Lue keskustelun säännöt.
Miten sujuu 6-luokkalaisesi ruotsin opiskelu?
24.10.2018 |
Oma kuutoseni vihaa ruotsia, koska tunneilla ei tehdä mitään. Lukukausi on jo puolivälissä ja ruotsin tunnilla on opittu vain tervehdys ja numerot 1-20. Edetään siis etanan vauhtia.
Jo esikoinen valitteli ruotsin opiskelun liioitellun hidasta vauhtia ja nyt tahtia on entisestään hidastettu. Kolmen vuoden opinnot on levitetty neljään vuoteen. Mitä järkeä tässä on???
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki alan asiantuntijat sanoivat, että aikaistamisessa ei ole mitään järkeä. Silti RKP:n vaatimuksesta muutos runnottiin läpi. Nyt sitten yllättäen huomataan juuri ne samat ongelmat, joista silloin varoiteltiin.
Jännää. Itse muistan opiskeluajalta (kieliala) sen, että kielenoppimisen herkkyyskausi päättyy murrosikään, joka tietenkin minun mielestäni tarkoittaa sitä, että kieliä kannattaa opettelemaan ennen seiskaluokkaa. Juttelin juuri erään tämän vuoden abin kanssa, ja hän mietti ihan spontaanisti samaa: miksi ruotsia ei aloitettu jo alakoulussa, kun se tulee niin huonoon saumaan siinä yläkoulun alkaessa.
Olet väärässä. Käytännössä mitään eroa "herkkyydessä" ei ole 6. ja 7. luokan välillä. Tarkoitus oli vain se, että mitä pienempi lapsi sitä helpompi hänet on aivopestä uskomaan satuihin keinotekoisen kaksikielisyyden rikkaudesta.
Eikö ole jännä, että Suomessa RKP toimii kasvatustieteen ylimpänä auktoritettiinä silloin, kun kyse on kielten oppimisesta?
Jaa, no meistä minä olen se, joka on opiskellut kielitiedettä, joten en koe olevani väärässä, vaikka sinä niin sanotkin. Minun mielestäni kuudennen ja seitsemännen luokan välillä on iso ero, mutta toki se ruotsi voisi alkaa vaikka viidennellä, kuten se on ennenkin alkanut valinnaisena.
Minä olen kielten opettaja, eikä siinä ole eroa. Sen sijaan murrosikä saattaa olla pahimmoillaan jo seiskalla, mikä kyllä vaikuttaa oppimiseen.
T. Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset on opiskelleet englantia, ranskaa, kiinaa ja koreaa, mutta heistä ruotsi on paras.😂 Vaikka oppikirjat on ikivanhat jne.
He opiskelee sitä nyt kotona ihan itsekseen minun kanssani.
Älä puhu omista kersoistasi. Kukaan ei ole kiinnostunut heistä. Täällä puhutaan eri asiasta kuin sinun kersat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki alan asiantuntijat sanoivat, että aikaistamisessa ei ole mitään järkeä. Silti RKP:n vaatimuksesta muutos runnottiin läpi. Nyt sitten yllättäen huomataan juuri ne samat ongelmat, joista silloin varoiteltiin.
Jännää. Itse muistan opiskeluajalta (kieliala) sen, että kielenoppimisen herkkyyskausi päättyy murrosikään, joka tietenkin minun mielestäni tarkoittaa sitä, että kieliä kannattaa opettelemaan ennen seiskaluokkaa. Juttelin juuri erään tämän vuoden abin kanssa, ja hän mietti ihan spontaanisti samaa: miksi ruotsia ei aloitettu jo alakoulussa, kun se tulee niin huonoon saumaan siinä yläkoulun alkaessa.
Kerro yksikin syy miksi pakkoruotsia pitäisi opiskella yhtään, jos voi opiskella jotain sivistyskieltä sen tilalla?
Ruotsin kielen oppimäärä peruskoulussa on niin heppoinen, että aikuinen oppii sen halutessaan ja tarvitessaan viimeistään puolessa vuodessa. Noin neljäsosalle peruskoululaisista jo yksi pakollinen vieras kieli tuottaa vaikeuksia, ja kaksi on käytännössä mahdottomuus ja pelkkää ajanhukkaa. Siksi ruotsin kielen tulisi ehdottomasti olla valinnainen. Kaksi pakollista vierasta kieltä on pois muista perusopetuksen resursseista.
Miksi ruotsi on pakollinen? Saksan tai espanjan opettelusta paljon enemmän hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanakokeesta tuli 4."pakotin"lukemaan,koska 6-piti saada ettei tarvi enää uusia. 6,5 tuli. Olen iloinen.
Vierailija kirjoitti:
Olen korkeakoulussa ja meillä kaikki ottaa ruotsin kielen pelkkänä vitsinä.
Ruotsin kieli on vitsi paitsi se ei naurata.
Vielä 200 vuotta Ruotsista erkaantumisen jälkeenkin, meillä on haittanamme pakkoruotsi, kaksikielisyys, virkamiesruotsi, erilliset koulut, erilliset siirtolapuutarhat, erilliset terveysasemat, erilliset korttelit, erilliset varuskunnat, segregaatio ylipäätään ja ylisuuret ruotsinkieliset kiintiöt koulutukseen ym.
Vähemmistökieli joka pakotetaan enemmistölle, koska se ei kuulu sen identiteettiin, ei tee Suomesta 2-kielistä. Ruotsin kieli nimenomaan erottaa suomenkieliset ruotsinkielisistä, koska olemme yksikielisiä.
Historia ei takaa kaksikielisyyden asemaa millään tavalla, koska ruotsi ollut maahanmuuttajakieli Suomessa ja kaksikielisyys on pikemminkin ollut menneisyydessä tehty virhe. On jo aika korjata virhe ja poistaa kaksikielisyys.
Historialla ei voi yleensäkään perustella mitään, ja historiaan vetoaminen on tunnettu argumenttivirhe. Jos historialla voisi jotain perustella, niin naisilta voisi ottaa äänioikeuden pois. Historialla perusteleminen on kuin astuisi kaksi askelta taaksepäin kehityksessä. Jos historialla voisi jotain perustella, niin ihmiskunta olisi jäänyt kivikaudelle. Historialla perusteleminen mahdollistaa entisten tyhmyyksien kierrättämisen uudestaan ja uudestaan, eikä edistys pääsisi vaikuttamaan toivotulla tavalla.
Kieli jota puhutaan vain rannikolla 5% vähemmistön joukossa, voi olla paikallinen kieli siellä missä sen puhujia on yli 25%, mutta ei voi olla koko maan virallinen kieli. Ihmeellistä on kuitenkin se, että ruotsin kieli on ainoa koko Suomessa virallinen kieli, ja suomen kieli on vain paikallinen kieli, vaikka suomea puhutaan koko maassa.
Meillä on siis ainoana virallisena kielenä alloktoninen muualta tullut ruotsin kieli, vaikka sitä ei puhuta sisämaassa, ja suomen kielellä ei ole edes paikkalliskielen asemaa Ahvenanmaalla, vaikka siellä on 5% suomenkielisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä kirja lapsillanne on oikein käytössä, jos noin hitaasti edetään. Meidän kutosella on käytössä På gång 1 ja kyllä siinä on jo ihan muutakin tekstiä, kuin pari numeroa ja jag heter...
Esimerkkinä kolmoskappaleen tekstistä osa: Johan Ludvig gifter sig med Fredrika Tengström år 1831. De är småkusiner. Familjen bor i Helsingfors. De flyttar till Borgå år 1837 när Johan får jobb i en skola.
Mielestäni ihan riittävän haastavalla tasolla, kun opiskelua on takana vasta pari kuukautta.
Lapsemme rakastaa oppia ruotsia, hänellä on myös A -kielenä venäjä ja sitten toki myös englanti. Neljäs olisi ehkä jo liikaa, seiskalla sitten lisää. :)
Meidänkin kutosella on käytössä tuo På gång. Ongelma on siinä, että ovat päässeet vasta kappaleeseen 1! Vika taitaa olla siis opettajassa, joka on kyllä ihan ruotsin opettaja (kyseessä yhtenäiskoulu).
Olen jo kuudettakymmenettä käyvä naisihminen. Olen ihmetellyt itsekkin tätä ruotsin opiskelua. Minulla oli kolmantena kielenä saksa ja sitä olen tarvinnut paljonkin elämässäni. Suomenruotsia en ole tarvinnut kertaakaan, koska ei sitä oikein ruotsalaisetkaan ymmärrä. Englannilla olen ruotsalaisten kanssa käynyt työasiat lävitse.
Tuskinpa nykyään tilanne on toisin työelämässä, kuin silloinkaan. Muita kieliä tarvitsee huomattavasti enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Surkeasti ihan niin kuin haluankin. Me vihataan koko perhe pakkoruotsia.
Ja ilmeisesti tuo asenne on hyvin välitetty myös jälkeläisille. Ikävä kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on helppo, looginen kieli. Avaa monia ovia. Esim. taitaa olla tulevaisuudessakin todennäköisempää, että nuori lähtee opiskelemaan/töihin Ruotsiin, kuin vaikkapa toiseen naapurimaahan, Venäjälle.
Lisäksi nämä pakkoruotsin vastustajat unohtavat tärkeän pointin: moniin työpaikkoihin esim. valtion virkoihin on vaatimuksena ruotsin (edes välttävä) osaaminen.
Pakkoruotsin poistuessa moni ei valitsisi ruotsia. Tällä valinnalla luovuttavat työpaikat suoraan ruotsia syliin.
Miksiköhän kukaan ei kysynyt ruotsinosaamisestani kun alotin työt valtiolla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap tarkoitat ruotsin kielen opiskelulla varmaankin siirtomaaisännän pakkokieltä?
Vierailija kirjoitti:
Ruotsin kielen oppimäärä peruskoulussa on niin heppoinen, että aikuinen oppii sen halutessaan ja tarvitessaan viimeistään puolessa vuodessa. Noin neljäsosalle peruskoululaisista jo yksi pakollinen vieras kieli tuottaa vaikeuksia, ja kaksi on käytännössä mahdottomuus ja pelkkää ajanhukkaa. Siksi ruotsin kielen tulisi ehdottomasti olla valinnainen. Kaksi pakollista vierasta kieltä on pois muista perusopetuksen resursseista.
Se onkin jännä miten jokaisen muun aineen kanssa levitellään käsiä ja sanotaan että ei ole varaa siihen sun tähän, mutta ruotsin kanssa rahat kaivetaan vaikka kiven kolosta jotta saadaan aikaistettua aloittamista vuodella ja hankittua ruotsinopettajia ala-asteille. Ruotsalaiset isoherrat elävät ja voivat hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on helppo, looginen kieli. Avaa monia ovia. Esim. taitaa olla tulevaisuudessakin todennäköisempää, että nuori lähtee opiskelemaan/töihin Ruotsiin, kuin vaikkapa toiseen naapurimaahan, Venäjälle.
Lisäksi nämä pakkoruotsin vastustajat unohtavat tärkeän pointin: moniin työpaikkoihin esim. valtion virkoihin on vaatimuksena ruotsin (edes välttävä) osaaminen.
Pakkoruotsin poistuessa moni ei valitsisi ruotsia. Tällä valinnalla luovuttavat työpaikat suoraan ruotsia syliin.
Olet oikeassa pakkoruotsin poistuessa kukaan ei valitsisi turhaa kieltä.
Puhut myös asiaa että virkamiesruotsi on vain jatkumo ruotsin kielellä syrjimisestä suomalaisia maassa jossa ruotsin kielellä on vain lain muodostama tarve.
Eihän kielitiede edes varsinaisesti käsittele oppimista, vaan kieliä. Itse olen opiskellut psykologiaa.