Tuttu nelikymppinen nainen sano mulle että ”kyllä sunkin kannattas hankkia ajokortti jos vaikka sun puolisolle käy jotain eikä hän pysty ajamaan autoa”

Muutamalla tuttavalla on tilanne se, etteivät aja autoa ja aina on sitten hankalaa, jos jonnekin pitäisi päästä. Monisairaalle äidilleni aiheuttaa valtavaa ahdistusta se, että isäni ei aina pysty kuskaamaan häntä sairaalakäynneille (joita on useita kuukaudessa) ja  äitini ei ymmärrä sitä, että vaikka minä teen etätöitä, niin en voi hypätä ympäri kaupunkia koko ajan hänen sairaalamenojensa takia. Tai no voin, mutta se pidentää työpäivääni lopusta ja oishan se kiva ettei lasten tarvitsisi ihan viiteen asti tarhassa olla.

Jos äidilläni olisi ajokortti, ongelmaa ei olisi.

Ystävälläni, jolla on pieni lapsi, on hankalaa tulla lapsuudenkotiinsa käymään, koska ei aja autoa. Pitäisi tulla julkisilla, mutta julkisillakin pääsee vain paikkaan, josta on vielä 2 km kotiinkotiin. Vanhempansakaan ei voi tulla hakemaan asemalta, koska hekään eivät aja autoa (ovat jo vanhoja). Nyt sitten kun vanhempien terveys on huono ja ystävääni tarvittaisiin vanhempiensa kotona, niin ei edes isäsnsä kuolinvuoteelle päässyt, koska niin hankalaa.

Ikävää tämmöinen. Ja näillä kortittomilla ihmisillä on kyllä varaa autoilla, mutta onko heillä jokin autoilupelko vai mikä, mutta metsään on mennyt.

Ihan järkevästihän tuo sun tuttu sanoi. Mulla on ollut aina ajokortti enkä tiedä miten olisin pärjännyt ilman. Lapsia olen kuskaillut lääkäriin pienempänö useamminkin ja joskus sitä miestäkin. Saati sitten muut tärkeät ja vähemmän tärkeät menot. Tuollaisesta nyt ei tarttis nokkiinsa ottaa.

Tiedän vanhan pariskunnan, kortti oli molemmilla mutta mies aina ajoi. Kaipa se helposti menee sellaiseksi tavaksi. No kun mies sitten yllättäen kuoli, oli naisen pakko aloittaa unohtunut autoilu uudestaan saadakseen asiansa hoidettua, asuivat siis kauempana palveluista maaseudulla.

Olipa pelottavaa aloittaa autoilu vuosikymmenten tauon jälkeen. Eli ei kannata antaa taitojen ruostua. Ehkä tällainen onkin harvinaisempaa nykyään.

Nelikymppisenä alkaa ymmärtää, että ihmisen elimistö ei toimi ikuisesti. Kaikenlaisia sairauksia saattaa tulla ja aiheuttaa elämään rajoitteita mm. autolla ajamiseen.

Hei ap, ymmärrän mitä tarjoitat aloituksellasi.

Se on ärsyttävää, kun joku vaikka keksii alkaa harrastamaan jotain tai saa hyvinvointia jostakin hänelle uudesta jutusta, niin hänestä tulee sen ahaa-elämyksensä myötä muita neuvova, ”hyvää tarkoittava” matkasaarnaja :D

Ajokortti ei ole tässä se juttu, se vain on esimerkki tällaisesta tilanteesta.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ajokortti, mutta olen ajanut vain pari kertaa sen saamisen jälkeen. Pyörällä pääsee, ja sinkkuna ei ole mitään isoja kauppakasseja tai lapsia kuljetettavana. Ajotaito hieman ruosteessa, mutta kumminkin hätätilanteessa voi mennä ratin taakse.

Tämä on ok, ajotaito sulla on ja lupa ajaa. Jos tulee tarve.

Vierailija kirjoitti:

Muutamalla tuttavalla on tilanne se, etteivät aja autoa ja aina on sitten hankalaa, jos jonnekin pitäisi päästä. Monisairaalle äidilleni aiheuttaa valtavaa ahdistusta se, että isäni ei aina pysty kuskaamaan häntä sairaalakäynneille (joita on useita kuukaudessa) ja  äitini ei ymmärrä sitä, että vaikka minä teen etätöitä, niin en voi hypätä ympäri kaupunkia koko ajan hänen sairaalamenojensa takia. Tai no voin, mutta se pidentää työpäivääni lopusta ja oishan se kiva ettei lasten tarvitsisi ihan viiteen asti tarhassa olla.

Jos äidilläni olisi ajokortti, ongelmaa ei olisi.

Ystävälläni, jolla on pieni lapsi, on hankalaa tulla lapsuudenkotiinsa käymään, koska ei aja autoa. Pitäisi tulla julkisilla, mutta julkisillakin pääsee vain paikkaan, josta on vielä 2 km kotiinkotiin. Vanhempansakaan ei voi tulla hakemaan asemalta, koska hekään eivät aja autoa (ovat jo vanhoja). Nyt sitten kun vanhempien terveys on huono ja ystävääni tarvittaisiin vanhempiensa kotona, niin ei edes isäsnsä kuolinvuoteelle päässyt, koska niin hankalaa.

Ikävää tämmöinen. Ja näillä kortittomilla ihmisillä on kyllä varaa autoilla, mutta onko heillä jokin autoilupelko vai mikä, mutta metsään on mennyt.

Nro 61 jatkaa: Toisaalta, tuo on älyttömän hyvä tekosyy moneen asiaan: "en pääse, kun ei oo tota autoa". Lisäksi nämä kortittomat ihmiset pääsee kuin koira veräjästä MUIDEN KUSKAAMISESTA. Esim ajokortittoman äidin lasten harrastuskuskailut jää isä hoidettavaksi. Voihan jollakin olla näinkin karu syy siihen, ettei aikuisiällä hanki korttia. Hommat kun vaan lisääntyis.

Vierailija kirjoitti:

No jaa, isommassa hädässä soitetaan ambulanssi eikä itse kuskailla. Toisaalta ei ajokortista ole haittaakaan. Miksi et hanki ajokorttia?

Ei ihmisillä ole varaa ajokorttiin tai autoon. Kallista se on työssäkäyvällekin. Pitäisi ensin saada rahaa palkasta säästöön.

No kyllä sun kannattaskin.

Ja mitä ihmeen suuttumista tossa nyt oikein on. Silkka totamus.

T. Ajokortti ollut jo 20v

Voihan sen ajokortin hankkia vanhempanakin (kun pariskunnan ajava osapuoli ei jostain syystä enää kykene ajamaan), mutta kyllä siinäkin varmaan tulee jossain iässä se raja, ettei se enää ole järkevää ja sittenpä olet toisten kyytien armoilla. Ja on se varmasti helpompaakin ajaa ajokortti nuorempana. Miksi ap on pahastunut tuttavansa hyvää tarkoittavasta neuvosta? On niitä paskempiakin neuvoja.

Junassa on hauska matkustaa. En lähtisi ajamaan pitkää matkaa autolla lasten kanssa yksin. Kaupungissa asuessa en tarvitse autoa. Tämä on minulle ympäristöteko. Lisäksi en pidä autolla ajamisesta ja en ole siinä niin hyvä, että tahtoisin ottaa suuremman riskin lasten kanssa liikkuessa.. Junassa voi lukea lapsille satuja, autoa ajaessa en. Minulla on ajokortti.

Vierailija kirjoitti:

Junassa on hauska matkustaa. En lähtisi ajamaan pitkää matkaa autolla lasten kanssa yksin. Kaupungissa asuessa en tarvitse autoa. Tämä on minulle ympäristöteko. Lisäksi en pidä autolla ajamisesta ja en ole siinä niin hyvä, että tahtoisin ottaa suuremman riskin lasten kanssa liikkuessa.. Junassa voi lukea lapsille satuja, autoa ajaessa en. Minulla on ajokortti.

Oikein tarkasti jos miettii niin voi keksiä useammankin paikan minne ei raiteita pitkin pääse kulkemaan. Ei ajokortti sitä tarkoita, ettei junalla voisi yhä edelleen kulkea jos tällainen yhteys on olemassa. Monet kulkee työmatkaansa ja lomamatkansa julkisilla vaikka on oma auto. Se oma auto on kaikista paras satunnaisiin ja yllättäviin matkoihin. Voi hetken mielijohteesta lähteä käymään kaverilla kylässä tai mennä kauempana olevaan kauppaan hakemaan jotain erityistä. Sellaisia satunnaisia pyrähdyksiä on vaikea tehdä julkisilla.

Ap, tuttavasi puhuu järkeä.Ajattele, jos miestäsi pitäisi kuskata apteekkiin, kauppaan, lääkärille. Itselläni on nilkkaleikkaus tulossa ja kiitän Luojaa, että kumppanilla on myös kortti. On ihanaa olla riippumaton julkisten aikatauluista. Kelataksikin maksaa 25€ suuntaansa. Ajokortti ja auto on itsenäisen ihmisen merkki.

Kesällä tuli täyteen, 27- vuotta kuljettajana.

Kyllä se ajokortti kannattaa olla, vaikka autoa ei omistaisikaan. Voi ajaa tarvittaessa jonkun muun autoa (enkä tarkoita mitään ilmaista lainaamista nyt) tai vuokrata auton silloin kun on tarvetta, eikä taksi tai muu julkinen liikenne sovi tilanteeseen.  Ja etenkin, jos asuu paikassa, jossa auto on välttämätön, ei kannata tuudittautua siihen, että se puoliso on aina ajamassa. 

Omat vanhemmat ovat maalta kotoisin, joten heille ajokortti on ollut itsestäänselvyys. Tästä johtuen jokainen lapsistakin sai 18-vuotislahjaksi ajokortin, halusi tahi ei. Ilmoitettiin vain, että se kuuluu yleissivistykseen ja autokouluun on mentävä. Nykyään olen lapsuudenperheeni ainoa autoton, koska asun Helsingissä kantakaupungissa eikä auton omistamiseen ole järkeä. 

74 jatkaa vielä. 

Tällä hetkellä en tarvitse autoa. Mutta mikään ei takaa sitä, ettei joku päivä tule eteen tilanne, että autolle tai ajotaidolle on käyttöä.  Esim. jos muuttaa johonkin missä julkista liikennettä ei ole tai se ei sovi omiin kulkemisiiin. Silloin on helpompi tehdä niitä valintoja, kun ei tarvitse ensin mennä autokouluun. 

Yritin äitiäni saada vielä 15 v sitten ajamaan ajokortin, muttei suostunut. Nyt jännitän eläkeläisiä, jotka asuvat 13 kilometrin päässä maalla, ovat täysin isän ajokyvyn varassa. Eivätkä kuulemma suostu muuttamaan pois muutakuin äärimmäisessä tilanteessa.

Ihan järkeä puhui tuttavasi.

Erittäin fiksusti sanottu!

Melkein kaikilla pariskunnilla äijältä se ajokyky lähtee 10 vuotta aikaeisemmin kuin vaimolta. Tunnen useitakin tällaisia pariskuntia. Olisi hienokin auto, äijä saa schlaagin, toipuu, mutta ei saa enää ajaa. Mutta kun vaimolla ei ole korttia tai ei ole ajanut vuosikymmeniin, niin kylläpä harmittaa. Ei päästä mökille ja äijää kuskataan aina vaan taksilla.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ystävä on oikeassa.

Jos puoliso kuolee tai sairastuu tai muuten häviää, niin aika kurjaa on olla toisten kyytiin varassa

  Ihmisillä on jalat ja polkupyörällä pääsee kätevämmin pitempiä matkoja.

Vierailija kirjoitti:

Jos syy, miksi et hanki korttia on se, että miehelläsi on, olet naislapsi.

Olisin kauhuissani, jos tyttärilläni ei olisi ajokorttia. Se merkitsee riippumattomuutta ja itsenäisyyttä.

Työssäkin sitä voi tarvita.

😳

En ilmeisesti ole tällaisten ääliöiden mielestä koskaan itsenäinen, koska en voi terveydellisistä syistä saada ajokorttia.

Vaikka ihmisellä on jalat, niin voi olla että ei voi käyttää jalkoja. Itsekäs on joka ei suostu ajamaan korttia. Riippumattomuus ja vapaus. Miten ajat kipsin kanssa? On mukavaa,kun toinen pystyy ajamaan.