Miehen juominen
Minulla on ongelma miehen juomisen suhteen. Mies ei juo hirveän usein, mutta aina kun juo, juo itsensä siihen kuntoon, ettei pystyssä meinaa pysyä, puhe sammaltaa ja lopulta sammuu. Ei ole väkivaltainen humalassa, joskus käyttäytyy hieman aggressiivisesti.
Minun isä joi paljon, kun olin lapsi ja luulen sen olevan yksi syy miksi en voi sietää humalaisia ihmisiä. (Pieni hiprakka ok, mutta kunnon känni ahdistaa.) Olen sanonut miehelle MONTA kertaa (olemme olleet 10+ vuotta yhdessä, molemmat yli 30v), että en pidä kun hän juo itsensä kaatokänniin. Ja minusta se on todella epäviehättävää enkä osaa arvostaa kyseistä käytöstä, varsinkin kun kyseessä on jo yli 30v ihminen. Ei osaa LAINKAAN hallita juomistaan sitten kun alkaa juomaan.
Auttaako tässä enää mikään muu kuin eroaminen? Mies unohtaa pyyntöni ja pahan mieleni aina heti kun saa alkoholia. Itse olen yrittänyt antaa asian olla, mutta asia häiritsee minua todella paljon ja vaikuttaa tunteisiini miestä kohtaan.
Kommentit (66)
Kerran kuussa on todella vähän. Vuodessa 365 päivää ja mies rentouttaa hermojaan niistä 12:sta. Jos ei ole lapsiakaan niin häivy vaikka itsekin omille teillesi kerran kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Kerran kuussa on todella vähän. Vuodessa 365 päivää ja mies rentouttaa hermojaan niistä 12:sta. Jos ei ole lapsiakaan niin häivy vaikka itsekin omille teillesi kerran kuussa.
"Rentouttaa hermojaan"? Rentoutumiseen on paljon parempiakin tapoja kuin kaatokänni. Jos juominen on ainoa rentoutumiskeino, niin miksi sellainen hakeutuu parisuhteeseen? Jos on pakko, niin etsii suosiolla samanlaisen juopon.
Vierailija kirjoitti:
Kerran kuussa on todella vähän. Vuodessa 365 päivää ja mies rentouttaa hermojaan niistä 12:sta. Jos ei ole lapsiakaan niin häivy vaikka itsekin omille teillesi kerran kuussa.
Nykyään olenkin usein lähtenyt pois tai mies on lähtenyt muualle juomaan. Mutta en silti pidä siitä, että hänen tarvitsee juoda itsensä siihen kuntoon aina.
Minua myös pelottaa aina, kun mies lähtee juomaan, että hänelle sattuu jotain, koska on aina niin huonossa kunnossa. Emme voi myöskään käydä yhdessä missään juhlissa ilman, että mies sielläkin aina juo liikaa. Joi itsensä veljensä häissä siihen kuntoon, että oksenteli ja huusi ja räyhäsi toisen vieraan kanssa. Ei muista häistä juurikaan mitään.
-ap
Määrällä ei ole väliä, vaan sillä mitä alkoholinkäyttö aiheuttaa vuorovaikutukseen.
Hän ei ymmärrä reaktiotasi, koska hänelle "kerran kuussa nollaus on ok". Hän ei muuta käytöstään, koska ei näe siinä vikaa eikä ymmärrä, miten hänen humalansa (ja krapulansa) vaikuttaa läheisiin.
Sinun on arvioitava omaa osuuttasi suhteessa ja pidettävä rajasi. Suosittelen tutustumaan al-anonin (anonyymit läheiset) ja aal:n (alkoholistien aikuiset lapset) toimintaan ja käymään kokouksissa. Se auttaa sinua eniten kirkastamaan ajatuksiasi. Voimia muuttaa asioita mitä voit muuttaa, tyyneyttä ja viisautta hyväksyä ne asiat mitä et voi muuttaa.
Terveisin "en ole alkoholisti enkä edes suurkuluttaja" -tyypin entinen puoliso.
Ja tätä häissä juomista perusteli sillä, että täytyyhän veljen isoa päivää nyt juhlia. Itsekin juhlin ja olin kovin onnellinen hääparin puolesta. Mutta minusta juhliminen ei ole synonyymi persekänneille. Jos oma sisareni menisi naimisiin haluaisin myös muistaa päivästä muutakin kuin 3 ensimmäistä tuntia.
-ap
Mieluummin sitä herää lauantaina selvänä oman kullan vierestä, rakastellaan ja noustaan virkeinä aamupalalle.
Päivällä mukavaa tekemistä ja illalla mennään vaikka ravintolaan syömään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ymmärrät että ongelma on sinussa, ei miehessä. Sinun pitäisi saada käsiteltyä lapsuutesi trauma liittyen alkoholin käyttöön. Jos se ei onnistu, niin sitten auttaa vain ero ja absolutisti-miehen etsiminen. Tai teette kompromissin, että mies ei juo kun sinä olet läsnä vaan juo esim. mökillä tms. Tai sinä poistut mökille tms.
Tiedän, että suhtaudun alkoholiin kovin kielteisesti. Mutta minusta ei silti ole normaalia käytöstä aikuiselta viinan juominen siihen pisteeseen ettei pystyssä pysy tai osaa puhua. En vaadi täyskieltoa, niin kuin sanoin, pieni hiprakka on aivan ok.
-ap
Kyllä se normaalia on, että kerran kuussa eli tosi harvoin juova haluaa sitten nollata itsensä kunnolla, kun on mahdollisuus.
Se ei ole todella harvoin vaan todella usein. Tuollainen alkoholinkäyttö ei ole normaalia missään muualla kuin Suomessa, jossa viina on pyhä lehmä, jota puolustellaan viimeiseen asti vaikka kyseessä on erittäin voimakas hermomyrkky. 10 vuotta heroiinia aiheuttaa ihmiselle merkittävästi vähemmän neurologisia haittoja ja aivojen tuhoutumista, kuin 10 vuotta viinaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ymmärrät että ongelma on sinussa, ei miehessä. Sinun pitäisi saada käsiteltyä lapsuutesi trauma liittyen alkoholin käyttöön. Jos se ei onnistu, niin sitten auttaa vain ero ja absolutisti-miehen etsiminen. Tai teette kompromissin, että mies ei juo kun sinä olet läsnä vaan juo esim. mökillä tms. Tai sinä poistut mökille tms.
Tiedän, että suhtaudun alkoholiin kovin kielteisesti. Mutta minusta ei silti ole normaalia käytöstä aikuiselta viinan juominen siihen pisteeseen ettei pystyssä pysy tai osaa puhua. En vaadi täyskieltoa, niin kuin sanoin, pieni hiprakka on aivan ok.
-ap
Kyllä se normaalia on, että kerran kuussa eli tosi harvoin juova haluaa sitten nollata itsensä kunnolla, kun on mahdollisuus.
Se ei ole todella harvoin vaan todella usein. Tuollainen alkoholinkäyttö ei ole normaalia missään muualla kuin Suomessa, jossa viina on pyhä lehmä, jota puolustellaan viimeiseen asti vaikka kyseessä on erittäin voimakas hermomyrkky. 10 vuotta heroiinia aiheuttaa ihmiselle merkittävästi vähemmän neurologisia haittoja ja aivojen tuhoutumista, kuin 10 vuotta viinaa.
Tää on vakava aihe mutta jostain syystä tuo "Suomessa viina on pyhä lehmä" sai hymyilemään. :D tottahan se siis on!
Vierailija kirjoitti:
Kerran kuussa on todella vähän. Vuodessa 365 päivää ja mies rentouttaa hermojaan niistä 12:sta. Jos ei ole lapsiakaan niin häivy vaikka itsekin omille teillesi kerran kuussa.
Kyllä kerran kuussa juominen yli 30-vuotiaana on paljon. Juon nykyisin myös kerran kuussa ja tämä on ehdottomasti liikaa (mutta huomattava parannus kerran viikossa juomiseen). En tosin juo mitään kaatokännejä, vaan enemmän sellaista nousuhumalaa, mutta on tämä silti liikaa. Todella helposti juomismäärät lähtee nousuun, ellei ole skarppina sen suhteen ja kohta onkin sitten alkoholisti. Ei se alkoholismi kerralla puhkea, vaan pikku hiljaa juomismäärien lisääntyessä. Ja kohta ei voi enää hillitä ollenkaan.
Voi ap, minulla muuten sama tilanne, mutta miehen itsensä tolkuttomaksi juominen tapahtuu vain kerran tai kaksi vuodessa. Kestikin yli 10 vuotta tajuta, että asiassa ylipäätään on ongelma.
Ongelmaksi asian tekee se, että aggression sijaan alkoholi tekee miehestä täysin kykenemätön huolehtimaan itsestään, ja nämä ylilyönnit tapahtuvat juuri silloin, kun kukaan oikeasti tuttu ja asian ymmärtävä ei ole pitämässä huolta. Hän siis vetää ne perseensä työpaikan pikkujouluissa tai harrastusryhmän illanvietossa, vaikuttaa ihan lupsakalta ja hyväntuuliselta, mutta ei suurinpiirtein muista nimeään tai tiedä, missä on. Koska tämä jää tuntemattomammilta huomaamatta, saan aina olla sydän kurkussa pelkäämässä, pääseekö mies kotiin asti.
Näiden vuosien varrella olen käynytkin naaraamassa hänet ties mistä, kun joku ystävällinen lopulta on soittanut minulle tai olen niellyt ylpeyteni ja itse soittanut silläkin uhalla, että vaikutan just täällä parjatulta ylihuolehtijalta (myös tuntemattomien tyyppien aamuöiset puhelut ja neuvottelut siitä, laitetaanko lähes sammunut äijä taksiin ja olenko vastassa maksamassa on aika nolojakin). Sit on käynyt niinkin, ettei kukaan ole huolehtinut, ja mies on sammunut jonnekin vaarallisesti. Olen pelastanut sen pakkasyönä tyhjältä bussipysäkiltä (bussit ei enää kulkeneet) ja sen harrastusryhmä on meinannut myöhästyä lennolta, kun se oli sammunut väärään mökkiin.
Aina välillä tulee uutisia (usein) miehistä, jotka ei palanneet pikkujouluista kotiin ja löytyvät myöhemmin merestä. Sit ihmetellään, et miten se on mahdollista, tuttu reitti jne. No, omani kohdalla en ihmettelisi, vaan pelkään joka helvetin pikkujouluja. Tästä näkökulmasta kerran vuodessakin on liikaa, ja kerran kuukaudessa kuulostaa siltä, että olisin eronnut jo kauan sitten.
Sinun kannattaa nyt ajatella minkälaisen tulevaisuuden haluat itsellesi. Onko mukavaa aina olla varuillaan
sukujuhlissa saako taas hävetä örveltävää miestään ja hänen lähtiessään "viihteelle" pelätä mitä sattuu?
Vaikka kuinka rakastat niin viina vie voiton. Täälläkin kommenteissa huomaa kuinka moni pitää tuollaista
ryyppäämistä normaalina ja hyväksyttävänä! Johan siinä palaa rahaakin yhteisestä taloudesta. Itse en
kyllä katselisi moista menoa. Ehkä mieskin havahtuu jos ihan oikeasti lähdet?
Ei kerran kuussa ryyppäävää voi mielestäni alkoholistiksi kutsua, varsinkaan jos juominen ei jatku heti aamulla ja on vieroitusoireet mitkä kestää sen viikon ajan (vaarallista). Olen itse tehnyt töitä päihdehuollossa, ja voin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa että kerran kuussa juominen ON harvoin, kun vertaa siihen että joillakin tyhjenee viinapulloja 2 kpl joka toinen päivä.
Mun mielestä AP:n kyllä kannattaa erota, sillä känniläisen sietäminen vain heikentyy ajan kanssa. Katkeruus alkaa nostaa päätään myös.
Kunnon kännit kerran kuussa on joillekin normaalia, monelle ei. Itse onneksi saa valita, miten siihen suhtautuu.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä AP:n kyllä kannattaa erota, sillä känniläisen sietäminen vain heikentyy ajan kanssa. Katkeruus alkaa nostaa päätään myös.
Kunnon kännit kerran kuussa on joillekin normaalia, monelle ei. Itse onneksi saa valita, miten siihen suhtautuu.
Ehkäpä onkin eronnut, koska ketju on yli kaksi vuotta vanha!
Taas yksi avoimen miesvihamielinen avaus mammapalstalla, ei mitään uutta.
Kyllä miehellä on oikeus nollata tilanne raskaan työviikon jälkeen ottamalla se viinapullo. Ja kuinka hyvä olo siitä tuleekaan, kunnon terävää nousuhumalaa ei voita mikään! Ja sitä ei milllään viininlipityksellä tai kaljan kittaamisella saa aikaan vaan pitää olla kirkasta viinaa.
Sillä eii ole väliä jos vähän heittää tai menee jopa "nelivedolle" ja sammuu sitten lopuksi. Ihna turha vaimon kauhistella tekopyhänä siinä sitten, mies teki ihan oikein kun vaihtoi vapaalle.
Tosiaan mikä siinä on kun naiset ei ymmärrä miehiä kun alkoholismista ei ole kyse vaan ihan tavallisesta viikonloppu ryyppäämisestä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa että käyttäytyy "hieman aggressiivisesti"? Jos ei puhuminen auta, et voi pakottaa. Aikuinen mies saa juoda itsensä känniin jos haluaa, sinun asiasi on päättää, haluatko katsella sellaista.
Soittaa suutaan kaikille ja provosoituu todella helposti. On siis lähinnä verbaalisesti aggressiivinen.
Tiedän, että en voi toista kieltää ja pakottaa. En vain pysty käsittämään kuinka se viina voi viedä niin. Sitä tässä on jo pari vuotta miettinyt, että jaksanko/haluanko enää katsella.
-ap
Ihan kamalalta kuulostaa. Ansaitset raittiin ja hyvän miehen. Jos juopon pitää valita pullon ja sinun välillä, niin valitsee pullon.
Vierailija kirjoitti:
Anna aikuisen ihmisen juoda jos se haluaa. Kaikki ok kunhan ei käsiksi käy.
Ei ole ok, koska juominen vaikuttaa muihin ihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
Ei kerran kuussa ryyppäävää voi mielestäni alkoholistiksi kutsua, varsinkaan jos juominen ei jatku heti aamulla ja on vieroitusoireet mitkä kestää sen viikon ajan (vaarallista). Olen itse tehnyt töitä päihdehuollossa, ja voin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa että kerran kuussa juominen ON harvoin, kun vertaa siihen että joillakin tyhjenee viinapulloja 2 kpl joka toinen päivä.
Aina löytyy joku vielä juopompi. Ap:n mies on selvä alkkis ts. jossain vaiheessa elämää ollut fyysisesti riippuvainen alkoholista. Siitä ei ole paluuta koskaan vaikka lopettaisi juomisen kokonaan. Aivokemiat sekaisin hautaan asti
En ole "ehdoin tahdoin" etsinyt kumppania jonka alkoholinkäyttö on minun makuuni liikaa. Rakastan miestä muutoin ja kaikin puolin muuten on hyvä puoliso ja ihminen. Laitoin juomisen nuoruuden piikkiin ja asia ei minua nuorempana yhtä paljon häirinnyt.
-ap