Lue keskustelun säännöt.
Miten sujuu 6-luokkalaisesi ruotsin opiskelu?
24.10.2018 |
Oma kuutoseni vihaa ruotsia, koska tunneilla ei tehdä mitään. Lukukausi on jo puolivälissä ja ruotsin tunnilla on opittu vain tervehdys ja numerot 1-20. Edetään siis etanan vauhtia.
Jo esikoinen valitteli ruotsin opiskelun liioitellun hidasta vauhtia ja nyt tahtia on entisestään hidastettu. Kolmen vuoden opinnot on levitetty neljään vuoteen. Mitä järkeä tässä on???
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki alan asiantuntijat sanoivat, että aikaistamisessa ei ole mitään järkeä. Silti RKP:n vaatimuksesta muutos runnottiin läpi. Nyt sitten yllättäen huomataan juuri ne samat ongelmat, joista silloin varoiteltiin.
Uusi ongelma kaiken entisen lisäksi on se että lapset eivät ota muita kieliä koska kolme kieltä on liikaa peruskoululaisille.
Tuo ei pidä paikkaansa. Meillä saa aloittaa neljännen kielen valinnaisena kuudennella luokalla. Tätä odotetaan jo innokkaana.
Älä puhu omista kersoistasi . Kukaan ei ole kiinnostunut sinun kersoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos pakkoruotsi poistettaisiin, työnhaussa ruotsia hyvin hallitsevat (=Suomenruotsalaiset) olisivat entistä paremmassa asemassa työnhaussa. Sitten alkaisi valitus eriarvoisuudesta ja siitä ettei yhteiskunta anna kaikille samoja mahdollisuuksia.
Totta, pakkoruotsin jälkeen ruotsia voisi halukkaat silti lukea vapaaehtoisesti, mutta eipä nytkään näytä kaikki hyödyntävän yhteiskunnan tarjoamia tasavertaisia mahdollisuuksia esimerkiksi opiskeluun. Ja taas valitetaan kun osalla on helpompaa omien tai vanhempien taustojen takia.
Pitämällä ruotsi pakollisena kielenä tarjotaan edes vähän jelppiä niille, jotka eivät ruotsia muuten ehkä ymmärtäisi haluta lukea.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on helppo, looginen kieli. Avaa monia ovia. Esim. taitaa olla tulevaisuudessakin todennäköisempää, että nuori lähtee opiskelemaan/töihin Ruotsiin, kuin vaikkapa toiseen naapurimaahan, Venäjälle.
Lisäksi nämä pakkoruotsin vastustajat unohtavat tärkeän pointin: moniin työpaikkoihin esim. valtion virkoihin on vaatimuksena ruotsin (edes välttävä) osaaminen.
Pakkoruotsin poistuessa moni ei valitsisi ruotsia. Tällä valinnalla luovuttavat työpaikat suoraan ruotsia syliin.
Älä puhu paskaa. Ruotsin kielellä on vain lain tarve tukenaan. Sitä ei oikeasti tarvita mutta suomalaisia on satoja vuosia syrjitty vaatimalla sitä koulussa ja viroissa vaikka sitä ei tarvita itse oikeasti. Sinä puhut nyt suomalaisten ja suomen kielen syrjinnästä ja yrität sillä perustella pakkoruotsia. Syrjintä ei toimi pakkoruotsi perusteluna!
Mikä kirja lapsillanne on oikein käytössä, jos noin hitaasti edetään. Meidän kutosella on käytössä På gång 1 ja kyllä siinä on jo ihan muutakin tekstiä, kuin pari numeroa ja jag heter...
Esimerkkinä kolmoskappaleen tekstistä osa: Johan Ludvig gifter sig med Fredrika Tengström år 1831. De är småkusiner. Familjen bor i Helsingfors. De flyttar till Borgå år 1837 när Johan får jobb i en skola.
Mielestäni ihan riittävän haastavalla tasolla, kun opiskelua on takana vasta pari kuukautta.
Lapsemme rakastaa oppia ruotsia, hänellä on myös A -kielenä venäjä ja sitten toki myös englanti. Neljäs olisi ehkä jo liikaa, seiskalla sitten lisää. :)
Vierailija kirjoitti:
Mikä kirja lapsillanne on oikein käytössä, jos noin hitaasti edetään. Meidän kutosella on käytössä På gång 1 ja kyllä siinä on jo ihan muutakin tekstiä, kuin pari numeroa ja jag heter...
Esimerkkinä kolmoskappaleen tekstistä osa: Johan Ludvig gifter sig med Fredrika Tengström år 1831. De är småkusiner. Familjen bor i Helsingfors. De flyttar till Borgå år 1837 när Johan får jobb i en skola.
Mielestäni ihan riittävän haastavalla tasolla, kun opiskelua on takana vasta pari kuukautta.
Lapsemme rakastaa oppia ruotsia, hänellä on myös A -kielenä venäjä ja sitten toki myös englanti. Neljäs olisi ehkä jo liikaa, seiskalla sitten lisää. :)
Teidän lapsi luopuu venäjän opiskelusta ennen lukiota neljäs kieli jää haaveeksi. Loppujen lopuksi teidän lapsi osaa huonoa suomennoksia ja englantia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä kirja lapsillanne on oikein käytössä, jos noin hitaasti edetään. Meidän kutosella on käytössä På gång 1 ja kyllä siinä on jo ihan muutakin tekstiä, kuin pari numeroa ja jag heter...
Esimerkkinä kolmoskappaleen tekstistä osa: Johan Ludvig gifter sig med Fredrika Tengström år 1831. De är småkusiner. Familjen bor i Helsingfors. De flyttar till Borgå år 1837 när Johan får jobb i en skola.
Mielestäni ihan riittävän haastavalla tasolla, kun opiskelua on takana vasta pari kuukautta.
Lapsemme rakastaa oppia ruotsia, hänellä on myös A -kielenä venäjä ja sitten toki myös englanti. Neljäs olisi ehkä jo liikaa, seiskalla sitten lisää. :)
Teidän lapsi luopuu venäjän opiskelusta ennen lukiota neljäs kieli jää haaveeksi. Loppujen lopuksi teidän lapsi osaa huonoa suomennoksia ja englantia.
Ihanan positiivinen olet :D Valitettavasti hänen nyt on vain se venäjä kahlattava, kun se sattuu A -kieli olemaan. Onneksi tähän saakka on ollut arvosanana 10, joten eiköhän tuo tulevaisuudessakin suju. Tällaisia ne kielipainotteiset koulut ovat. Hyvällä prosentilla tuolta Sykistä on noita kielitaitoisiakin tullut, että ehkäpä se joillekin tuo kieltenkin pänttääminen sopii. Itselleni ei kyllä koskaan sopinut ja nyt harmittaa.
Tämä ihan kannustimena kaikille, jotka miettii ylimääräisiä kieliä lapsilleen, ne kannattaa ehdottomasti ottaa! :)
Me aloitimme jo 3. luokalla. En ollut lainkaan kyllästynyt, kokoajan edettiin vauhdilla eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta taas ruotsissa edetään aika vauhdikkaasti. Ekassa kokeessa oli esim. kaikki lukusanat (1-1000), värit, tervehdykset ja kysymyssanat sekä näihin vastaukset, persoonapronominit, en/ett-sukuisia sanoja ja siihen min/mitt/mina -taivutukset kaikissa persoonamuodoissa, viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat, perhesanastoa, eläinsanastoa ja peruslauseita esim. minun äitipuolellani on kaksi tytärtä tai minun isäni on eronnut.
Pidin itse asiassa aika haastavana tuota alkua, varsinkin kun kokeeseen mennessä ei tehtäviä ole ehditty tehdä edes puolia eli työkirjassa on useita kymmeniä tehtäviä tekemättä eikä lapseni ole mikään superlahjakas kielissä - innokas kylläkin. Eikö näitä olisi kannattanut ennemminkin testata vaikka sanakokeilla ja varsinainen koe pitää vasta sitten, kun perussanastoa on harjoiteltu ahkerasti ja kunnolla?
Mutta selvästi tämäkin tahti tuskastuttaa näitä lahjakkaampia lapsia ainakin tämän palstan perusteella. Minä taas kannatan sitä, että perusasiat jankutetaan sinne selkäytimeen eikä yritetä vain kattaa niitä nopealla kokeella eli toisin sanoen lukusanoista sanakoe, kuukausista ja viikonpäivistä sanakoe jne ja kun näistä on päästy läpi, ollaan valmiita muodostamaan niitä lauseita ja taivuttamaan sanoja ja verbeja eri muodoissa. Matikassakin kertolaskukokeita pidetään niin kauan, että kaikki ovat päässeet läpi. Uuden kielen suhteen pitäisi mielestäni tehdä jotain samantyylistä. Perussanat niin kuin luvut, värit, viikonpäivät pitää olla pohjana, jotta kielessä voi edetä, joten ne, jotka oppivat nopeasti, voisivat edetä nopeammin ja hitaammin etenevien kanssa jankattaisiin enemmän perusasioita.
Vierailija kirjoitti:
Jos pakkoruotsi poistettaisiin, työnhaussa ruotsia hyvin hallitsevat (=Suomenruotsalaiset) olisivat entistä paremmassa asemassa työnhaussa. Sitten alkaisi valitus eriarvoisuudesta ja siitä ettei yhteiskunta anna kaikille samoja mahdollisuuksia.
Totta, pakkoruotsin jälkeen ruotsia voisi halukkaat silti lukea vapaaehtoisesti, mutta eipä nytkään näytä kaikki hyödyntävän yhteiskunnan tarjoamia tasavertaisia mahdollisuuksia esimerkiksi opiskeluun. Ja taas valitetaan kun osalla on helpompaa omien tai vanhempien taustojen takia.
Pitämällä ruotsi pakollisena kielenä tarjotaan edes vähän jelppiä niille, jotka eivät ruotsia muuten ehkä ymmärtäisi haluta lukea.
Sinä hyväksyt suomalaisten syrjinnän etkä edes huomaa sitä.
Kieli jolla on estetty suomen kielen kehittyminen ja jolla on lyöty suomalaista identiteettiä ei mitenkään voi olla tärkeä suomalaisuudelle. Päinvastoin, sitä pitää hylkiä koska sen haittoja pitää välttää. Vielä 200 vuotta Ruotsista erkaantumisen jälkeenkin, meillä on haittanamme pakkoruotsi, kaksikielisyys ja virkamiesruotsi, erilliset koulut, erilliset siirtolapuutarhat, erilliset korttelit ja erilliset terveysasemat ym.
Ruotsalaisuuden ruma historia
Suomalaisia kohtaan on käyty sotaa jatkuvasti vaikka emme sitä ole huomaavinaan. Suomen kieltä on lyöty aina ruotsin kielellä emmekä edes yritä puolustautua.
Pakkoruotsilla on ruma historiallinen tausta ja sivistystä haittaava tarkoitus. Ruotsinkieliset ovat historiallisesti määränneet mitä suomalainen saa oppia. Pakkoruotsi ei ole poikkeus tässä. Pakkoruotsilla yritetään pitää suomenkieliset toisen luokan kansalaisina.
Ruotsinkieliset tahot ovat aina vastustaneet suomalaisen kansanosan sivistyksen lisääntymistä. Mitä enemmän on alistettuja duunareita sitä enemmän etuja ja taloudellista hyötyä siitä riittää heille. Koulutettua kansaa on vaikeampi manipuloida eliitin tarpeiden mukaisesti.
Pakkoruotsi on suora jatkumo ruotsalaisuuden historian rumuudelle. Ruotsinkieliset tahot jarruttivat suomen kielen ottamista viralliseksi kieleksi ja opetuskieleksi kaikissa vaiheissa.
Ruotsinkieliset eivät rakenna enää piikkilankaesteitä suomenkielisten lasten koulujen ympärille mutta pakkoruotsilla he ovat rakentaneet sivistyksellisen piikkilankaesteen kaikille suomenkielisille.
Pieni lista ruotsalaisuuden rumasta historiasta.
Agricola joutui odottamaan 4 vuotta painolupaa että sai Uuden Testamentin painettua. Kesti sata vuotta että löytyi rahat Raamatun kääntämiseen kokonaisuudessaan.
Vuoteen 1860 asti onnistuivat ruotsinkieliset tahot estämään suomenkielisen kirjallisuuden painamisen, ja siten kirjallisuuden ja lukutaidon kehittymisen suomenkielisten joukossa.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kieliasetus_(1850)
Mikkeliin anottiin koulua suomenkielisille mutta saatiin ruotsinkielinen koulu v. 1873, vaikka alueella ei ollut tarvetta ruotsinkieliselle koululle, koska Mikkelissä oli jo ruotsinkielinen koulu.
Vuonna 1908 Espoossa suomenkielinen koulu saarrettiin piikkilangalla että lapset eivät pääsisi kouluun.
Helsingin yliopisto suomalaistettiin vasta hivenen ennen Talvisotaa 1937, vaikka suurin osa opiskelijoista oli ollut suomenkielisiä jo pitkään.
Nykyinen pakkoruotsi tuli peruskoulu-uudistuksessa yli neljäkymmentä vuotta sitten.
Rassenburgin (Raasepori) RKP sai aikaan pakkoruotsin aloittamisen jo ensimmäisellä luokalla kaikille suomalaisille lapsille vaikka suurin osa halusi englantia ensimmäiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki alan asiantuntijat sanoivat, että aikaistamisessa ei ole mitään järkeä. Silti RKP:n vaatimuksesta muutos runnottiin läpi. Nyt sitten yllättäen huomataan juuri ne samat ongelmat, joista silloin varoiteltiin.
Jännää. Itse muistan opiskeluajalta (kieliala) sen, että kielenoppimisen herkkyyskausi päättyy murrosikään, joka tietenkin minun mielestäni tarkoittaa sitä, että kieliä kannattaa opettelemaan ennen seiskaluokkaa. Juttelin juuri erään tämän vuoden abin kanssa, ja hän mietti ihan spontaanisti samaa: miksi ruotsia ei aloitettu jo alakoulussa, kun se tulee niin huonoon saumaan siinä yläkoulun alkaessa.
Mun lapset on opiskelleet englantia, ranskaa, kiinaa ja koreaa, mutta heistä ruotsi on paras.😂 Vaikka oppikirjat on ikivanhat jne.
He opiskelee sitä nyt kotona ihan itsekseen minun kanssani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi Ahvenanmaalla ei ole pakkosuomea? 😂😂😂😂😂😂😂 Ei stana
Olen korkeakoulussa ja meillä kaikki ottaa ruotsin kielen pelkkänä vitsinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
V*tuttaa opiskella ruotsia kun muutan ensi keväänä ulkomaille. En tee siellä mitään ruotsin kielellä!
N22
Äänestän persuja, että saadaan pakkoruotsi pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki alan asiantuntijat sanoivat, että aikaistamisessa ei ole mitään järkeä. Silti RKP:n vaatimuksesta muutos runnottiin läpi. Nyt sitten yllättäen huomataan juuri ne samat ongelmat, joista silloin varoiteltiin.
Uusi ongelma kaiken entisen lisäksi on se että lapset eivät ota muita kieliä koska kolme kieltä on liikaa peruskoululaisille.
Tuo ei pidä paikkaansa. Meillä saa aloittaa neljännen kielen valinnaisena kuudennella luokalla. Tätä odotetaan jo innokkaana.
Tottakai saa koettaa valita. Kannattaa vaan toivoa että tulee ryhmä mieleiseen kieleen. Esim. Lapsillani ero on ollut ihan dramaattinen. Ennen ruotsin aikaistusta tuli ryhmät espanjaan, ranskaan ja saksaan. Ruotsi oli tarjolla mutta sitä ei valinnut kukaan.
Kuopukseni on toka ikäluokka jolla ruotsi alkoi 6. luokalla ja A2 kieleen syntyi enää yksi saksan ryhmä. A2 kieltä ei haluta valita kun ruotsi alkaa jo 6. luokalla ja siksi ei tule ryhmiä eikä ne halukkaatkaan pääse oppimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki alan asiantuntijat sanoivat, että aikaistamisessa ei ole mitään järkeä. Silti RKP:n vaatimuksesta muutos runnottiin läpi. Nyt sitten yllättäen huomataan juuri ne samat ongelmat, joista silloin varoiteltiin.
Jännää. Itse muistan opiskeluajalta (kieliala) sen, että kielenoppimisen herkkyyskausi päättyy murrosikään, joka tietenkin minun mielestäni tarkoittaa sitä, että kieliä kannattaa opettelemaan ennen seiskaluokkaa. Juttelin juuri erään tämän vuoden abin kanssa, ja hän mietti ihan spontaanisti samaa: miksi ruotsia ei aloitettu jo alakoulussa, kun se tulee niin huonoon saumaan siinä yläkoulun alkaessa.
Olet väärässä. Käytännössä mitään eroa "herkkyydessä" ei ole 6. ja 7. luokan välillä. Tarkoitus oli vain se, että mitä pienempi lapsi sitä helpompi hänet on aivopestä uskomaan satuihin keinotekoisen kaksikielisyyden rikkaudesta.
Eikö ole jännä, että Suomessa RKP toimii kasvatustieteen ylimpänä auktoritettiinä silloin, kun kyse on kielten oppimisesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki alan asiantuntijat sanoivat, että aikaistamisessa ei ole mitään järkeä. Silti RKP:n vaatimuksesta muutos runnottiin läpi. Nyt sitten yllättäen huomataan juuri ne samat ongelmat, joista silloin varoiteltiin.
Jännää. Itse muistan opiskeluajalta (kieliala) sen, että kielenoppimisen herkkyyskausi päättyy murrosikään, joka tietenkin minun mielestäni tarkoittaa sitä, että kieliä kannattaa opettelemaan ennen seiskaluokkaa. Juttelin juuri erään tämän vuoden abin kanssa, ja hän mietti ihan spontaanisti samaa: miksi ruotsia ei aloitettu jo alakoulussa, kun se tulee niin huonoon saumaan siinä yläkoulun alkaessa.
Olet väärässä. Käytännössä mitään eroa "herkkyydessä" ei ole 6. ja 7. luokan välillä. Tarkoitus oli vain se, että mitä pienempi lapsi sitä helpompi hänet on aivopestä uskomaan satuihin keinotekoisen kaksikielisyyden rikkaudesta.
Eikö ole jännä, että Suomessa RKP toimii kasvatustieteen ylimpänä auktoritettiinä silloin, kun kyse on kielten oppimisesta?
Jaa, no meistä minä olen se, joka on opiskellut kielitiedettä, joten en koe olevani väärässä, vaikka sinä niin sanotkin. Minun mielestäni kuudennen ja seitsemännen luokan välillä on iso ero, mutta toki se ruotsi voisi alkaa vaikka viidennellä, kuten se on ennenkin alkanut valinnaisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki alan asiantuntijat sanoivat, että aikaistamisessa ei ole mitään järkeä. Silti RKP:n vaatimuksesta muutos runnottiin läpi. Nyt sitten yllättäen huomataan juuri ne samat ongelmat, joista silloin varoiteltiin.
Jännää. Itse muistan opiskeluajalta (kieliala) sen, että kielenoppimisen herkkyyskausi päättyy murrosikään, joka tietenkin minun mielestäni tarkoittaa sitä, että kieliä kannattaa opettelemaan ennen seiskaluokkaa. Juttelin juuri erään tämän vuoden abin kanssa, ja hän mietti ihan spontaanisti samaa: miksi ruotsia ei aloitettu jo alakoulussa, kun se tulee niin huonoon saumaan siinä yläkoulun alkaessa.
Olet väärässä. Käytännössä mitään eroa "herkkyydessä" ei ole 6. ja 7. luokan välillä. Tarkoitus oli vain se, että mitä pienempi lapsi sitä helpompi hänet on aivopestä uskomaan satuihin keinotekoisen kaksikielisyyden rikkaudesta.
Eikö ole jännä, että Suomessa RKP toimii kasvatustieteen ylimpänä auktoritettiinä silloin, kun kyse on kielten oppimisesta?
Jaa, no meistä minä olen se, joka on opiskellut kielitiedettä, joten en koe olevani väärässä, vaikka sinä niin sanotkin. Minun mielestäni kuudennen ja seitsemännen luokan välillä on iso ero, mutta toki se ruotsi voisi alkaa vaikka viidennellä, kuten se on ennenkin alkanut valinnaisena.
Kyse ei ole mistään herkkyydestä vaan siitä, että ala-asteen ja yläasteen välillä koetaan olevan iso psykologinen ero: ala-asteella ollaan lapsia ja tehdään kiltisti mitä opettajaa käskee. Yläasteella jo kapinoidaan auktoriteettejä vatsaan.
Eikö ole jännä, että mitään ongelmaa ei ole ollut valinnaisten kielten oppimisessa, vaikka ne on aloitettu vasta 8. luokalla? Jostain syystä ongelmia tuli vain pakkoruotsin kanssa 7. luokalla. Kyse ei olekaan mistään yleisestä kielen oppimiseen liittyvästä asiasta, vaan siitä, että poliittista pakkoainetta ei haluta opiskella.
Kiitos kysymästä, oikein hvyin sujuu.
Onneksi ei ole mitään erityishieno-osaajaekstraohjelmaa, vaan ihan "Jag heter Minna." -osastoa.
Jos teillä on erityisen hienosti kieliä osaavat lapset, kouluttakaa heitä itse, koska varmaati olette itsekin kahdeksan L:ää kielissä suorittaneet.