Lue keskustelun säännöt.
Köyhän äidin suru, kun lapset merkkaavat innoissaan lahjatoiveita lelukirjasta
30.10.2018 |
Mitään viidenkympin robottikoiraa en esim . pysty millään ostamaan ! Isovanhemmilla ja exällä myös hyvin tiukkaa juuri nyt, eli sieltäkään suunnillta ei ole apua tulossa.
Kommentit (150)
Meillä lapset osaavat toivoa ilman mainoksiakin. Yleensä toive liittyy johonkin sarjaan jota on jo pitkään kerätty, esim. Lego. Ne menevät vuosikausia ja entisiä voi aina yhdistää uusiin. Ikinä eivät ole mitään robottikoiria tms toivoneet tai kaivanneet. Ja tehty selväksi että pukki ei tuo kaikkea, pukki tuo mitä voi.
Mitä järkeä antaa joku kuvasto lapselle että katsele sitä ja merkitse mitä haluat? Ihan sama kuin jos aikuinen katselisi mainoksesta mitä hän tarvitsee miettimättä ollenkaan tarvitseeko tai haluaako hän sitä todella.
Jos ei varaa ole hankkia kuvaston hittileluja niin kuvasto paperinkeräykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tori.fi, sieltä vois löytyä robottikoira ja petsejä. Usein ovat melkein uudenveroisia.
Onnistuisiko kännykän osto jotenkin esim. Elisalta (maksaa kuukausittain sitä jonkun summan) Tabletille käyttövuorot.
Vierailija kirjoitti:
En saanut koskaan mitä merkkasin, perheeni oli rikas mutta ei halunnut ostaa mulle materiaa. En siitä kärsinyt mutta pakko myöntää että nyt on ihanaa kun omat lapset saavat kolme toivomaansa lelua jouluna (kohtuuhintaisia)
juu jollain on tuollainen sadistinen kasvatustyyli, lapsi ei ikinä saa juuri sitä mitä toivoo ettei ”opi siihen että saa kaiken ja vain materia on tärkeää!” Itselle toki ostellaan kaikkea kivaa. En ymmärrä mitä lapsen pitäisi tuosta oppia, muutakuin että häntä kiusataan.
Munki lapset luki noita pienenä. Ei myöskään ostettu mitään ökylahjoja koskaan. Jos oli ylimääräistä, matkustettiin tai tehtiin yhdessä jotain kylpylä, teatteritms matkoja. Ja panostettiin kunnolla harrastukseen. Ei haaskattu rahaa mihinkään muoviroinaan. Kumppanini lapsille sen sijaan on ostettu aina jouluna tosi isot ja kalliit toivelahjat, vaikkei rahaa olis. Viikossa koko lelu on unohtunut sinne leluvuoren keskelle.
Mistä noita lelukuvastoja saa? Meille ei ole yhtenäkään vuonna tullut, asumme Etelä-Helsingissä. Lapset mielellään lukisivat noita illalla.
Niin ja ei meillekkään mitään robottikoiria tai muita noin kalliita lahjoja tule vaikka varaa on. 6 vuotias poika on toivonut kompassia ja 3 vuotias poika rekkaa. Arvioin että näihin toiveisiin menee noin 20€. Muita lahjoja emme varmaan osta. Lisäksi he saavat isovanhemmilta ja kummeilta lahjat. Yhteensä siis 3-4 pakettia molemmille. Ja meillä on ollut mummien ja kummien kanssa aina tapana ostaa jotain edullista että sieltäkään ei ole mitään robokoiria tulossa.
Ei meidän lapset minkään kalliiden lahjojen perään aattona ole vaikka kaikista upeuksista haaveilevatkin aina kun toisilla näkevät. Unelmia ja tavoiteltavaa pitää olla! Ihan tyytyväisiä ovat olleet joka vuosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisi miljoonia rahaa, ja melkein onkin, niin ikinä ikinä en osta lapselleni robottikoiraa. Tämä on puhtaasti kannanotto mielestäni "turhaa" materiaa ja kuluttamista kohtaan. Ostan aina lahjaksi kokemuksia/elämyksiä, ja eikä niitäkään ylenmäärin tarvita joulunakaan. Lapsi oppii kotoa myös kuluttamisen mallin, josta on takuulla apua oman talouden hoitamisessa myöhemmin.
Mitähän turhaa sulta itseltäsi löytyy.. huoh. Jotkut vanhemmat nipistää lapsiltaan esittääkseen parempaa ihmistä. Itseltä löytyy pelit ja vehkeet ja autot vimpan päälle
Vierailija kirjoitti:
Munki lapset luki noita pienenä. Ei myöskään ostettu mitään ökylahjoja koskaan. Jos oli ylimääräistä, matkustettiin tai tehtiin yhdessä jotain kylpylä, teatteritms matkoja. Ja panostettiin kunnolla harrastukseen. Ei haaskattu rahaa mihinkään muoviroinaan. Kumppanini lapsille sen sijaan on ostettu aina jouluna tosi isot ja kalliit toivelahjat, vaikkei rahaa olis. Viikossa koko lelu on unohtunut sinne leluvuoren keskelle.
Aikuiselle se on roinaa, mutta lapselle jotain muuta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisipa joulu ja lapsi, mutta akka vei senkin mennessään.
Lupasin lapselle pyörän ostaa, toivottavasti lapsella edes on hyvä mieli.
Eihän kaikki rikkaatkaan ostele niille mitä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran :
M I K S I__N I I T Ä__K A K A R O I T A__O N__P I T Ä N Y T__H A N K K I A__K U N__N I I H I N__E I__K E R R A N__O L E__V A R A A__?__?__?__!__!__!
Eli suomeksi UliUliUliUliUliUliUli taas kerran kun on niiiiiiiiiiin vaikeaa. Onko se itsehillintä todellakin noin vaikeaa vai oletteko vain todellakin niin hiton tyhmiä kuin annatte ymmärtää ?
Niihin lapsiin on voinut hyvinkin olla varaa silloin kun niitä on hankittu mutta valitettavasti kaikkia elämä ei kohtele silkkihansikkain. Olen seurannut läheltä yhden ystäväperheen elämää kun elämä on potkinut heitä viimeisen vuoden aikana huolella päähän.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on siis molemmilla lapsilla säännöllinen lääkitys ja itsekin syön kolmea eri lääkettä, kuntosalimaksut koska se on henkireikäni enkä voi luopua siitä, tupakkaa en polta mutta Fazerin Frezzoihin minulla on kyllä himo, sitten ruuat ym kahdelle kissalle.. Elämme käytännössä kädestä suuhun, moni luulee että sosku maksaa kaiken mutta se ei todellakaan pidä paikkaansa!
Olen miettinyt jotain jouluapu-keräystä mutta eihän niissä voi valita itse mitä paketissa on? 10v siis haluaa robottikoiran, uuden kännykän ( entinen onkin 3v vanha ja näyttö halki) ja Monster Hight -barbeja, 7v taas petsitalon ja petsejä sekä oman tabletin (kun sisko ei päästä ikinä mua!).
Itse haaveilen kirjasta joka maksaa 40e sekä kuntolaitteesta joka maksaa 50 e, vanhempani voivat varmasti ostaa toisen mutta toinen jää haaveeksi. Tyynytkin pitäisi uusia, kun vanhat haisee ja niillä menee niskat. Samoin pesukone, joka sylkee vedet pitkin lattioita ja jättää pyykit vettävaluviksi. Ja oma kännykkäni, ,josta ei välillä kuulu mitään kun joku soittaa ja pelkään että jos lapselle tulee joku hätä eikä äiti kuule...
Aloittaja
Käyt kuntosalilla ja haluat kuntolaitteen? Haluat 40 eur maksavan kirjan? Kirjastosta saa kirjoja lainaan ilmaiseksi niin paljon kuin jaksaa kantaa! Ja joku Frezza, siis mitä helvettiä? Maksaa varmaan kaksi, kolme euroa per purkki, paljonko niitä menee viikossa, kuukaudessa, vuodessa?
Itse en pistäisi uuteen kännykkään kuin max.30-40 eur, peruskänny riittää. Tietokone ja iPad tosin löytyy mutta tarvitsen töiden takia.
Tyynyjäkin voi pestä, herran tähden....itse pesen petivaatteet säännöllisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Loppujen lopuksi se on aivan sama saako juuri haluamansa kalliimman lelun, vai vähän halvemman. Kiinnostus kestää tasan sen muutaman päivän, jos sitäkään.
No ei se ole aina ihan noin suoraviivasta. Itse muistan joitakin niitä hartaimpia toiveitani (mm. eräs barbisetti ja legot) ja leikin niillä pitkään kun ne sain. Jotkut tuttuni muistelevat miten kova pettymys oli kun paketista tuli joku "vähän sinne päin"-tyylinen halpislelu eikä sitä mitä toivottiin. Ei se ollut sama
Ei kai nyt sentään viidenkympin robokoira ole kuitenkaan mikään ökylahja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitään viidenkympin robottikoiraa en esim . pysty millään ostamaan ! Isovanhemmilla ja exällä myös hyvin tiukkaa juuri nyt, eli sieltäkään suunnillta ei ole apua tulossa.
Minäkin rastitin lapsena kaikki lelukatalogit. Ja niistä keskusteltiin innokkaasti veljen kanssa. Unohdin kuitenkin ne kaikki jouluun mennessä. sain mitä sain ja oli tyytyväinen. Joulupukki tuo lahjoja jos tuo. Niistä pitää olla kiitollinen eikä olettaa että saa yhtään mitään. Varsinkin jos itse olet köyhä niin lapset kannattaisi kasvattaa niin että keskittyvät koulunkäyntiin ja itsensä kehittämiseen jotta voivat sitten itse isompana hankkia mitä haluavat. Sulla on huono asenne ja tartutat sen lapsiisi myös.
Lelukuvastossa on paljon halpoja lahjoja. Oma lapsi merkkasi 10-20 euron hintaisia ja yhden 30 euron hintaisen lelun. Ei varmaan saa kaikkea mitä haluaa, mutta eikö teillä tosiaan rahaa löydy mihinkään toiveisiin? Ei ne kaikki voi olla niin kalliita.
Vierailija kirjoitti:
Ei koskaan ole lapset saaneet noin kalliita lahjoja jouluna vaikka olisi ollut mahdollista ostaa. Kaikki kolme ovat saaneet muutaman paketin, lelun ja jotain hyödyllistä vaatetta. Ovat kyllä ennen joulua ruksanneet lehtisistä kaiken maailman lelut mutta kukaan ei ole pettynyt jouluaattona kun eivät ole koskaan tottuneet kalliisiin joululahjoihin. Lapset kyllä ymmärtävät mikä on mahdollista ostaa mutta monta kertaa on vaikeaa jos ovat tottuneet kalliisiin lahjoihin.
Juu, tälläistä en ymmärrä sitten yhtään. "Olisi varaa ostaa, vaan ei osteta, saavat 1 lelun ja jotain hyödyllistä, jotteivat totu liian hyvään". Samalla logiikalla ei kannattaisi syödä vatsaa täyteen tai helliä liikaa, tottuvat muuten.
Itse olen suht pienituloinen, joulua varten olen kuitenkin aina säästänyt, lapseni on saanut jotain kallista ja usean vähemmän kalliin lahjan. Pienet lapset nimenomaan eivät ymmärrä mitä asiat maksavat ja mikä on vanhempien tulotaso, mutta he näkevät kyllä omat lahjansa ja muiden vastaavat. Mutta teillä tavoite saavutettu, eivät pyydä mitään ja "ymmärtävät" kun muutakaan vaihtoehtoa ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Munki lapset luki noita pienenä. Ei myöskään ostettu mitään ökylahjoja koskaan. Jos oli ylimääräistä, matkustettiin tai tehtiin yhdessä jotain kylpylä, teatteritms matkoja. Ja panostettiin kunnolla harrastukseen. Ei haaskattu rahaa mihinkään muoviroinaan. Kumppanini lapsille sen sijaan on ostettu aina jouluna tosi isot ja kalliit toivelahjat, vaikkei rahaa olis. Viikossa koko lelu on unohtunut sinne leluvuoren keskelle.
Toivottavasti vanhemmatkaan ei haaskaa mihinkään alkoholi / meikki / auto / paremmat vaatteet / ihon hoito roinaan.
Muistan kyllä, miten itsekin pienenä merkkasin varmaan 35 eri lahjatoivetta lelukirjasta, joista valikoin sitten parhaimmat joulupukin kirjeeseen. Oli sen verran älliä päässä ihan kuusivuotiaanakin, että tiesin ettei toiveista välttämättä yksikään toteudu :D Sai sitten jotain muuta "ihan kivaa".
Lapset sietää pettymyksiä paremmin kuin luullaan ja ymmärtävät, että joillakin on varaa ns. saada parempia lahjoja kuin toisilla.
Erosin, kun nuorin lapsi oli 1,5 v. Jouluna 2 v.
Itse olen mm pyytänyt työpaikalla kynttilöiden jämiä. Olen kesällä laittanut stearinit kesällä taloyhtiön grilliin, tuli tullut paperista, joka on työpaikalta, joka piti tuhota.
Stearinin kaadoin työpaikalta saatuihin fairy purkkeihin ja puuvillalangasta virkkasin langan.
Näitä käytin pääasiallisena valonlähteenä.
Jääkaapin sähköä saatiin pienemmäksi sillä, että täytin sulatulla lumella tyhjiä maitotölkkejä, vein ne ulos ja aina jääkaapissa 2 jääpurkkia.
Kun tulin töistä, vaihdoin sulaneet uusiin jäisiin. Tein näin niin kauan, kun oli pakkasta.
Koti on tyhjennetty tarpeettomasta, uuden ostaminen jäässä. En omista yhtään paria sukkia, joita ei ole vähintään kerran paikattu.
Meillä kummatkin lapset tietävät tilanteen. He saavat yhden toiveen ja ehkä jotain pientä. Joulubudjetti koostuu kirpparimyynneistä.
Teen paljon vaihtokauppaa, esim pesen ystäväni kodin ikkunat ja saan tarpeetonta heiltä myyntiin.
Minulla on 10 banaanilaatikon kiintiö 2 x vuodessa. Tavarat haetaan kotoa, myydään ja tilitetään puolet.
Keväällä ja syksyllä. Nämä rahat menevät suoraan kesäloma - ja joulukassaan.
5 e kk per lapsi, eli 10 e yhteensä laitan kuussa tälle jemmatilille. Vaikka mitään muuta ei saataisiin, voin jouluna ostaa kummallekin 60 e lahjan.
Ja lapsilla on myös isäkin.
Yritä enemmän.
Tämä. Lapsena lelulehtien selailu oli jopa mukavampaa, kuin lahjojen availu. Kyllä silloinki tiedettiin, että kaikkea ei tietenkään voi saada, harvoin toivelistalta saatiin mitään.