”Asiantuntijatyötä” tekevä, mitä teet työksesi?

Koodarit on tyhmiä.

Vierailija kirjoitti:

”i do expert work”

No nyt oli kyllä englannin kielen erityisasiantuntija paikalla :-D

Vierailija kirjoitti:

Ei pelkkä koodaaja ole mikään asiantuntija. Asiantuntija on jonkun toimialan syvällinen tuntija, joka osaa sen lisäksi jonkun ohjelmointikielen ja sen avulla määritellä ja tai rakentaa omalle erikoisalalleen tarpeellisia sovelluksia. Asiantuntemattomuus ohjelmistotyössä näkyy työhön sopimattomina ohjelmistoina. Ja niitä piisaa.

Harvassa on nykyään sellaiset koodarit, jotka eivät ymmärrä toimialaa. Nykypäivänä myös teknologiat ovat sellaisia, että koodarin ammatti jos jokin on vaativaa asiantuntijatyötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tekee asiantuntijatyöstä ansiantuntijatyötä?

Se, että sulla on syvällinen osaaminen tietystä asiasta. Silloin olet asiantuntija. Osaaminen syntyy yleensä opiskelun ja työkokemuksen kautta.

Niin no eikö melkein kaikki työ ole silloin asiantuntijatyötä??

Ei. Kuka tahansa osaa tehdä suurinta osaa päivittäiskaupan "ruohonjuuri" hommista, vanhus/vammais/terveydenhoito juttuja, siis perusduunia. Kaivaa lapiolla, käyttää painepesuria, työntää nokkakärryjä, roudata kalusteita, pestä lattioita ja ikkunoita jne. Tätä listaa voi jatkaa loputtomiin. Lisää omasi tähän perään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

Sosiaalityöntekijä vammaispalveluissa. Teen palvelutarpeenarvioita ja palvelusuunnitelmia sekä näiden pohjalta päätöksiä erilaisista vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja tukitoimista/kehitysvammahuollon erityishuolto-ohjelmia. Lisäksi kirjoitan tarvittaessa lausuntoja ja toimin vammaispalveluiden asiantuntijana erilaisissa työryhmissä tms. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

Tuollainen organisointi on vanhanaikaista, tehotonta ja virhealtista. Nykyään on tapana, että koodari eli devajaa eli Software Developer ymmärtää mitä ja miksi järjestelmään tehdään. Näin siksi, että lopputulos on kerralla oikeanlainen ja säästyy aikaa, rahaa ja vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

Olen itse koodaajien kanssa yhteistyötä tekevä konsultti ja en voi kuin ihmetellä tuollaista käsitystä, että koodaaja ei olisi asiantuntija. Koodaajat ovat mitä suurimmassa määrin asiantuntijoita. Missä ihmeen paikassa tuolaidta ” tarkkaan määroteltyjen säännöksien viemistä järjestelmään” tehdään. Ei ihan kuulosta koodaamiselta eikä kommentoija kuulosta siltä että hän olisi koodaajaa nähnytkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

No jos onkin näin, niin se koodari tekee silti asiantuntijatyötä. Jos kyseessä on vaikka potilastietojärjestelmä, niin sekä sen ominaisuuksien speksaus että ominaisuuksien ohjelmointi ovat asiantuntijatyötä, vaikka sama henkilö ei tekisi molempia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

Tuollainen organisointi on vanhanaikaista, tehotonta ja virhealtista. Nykyään on tapana, että koodari eli devajaa eli Software Developer ymmärtää mitä ja miksi järjestelmään tehdään. Näin siksi, että lopputulos on kerralla oikeanlainen ja säästyy aikaa, rahaa ja vaivaa.

Tottakai meilläkin koodaaja tietää, mitä ja miksi järjestelmään mitäkin tehdään, mutta hänen ei tarvitse olla se, joka on vastuussa säännöksien muutoksien moninaisista vaikutuksista. Me asiantuntijat perehdymme niihin uusiin säännöksiin, mietimme, mitä se merkitsee käyttäjille ja mihin kaikkiin toimintoihin tämä muutos lopulta vaikuttaa. 

Otetaan esimerkiksi vaikka ohjelmisto, jota käytetään terveydenhuollossa. Sitten terveydenhuoltoon tulee jokin uusi salassapitopykälä, jolla rajataan tiettyjen henkilöiden oikeuksia järjestelmässä eri tavalla kuin aiemmin. Tämä pykälä voi kuitenkin olla niin moniulotteinen, että siinä tarvitaan koko organisaatiotasolla tarkat pohdinnat, kenelle ja millaisissa tilanteissa annetaan minkäkinlaisia oikeuksia ja miten aikaisemmat muuttuvat ja linkittyvät muihin seikkoihin. Ei sen koodarin siinä kohdassa tarvitse tuntea lakipykälää, mitä oikeuksia minkäkinlaiset valtuudet sisältävät. Hänelle vain toimitetaan tiedot, millaisia käyttäjäoikeuksia järjestelmään pitää luoda ja hän toteuttaa sen sitten. Ei voida mennä vain viemään uutta lakipykälää koodaajalle, että siinä, ole hyvä ja tee, koska se yksittäinen lakipykälä harvoin on sellainen, ettei se vaikuttaisi moneen muuhunkin asiaan. 

Hankin EU-rahoitusta organisaatiolleni - toki siinä on sääntöjä, pointti on se, kuinka niiden puitteissa selitetään omat tekemiset mahdollisen innovatiivisesti ja luovasti - aina välillä joutuu miettimään onko parempi vaikuttaa tyhmältä vai epärehelliseltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

Olen itse koodaajien kanssa yhteistyötä tekevä konsultti ja en voi kuin ihmetellä tuollaista käsitystä, että koodaaja ei olisi asiantuntija. Koodaajat ovat mitä suurimmassa määrin asiantuntijoita. Missä ihmeen paikassa tuolaidta ” tarkkaan määroteltyjen säännöksien viemistä järjestelmään” tehdään. Ei ihan kuulosta koodaamiselta eikä kommentoija kuulosta siltä että hän olisi koodaajaa nähnytkään.

Minähän nimenomaan sanoin, että en ole koodaaja, vaan se asiantuntija. Tuota nimenomaan tarkoitinkin, että koodaaminen on kuitenkin todella kaukana niistä varsinaisista säännöksistä, että koodaaja ei ole siinä asiantuntija. Tuolla kyllä sanoin, että koodaaja toki on asiantuntija siinä koodaamisessa, mutta se voidaan katsoa eräällä tavalla suorittavaksi työksi.  Vähän niin kuin laulaja ja laulun opettaja. Toinen myy asiantuntemusta ja konsultointia ja toinen myy omaa tuotostaan. Kumpaakaan tietysti väheksymättä, mutta tällainen vivahde-ero. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tekee asiantuntijatyöstä ansiantuntijatyötä?

Se, että sulla on syvällinen osaaminen tietystä asiasta. Silloin olet asiantuntija. Osaaminen syntyy yleensä opiskelun ja työkokemuksen kautta.

Vielä kun löytyisi älyä ja ymmärrystä. Sitten vasta voidaan puhua syvällisestä osaamisesta. Papukaijakin osaa toistaa sanoja, mutta siihen se sitten jääkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

No jos onkin näin, niin se koodari tekee silti asiantuntijatyötä. Jos kyseessä on vaikka potilastietojärjestelmä, niin sekä sen ominaisuuksien speksaus että ominaisuuksien ohjelmointi ovat asiantuntijatyötä, vaikka sama henkilö ei tekisi molempia.

Okei, ehkä sinä näet asian sitten noin. Minusta asiantuntijatyössä on olennaista nimenomaan se oman osaamisen jakaminen eteenpäin eikä pelkästään sen höydyntäminen siinä omassa tehtävässä. Jos ajatellaan että minä ostan vaatteen tai hyvän ruoka-annoksen, en minä osta siinä mielestäni mitään asiantuntijuutta, vaikka ne olisivatkin taidokkaasti tehtyjä. Minä ostan sen tuotteen. Se, että itse en osaisi välttämättä sitä vaatetta tai ruokaa tehdä, ei tarkoita sitä, että ostin asiantuntijapalvelun. 

Rakennesuunnittelija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

Olen itse koodaajien kanssa yhteistyötä tekevä konsultti ja en voi kuin ihmetellä tuollaista käsitystä, että koodaaja ei olisi asiantuntija. Koodaajat ovat mitä suurimmassa määrin asiantuntijoita. Missä ihmeen paikassa tuolaidta ” tarkkaan määroteltyjen säännöksien viemistä järjestelmään” tehdään. Ei ihan kuulosta koodaamiselta eikä kommentoija kuulosta siltä että hän olisi koodaajaa nähnytkään.

Minähän nimenomaan sanoin, että en ole koodaaja, vaan se asiantuntija. Tuota nimenomaan tarkoitinkin, että koodaaminen on kuitenkin todella kaukana niistä varsinaisista säännöksistä, että koodaaja ei ole siinä asiantuntija. Tuolla kyllä sanoin, että koodaaja toki on asiantuntija siinä koodaamisessa, mutta se voidaan katsoa eräällä tavalla suorittavaksi työksi.  Vähän niin kuin laulaja ja laulun opettaja. Toinen myy asiantuntemusta ja konsultointia ja toinen myy omaa tuotostaan. Kumpaakaan tietysti väheksymättä, mutta tällainen vivahde-ero. 

Ohjelmointi ei ole ajatuksellisesti tai millään mittarilla mitattuna suorittavaa työtä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

Olen itse koodaajien kanssa yhteistyötä tekevä konsultti ja en voi kuin ihmetellä tuollaista käsitystä, että koodaaja ei olisi asiantuntija. Koodaajat ovat mitä suurimmassa määrin asiantuntijoita. Missä ihmeen paikassa tuolaidta ” tarkkaan määroteltyjen säännöksien viemistä järjestelmään” tehdään. Ei ihan kuulosta koodaamiselta eikä kommentoija kuulosta siltä että hän olisi koodaajaa nähnytkään.

Minähän nimenomaan sanoin, että en ole koodaaja, vaan se asiantuntija. Tuota nimenomaan tarkoitinkin, että koodaaminen on kuitenkin todella kaukana niistä varsinaisista säännöksistä, että koodaaja ei ole siinä asiantuntija. Tuolla kyllä sanoin, että koodaaja toki on asiantuntija siinä koodaamisessa, mutta se voidaan katsoa eräällä tavalla suorittavaksi työksi.  Vähän niin kuin laulaja ja laulun opettaja. Toinen myy asiantuntemusta ja konsultointia ja toinen myy omaa tuotostaan. Kumpaakaan tietysti väheksymättä, mutta tällainen vivahde-ero. 

Selvästikään et ole koodari, jos luulet, että se on suorittavaa työtä. On olemassa vähän erilaisia mielipiteitä koodaamisen luonteesta. Joidenkin mielestä se on luovaa työtä ja verrattavissa taiteilijaan. Toisten mielestä muihin insinööritieteisiin verrattavaa suunnittelutyötä. Joka tapauksessa nykypäivänä kaltaisesi asiantuntijat kuolevat sukupuuttoon, koska nykyäön nimenomaan ohjelmistokehittäjä toimii useimmiten siinä roolissa, että hän on neuvottelemassa esimerkkisi tapauksessa siåiitä miten jokin säännöksen muutos vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalialan erityisasiantuntija.

Ok. Mites on menny noin niinkuin omasta mielestäs? Tuossa vähän luettavaa https://yle.fi/uutiset/3-10486386

Niinpä. Teidän duunit vois lakauttaa samantien turhina ellei jopa haitallisina. Tyhjän saa nimittäin pyytämättäkin. Järjetöntä rahojen haaskausta tuo sunkin suojatyös. Mekin on pyöritty järjestelmässä vuosia saamatta mitään apua. Enää en edes yritä. Tilttaisin jo varmaan seuraavaa pää kallellaan tyhjää lässyttävää kukkista joka ei nää eikä kuule eikä välitä tippaakaan, tuskin ymmärtää mitään edes. Vaadinkin jatkossa mm. yhteiskunnan perhepalveluiden lakkauttamista turhina ja aivan liian kalliina. Tuskin muutkaan palvelut toimii yhtään sen paremmin.

Asiantuntijatyö vaatii yleensä korkeakoulutusta. Se on itsenäistä. Työ ei lopu jollain kellonlyömällä vaan sitä tehdään, kunnes tavoite on saavutettu. Työn sisältö pitää suunnitella itse.

Olen aineenopettaja ja mielestäni työni on asiantuntijatyötä.

Opetussuunnitelmasta löytyy muutama liuska opastusta. Sen pohjalta suunnittelen täysin vapaasti ja itsenäisesti, miten tavoitteisiin päästään. En voi mennä esimiehelle marisemaan, ettei aika riitä, tai kysymään, miten tämä asia pitäisi opettaa. Vastuu on täysin minun.

Asiantuntija ei voi koskaan vain pää tyhjänä mennä töihin ja kysellä, että mitä tänään pitäisi tehdä. Se on rakennettava ihan itse ja jatkuvasti reflektoitava omaa onnistumistaan ja muutettava strategiaa, jos se ei toimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten nuo alapeukut koodareille? Eikö mielestänne ohjelmointia lasketa asiantuntijatyöksi?

En ole alapeukuttanut, mutta meillä ainakin työpaikalla on kehittäjät ja koodarit erikseen. Siis toiset testaavat järjestelmää ja tietävät, mitä käyttäjä siitä haluaa ja tarvitsee ja koodareille vain viedään lista, mitä pitää toteuttaa. Eli koodari tekee lähinnä suorittavan tason työtä ja se asiantuntijuus tulee jostain ihan muualta. Eräänlaista asiantuntijuuttahan se koodaaminenkin tietysti on, mutta hieman eri näkökulmasta. 

Oho, jossain on vielä vanhat menetelmät. Itse oon viimeksi 1990-luvulla tähän törmännyt. Nykyään yleensä koodari tekee ihan kaikkea ketterässä kehityksessä: ideoi ja speksaa asiakkaan kanssa protoillen, suunnittelee teknisen ympäristön, tietokannan, ohjelmistoarkkitehtuurin, koodaa, suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymän, tekee testausautomaatiota.

Sinulta taisi mennä pointti ohi. Ohjelmisto käsittelee sellaista tietoa, josta koodarilla ei juurikaan ole asiantuntemusta. Sen takia ei ole mitään järkeä, että koodaaja opettelisi sen alan asiantuntijuuden tai alan asiantuntijat opettelisivat koodaamaan. Ei puhuta nyt mistään tietokonepeleistä tai nettisivuista, vaan ihan tarkkaan määritellyistä säännöksistä ja niiden viemistä järjestelmään. 

Ai ei järkeä? Niin kuitenkin aika pitkälle nykyään tehdään. Ja olen tehnyt muutakin kuin pelejä tai nettisivuja (pelejä en ole tehnyt edes koskaan). On tullut tehtyä pankkisoftaa, työajan kirjaussoftaa, terveydenhuollon tietojärjestelmää, paikkatietojärjestelmiä eri tarpeisiin jne. Eikä sellaista ole tosiaan jonkun vesiputousmallin kulta-ajan jälkeen näkynyt että olisi ollut it-talossa joku erillinen speksaaja joka olisi aihealue-asiantuntija. 

Asiakkaalla toki on niitä asiantuntijoita, ja yleensä vähintään yksi sellainen on osa ketterää kehitystiimiä. Mutta ei ne ole it-talon väkeä eikä it-ihmisiä ollenkaan. Koodarin täytyy ihan itse osata uuttaa speksi jonka toteuttaa ei-teknisen ihmisen kuvauksista, lakitekstistä jne. Tämä kehitys on tehnyt työstä paljon mielekkäämpää kuin joskus vuonna kivi & käpy kun koodari tosiaan oli pelkkä toteuttaja, jolle järjestelmäsuunnittelija tiputti pöydälle teknisen speksin jossa oli jo tietorakenteet jne suunniteltu, ja tälle järjestelmäsuunnittelijalle toiminnallisuustason speksin oli tuottanut määrittelijä (aihealueen asiantuntija it-talossa).