Tuttu nelikymppinen nainen sano mulle että ”kyllä sunkin kannattas hankkia ajokortti jos vaikka sun puolisolle käy jotain eikä hän pysty ajamaan autoa”

Vierailija kirjoitti:

Auton omistaminen ja ajokortin suorittaminen ovat kaksi eri asiaa.

Se, että on ajokortti taskussa oikeuttaa vaikkapa vuokraamaan auton määräajaksi, jos sellaiseen on tarvetta. Tai pystyy tosiaan jossain hätätilanteessa olemaan kuskina. Sen hädän nyt ei tarvitse olla kovinkaan iso.

Itse en osaisi kuvitellakaan enää, ettenkö olisi oikeutettu kuljettamaan henkilöautoa. Pyörällä ja julkisilla pääsee, mutta että pitäisi olla ukko (tai joku muu ajokortillinen) taloudessa että pääsee pari kertaa kuussa kauppaan!

Jäisi aika moni sienireissukin tekemättä, jos pitäisi julkisilla niille parhaille paikoille kurvailla.

Onko sulla monikin sienipaikka yli 20 km päässä? 20 km suuntaansa ajaa pyörällä alle tunnissa. Jos nyt ei aivan rapakunnossa ole.

Jännä juttu miten ihmiset pärjäsi hienosti ilman autoa vielä 70-luvulla, vaikka huomattavasti isompi osa väestöstä asui periferiassa eikä se julkinen liikenne niin kummoista ollut silloinkaan. Eikä vielä 80-luvulla todellakaan ollut kahta autoa per perhe ja lapset saatiin silti vietyä hammaslääkäriin ja neuvolaan ja hätätilanteistakin selvittiin.

Vierailija kirjoitti:

Muutamalla tuttavalla on tilanne se, etteivät aja autoa ja aina on sitten hankalaa, jos jonnekin pitäisi päästä. Monisairaalle äidilleni aiheuttaa valtavaa ahdistusta se, että isäni ei aina pysty kuskaamaan häntä sairaalakäynneille (joita on useita kuukaudessa) ja  äitini ei ymmärrä sitä, että vaikka minä teen etätöitä, niin en voi hypätä ympäri kaupunkia koko ajan hänen sairaalamenojensa takia. Tai no voin, mutta se pidentää työpäivääni lopusta ja oishan se kiva ettei lasten tarvitsisi ihan viiteen asti tarhassa olla.

Jos äidilläni olisi ajokortti, ongelmaa ei olisi.

Ystävälläni, jolla on pieni lapsi, on hankalaa tulla lapsuudenkotiinsa käymään, koska ei aja autoa. Pitäisi tulla julkisilla, mutta julkisillakin pääsee vain paikkaan, josta on vielä 2 km kotiinkotiin. Vanhempansakaan ei voi tulla hakemaan asemalta, koska hekään eivät aja autoa (ovat jo vanhoja). Nyt sitten kun vanhempien terveys on huono ja ystävääni tarvittaisiin vanhempiensa kotona, niin ei edes isäsnsä kuolinvuoteelle päässyt, koska niin hankalaa.

Ikävää tämmöinen. Ja näillä kortittomilla ihmisillä on kyllä varaa autoilla, mutta onko heillä jokin autoilupelko vai mikä, mutta metsään on mennyt.

Kahden kilometrin kävelyn takia olisi pitänyt olla auto?

Monisairaiden ei pitäisi missään nimessä ajaa ja vaarantaa liikennettä.

Vierailija kirjoitti:

Perhetutuille kävi juuri näin, vaimolla ei ajokorttia ja asunto maalla kaukana julkisista. Mies kuoli yllättäen onnettomuudessa viime keväänä ja elävät nyt sukulaisten ja ystävien kyydityksillä.

Miksi helvetissä sinne maalle pitää jäädä asumaan, jos kulkeminen ei onnistu?

Talo myyntiin ja kirkolle asumaan, niin sitä ennenkin on tehty.

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti ajo kortin 40v. ja sen kaksi siskoa sai asiasta ihan hirveen slaagin. Kukaan ei oikein ymmärtänyt miksi, mutta kailottivät kaikille, että heidät saa viedä hullujenhuonelle jos moiseen itse lähtevät. Mies ja lapset kyllä kyyditsee, kortti on ihan turha. No, toisen mies kuoli ja toisen mies otti ja vaihto vaimoa. Nyt nää siskot on lastensa kyytien varassa. Asuvat toki kaupungissa ja jopa keskustassa, mutta kaikki pidemmät kyläilyt on jääneet kun ei ole sitä kyytiä. Ei ne perheelliset lapset enää lähde kyytimään. Korkeintaan sukujuhliin. Molemmilla terveys ja talous ihan ok, joten jos olis se kortti niin vois ajella minne haluais. Nyt ne kerjää mun äitiä kyläilemään, kun hän pääsee helpommin kun on kortti ja auto. Äitiä tilanne ottaa välillä päähän, miksi hän on aina se joka menee kylään. Kyytiäkin pyydellään, esim. juuri sukujuhliin, jottei tarvi heti lähteä kotiin. Aikuisilla lapsilla kun tuppaa aina olemaan vähän kiire. Hullu vanhana kortin ajanut on nyt se joka mahdollistaa näiden kortinvastustajienkin sosiaalista elämää.

Ja todetaan vielä, että myös isäni on kuollut. Mutta kiitos auton ja kortin, pääsee äitini kauppaan, harrastuksiin ja kyläilemään. Maaseudulla kun noita bussejakaan ei pahemmin kulje ja taksi tulis kalliiksi. Ei se kortti toki kaikille tarpeellinen ole, mutta toisille on. On hölmöä ajatella, että asiat eivät voi muuttua ja että aina on se puoliso siinä kuskaamassa. Ilman ajotaitoa äidin olis pitäny miettiä muuttoa ihan tosissaan. Vaikka viihtyikin nykyisessä asunnossa tosi hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos syy, miksi et hanki korttia on se, että miehelläsi on, olet naislapsi.

Olisin kauhuissani, jos tyttärilläni ei olisi ajokorttia. Se merkitsee riippumattomuutta ja itsenäisyyttä.

Työssäkin sitä voi tarvita.

😳

En ilmeisesti ole tällaisten ääliöiden mielestä koskaan itsenäinen, koska en voi terveydellisistä syistä saada ajokorttia.

Niinhän se on, ilman ajokorttia on monia asioita joita et voi tehdä itsenäisesti. Tarvitset muiden apua.

Kerro ihmeessä näitä asioita joita en voi tehdä itsenäisesti. Katsotaan ovatko ne minulle merkittäviä. Luultavasti eivät. Minä esimerkiksi harrastan erävaellusta ja toistaiseksi ei ole löytynyt paikkaa mihin ei julkisilla pääsisi riittävän lähelle. Vaelluksen lähtöpiste kun yleensä on eri kuin lopetuspiste, kukaan ei mene niihin autolla.

t: toinen terveyssyistä kortiton

P.S. 112-sovelluksella ambulanssi löytää kyllä sokkeloisemmankin reitin takaa mökille kun sovellus toimitaa heille suoraan koordinatit.

Vierailija kirjoitti:

Aika huono juttu jos itsenäisyys on ajokortin varassa, vaikuttaa aika avuttomalta sellainen ihminen joka ei ilman omaa autoa keksi tapoja päästä jonnekin. Eri asia jos asuu paikassa jossa etäisyydet pitkiä ja julkisia ei liiku. Jos kauppa on max kahden kilometrin päässä niin sinne pääsee kävellen tai pyörällä, ostetuksi tulee sitten senn verran kuin kuluttaakin. Tänne vissiin kommentoivat maalaiset tai muuten rajoittuneet.

Minä asun Turussa, Suomen kulttuurin kehdossa, ja olen kommentoinut kolme kertaa. Turkuun muutin Raumalta, jossa jo 90-luvun alussa alkoi olla hankalaa elää ydinkeskustan ulkopuolella ilman autoa, koska bussiliikenne ajettiin pikkuhiljaa alas. Kesäisin toki pääsee pyörällä ja Rauma on siitä mukava kaupunki, että keskustassa kaikki kaupat ja liikkeet ovat kävelymatkan etäisyydellä, mutta lähiöissä (siis vanhaa maalaiskuntaa) asuminen onkin toinen juttu. Vanhassa kotikylässäni neljän kilometrin päässä keskustasta asuvat sukulaiseni elävät liikenteellisesti aivan erilaista elämää kuin minä lapsuus- ja nuoruusvuosinani. Ja Raumalla on nykyisin vain yksi lukiokin. Vieläkö vanhan maalaiskunnan alueelta, jostain Vasaraisilta tai Voiluodolta, Haapasaaresta tai Sorkasta puhumattakaan, on lukioon bussikuljetus kylistä? Ainakaan varsinaista linja-autoliikennettä kaupungissa ei juuri ole, mitä nyt jokin aika sitten netistä Rauman bussilinjoja selasin. Enää ei käydä Kaarolta elokuvissa kaupungissa ja tulla 22.30 bussilla takaisin kotiin, niin kuin minä tein vielä 80-luvun alussa. Muutama hassu bussivuoro koko päivänä, ja niitäkin pyöritetään ympäri kaupunkia ennen kuin päätepysäkille päästään, ja bussiliikenne loppuu iltapäivällä. Ei ole elämä siellä todellakaan niin kuin oli ennen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Auton omistaminen ja ajokortin suorittaminen ovat kaksi eri asiaa.

Se, että on ajokortti taskussa oikeuttaa vaikkapa vuokraamaan auton määräajaksi, jos sellaiseen on tarvetta. Tai pystyy tosiaan jossain hätätilanteessa olemaan kuskina. Sen hädän nyt ei tarvitse olla kovinkaan iso.

Itse en osaisi kuvitellakaan enää, ettenkö olisi oikeutettu kuljettamaan henkilöautoa. Pyörällä ja julkisilla pääsee, mutta että pitäisi olla ukko (tai joku muu ajokortillinen) taloudessa että pääsee pari kertaa kuussa kauppaan!

Jäisi aika moni sienireissukin tekemättä, jos pitäisi julkisilla niille parhaille paikoille kurvailla.

Onko sulla monikin sienipaikka yli 20 km päässä? 20 km suuntaansa ajaa pyörällä alle tunnissa. Jos nyt ei aivan rapakunnossa ole.

Jännä juttu miten ihmiset pärjäsi hienosti ilman autoa vielä 70-luvulla, vaikka huomattavasti isompi osa väestöstä asui periferiassa eikä se julkinen liikenne niin kummoista ollut silloinkaan. Eikä vielä 80-luvulla todellakaan ollut kahta autoa per perhe ja lapset saatiin silti vietyä hammaslääkäriin ja neuvolaan ja hätätilanteistakin selvittiin.

Itseasiassa menneinä vuosikymmeninä maaseudulla oli huomattavasti parempi julkinen liikenne kuin nykyisin. Omassa kotikunnassankin ajeli vielä 80-luvulla vähintään 4 bussivuoroa joka päivä. Nykyisin menee enää yksi aamulla ja yksi illalla, nekin vain koulupäivinä. Valtio tuki ennen bussiliikennettä ja maaseudulla asui enemmän porukkaa, jolloin vuorot oli kannattavia ajaa. 1990-luvulle tultaessa alkoi maaseudun julkisen liikenteen alasajo. Vuoroja lopetettiin kovaa tahtia. Ei muutaman kortittoman takia kannata bussireittiä ylläpitää.

Vierailija kirjoitti:

Joka päivä taksilla, ei kannata. Täällä kehäkolmosen ulkopuolella auto on välttämätön. Ei rajoita autottomuus asuinpaikan valintaa. Kukaan taksi ei ota kyytiin valtavaa määrää esim.mökkitavaroita, lautoja, rakennustarvikkeita. 

Noille rakennustarvikkeille on järkevämpi ottaa kuljetuspalvelu anyway, ellei teillä ole pakua.

Ei tarvitse asua pk-seudulla voidakseen olla autoton. Itse olen asunut maksimissaan 20 000 asukkaan kaupungeissa koko ikäni ja paremmin näissä pärjää autotta kuin pk-seudulla. Matkat kun on niin lyhyet, mihinkään ei ole kymmentä kilometriä enempää.

Auton, vakuutusten ja sen sellaisen hinnalla ostaa aika hemmetin monelle tavaralle kuljetuspalvelun.

Mökkinsä voi valita niin että sinne pääsee muutenkin kuin omalla autolla. Meillä menee julkinen 8 km päähän ja loppumatkan menen pyörällä. Jonka saa siis ottaa bussiin jos joku ei tiedä.

Kun vanhenen ja heikkenen, hommaan sähköpyörän. Sellaisen kolmipyöräisen taakkapyörän, jos alkaa tasapaino heittää.

Kun ei ollut vielä korttia eikä autoa, oli kyllä hankalaa vaikka asuinkin kaupungissa. Vaikka ostaisi imurin, niin on senkin kuskaaminen vaivalloista. Saati huonekaluja.

Parhaat alennukset jäävät hyödyntämättä, kun ei ole millä kuskata.

Saati jos olisi jotain vietävää jätekeskukseen. Juuri eilen täälläkin joku kuspiä kitisi siitä, että ei ole autoa niin ei voi viedä kierrätyskelvottomia jätteitään oikeaan paikkaan, joten jättää ne vain hyötyjätepisteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika huono juttu jos itsenäisyys on ajokortin varassa, vaikuttaa aika avuttomalta sellainen ihminen joka ei ilman omaa autoa keksi tapoja päästä jonnekin. Eri asia jos asuu paikassa jossa etäisyydet pitkiä ja julkisia ei liiku. Jos kauppa on max kahden kilometrin päässä niin sinne pääsee kävellen tai pyörällä, ostetuksi tulee sitten senn verran kuin kuluttaakin. Tänne vissiin kommentoivat maalaiset tai muuten rajoittuneet.

Kauppaan ei pääse, jos on vaikka kipsi jalassa. Pääsee kun puoliso ajaa ja mukavasti. Eivät taksitkaan aina tule. Avutonta on olla ajotaidoton.

No ethän sinä kipsi jalassa voi autoakaan ajaa. Duh. Ihan yhtä avuton on kortillinen ja kortiton siinä suhteessa. Sen ajavan puolison kipsi taas ei minun kaupassakäynteihini vaikuta.

Ja taksin kyytiin muuten saa mennä sen kipsinkin kanssa ja kiltti taksisetä ajaa kauppaan sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka päivä taksilla, ei kannata. Täällä kehäkolmosen ulkopuolella auto on välttämätön. Ei rajoita autottomuus asuinpaikan valintaa. Kukaan taksi ei ota kyytiin valtavaa määrää esim.mökkitavaroita, lautoja, rakennustarvikkeita. 

Noille rakennustarvikkeille on järkevämpi ottaa kuljetuspalvelu anyway, ellei teillä ole pakua.

Ei tarvitse asua pk-seudulla voidakseen olla autoton. Itse olen asunut maksimissaan 20 000 asukkaan kaupungeissa koko ikäni ja paremmin näissä pärjää autotta kuin pk-seudulla. Matkat kun on niin lyhyet, mihinkään ei ole kymmentä kilometriä enempää.

Auton, vakuutusten ja sen sellaisen hinnalla ostaa aika hemmetin monelle tavaralle kuljetuspalvelun.

Mökkinsä voi valita niin että sinne pääsee muutenkin kuin omalla autolla. Meillä menee julkinen 8 km päähän ja loppumatkan menen pyörällä. Jonka saa siis ottaa bussiin jos joku ei tiedä.

Kun vanhenen ja heikkenen, hommaan sähköpyörän. Sellaisen kolmipyöräisen taakkapyörän, jos alkaa tasapaino heittää.

Saa ottaa jos se mahtuu ja bussiyhtiölle sopii. Mitään perustuslakiin kirjattua oikeutta siihen ei ole. Bussifirma päättää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika huono juttu jos itsenäisyys on ajokortin varassa, vaikuttaa aika avuttomalta sellainen ihminen joka ei ilman omaa autoa keksi tapoja päästä jonnekin. Eri asia jos asuu paikassa jossa etäisyydet pitkiä ja julkisia ei liiku. Jos kauppa on max kahden kilometrin päässä niin sinne pääsee kävellen tai pyörällä, ostetuksi tulee sitten senn verran kuin kuluttaakin. Tänne vissiin kommentoivat maalaiset tai muuten rajoittuneet.

Mä en suostuisi luopumaan harrastuksista. Tavoittamatta jäisivät niin Jäämeren rakkaat rannat, telttapaikat, kalavedet kuin sienimetsätkin, jos olisi vain julkisten ja polkupyörän varassa. Terveisin rajoittunut Tampereen keskustasta.

Kommentoin jo aikaisemmin että harrastan erävaellusta eikä minulla ole ajokorttia. Aika rajoittunut todella olet jos et mielestäsi pääse Jäämerelle muuten kuin yksityisautolla. Tai telttailemaan tai sienestämään.

Ei voi olla varma. että pyörä mahtuu kyytiin, matkustajien matkatavarat täyttävät ne luukut, joihin tavarat laitetaan. Miksette osta vaikka pyrkijöitä, moni vanhus on vaihtanut autonsa niihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika huono juttu jos itsenäisyys on ajokortin varassa, vaikuttaa aika avuttomalta sellainen ihminen joka ei ilman omaa autoa keksi tapoja päästä jonnekin. Eri asia jos asuu paikassa jossa etäisyydet pitkiä ja julkisia ei liiku. Jos kauppa on max kahden kilometrin päässä niin sinne pääsee kävellen tai pyörällä, ostetuksi tulee sitten senn verran kuin kuluttaakin. Tänne vissiin kommentoivat maalaiset tai muuten rajoittuneet.

Mä en suostuisi luopumaan harrastuksista. Tavoittamatta jäisivät niin Jäämeren rakkaat rannat, telttapaikat, kalavedet kuin sienimetsätkin, jos olisi vain julkisten ja polkupyörän varassa. Terveisin rajoittunut Tampereen keskustasta.

Kommentoin jo aikaisemmin että harrastan erävaellusta eikä minulla ole ajokorttia. Aika rajoittunut todella olet jos et mielestäsi pääse Jäämerelle muuten kuin yksityisautolla. Tai telttailemaan tai

sienestämään.

Kun menee omalla autolla Jäämerelle, voi olla kuten haluaa, riippumaton aikatauluista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika huono juttu jos itsenäisyys on ajokortin varassa, vaikuttaa aika avuttomalta sellainen ihminen joka ei ilman omaa autoa keksi tapoja päästä jonnekin. Eri asia jos asuu paikassa jossa etäisyydet pitkiä ja julkisia ei liiku. Jos kauppa on max kahden kilometrin päässä niin sinne pääsee kävellen tai pyörällä, ostetuksi tulee sitten senn verran kuin kuluttaakin. Tänne vissiin kommentoivat maalaiset tai muuten rajoittuneet.

Mä en suostuisi luopumaan harrastuksista. Tavoittamatta jäisivät niin Jäämeren rakkaat rannat, telttapaikat, kalavedet kuin sienimetsätkin, jos olisi vain julkisten ja polkupyörän varassa. Terveisin rajoittunut Tampereen keskustasta.

Kommentoin jo aikaisemmin että harrastan erävaellusta eikä minulla ole ajokorttia. Aika rajoittunut todella olet jos et mielestäsi pääse Jäämerelle muuten kuin yksityisautolla. Tai telttailemaan tai sienestämään.

Niin.  Mulla on puoliso se rajoittunut, olen se nelikymppisen tk-eläkeläisen vaimo. Hänen terveydentilallaan ei vaelleta kamojen kanssa, joten autocamping on meidän juttu.  Kesällä asuttiin kuukausi teltassa kaukana ihmisistä, En tiedä minkälainen käsitys sinulla on Finnmarkin julkisista, mutteivät nekään pysähtele tiettömille taipaleille.

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella naisella tulee olla ajokortti, oma ammatti (ja työpaikka) sekä oma pankkitili. Eletään kuitenkin 2010-luvulla.

Tämä.

Täällä kirjoittelevat naiset tuntuvat elävän sadan vuoden takaisessa maalaisyhteisössä. Nyt sitten kerrotaan ylpeänä, että on hankittu/ei ole hankittu ajokorttia keski-iässä. Mitä ihmeen holhottavia te kaikki olette? Ihan järkyttävää. Kilpaa ihmetellään, että kuka on kenenkin kyydin varassa. Jestas.

Omalla autolla kulkeva, ei ole riippuvainen aikatauluista eikä kenestäkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perhetutuille kävi juuri näin, vaimolla ei ajokorttia ja asunto maalla kaukana julkisista. Mies kuoli yllättäen onnettomuudessa viime keväänä ja elävät nyt sukulaisten ja ystävien kyydityksillä.

Miksi helvetissä sinne maalle pitää jäädä asumaan, jos kulkeminen ei onnistu?

Talo myyntiin ja kirkolle asumaan, niin sitä ennenkin on tehty.

Ei välttämättä mene talo kaupaksi jossain perähikiällä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika huono juttu jos itsenäisyys on ajokortin varassa, vaikuttaa aika avuttomalta sellainen ihminen joka ei ilman omaa autoa keksi tapoja päästä jonnekin. Eri asia jos asuu paikassa jossa etäisyydet pitkiä ja julkisia ei liiku. Jos kauppa on max kahden kilometrin päässä niin sinne pääsee kävellen tai pyörällä, ostetuksi tulee sitten senn verran kuin kuluttaakin. Tänne vissiin kommentoivat maalaiset tai muuten rajoittuneet.

Mä en suostuisi luopumaan harrastuksista. Tavoittamatta jäisivät niin Jäämeren rakkaat rannat, telttapaikat, kalavedet kuin sienimetsätkin, jos olisi vain julkisten ja polkupyörän varassa. Terveisin rajoittunut Tampereen keskustasta.

Kommentoin jo aikaisemmin että harrastan erävaellusta eikä minulla ole ajokorttia. Aika rajoittunut todella olet jos et mielestäsi pääse Jäämerelle muuten kuin yksityisautolla. Tai telttailemaan tai sienestämään.

Niin.  Mulla on puoliso se rajoittunut, olen se nelikymppisen tk-eläkeläisen vaimo. Hänen terveydentilallaan ei vaelleta kamojen kanssa, joten autocamping on meidän juttu.  Kesällä asuttiin kuukausi teltassa kaukana ihmisistä, En tiedä minkälainen käsitys sinulla on Finnmarkin julkisista, mutteivät nekään pysähtele tiettömille taipaleille.

Ai joo, parhaat sienipaikat ovat tästä hiukan yli 40 km:n päässä, Ei mene julkisia riittävän lähelle. Itäpuolella asuessa kuljin myös kaupunginsisäisen työmatkan autolla, 15 min. Vaihtobussilla 55 min.

Meidän sukulaiset menevät asuntoautolla useammaksi kuukaudeksi Espanjaan, siinä on majoitus ja kulkuneuvo samassa. Autocamping on tätä päivää.