutta lakipykälää koodaajalle, että siinä, ole hyvä ja tee, koska se yksittäinen lakipykälä harvoin on sellainen, ettei se vaikuttaisi moneen muuhunkin asiaan. 

Niin, ja te ohjelmiston suunnittelijat ette ole perehtyneet lakiopintoihin tai ymmärrä ammattien työnkuvia ja näiden vaikutuksia oikeuksiin. Eli joku sanoo teille, miten tehdään ja te kerrotte koodareille... turha linkki välissä oli mikä? Sinä.

Hauska tuo käsitys että koodari tekee jotain simppeliä, lisää vaan jotain tekstejä näytölle valmiilla työkaluilla. Ei muuten olisi tässä maassa koodaripulaa huomioon ottaen että koodarille maksetaan 3500-5500 euroa kuussa, jos se noin helppoa olisi ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

Tuollainen organisointi on vanhanaikaista, tehotonta ja virhealtista. Nykyään on tapana, että koodari eli devajaa eli Software Developer ymmärtää mitä ja miksi järjestelmään tehdään. Näin siksi, että lopputulos on kerralla oikeanlainen ja säästyy aikaa, rahaa ja vaivaa.

Tottakai meilläkin koodaaja tietää, mitä ja miksi järjestelmään mitäkin tehdään, mutta hänen ei tarvitse olla se, joka on vastuussa säännöksien muutoksien moninaisista vaikutuksista. Me asiantuntijat perehdymme niihin uusiin säännöksiin, mietimme, mitä se merkitsee käyttäjille ja mihin kaikkiin toimintoihin tämä muutos lopulta vaikuttaa. 

Otetaan esimerkiksi vaikka ohjelmisto, jota käytetään terveydenhuollossa. Sitten terveydenhuoltoon tulee jokin uusi salassapitopykälä, jolla rajataan tiettyjen henkilöiden oikeuksia järjestelmässä eri tavalla kuin aiemmin. Tämä pykälä voi kuitenkin olla niin moniulotteinen, että siinä tarvitaan koko organisaatiotasolla tarkat pohdinnat, kenelle ja millaisissa tilanteissa annetaan minkäkinlaisia oikeuksia ja miten aikaisemmat muuttuvat ja linkittyvät muihin seikkoihin. Ei sen koodarin siinä kohdassa tarvitse tuntea lakipykälää, mitä oikeuksia minkäkinlaiset valtuudet sisältävät. Hänelle vain toimitetaan tiedot, millaisia käyttäjäoikeuksia järjestelmään pitää luoda ja hän toteuttaa sen sitten. Ei voida mennä vain viemään uutta lakipykälää koodaajalle, että siinä, ole hyvä ja tee, koska se yksittäinen lakipykälä harvoin on sellainen, ettei se vaikuttaisi moneen muuhunkin asiaan. 

Eipä ole mikään ihme, että terveydenhuollon järjestelmät kiveenhakattuja ja vaikeakäyttöisiä monoliittejä, jotka maksavat kymmeniä miljoonia ja käyttöönotot viivästyvät vuosikausia!

Näinpä. Olin joskus CGI:llä töiss'ä ja siellä juuri tuontapaisissa tuotekehitystiimeissä, jotka usein teki esim. valtiolle, kunnille tai julkisvaroin ostetuiksi palveluiksi tuotteita, elettiin ihan muinaisajoissa teknisesti ja metodologisesti. 

Itse olin tehnyt ketterää kehitystä jossa "koodari" tekee  kaikkea yhdessä asiakkaan kanssa, protoillaan jne. Sitten joudut jonnekin kivikaudelle jossa ensinnäkin softaa kehitetään jollain muinaisajan sovelluskehittimellä, jossa jokaisella on tarkka, tiukkaan määrätty rooli jonka ulkopuolelta ihminen ei osaa mitään eikä haluakaan oppia, ja jossa projektin aloittaa kuukausien speksausjakso jonka aikana koodarit istuu tumput suorina ja odottaa määrittelyvaiheen valmistumista. Hyi että.

Ja mitään muuta tapaako ei sinun mielestäsi voi olla kuin että koodari tekee kaiken alusta loppuun asti itse tai sitten odotetaan tumput suorina määrittelyitä. Meillä ainakin sitä tehdään ihan joustavalla rytmillä. Koko ajan löytyy pieniä kehityskohteita ja niistä ilmoitetaan koodaajalle ihan heti. Sitten on niitä isompia muutoksia, jotka vaativat vähän perusteellisemman pohdinnan, mutta ei niitäkään kuukausitolkulla pantata, vaan kaikista keskustellaan ihan avoimesti, että tällainen tulossa ja vaatii muutoksia tietyillä alueilla, mutta toteuttamistapa vielä vaatii testailua ja käyttäjien mielipiteitä. 

Sovelluskehittimistä en osaa sanoa, koska en itse koodaa. Tiukkoja rooleja meillä ei ole mitenkään ulkoa päin saneltu, vaan ne ovat syntyneet luonnostaan kunkin osaamisen mukaan. Minä en ala pätemään koodausasioissa eikä koodaaja tähän alaan liittyvissä asioissa. Toimii ihan hyvin. Mutta ehkä kaikesta saa vaikeaa, jos vain on tietynlaiset ihmiset asialla. 

Geronomi on vanhustyön asiantuntija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalialan erityisasiantuntija.

Ok. Mites on menny noin niinkuin omasta mielestäs? Tuossa vähän luettavaa https://yle.fi/uutiset/3-10486386

Niinpä. Teidän duunit vois lakauttaa samantien turhina ellei jopa haitallisina. Tyhjän saa nimittäin pyytämättäkin. Järjetöntä rahojen haaskausta tuo sunkin suojatyös. Mekin on pyöritty järjestelmässä vuosia saamatta mitään apua. Enää en edes yritä. Tilttaisin jo varmaan seuraavaa pää kallellaan tyhjää lässyttävää kukkista joka ei nää eikä kuule eikä välitä tippaakaan, tuskin ymmärtää mitään edes. Vaadinkin jatkossa mm. yhteiskunnan perhepalveluiden lakkauttamista turhina ja aivan liian kalliina. Tuskin muutkaan palvelut toimii yhtään sen paremmin.

Haloo, luetunymmärtäminen. Haastateltava sanoi, että ovat toimimattomia kun niihin ei resursoida _tarpeeksi_ edelleenkään. Yritäppä siinä sitten vajaavilla resursseilla luoda laatua tyhjästä.

"Väitöskirjan tekijä on asiantuntija.

Putkimies ei ole asiantuntija.

Palkanlaskija ei ole asiantuntija. Lääkäri ja kätilö ovat."

-Melko typerää luokittelua, kuka on asiantuntija ja kuka ei.

Kysymyshän on kontekstiin sidotusta määrittelysta. Lääkäi on asiantuntija terveyskeskuksessa, kun hän diagnosoi potilasta. Putkimies on asiantuntija, kun hän rakentelee röörejä lääkärin kotitalossa. Putkimieshän voi olla yrittäjä monen vuoden kokemuksella ja kyetä suunnittelemaan ja rakentamaan omakotilaton koko lvi-järjestelmän. Eikö se ole asiantuntjuutta?

Business controller tilitoimistossa. Perustan yrityksiä, budjetoin, laadin kassavirtaennusteita ja seurantoja, suunnittelen ja ennakoin verotusta, suunnittelen yrittäjien kanssa heidän yritystensä toimintastrategioita ja sunnittelen taloutta ja rahoitusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

Tuollainen organisointi on vanhanaikaista, tehotonta ja virhealtista. Nykyään on tapana, että koodari eli devajaa eli Software Developer ymmärtää mitä ja miksi järjestelmään tehdään. Näin siksi, että lopputulos on kerralla oikeanlainen ja säästyy aikaa, rahaa ja vaivaa.

Tottakai meilläkin koodaaja tietää, mitä ja miksi järjestelmään mitäkin tehdään, mutta hänen ei tarvitse olla se, joka on vastuussa säännöksien muutoksien moninaisista vaikutuksista. Me asiantuntijat perehdymme niihin uusiin säännöksiin, mietimme, mitä se merkitsee käyttäjille ja mihin kaikkiin toimintoihin tämä muutos lopulta vaikuttaa. 

Otetaan esimerkiksi vaikka ohjelmisto, jota käytetään terveydenhuollossa. Sitten terveydenhuoltoon tulee jokin uusi salassapitopykälä, jolla rajataan tiettyjen henkilöiden oikeuksia järjestelmässä eri tavalla kuin aiemmin. Tämä pykälä voi kuitenkin olla niin moniulotteinen, että siinä tarvitaan koko organisaatiotasolla tarkat pohdinnat, kenelle ja millaisissa tilanteissa annetaan minkäkinlaisia oikeuksia ja miten aikaisemmat muuttuvat ja linkittyvät muihin seikkoihin. Ei sen koodarin siinä kohdassa tarvitse tuntea lakipykälää, mitä oikeuksia minkäkinlaiset valtuudet sisältävät. Hänelle vain toimitetaan tiedot, millaisia käyttäjäoikeuksia järjestelmään pitää luoda ja hän toteuttaa sen sitten. Ei voida mennä vain viemään uutta lakipykälää koodaajalle, että siinä, ole hyvä ja tee, koska se yksittäinen lakipykälä harvoin on sellainen, ettei se vaikuttaisi moneen muuhunkin asiaan. 

Niin, ja te ohjelmiston suunnittelijat ette ole perehtyneet lakiopintoihin tai ymmärrä ammattien työnkuvia ja näiden vaikutuksia oikeuksiin. Eli joku sanoo teille, miten tehdään ja te kerrotte koodareille... turha linkki välissä oli mikä? Sinä.

mitähän sinä nyt selität? Nimenomaan olemme perehtyneet niihin lakiopintoihin ja seuraamme niiden muutoksia. Niiden pohjalta sitten katsomme, miten ohjelmiston osalta näihin pitää reagoida. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkään firman palkat eivät jää saamatta, vaikka palkanlaskija olisi sairas. Tai sitten firma ei ole elinkelpoinen.

Miten ihmeessä esimerkiksi freelancereille maksettavat palkkiot menisivät perille, jos niistä vastaava ihminen olisi sairas?

Siten, että ne lasketaan ja pistetään maksuun tarpeeksi ajoissa eikä vasta maksupäivänä. 

Terkuin palkanlaskija. 

Entä, jos palkanlaskija on sairas sanotaanko kolme viikkoa? Kysyn ihan uteliaisuuttani.

Sitten joku muu maksaa ne palkat. Muutenhan palkka maksettaisiin jatkuvasti myöhässä ja muut maksut sen mukaan, miten jossain joku sairastaa. Työnantajan pitää huolehtia, että palkat maksetaan sovitusti vaikka kaikki palkanlaskijat olisi samaan aikaan sairaana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä minulla on ollut sitten väärä mielikuva, kun en ole ajatellut, että vaaditaan suurta luovuutta tai suunnittelutyötä, kun koodaajalle kerrotaan, että tähän pitää lisätä tällainen teksti ja tuo tieto pitää saada linkittymään nyt tuon kohdan sijaan tähän ja tuohon. 

Mistä tulee se tekninen ympäristö jossa sovellusta ajetaan? Tietokanta johon ne näytöltä tallennettavat tiedot tallennetaan? Kuka ottaa huomioon esim. GDPR lainsäädännön vaatimukset tietoturvalle ja loppukäyttäjän oikeuksille henkilötietoihinsa? Tämä kaikki on myös koodarin työtä, ei pelkästään valmiiksi rakennetussa sovelluksessa pienten lisäominaisuuksien näpertely.

Itse kun pienehköissä konsulttifirmoissa pääosin pyörinyt niin päässyt "koodarina" osallistumaan vähän kaikkeen alkaen markkinoinnista ja myynnistä arkkitehtuurin suunnittelemiseen, varsinaiseen toteuttamiseen integraationeen, käyttöönottoihin, koulutuksiin jne joten perspektiivi voi olla vähän erilainen kuin jonkun mammuttifirman junnukoodaarilla mutta yksi tärkeä osa koodarin asiantuntijuutta on bisnesvaatimusten "järkeistäminen". Siis se että ne vaatimukset toteutetaan tavalla joka aidosti hyödyttää bisnestä parhaalla mahdollisella tavalla ja toisaalta teknisesti siten että järjestelmä pysyy teknisesti vakaalla pohjalla. Oikein pätevä koodari osaa myös ehdottaa parempia ratkaisuja silloin kun bisnes ei osaa niitä pyytää. 

Tulkki

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

Tuollainen organisointi on vanhanaikaista, tehotonta ja virhealtista. Nykyään on tapana, että koodari eli devajaa eli Software Developer ymmärtää mitä ja miksi järjestelmään tehdään. Näin siksi, että lopputulos on kerralla oikeanlainen ja säästyy aikaa, rahaa ja vaivaa.

Tottakai meilläkin koodaaja tietää, mitä ja miksi järjestelmään mitäkin tehdään, mutta hänen ei tarvitse olla se, joka on vastuussa säännöksien muutoksien moninaisista vaikutuksista. Me asiantuntijat perehdymme niihin uusiin säännöksiin, mietimme, mitä se merkitsee käyttäjille ja mihin kaikkiin toimintoihin tämä muutos lopulta vaikuttaa. 

Otetaan esimerkiksi vaikka ohjelmisto, jota käytetään terveydenhuollossa. Sitten terveydenhuoltoon tulee jokin uusi salassapitopykälä, jolla rajataan tiettyjen henkilöiden oikeuksia järjestelmässä eri tavalla kuin aiemmin. Tämä pykälä voi kuitenkin olla niin moniulotteinen, että siinä tarvitaan koko organisaatiotasolla tarkat pohdinnat, kenelle ja millaisissa tilanteissa annetaan minkäkinlaisia oikeuksia ja miten aikaisemmat muuttuvat ja linkittyvät muihin seikkoihin. Ei sen koodarin siinä kohdassa tarvitse tuntea lakipykälää, mitä oikeuksia minkäkinlaiset valtuudet sisältävät. Hänelle vain toimitetaan tiedot, millaisia käyttäjäoikeuksia järjestelmään pitää luoda ja hän toteuttaa sen sitten. Ei voida mennä vain viemään uutta lakipykälää koodaajalle, että siinä, ole hyvä ja tee, koska se yksittäinen lakipykälä harvoin on sellainen, ettei se vaikuttaisi moneen muuhunkin asiaan. 

Niin, ja te ohjelmiston suunnittelijat ette ole perehtyneet lakiopintoihin tai ymmärrä ammattien työnkuvia ja näiden vaikutuksia oikeuksiin. Eli joku sanoo teille, miten tehdään ja te kerrotte koodareille... turha linkki välissä oli mikä? Sinä.

mitähän sinä nyt selität? Nimenomaan olemme perehtyneet niihin lakiopintoihin ja seuraamme niiden muutoksia. Niiden pohjalta sitten katsomme, miten ohjelmiston osalta näihin pitää reagoida. 

Oikeastaan sinun ja koodarin hommat eivät eroa paljonkaan toisistaan. Sinä käännät lain sanelemia vaatimuksia bisnesvaatimuksiksi ja koodari kääntää bisnesvaatimuksia järjestelmän digitaalisiksi prosesseiksi.