Olen yrittänyt rajoittaa someaikaa, mutta jäljellä on tyhjyys. Muita?
Iphonella on mahdollisuus tarkastella omaa ruutuaikaa ja sovelluksien käyttöä. Olen järkyttynyt, että selaan keskimäärin useita tunteja päivässä somea tai nettiselainta! Lähinnä käytän facebookia, YouTubea, Instagramia ja selaimen kautta luen iltapäivälehtiä tai tätä palstaa.
Päätin tossa viikko sitten, että nyt riittää. Instaa voin selata muutamasti päivässä, palstailua ei mielellään ollenkaan (täällä silti ollaan) ja tubea ei tarvii koko ajan töllöttää. Päätös tuntui hyvälle, koska aikaa ajattelin käyttäväni kaikkeen muuhun ja ”oikean elämän elämiseen”.
Olen yrittänyt vähentää, mutta olen todella ahdistunut. En keksi muka mitään tekemistä. Menen töihin ja tulen kotiin. Olen koittanut neuloa, käydä kävelyllä, lukea kirjaa, hemmotella itseäni ihokuorinnoilla, joogata.. En pysty keskittymään mihinkään! Kirjan lukeminen on todella hankalaa ja se ei tunnu miltään.
Huomaan koko ajan miettiväni somea. En oikeastaan tiedä miksi, esim.fb:stä ne jutut löytyy kyllä huomennakin. Ainut mistä voisi oikeasti jäädä paitsi on instastoryt, mutta nekin pysyvät 24h eli kerran päivässä pitäisi riittää tuon selailu jos nyt kaiken haluaa nähdä.
Alun perin ajattelin tämän rajoittamisen siksi, että huomasin illalla lähes pakonomaisesti selaavani esim. Instagramia. Miksi minua edes kiinnostaa tubettajat, en edes tunne heitä? Miksi luen tätä palstaa kun ei tästä hyvälle mielelle tulee, suurimmaksi osaksi pelkkää pskaa tämäkin täynnä?
Onko muilla yrityksiä vähentää somettamista ja tullut ongelmia? Tää on oikeastaan ihan älyttömän surullista :(. Olen 30v, työssäkäyvä ja parisuhteessa. Mun elämän sisältö vaikuttais aika pitkälle olevan tuntemattomien ihmisten videoiden/kuvien katselu ja vauvapalstailu. Tätä teen mitä ilmeisemmin yhteensä TUNTEJA PÄIVÄSSÄ. Mun koko elämä tuntuu nyt jäävän elämättä! Mutta en oikein osaa tehdä mitään jos en istu puhelin kädessä.
Kommentit (67)
Samoja tuntemuksia. Keskittymiskyky on nykyään olematon: en kykene lukemaan kirjaa tai keskittymään opiskeluun. Kiire ja jaksamattomuuden tunteet ovat koko ajan läsnä, kun koneella/puhelimella lojuminen vie ajan ja energian, Ahdistaa. En halua elämäni olevan tällaista.
Se kestää jonkun aikaa, että riippuvuus lakkaa ja tilalle tulee elämä. Voithan vähentää asteittain? Vähennä vaikka joka päivä vähäsen ja määritä itse aika mihin pyrit. Hienoa on jo se, että olet ymmärtänyt ja myönnät ongelman.
Tiedätte itsekin, että teiltä puuttuu elämästä jokin jota etsitte somesta. Kun elät täysipainoista elämää, et somea tarvitse. Itse roikun somessa arkisin, koska arki on tylsää. Viikonloppuisin en edes muista koko somea. On muutakin tekemistä.
Sama vika Rahikaisella... minun elämäntilanteeni on hirveä. Olen sairaslomalla, kohtalaisen osan päivästä makaan, kun en kivuiltani jaksa muuta. Parempina hetkinä palstailen täällä. Kirjoitan niin pitkiä kommentteja, ettei niitä kukaan jaksa lukea.
Jos tämä elämäntilanne joskus muuttuu, niin kyllä lähtökohta palstailun ja somettamisen vähentämiselle on pätevän vaihtoehdon läsnäolo. Jos yritän sulkea koneen, enkä juuri sillä hetkellä koe kuvotusta tai voimakasta kipua, tuijotan hetken ikkunasta - ja palaan tänne palstalle. En enää edes osallistu chatteihin, koska ajaudun aina kränäväleihin periaatteessa ihan fiksujen ihmisten kanssa... tai no... ehkä tuossa pitää pistää paino sanalle "periaatteessa". Ja ääliöitähän täälläkin monet ovat. Asiat osataan nähdä vain yhdeltä kannalta ja ihmisten murheet kuitataan patenttiratkaisulla, vaikka juuri olisi kirjoitettu, miksi patenttiratkaisu ei toimi.
Kyllä. Itse paikkaan somella yksinäisyyttä. Olen ollut yh jo vuosia, ja kaipaan aikuista juttukaveria. Myös kaverit ovat siellä puhelimessa eli whatsapissa. Ilman lasta olisin varmaan 24/7 luurissa kiinni.
Siis miten teillä ylipäätään on luppoaikaa noin kamalasti? Mä surffaan lähinnä työaikana (kuten nyt) kun on lounas- tai kahvitauko. Kotona ei ehdi. Pitää käydä kaupassa, tehdä ruuat, pestä pyykit, tehdä pihahommat, hoitaa kaikkia käytännön asioita kuten lasten henkilöllisyystodistuksia, koulujuttuja, vanhempainyhdistykset ja vaikka mitä. Ja lenkittää koirat. Ja kaikkea loputtomasti. Ehdin avata netin joskus puoli kymmenen aikaan illalla, jolloin jo nukahdan.
Onko se sen kummempaa elämää kudot tai tuijotat somea? Kanattaa tehdä se kumpi tuntuu kivemmalta. Tuskin me tavalliset av-mammat mitään urotöitä oltais tekemässä muutenkaan että elämä jäis sen puolin jotenkin "elämättä". Tätä tää on taviksen arki.
Olen myös paljon (liikaa) Somessa, mut mulla on täällä ihan ”järkevääkin” tekemistä. Olen mukana monessa yhdistyksessä ja teen muuta hyväntekeväisyyttä ja monet asiat mitä sometan liittyy työhön näissä tehtävissä. Se tuo hyvää mieltä ja onnistumisen iloa sekä tietenkin ilon siitä, että on jotain annettavaa. Eikä tarvi vaan selata YouTubea ;).
Suosittelen siis jotain harrastusta tai yhdistystoimintaa sinua kiinnostavassa paikassa tai alalla. Eipä ole enää vapaa-ajan ongelmia ja toisaalta hyvin sitä ehtii muun elämän ohella näitä harrastaa kun ajat on joustavia, voi vaikka illalla tai työmatkalla naputella viestejä. Kolme lasta on mullakin ja suurimpaan osaan toiminnasta lapset on tervetulleita.
Jatka vaan kirjallisuuden lukemista.
Kaikki televisiot sun muut pois päältä ja keskityt lukemaan kirjaa.
Kännykänkin voi viedä toiseen huoneeseen silloin kun lukee.
Turhat häiriötekijät pois.
Samaa mieltä kuin4. Vieroitusoireita, joita et ap käynyt loppuun. Hellittää kyllä.
Se voi helpottaa, jos korvaat osan ainakin ensi alkuun aidoilla tapaamisilla tai puhelinkeskusteluilla tai live-tapahtumissa käymisillä, koska se koukutus liittyy nimenomaan toisiin ihmisiin.
Minulla ei ole ongelmana varsinaisesti some, mutta tuntuu, että suurin osa vapaa-ajasta menee päätteiden ääressä. Etsin reseptejä, käsityöideoita, jumppavideoita ja matkakohteita netistä. Lasten kanssa katsomme telkkaria ja netflixiä. Suuri osa hoidettavista asioista tapahtuu netissä, samoin yhteydenpito. Opiskelu tapahtuu myös koneen ääressä Jos olen yksin kotona, saatan helposti istua päivätolkulla koneen ääressä. Kuitenkaan en roiku somessa, mutta muilla sivustoilla kyllä menee aikaa.
Kuulostaahan se järkyttävältä, mutta toisaalta, enpä minä mitään järkevää muutenkaan tekisi. Lukisin kirjaa tai ratkoisin sudokuja tai mässäilisin tai shoppailisin.
Mä olen kokenut lähes kroonista päänsärkyä ja niskavaivoja somen/älypuhelimien vuoksi. Teen töitä koneella eli näyttöä tulee tuijotettua. Siksi ois hyvä vähentää ruutuaikaa. Mitä tulee ihan someen niin harvoin koen oloa mielekkääksi. Yleensä tunteet ovat negatiivisia, olen mm.kateellinen monellekin ihmisille.
Joku ihmetteli miten on aikaa sometella. Mulla ei lapsia, ei lemmikkiä.. Kauppaan, siivoukseen yms ei kauaa aikaa mene. Harrastuksia ei juuri ole kroonisen sairauden vuoksi.
Ap
En usko että johtuu somesta, vaan täytit tyhjyyden ennen somea vain jollain muulla. Esim itse lukemisella tai ripustautumalla kavereihin. Ei ole sen parempi välttämättä, masennuin sairaalatasoisesti ennen someja vaikka harrastin liikuntaa ja söin terveellisesti ja luin niitä kirjoja kaikki vapaa-ajat. Yksi masennuksen ja ahdistuksen oire voi olla yltiösosiaalisuuskin, ja jos ei ole livenä jatkuvaa seuraa niin täällä on..
Vierailija kirjoitti:
Onko se sen kummempaa elämää kudot tai tuijotat somea? Kanattaa tehdä se kumpi tuntuu kivemmalta. Tuskin me tavalliset av-mammat mitään urotöitä oltais tekemässä muutenkaan että elämä jäis sen puolin jotenkin "elämättä". Tätä tää on taviksen arki.
Kyllä mä huomattavasti mieluummin neulon. Ihanaa nähdä neuleen valmistumisen ja paljon rentouttavampaa puuhaa.
AP, siinä menee aikansa. Millaista kirjaa olet yrittänyt lukea? Kirjan pitää olla riittävän mielenkiintoinen ja lukujen lyhyitä. Itse pidin Dan Brownin kirjasta Alku. Luvut on korkeintaan viisi sivua pitkiä. Tai yritä lukea aluksi lehtiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se sen kummempaa elämää kudot tai tuijotat somea? Kanattaa tehdä se kumpi tuntuu kivemmalta. Tuskin me tavalliset av-mammat mitään urotöitä oltais tekemässä muutenkaan että elämä jäis sen puolin jotenkin "elämättä". Tätä tää on taviksen arki.
Kyllä mä huomattavasti mieluummin neulon. Ihanaa nähdä neuleen valmistumisen ja paljon rentouttavampaa puuhaa.
AP, siinä menee aikansa. Millaista kirjaa olet yrittänyt lukea? Kirjan pitää olla riittävän mielenkiintoinen ja lukujen lyhyitä. Itse pidin Dan Brownin kirjasta Alku. Luvut on korkeintaan viisi sivua pitkiä. Tai yritä lukea aluksi lehtiä.
Niin sinä mutta kun ap kaipaa niitten kudinten äärestä someen niin neulo sinä ja ap pyörii somessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se sen kummempaa elämää kudot tai tuijotat somea? Kanattaa tehdä se kumpi tuntuu kivemmalta. Tuskin me tavalliset av-mammat mitään urotöitä oltais tekemässä muutenkaan että elämä jäis sen puolin jotenkin "elämättä". Tätä tää on taviksen arki.
Kyllä mä huomattavasti mieluummin neulon. Ihanaa nähdä neuleen valmistumisen ja paljon rentouttavampaa puuhaa.
AP, siinä menee aikansa. Millaista kirjaa olet yrittänyt lukea? Kirjan pitää olla riittävän mielenkiintoinen ja lukujen lyhyitä. Itse pidin Dan Brownin kirjasta Alku. Luvut on korkeintaan viisi sivua pitkiä. Tai yritä lukea aluksi lehtiä.
Niin sinä mutta kun ap kaipaa niitten kudinten äärestä someen niin neulo sinä ja ap pyörii somessa.
No nyt AP kuitenkin kaipasi jotain muuta kuin somea.
Vierailija kirjoitti:
Se kestää jonkun aikaa, että riippuvuus lakkaa ja tilalle tulee elämä. Voithan vähentää asteittain? Vähennä vaikka joka päivä vähäsen ja määritä itse aika mihin pyrit. Hienoa on jo se, että olet ymmärtänyt ja myönnät ongelman.
Hyvä☺
Mitä Ap, ja muut instaa käyttävät sieltä katsovat? Julkkiksiako? En itse käytä.
Mitä tulee addiktioon, toiminnan voisi korvata toisella? Jos someaddiktio nielaisee elämän, kannattaa tehdä muita juttuja eikä yksinomaan pidättäytyä addiktion aiheuttajasta. Hetken kestää se tyhjyys.
Antaisin mitä vaan jos terveyteni palaisi ja pääsisin punkan pohjalta.
Itseäni myös hävettää tää ihan kauheesti. Koko ajan on muka kiire ja aikaa ei ole, taitaa kuitenkin upota someiluun se aika.