Treffikumppanin pitkäaikaistyöttömyys

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko nolompaa kuin keski-ikäinen pitkäaikaistyötön, joka on tyytyväinen tilanteeseensa valtion ja kanssaihmisten elättinä? Ei tietenkään ole mitään kaavaa, jonka mukaan ihmisen pitäisi elämäänsä elää tai jotain saavutusten listaa, joka pitäisi tiettyyn ikään mennessä olla täytettynä, mutta kyllähän normaalin nelikymppisen elämään oletetaan kuuluvan tietty määrä rahaa, saavutuksia ja omaisuutta. Aina joskus voi tulla yllättäviä takaiskuja, mutta näitä sattuu lähes kaikille ja tärkeintä sekä oleellista aikuisen ihmisen elämässä on, että näistä takaiskuista selvitää, opitaan ja noustaan ylös etsimään uutta suuntaa vanhan tilalle.

"Ei tietenkään ole mitään kaavaa miten ihmisten pitäisi elää, mutta heidän pitäisi elää näin"

Ja kaava on tietenkin se, että miehen pitää ehdottomasti mennä töihin ja ostaa niillä rahoilla nainen.

Mutsillas oli.

Hyvin mahdollisesti silläkin. Ei ole tullut asia puheeksi. Töihin menoon on kyllä yrittänyt painostaa siinä missä muutkin naiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko nolompaa kuin keski-ikäinen pitkäaikaistyötön, joka on tyytyväinen tilanteeseensa valtion ja kanssaihmisten elättinä? Ei tietenkään ole mitään kaavaa, jonka mukaan ihmisen pitäisi elämäänsä elää tai jotain saavutusten listaa, joka pitäisi tiettyyn ikään mennessä olla täytettynä, mutta kyllähän normaalin nelikymppisen elämään oletetaan kuuluvan tietty määrä rahaa, saavutuksia ja omaisuutta. Aina joskus voi tulla yllättäviä takaiskuja, mutta näitä sattuu lähes kaikille ja tärkeintä sekä oleellista aikuisen ihmisen elämässä on, että näistä takaiskuista selvitää, opitaan ja noustaan ylös etsimään uutta suuntaa vanhan tilalle.

"Ei tietenkään ole mitään kaavaa miten ihmisten pitäisi elää, mutta heidän pitäisi elää näin"

Ja kaava on tietenkin se, että miehen pitää ehdottomasti mennä töihin ja ostaa niillä rahoilla nainen.

Mutsillas oli.

Hyvin mahdollisesti silläkin. Ei ole tullut asia puheeksi. Töihin menoon on kyllä yrittänyt painostaa siinä missä muutkin naiset.

Sähän oot sitten oikein klassikkoesimerkki siitä, että kun lapsena saa vinksahtaneet elämänmallit, niin se tietää sitä että tyypistä itsestään kasvaa samalla lailla vinksahtanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko nolompaa kuin keski-ikäinen pitkäaikaistyötön, joka on tyytyväinen tilanteeseensa valtion ja kanssaihmisten elättinä? Ei tietenkään ole mitään kaavaa, jonka mukaan ihmisen pitäisi elämäänsä elää tai jotain saavutusten listaa, joka pitäisi tiettyyn ikään mennessä olla täytettynä, mutta kyllähän normaalin nelikymppisen elämään oletetaan kuuluvan tietty määrä rahaa, saavutuksia ja omaisuutta. Aina joskus voi tulla yllättäviä takaiskuja, mutta näitä sattuu lähes kaikille ja tärkeintä sekä oleellista aikuisen ihmisen elämässä on, että näistä takaiskuista selvitää, opitaan ja noustaan ylös etsimään uutta suuntaa vanhan tilalle.

"Ei tietenkään ole mitään kaavaa miten ihmisten pitäisi elää, mutta heidän pitäisi elää näin"

Ja kaava on tietenkin se, että miehen pitää ehdottomasti mennä töihin ja ostaa niillä rahoilla nainen.

Mutsillas oli.

Hyvin mahdollisesti silläkin. Ei ole tullut asia puheeksi. Töihin menoon on kyllä yrittänyt painostaa siinä missä muutkin naiset.

Sähän oot sitten oikein klassikkoesimerkki siitä, että kun lapsena saa vinksahtaneet elämänmallit, niin se tietää sitä että tyypistä itsestään kasvaa samalla lailla vinksahtanut.

Vinksahtanut elämänmalli = ei alistu porvarin orjaksi suurpääoman palvelukseen ja osta niillä rahoilla naista.

Molemmat vanhempani kyllä kävivät töissä ja yrittävät painostaa mua työntekoon, joten en nyt tiedä mistä oikein valitat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko nolompaa kuin keski-ikäinen pitkäaikaistyötön, joka on tyytyväinen tilanteeseensa valtion ja kanssaihmisten elättinä? Ei tietenkään ole mitään kaavaa, jonka mukaan ihmisen pitäisi elämäänsä elää tai jotain saavutusten listaa, joka pitäisi tiettyyn ikään mennessä olla täytettynä, mutta kyllähän normaalin nelikymppisen elämään oletetaan kuuluvan tietty määrä rahaa, saavutuksia ja omaisuutta. Aina joskus voi tulla yllättäviä takaiskuja, mutta näitä sattuu lähes kaikille ja tärkeintä sekä oleellista aikuisen ihmisen elämässä on, että näistä takaiskuista selvitää, opitaan ja noustaan ylös etsimään uutta suuntaa vanhan tilalle.

"Ei tietenkään ole mitään kaavaa miten ihmisten pitäisi elää, mutta heidän pitäisi elää näin"

Ja kaava on tietenkin se, että miehen pitää ehdottomasti mennä töihin ja ostaa niillä rahoilla nainen.

Mutsillas oli.

Hyvin mahdollisesti silläkin. Ei ole tullut asia puheeksi. Töihin menoon on kyllä yrittänyt painostaa siinä missä muutkin naiset.

Sähän oot sitten oikein klassikkoesimerkki siitä, että kun lapsena saa vinksahtaneet elämänmallit, niin se tietää sitä että tyypistä itsestään kasvaa samalla lailla vinksahtanut.

Vinksahtanut elämänmalli = ei alistu porvarin orjaksi suurpääoman palvelukseen ja osta niillä rahoilla naista.

Molemmat vanhempani kyllä kävivät töissä ja yrittävät painostaa mua työntekoon, joten en nyt tiedä mistä oikein valitat.

Sanoit itse, että mutsillas on hyvin mahdollisesti elämässä "kaava on tietenkin se, että miehen pitää ehdottomasti mennä töihin ja ostaa niillä rahoilla nainen". Ja se on vinksahtanut ajatus. Ja itsekin tuota ajatusta tunnut täällä paasaavan. Olet siis vinksahtanut itsekin, M.O.T.

En jaksanut lukea kaikkia mutta oon huomannu yhen mielenkiintosen seikan. Naiset joilla on ok työ ja palkka yleensä miettii tämmöstä suhdetta alotellessa. Miehiä ei tuo tunnu yhtäpaljon haittaavan. Onko niin että naisella kun on rahaa niin hän ei sitten millllllään pystyisi joustamaan omasta elintasosta tai elättää miestään tai edes pikkuisen joustaa pienempituloisen kumppanin vuoksi... mutta sitten kun nainen on työtön niin hän kelpaa suhteeseen kuin suhteeseen ja elätetään mukisematta ja kaikille on ok. Ihan älytön tilanne, huomaattekos?

Itelle suhde on tärkein, jos tyyppi on muuten ihana ja rakkautta tai kiinnostusta on niin en tommosen takia jättäis tutustumatta. Kyllä hyvä parisuhhde on rahaa tärkeämpi, ainakin itselleni. Oma avomies on paljon esim. Minun eteen tehnyt kun olen opiskellut ja hetken ollut työtön. Meillä oli silti omat rahat ja omat menot. Omiin harrastuksiin käytettiin omat rahat ja isommat hankinnat tehtiin niin että minä maksoin sen minkä kykenin ja mies loput tai sitten hän osti ja ko. Juttu oli hänen oma, jota minäkin sain käyttää kun yhdessä asutaan. Matkoista ja reissuista joustettiin niin että molemmilla oli varaa. Tai sitten minä säästin vähän enemmän. Ja kyllä mies myös useasti maksaa ruokia ravintolassa jne. Ja asumisesta hänen kanssaan maksan vain puolet vastikkeesta. Ikinä ei ole sanonut ettei olisi hänelle ok tai suhdetta yms rasittaisi tai että joutuu mun takia alentaa elintasoansa. Ja jos hän nyt sinne isommanbudjetin lomamatkalle ois halunnu sillon kun mulla ei ollu varaa, niin olisi voinut mennä yksinkin tai kavereiden kanssa.

En ymmärrä miksi muut naiset ette voisi näin tehä? Onko se mies joka ei teitä hemmottele rahalla niin kauhea ajatus? Ja se että nyt vaikka tilapäisesti oma elintaso laskisi?

Tekisin ihan tismalleen samanlaisia joustoja mieheni vuoksi jos hän jäis työttömäks ja mulla olis isommat tulot. Tai jos olisin sinkku ja tapaisin sellasen miehen kenessä on muuten kaikki kohdallaan muttei vain syystä tai toisesta saisi tai pääsisi töihin. Lusmuilijat jotka ei edes yritä on sit oma lukunsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko nolompaa kuin keski-ikäinen pitkäaikaistyötön, joka on tyytyväinen tilanteeseensa valtion ja kanssaihmisten elättinä? Ei tietenkään ole mitään kaavaa, jonka mukaan ihmisen pitäisi elämäänsä elää tai jotain saavutusten listaa, joka pitäisi tiettyyn ikään mennessä olla täytettynä, mutta kyllähän normaalin nelikymppisen elämään oletetaan kuuluvan tietty määrä rahaa, saavutuksia ja omaisuutta. Aina joskus voi tulla yllättäviä takaiskuja, mutta näitä sattuu lähes kaikille ja tärkeintä sekä oleellista aikuisen ihmisen elämässä on, että näistä takaiskuista selvitää, opitaan ja noustaan ylös etsimään uutta suuntaa vanhan tilalle.

"Ei tietenkään ole mitään kaavaa miten ihmisten pitäisi elää, mutta heidän pitäisi elää näin"

Ja kaava on tietenkin se, että miehen pitää ehdottomasti mennä töihin ja ostaa niillä rahoilla nainen.

Mutsillas oli.

Hyvin mahdollisesti silläkin. Ei ole tullut asia puheeksi. Töihin menoon on kyllä yrittänyt painostaa siinä missä muutkin naiset.

Sähän oot sitten oikein klassikkoesimerkki siitä, että kun lapsena saa vinksahtaneet elämänmallit, niin se tietää sitä että tyypistä itsestään kasvaa samalla lailla vinksahtanut.

Vinksahtanut elämänmalli = ei alistu porvarin orjaksi suurpääoman palvelukseen ja osta niillä rahoilla naista.

Molemmat vanhempani kyllä kävivät töissä ja yrittävät painostaa mua työntekoon, joten en nyt tiedä mistä oikein valitat.

Sanoit itse, että mutsillas on hyvin mahdollisesti elämässä "kaava on tietenkin se, että miehen pitää ehdottomasti mennä töihin ja ostaa niillä rahoilla nainen". Ja se on vinksahtanut ajatus. Ja itsekin tuota ajatusta tunnut täällä paasaavan. Olet siis vinksahtanut itsekin, M.O.T.

Tarkoitin kyllä, että ihan samassa mielessä se vaatii ahneuksissaan mieheltä rahaa tienaamista, että mies kelpaa. Kuten muutkin naiset. Ei eroa siinä mielessä mitenkään ahneista, miestä esineellistävästä naisista, joita on täälläkin pilvin pimein.

Riippuu työttömyyden syistä. Jos ei vaan huvita, niin sitten on ymmärrän ettei ole unelmien ukko. Oma mieheni kärsii Hortonin syndroomasta jonka kolarissa saatu päävamma laukaisi. Ei ole päässyt töihin yli 6 vuoteen. On kouluttanut itseään, ollut kuntoutuksissa ja työharjoitteluissa. Ongelmana on se että kohtauksen voi laukaista niin moni asia. Sairauden takia kukaan ei halua miestäni palkata. Työhaastatteluissa katsovat kuin spitaalista kun mieheni kertoo syyn pitkään jatkuneeseen työttömyyteen. Eläkkeelle ei pääse vaikka päänsä räjähtäisi. On siis olosuhteiden pakosta työtön.

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea kaikkia mutta oon huomannu yhen mielenkiintosen seikan. Naiset joilla on ok työ ja palkka yleensä miettii tämmöstä suhdetta alotellessa. Miehiä ei tuo tunnu yhtäpaljon haittaavan. Onko niin että naisella kun on rahaa niin hän ei sitten millllllään pystyisi joustamaan omasta elintasosta tai elättää miestään tai edes pikkuisen joustaa pienempituloisen kumppanin vuoksi... mutta sitten kun nainen on työtön niin hän kelpaa suhteeseen kuin suhteeseen ja elätetään mukisematta ja kaikille on ok. Ihan älytön tilanne, huomaattekos?

Itelle suhde on tärkein, jos tyyppi on muuten ihana ja rakkautta tai kiinnostusta on niin en tommosen takia jättäis tutustumatta. Kyllä hyvä parisuhhde on rahaa tärkeämpi, ainakin itselleni. Oma avomies on paljon esim. Minun eteen tehnyt kun olen opiskellut ja hetken ollut työtön. Meillä oli silti omat rahat ja omat menot. Omiin harrastuksiin käytettiin omat rahat ja isommat hankinnat tehtiin niin että minä maksoin sen minkä kykenin ja mies loput tai sitten hän osti ja ko. Juttu oli hänen oma, jota minäkin sain käyttää kun yhdessä asutaan. Matkoista ja reissuista joustettiin niin että molemmilla oli varaa. Tai sitten minä säästin vähän enemmän. Ja kyllä mies myös useasti maksaa ruokia ravintolassa jne. Ja asumisesta hänen kanssaan maksan vain puolet vastikkeesta. Ikinä ei ole sanonut ettei olisi hänelle ok tai suhdetta yms rasittaisi tai että joutuu mun takia alentaa elintasoansa. Ja jos hän nyt sinne isommanbudjetin lomamatkalle ois halunnu sillon kun mulla ei ollu varaa, niin olisi voinut mennä yksinkin tai kavereiden kanssa.

En ymmärrä miksi muut naiset ette voisi näin tehä? Onko se mies joka ei teitä hemmottele rahalla niin kauhea ajatus? Ja se että nyt vaikka tilapäisesti oma elintaso laskisi?

Tekisin ihan tismalleen samanlaisia joustoja mieheni vuoksi jos hän jäis työttömäks ja mulla olis isommat tulot. Tai jos olisin sinkku ja tapaisin sellasen miehen kenessä on muuten kaikki kohdallaan muttei vain syystä tai toisesta saisi tai pääsisi töihin. Lusmuilijat jotka ei edes yritä on sit oma lukunsa.

siinähän se on kun nykyään miehen pitää tienata enemmän ja enemmän, vaikka naiset eivät ole enää riippuvaisia miesten rahoista.

Ihmeellistä kitinää koko keskustelu. Kukaan ei tykkää elämäntapatyöttömistä, sen voinee kaikki tunnustaa. Tilapäinen työttömyys ei ole ongelma, mutta ongelmaksi se muodostuu kun tuloerot kasvavat liian suuriksi (liian pitkäksi aikaa), ja toinen joutuu maksumieheksi/naiseksi. Jokainen normaali ihminen pyrkii työllistymään, vaikka uudelleen kouluttautumisella jos ei muu auta. Mulle oli päivänselvää että uuden puolison valinnassa yksi määräävä tekijä oli naisen työelämä tai suunnitelma siitä, ei olisi tullut mieleenkään alkaa parisuhteen lompakoksi. M44.

Kyllä mä tykkään. Jää enemmän aikaa kuherteluun ja pussailuun sekä halailuun.

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellistä kitinää koko keskustelu. Kukaan ei tykkää elämäntapatyöttömistä, sen voinee kaikki tunnustaa. Tilapäinen työttömyys ei ole ongelma, mutta ongelmaksi se muodostuu kun tuloerot kasvavat liian suuriksi (liian pitkäksi aikaa), ja toinen joutuu maksumieheksi/naiseksi. Jokainen normaali ihminen pyrkii työllistymään, vaikka uudelleen kouluttautumisella jos ei muu auta. Mulle oli päivänselvää että uuden puolison valinnassa yksi määräävä tekijä oli naisen työelämä tai suunnitelma siitä, ei olisi tullut mieleenkään alkaa parisuhteen lompakoksi. M44.

Se, että sä olet tunteeton verenimijä, jota kiinnostaa naisessa vain raha, ei tarkoita, että kaikki miehet ovat sellaisia.

Eihän työttömyys aina automaattisesti tarkoita, että on köyhä. Useimmiten varmaan niin on, mutta esim. hyvä ystäväni sai muhkean irtisanomispaketin, oli työtön työnhakija noin 2 v. ja eleli ihan kivasti (mm. matkusteli paljon).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellistä kitinää koko keskustelu. Kukaan ei tykkää elämäntapatyöttömistä, sen voinee kaikki tunnustaa. Tilapäinen työttömyys ei ole ongelma, mutta ongelmaksi se muodostuu kun tuloerot kasvavat liian suuriksi (liian pitkäksi aikaa), ja toinen joutuu maksumieheksi/naiseksi. Jokainen normaali ihminen pyrkii työllistymään, vaikka uudelleen kouluttautumisella jos ei muu auta. Mulle oli päivänselvää että uuden puolison valinnassa yksi määräävä tekijä oli naisen työelämä tai suunnitelma siitä, ei olisi tullut mieleenkään alkaa parisuhteen lompakoksi. M44.

Se, että sä olet tunteeton verenimijä, jota kiinnostaa naisessa vain raha, ei tarkoita, että kaikki miehet ovat sellaisia.

Valitan että pahoitit mielesi. En ole tunteeton verenimijä. Mistä minä sitä imisin? Minähän just sanoin että halusin kumppanin joka on samalla viivalla, minä maksan omani ja kumppani omansa. En ole kenenkään rahoja haluamassa, enkä kenekään toisen lakuja maksamassa. Ymmärrän sairastumiset jne, mutta päämäärätöntä kotona makaamista en.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellistä kitinää koko keskustelu. Kukaan ei tykkää elämäntapatyöttömistä, sen voinee kaikki tunnustaa. Tilapäinen työttömyys ei ole ongelma, mutta ongelmaksi se muodostuu kun tuloerot kasvavat liian suuriksi (liian pitkäksi aikaa), ja toinen joutuu maksumieheksi/naiseksi. Jokainen normaali ihminen pyrkii työllistymään, vaikka uudelleen kouluttautumisella jos ei muu auta. Mulle oli päivänselvää että uuden puolison valinnassa yksi määräävä tekijä oli naisen työelämä tai suunnitelma siitä, ei olisi tullut mieleenkään alkaa parisuhteen lompakoksi. M44.

Se, että sä olet tunteeton verenimijä, jota kiinnostaa naisessa vain raha, ei tarkoita, että kaikki miehet ovat sellaisia.

Valitan että pahoitit mielesi. En ole tunteeton verenimijä. Mistä minä sitä imisin? Minähän just sanoin että halusin kumppanin joka on samalla viivalla, minä maksan omani ja kumppani omansa. En ole kenenkään rahoja haluamassa, enkä kenekään toisen lakuja maksamassa. Ymmärrän sairastumiset jne, mutta päämäärätöntä kotona makaamista en.

Vaadit ahneuksissasi naiselta työssäkäyntiä tai vähintään työnhakua ja siten esineellistät naista ja lasket naisen arvon rahassa. Se ei jätä paljon tulkinnanvaraa.

Jos voittaisin lotossa niin menisin kymmenille treffeille ja kertoisin että omaisuutta ei ole ja tuskin saan koskaan enää töitä, ja kun toinen osapuoli alkaisi naama näkkärillä tehdä lähtöä niin näyttäisin pankkitiliäni ja nauraisin kolme tuntia toisen "oli tosi kivaa, nähtäskö jo huomenna" - matelulle.

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea kaikkia mutta oon huomannu yhen mielenkiintosen seikan. Naiset joilla on ok työ ja palkka yleensä miettii tämmöstä suhdetta alotellessa. Miehiä ei tuo tunnu yhtäpaljon haittaavan. Onko niin että naisella kun on rahaa niin hän ei sitten millllllään pystyisi joustamaan omasta elintasosta tai elättää miestään tai edes pikkuisen joustaa pienempituloisen kumppanin vuoksi... mutta sitten kun nainen on työtön niin hän kelpaa suhteeseen kuin suhteeseen ja elätetään mukisematta ja kaikille on ok. Ihan älytön tilanne, huomaattekos?

Itelle suhde on tärkein, jos tyyppi on muuten ihana ja rakkautta tai kiinnostusta on niin en tommosen takia jättäis tutustumatta. Kyllä hyvä parisuhhde on rahaa tärkeämpi, ainakin itselleni. Oma avomies on paljon esim. Minun eteen tehnyt kun olen opiskellut ja hetken ollut työtön. Meillä oli silti omat rahat ja omat menot. Omiin harrastuksiin käytettiin omat rahat ja isommat hankinnat tehtiin niin että minä maksoin sen minkä kykenin ja mies loput tai sitten hän osti ja ko. Juttu oli hänen oma, jota minäkin sain käyttää kun yhdessä asutaan. Matkoista ja reissuista joustettiin niin että molemmilla oli varaa. Tai sitten minä säästin vähän enemmän. Ja kyllä mies myös useasti maksaa ruokia ravintolassa jne. Ja asumisesta hänen kanssaan maksan vain puolet vastikkeesta. Ikinä ei ole sanonut ettei olisi hänelle ok tai suhdetta yms rasittaisi tai että joutuu mun takia alentaa elintasoansa. Ja jos hän nyt sinne isommanbudjetin lomamatkalle ois halunnu sillon kun mulla ei ollu varaa, niin olisi voinut mennä yksinkin tai kavereiden kanssa.

En ymmärrä miksi muut naiset ette voisi näin tehä? Onko se mies joka ei teitä hemmottele rahalla niin kauhea ajatus? Ja se että nyt vaikka tilapäisesti oma elintaso laskisi?

Tekisin ihan tismalleen samanlaisia joustoja mieheni vuoksi jos hän jäis työttömäks ja mulla olis isommat tulot. Tai jos olisin sinkku ja tapaisin sellasen miehen kenessä on muuten kaikki kohdallaan muttei vain syystä tai toisesta saisi tai pääsisi töihin. Lusmuilijat jotka ei edes yritä on sit oma lukunsa.

En ole koskaan ollut parisuhteessa, jossa mies olisi hemmotellut minua rahalla tai maksanut minun kulujani (Lompakko-Lasselle tiedoksi, että öliset aivan turhaan jos minulle kommentoit, en vastaile sinulle). Minulla ei ollut aavistustakaan mieheni tuloista, veloista tai omaisuudesta, kun häneen ihastuin ja rakastuin. Vieläkään en tiedä, paljonko hän ansaitsee, mitä omistaa ja minkä verran on velkaa. Minä olen tarjonnut hänelle ulkomaanmatkan ja annan hänelle lounasseteleitä (hän on pk-yrittäjä), hankin yllätys-konserttilippuja yms. Ja hän tuo kukkia, suklaarasioita ja muita pikkuyllätyksiä. Talletamme yhteiselle tilille täsmälleen saman verran kuukausittain ja sieltä maksetaan yhteiset kulut.

Minua oikeasti oksettaa nuo jatkuvat vihjailut siitä, että (kaikkia) naisia pitäisi hemmotella rahalla. Valitkaa, miehet, kumppaneiksi sellaisia naisia, joilla on omat tulot ja jotka haluavat tasa-arvoa raha-asioissa. Valinta on ihan teidän omissa käsissänne. Jos otatte high maintenance naisen, niin sitten on turha valittaa siitä, että joutuu maksamaan naiselle matkoja ja koruja ja ties mitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellistä kitinää koko keskustelu. Kukaan ei tykkää elämäntapatyöttömistä, sen voinee kaikki tunnustaa. Tilapäinen työttömyys ei ole ongelma, mutta ongelmaksi se muodostuu kun tuloerot kasvavat liian suuriksi (liian pitkäksi aikaa), ja toinen joutuu maksumieheksi/naiseksi. Jokainen normaali ihminen pyrkii työllistymään, vaikka uudelleen kouluttautumisella jos ei muu auta. Mulle oli päivänselvää että uuden puolison valinnassa yksi määräävä tekijä oli naisen työelämä tai suunnitelma siitä, ei olisi tullut mieleenkään alkaa parisuhteen lompakoksi. M44.

Se, että sä olet tunteeton verenimijä, jota kiinnostaa naisessa vain raha, ei tarkoita, että kaikki miehet ovat sellaisia.

Valitan että pahoitit mielesi. En ole tunteeton verenimijä. Mistä minä sitä imisin? Minähän just sanoin että halusin kumppanin joka on samalla viivalla, minä maksan omani ja kumppani omansa. En ole kenenkään rahoja haluamassa, enkä kenekään toisen lakuja maksamassa. Ymmärrän sairastumiset jne, mutta päämäärätöntä kotona makaamista en.

Vaadit ahneuksissasi naiselta työssäkäyntiä tai vähintään työnhakua ja siten esineellistät naista ja lasket naisen arvon rahassa. Se ei jätä paljon tulkinnanvaraa.

Vaadin naiseltani myös puhdasta rikosrekisteriä, ongelmatonta suhdetta eksäänsä, lähes täysikasvuisia lapsia, järkevää taloudenhoitoa sekä terveellisiä elämäntapoja. Myös tatuoinnit ja kasvolävistykset oli lähes ehdoton turn-off, pikkusen tosin lipsuin tatuoinneista. Työelämä tai suunnitelma (esim. opiskelu) oli myös listalla, merkittävällä sijalla. Löysin huipputyypin, vaikka kuvittelin rimani olevan liian korkea, no eipä ollut, naisen mielestä ajatukseni oli ihan järkeviä.

Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys johtuvat siitä, että yhteiskunnassamme vallitsee korkea työttömyys, kaikille työikäisille ei riitä töitä. Työttömyys kertoo siis yhteiskunnastamme, ei yksilöstä.  

Monet henkilöt, jotka ovat saaneet olla pitkiä aikoja samoissa työpaikoissa, vaikuttavat olevan täysin tietämättömiä siitä, minkälaisessa yhteiskunnassa elämme. Heillä on joku oma kuplansa, jossa kaikki vastoinkäymiset luetaan täysin yksilön omaksi syyksi. 

Vierailija kirjoitti:

Minua oikeasti oksettaa nuo jatkuvat vihjailut siitä, että (kaikkia) naisia pitäisi hemmotella rahalla.

Naiset vaativat lähes järjestäänsä mieheltä rahan tienaamista tai sitten paljon varallisuutta, joten vihjailuissa naisten maksullisuudesta ei ole mitään yllättävää tai ihmeellistä.

Vierailija kirjoitti:

Jos voittaisin lotossa niin menisin kymmenille treffeille ja kertoisin että omaisuutta ei ole ja tuskin saan koskaan enää töitä, ja kun toinen osapuoli alkaisi naama näkkärillä tehdä lähtöä niin näyttäisin pankkitiliäni ja nauraisin kolme tuntia toisen "oli tosi kivaa, nähtäskö jo huomenna" - matelulle.

Ja olisit varmasti ihan hirveä mies kun teit tällaisen pilan ahneelle naiselle etkä antaisi uutta mahdollisuutta kun taloudellisen tilanteen muuttuminen käänsi naisen pään.