Miehen juominen

Mulla oli samanlainen mies. Ei auttanu mikään. Ei päässyt mukaan lapsen syntymään, kun oli niin jurrrissa. Se oli tarpeeks ja lähdin. Aivan liian myöhään kylläkin.

Juo yhtä paljon kun mies niin et ees huomaa että se on jurrissa

Aloituksesi on loistava muistutus, miksi ei kannata aloittaa seurustelua alkoholistinperheen lapsen kanssa. Traumat tuodaan mukaan suhteeseen ja siitä ei hyvää seuraa.

Kerran kuussa kaatokännit on omasta mielestäni aika usein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti ymmärrät että ongelma on sinussa, ei miehessä. Sinun pitäisi saada käsiteltyä lapsuutesi trauma liittyen alkoholin käyttöön. Jos se ei onnistu, niin sitten auttaa vain ero ja absolutisti-miehen etsiminen. Tai teette kompromissin, että mies ei juo kun sinä olet läsnä vaan juo esim. mökillä tms. Tai sinä poistut mökille tms.

Tiedän, että suhtaudun alkoholiin kovin kielteisesti. Mutta minusta ei silti ole normaalia käytöstä aikuiselta viinan juominen siihen pisteeseen ettei pystyssä pysy tai osaa puhua. En vaadi täyskieltoa, niin kuin sanoin, pieni hiprakka on aivan ok.

-ap

Kyllä se normaalia on, että kerran kuussa eli tosi harvoin juova haluaa sitten nollata itsensä kunnolla, kun on mahdollisuus.

Vierailija kirjoitti:

Aloituksesi on loistava muistutus, miksi ei kannata aloittaa seurustelua alkoholistinperheen lapsen kanssa. Traumat tuodaan mukaan suhteeseen ja siitä ei hyvää seuraa.

En itse ole alkoholistiperheestä, mutta en siltikään pidä miellyttävänä kenenkään järjetöntä ryyppäämistä. Enkä myöskään omalta puolisolta kyseistä käytöstä hyvällä katsoisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti ymmärrät että ongelma on sinussa, ei miehessä. Sinun pitäisi saada käsiteltyä lapsuutesi trauma liittyen alkoholin käyttöön. Jos se ei onnistu, niin sitten auttaa vain ero ja absolutisti-miehen etsiminen. Tai teette kompromissin, että mies ei juo kun sinä olet läsnä vaan juo esim. mökillä tms. Tai sinä poistut mökille tms.

Tiedän, että suhtaudun alkoholiin kovin kielteisesti. Mutta minusta ei silti ole normaalia käytöstä aikuiselta viinan juominen siihen pisteeseen ettei pystyssä pysy tai osaa puhua. En vaadi täyskieltoa, niin kuin sanoin, pieni hiprakka on aivan ok.

-ap

Kyllä se normaalia on, että kerran kuussa eli tosi harvoin juova haluaa sitten nollata itsensä kunnolla, kun on mahdollisuus.

Kerran kuussa ei ole tosi harvoin. :D varsinkaan kun on kyse yli 30 vuotiaasta.

Vierailija kirjoitti:

Aloituksesi on loistava muistutus, miksi ei kannata aloittaa seurustelua alkoholistinperheen lapsen kanssa. Traumat tuodaan mukaan suhteeseen ja siitä ei hyvää seuraa.

Ei se alkoholisti ole hyvä puoliso olipa lapsuuden traumoja vanhemman juomisesta tai ei. Alkoholia voi juoda niin, että ei tule humalaan. Se on normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloituksesi on loistava muistutus, miksi ei kannata aloittaa seurustelua alkoholistinperheen lapsen kanssa. Traumat tuodaan mukaan suhteeseen ja siitä ei hyvää seuraa.

En itse ole alkoholistiperheestä, mutta en siltikään pidä miellyttävänä kenenkään järjetöntä ryyppäämistä. Enkä myöskään omalta puolisolta kyseistä käytöstä hyvällä katsoisi.

Sitten täytyy etsiä raitis kumppani eikä viinaan menevää koulutusprojektia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti ymmärrät että ongelma on sinussa, ei miehessä. Sinun pitäisi saada käsiteltyä lapsuutesi trauma liittyen alkoholin käyttöön. Jos se ei onnistu, niin sitten auttaa vain ero ja absolutisti-miehen etsiminen. Tai teette kompromissin, että mies ei juo kun sinä olet läsnä vaan juo esim. mökillä tms. Tai sinä poistut mökille tms.

Tiedän, että suhtaudun alkoholiin kovin kielteisesti. Mutta minusta ei silti ole normaalia käytöstä aikuiselta viinan juominen siihen pisteeseen ettei pystyssä pysy tai osaa puhua. En vaadi täyskieltoa, niin kuin sanoin, pieni hiprakka on aivan ok.

-ap

Kyllä se normaalia on, että kerran kuussa eli tosi harvoin juova haluaa sitten nollata itsensä kunnolla, kun on mahdollisuus.

Ei taidakaan olla apn lapsuuden alkoholiperheen traumat ongelma tässä suhteessa. Enemmän tuntuu miehellä traumoja olevan jos tarvitsee kerran kuussa "nollata kunnolla" vetämällä hirveet perseet!

Edellinen parisuhde päättyi tuosta syystä. Olen myös alkoholistin tytär ja hallitsematon humala ahdistaa.

Vaikka jonkun mielestä miehen satunnaiset kaatokännit on ihan ok, minun mielestäni ei ole ja sitä elämää en halunnut.

Vaihtamalla paranee.

Kerran kuussa juominen ei tee alkoholistiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloituksesi on loistava muistutus, miksi ei kannata aloittaa seurustelua alkoholistinperheen lapsen kanssa. Traumat tuodaan mukaan suhteeseen ja siitä ei hyvää seuraa.

Ei se alkoholisti ole hyvä puoliso olipa lapsuuden traumoja vanhemman juomisesta tai ei. Alkoholia voi juoda niin, että ei tule humalaan. Se on normaalia.

Ei satunnainen humalajuominen tee kyllä kenestäkään alkoholistia. Jotkut ihmiset haluavat vetää rajan siihen humalatilaan ja se on täysin ok, ei kenenkään ole pakko olla parisuhteessa ihmisen kanssa jonka alkoholinkäyttö ei miellytä, mutta alkoholismi on eri asia kuin se oma henkilökohtainen ärsytyskynnys.

Vierailija kirjoitti:

Kerran kuussa juominen ei tee alkoholistiksi.

Kyllä tekee, jos juo itsensä tiedottomaan kuntoon ja rähisee humalassa. Omat rajat pitää tuntea juomisen suhteen eikä niitä ylitetä kuin joskus harvoin, ehkä kerran 10 vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Kerran kuussa juominen ei tee alkoholistiksi.

Mutta jos ei pysty juomista lopettamaan, kun sen alottaa ennen kuin sammuu tai viina loppuu, tekee ainakin jonkin sortin alkoholiongelmaiseksi.

Suurkuluttaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloituksesi on loistava muistutus, miksi ei kannata aloittaa seurustelua alkoholistinperheen lapsen kanssa. Traumat tuodaan mukaan suhteeseen ja siitä ei hyvää seuraa.

En itse ole alkoholistiperheestä, mutta en siltikään pidä miellyttävänä kenenkään järjetöntä ryyppäämistä. Enkä myöskään omalta puolisolta kyseistä käytöstä hyvällä katsoisi.

Sitten täytyy etsiä raitis kumppani eikä viinaan menevää koulutusprojektia.

Samaa mieltä. Mitä varten pitää ehdoin tahdoin etsiä kumppani, jonka elämäntapa ei sovi omiin arvoihin, ja sitten alkaa syyllistämään ja haukkumaan?

Tuollainen ylilyönti kerran vuodessa vielä menisi, mutta kerran kuussa on todellakin liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Suurkuluttaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloituksesi on loistava muistutus, miksi ei kannata aloittaa seurustelua alkoholistinperheen lapsen kanssa. Traumat tuodaan mukaan suhteeseen ja siitä ei hyvää seuraa.

En itse ole alkoholistiperheestä, mutta en siltikään pidä miellyttävänä kenenkään järjetöntä ryyppäämistä. Enkä myöskään omalta puolisolta kyseistä käytöstä hyvällä katsoisi.

Sitten täytyy etsiä raitis kumppani eikä viinaan menevää koulutusprojektia.

Samaa mieltä. Mitä varten pitää ehdoin tahdoin etsiä kumppani, jonka elämäntapa ei sovi omiin arvoihin, ja sitten alkaa syyllistämään ja haukkumaan?

No vaikka siten, että on ollut toisen kanssa yhdessä nuoresta. Alle parikymppsenä kummankin juominen on voinut olla ihan kohttuulista miten päin katsottaessa, mutta 10 vuotta myöhemmin tilanne voi olla ihan toinen. Ihan jokainen tuntee jonkun, joka on muuttunut vuosien myötä kohtuukäyttäjästä suurkuluttajaksi. Ei kukaan synny alkoholistina.

Mies ei välttämättä ole alkoholisti, mutta eihän se niin mene, että toisen alkoholinkäyttö saisi olla ongelma vasta silloin, jos on alkoholisoitunut.

En ikinä olisi miehen kanssa, joka "ryyppää" tai "dokaa". Se on niin WT touhua, kun vaan WT voi olla. Alkoholi on Ok, mutta sellaiseen tilaan juominen, missä ei tiedä kuka on ja missä on, ei todella olisi hyväksyttävää minulle. Lisäksi sillä on isoja terveydellisiä haittoja ennenkaikkea aivoihin. En voi ymmärtää, millainen ihminen tuollaista toimintaa puolustaa, puhumattakaan että pitää normaalina. Sitä se ei ole ja kertoo ihmisestä todella paljon. Sitten vielä tuo känninen avautuminen saisi minut ainakin häpdeämään silmät päästäni, en voisi arvostaa miestä, joka toimii noin, joten suhde ei olisi mahdollinen. 

Mieheni polttaa kannabista silloin tällöin (kerran kuussa) ja se on minulle toki OK, koska mieheni ei örvellä, oksentele, käyttäydy huonosti, saa krapulaa tai aiheuta itselleen terveyshaittoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti ymmärrät että ongelma on sinussa, ei miehessä. Sinun pitäisi saada käsiteltyä lapsuutesi trauma liittyen alkoholin käyttöön. Jos se ei onnistu, niin sitten auttaa vain ero ja absolutisti-miehen etsiminen. Tai teette kompromissin, että mies ei juo kun sinä olet läsnä vaan juo esim. mökillä tms. Tai sinä poistut mökille tms.

Tiedän, että suhtaudun alkoholiin kovin kielteisesti. Mutta minusta ei silti ole normaalia käytöstä aikuiselta viinan juominen siihen pisteeseen ettei pystyssä pysy tai osaa puhua. En vaadi täyskieltoa, niin kuin sanoin, pieni hiprakka on aivan ok.

-ap

Kyllä se normaalia on, että kerran kuussa eli tosi harvoin juova haluaa sitten nollata itsensä kunnolla, kun on mahdollisuus.

Itse en myöskään voisi olla suhteessa jossa juodaan näin. Olisi liian surullista katsoa, mitä toinen tekee itselleen. Kaatokänni tulee siitä, kun aivot hakee sitä nousuhumalan hyvänolon tunnetta...eikä osata lopettaa vaan haetaan ja haetaan sitä tunnetta uudelleen eikä sitä enää saavuta, menee vaan tiedottomaksi. Tuo aivojen tarve on addiktio..vaikka juo vain kerran kuussa noin, on hänellä addiktin tapa juoda.

Lisäksi todella epämiellyttävä tapa, en pystyisi hyväksymään. Eri asia olla humalassa kuin menettää puhekyky ja sammua. Monilla taitaa olla humalatilastakin vähä erikoinen mielikuva.