Lue keskustelun säännöt.
YLE: Nuori nainen repesi synnytyksessä ja menetti pidätyskykynsä. Miten ei ole AV:n keskustelluin juttu?
23.10.2018 |
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/18/eihan-sulle-vaan-jaanyt-traumaa
Että siitä vaan alateitse synnyttämään, kun täällä on noin mahtavan osaavia ammattilaisiakin! Nainen ulostaa loppuelämänsä housuihinsa. Suunniteltu sektio puolestaan meni täydellisesti.
Kommentit (346)
Vierailija kirjoitti:
Kiireellinen on päivystyssektio, ei hätäsektio.
Ei.
Vaan päivystyssektio on kiireellinen tai hätäsektio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokainen asiasta kiinnostunut voi aloittaa vaikka tuosta tänne linkatusta Duodecimin artikkelista. Siinä on selkeät lähdeviitteelliset perustelut, miksi sektion ei pidä olla
äidin valinta vaan lääketieteellinen päätös.
En löytänyt muuta kuin tuon suuremman kuolleisuusriskin (joka liittyy kaikkiin suurempiin leikkauksiin) joka länsimaissa on harvinainen ilmiö. Alatiesynnyksen riskejä tuossa sen sijaan ei ollut mainittu.
Missä tilastot, jossa vertaillaan suunnitellun sektion ja alatiesynnyksen riskejä?
Vierailija kirjoitti:
Jokainen asiasta kiinnostunut voi aloittaa vaikka tuosta tänne linkatusta Duodecimin artikkelista. Siinä on selkeät lähdeviitteelliset perustelut, miksi sektion ei pidä olla
äidin valinta vaan lääketieteellinen päätös.
Lääkäri voi tuoda esiin mitkä ovat lääketieteelliset perusteet kunkin henkilön tapauksessa, mutta naisella pitää olla oikeus vaikuttaa siihen ottaako esim verenvuodon riskin, peräsuolen repeämän riskin vai lapsen mahdollisen vammautumisen riskin. Medikalisaation ja tieteellisen onanoinnin myötä helposti unohtuu, että kyseessä on oikeat ihmiset joiden loppuelämään nämä lääketieteelliset päätöksen vaikuttavat. Kannattaa myös huomioida, että näiden näennäisesti lääketieteellä perusteltujen päätösten taustalla on usein todellisuudessa resurssikysymykset, eikä suinkaan yksilön etu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen asiasta kiinnostunut voi aloittaa vaikka tuosta tänne linkatusta Duodecimin artikkelista. Siinä on selkeät lähdeviitteelliset perustelut, miksi sektion ei pidä olla
äidin valinta vaan lääketieteellinen päätös.Lääkäri voi tuoda esiin mitkä ovat lääketieteelliset perusteet kunkin henkilön tapauksessa, mutta naisella pitää olla oikeus vaikuttaa siihen ottaako esim verenvuodon riskin, peräsuolen repeämän riskin vai lapsen mahdollisen vammautumisen riskin. Medikalisaation ja tieteellisen onanoinnin myötä helposti unohtuu, että kyseessä on oikeat ihmiset joiden loppuelämään nämä lääketieteelliset päätöksen vaikuttavat. Kannattaa myös huomioida, että näiden näennäisesti lääketieteellä perusteltujen päätösten taustalla on usein todellisuudessa resurssikysymykset, eikä suinkaan yksilön etu.
Hassua, että otit puheeksi medikalisaation. Elektiivisissä sektioissahan on nimenomaan kysymys medikalisaatiosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa vahvasti liioitellulta kaikki jutussa. Kätilö pomppi hänen päälläön jne. Alapää riekalrina, mutta sänkyhommat ovat maittaneet heti kun uusi vauvakin tuli heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen asiasta kiinnostunut voi aloittaa vaikka tuosta tänne linkatusta Duodecimin artikkelista. Siinä on selkeät lähdeviitteelliset perustelut, miksi sektion ei pidä olla
äidin valinta vaan lääketieteellinen päätös.En löytänyt muuta kuin tuon suuremman kuolleisuusriskin (joka liittyy kaikkiin suurempiin leikkauksiin) joka länsimaissa on harvinainen ilmiö. Alatiesynnyksen riskejä tuossa sen sijaan ei ollut mainittu.
Missä tilastot, jossa vertaillaan suunnitellun sektion ja alatiesynnyksen riskejä?
Suunniteltuun sektioon nimenomaisesti kuuluu se ison leikkauksen kuolleisuusriski. Se ei ole iso, mutta perusterveelle äidille tarpeeton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen asiasta kiinnostunut voi aloittaa vaikka tuosta tänne linkatusta Duodecimin artikkelista. Siinä on selkeät lähdeviitteelliset perustelut, miksi sektion ei pidä olla
äidin valinta vaan lääketieteellinen päätös.Lääkäri voi tuoda esiin mitkä ovat lääketieteelliset perusteet kunkin henkilön tapauksessa, mutta naisella pitää olla oikeus vaikuttaa siihen ottaako esim verenvuodon riskin, peräsuolen repeämän riskin vai lapsen mahdollisen vammautumisen riskin. Medikalisaation ja tieteellisen onanoinnin myötä helposti unohtuu, että kyseessä on oikeat ihmiset joiden loppuelämään nämä lääketieteelliset päätöksen vaikuttavat. Kannattaa myös huomioida, että näiden näennäisesti lääketieteellä perusteltujen päätösten taustalla on usein todellisuudessa resurssikysymykset, eikä suinkaan yksilön etu.
Hassua, että otit puheeksi medikalisaation. Elektiivisissä sektioissahan on nimenomaan kysymys medikalisaatiosta.
Totta, kyseessä on lääketietteellinen toimenpide, mutta nyt oli enemmän kyse lääketieteen ja lääkäreiden vallasta koskien ihmisten elämää ja päätöksen tekoa, mitä tulee synnytyksen kulkuun. Lääketieteessä on (edelleen) voimassa potilaan ja hoitohenkilökunnan väliset valta-asetelmat, joissa sivistymätön lapsen asemaan taannutettu potilas ei voi millään ymmärtää tai vaikuttaa omaan hoitoonsa.
Vierailija kirjoitti:
leikkauksen kuolleisuusriski. Se ei ole iso, mutta perusterveelle äidille tarpeeton.
Paitsi että juurikin perusterveelle ihmiselle leikkausten kuolleisuusriski on pienin mahdollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen asiasta kiinnostunut voi aloittaa vaikka tuosta tänne linkatusta Duodecimin artikkelista. Siinä on selkeät lähdeviitteelliset perustelut, miksi sektion ei pidä olla
äidin valinta vaan lääketieteellinen päätös.En löytänyt muuta kuin tuon suuremman kuolleisuusriskin (joka liittyy kaikkiin suurempiin leikkauksiin) joka länsimaissa on harvinainen ilmiö. Alatiesynnyksen riskejä tuossa sen sijaan ei ollut mainittu.
Missä tilastot, jossa vertaillaan suunnitellun sektion ja alatiesynnyksen riskejä?
Suunniteltuun sektioon nimenomaisesti kuuluu se ison leikkauksen kuolleisuusriski. Se ei ole iso, mutta perusterveelle äidille tarpeeton.
Mutta tarpeellista on ottaa alatiesynnytyksessä tulevat vammautumisen riskit niin äidille ja lapselle?
Tämän takia haluaisin tilastoja, jossa puhtaasti vertaillaan suunnitellun sektion ja alatiesynnyksen riskejä. Tänne linkatuissa artikkeleissa on puhuttu vain sektioiden riskeistä, eikä tästäkään ole eroteltu kiireellisiä- tai hätäsektioita (joiden oletan lisäävän kaikkia riskejä).
Kohta on varmaan tarpeetonta ajaa autoakaan kun siinä on kuolemanriski.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vaan haluaa leikkauksen, halunnee myös maksaa sen itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
leikkauksen kuolleisuusriski. Se ei ole iso, mutta perusterveelle äidille tarpeeton.
Paitsi että juurikin perusterveelle ihmiselle leikkausten kuolleisuusriski on pienin mahdollinen.
Tuolla logiikalla kaikki leikkaukset pitäisi tehdä terveille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Synnytys on luonnollinen asia, ei sitä tarvitse pelätä. On ilokaasut ja epidruaalit jne. Kyllä vauva saadaan ulos ja siinä ne kivut unohtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen asiasta kiinnostunut voi aloittaa vaikka tuosta tänne linkatusta Duodecimin artikkelista. Siinä on selkeät lähdeviitteelliset perustelut, miksi sektion ei pidä olla
äidin valinta vaan lääketieteellinen päätös.Lääkäri voi tuoda esiin mitkä ovat lääketieteelliset perusteet kunkin henkilön tapauksessa, mutta naisella pitää olla oikeus vaikuttaa siihen ottaako esim verenvuodon riskin, peräsuolen repeämän riskin vai lapsen mahdollisen vammautumisen riskin. Medikalisaation ja tieteellisen onanoinnin myötä helposti unohtuu, että kyseessä on oikeat ihmiset joiden loppuelämään nämä lääketieteelliset päätöksen vaikuttavat. Kannattaa myös huomioida, että näiden näennäisesti lääketieteellä perusteltujen päätösten taustalla on usein todellisuudessa resurssikysymykset, eikä suinkaan yksilön etu.
Hassua, että otit puheeksi medikalisaation. Elektiivisissä sektioissahan on nimenomaan kysymys medikalisaatiosta.
Totta, kyseessä on lääketietteellinen toimenpide, mutta nyt oli enemmän kyse lääketieteen ja lääkäreiden vallasta koskien ihmisten elämää ja päätöksen tekoa, mitä tulee synnytyksen kulkuun. Lääketieteessä on (edelleen) voimassa potilaan ja hoitohenkilökunnan väliset valta-asetelmat, joissa sivistymätön lapsen asemaan taannutettu potilas ei voi millään ymmärtää tai vaikuttaa omaan hoitoonsa.
Näinpä. Niissä maissa, missä synnytykset hoidetaan kätilövetoisesti, tehdään huomattavasti vähemmän turhia toimenpiteitä kuin niissä maissa, joissa lääkäri auttaa vauvat ulos.
Itse olen synnyttänyt kolme kertaa, enkä ole nähnyt lääkäriä muuten kuin vauvan lähtötarkastuksessa. Toiveitani kuunneltiin synnytyksissä todella hyvin, ja sain olla itsenäisenä päättämässä esimerkiksi ponnistusasennostani.
Vierailija kirjoitti:
Synnytys on luonnollinen asia, ei sitä tarvitse pelätä. On ilokaasut ja epidruaalit jne. Kyllä vauva saadaan ulos ja siinä ne kivut unohtuu.
Epiduraalia ei voida aina antaa jos synnytys on edennyt jo liian pitkälle. Laiha lohtu.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa vahvasti liioitellulta kaikki jutussa. Kätilö pomppi hänen päälläön jne. Alapää riekalrina, mutta sänkyhommat ovat maittaneet heti kun uusi vauvakin tuli heti.
Sama tuli mieleen, mutta ei yllätä kun juttu näytti liittyvän Hintikan tyhjänpäiväiseen ohjelmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos linkistä, nro 310. Siellä linkin takana kerrotaan se suurin ongelma elektiivisessä sektiossa. Laitetaan se vielä tähänkin.
"Keisarileikkauksella synnyttävien äitien kuolleisuusriski on ainakin 2-4-kertainen ja sairastavuusriski jopa kymmenkertainen alateitse synnyttäviin verrattuna."
Tottokai, leikkauksissa on aina tuo riski koska verenvuotoriski on isompi. Tilastoihin lasketaan sektioiden kanssa myös hätäsektiot (jos joku löytää lukuja missä on eritelty hätä- ja suunniteltujen sektioit niin likkaisitko ystävällisesti) jotka saavat luvut näyttämään vielä dramaattisemmalta. Riskistä huolimatta Suomessa sektioon kuoleminen on erittäin harvinaista ja näitä tuskin vuositasolla montaa tapausta on.
Sen sijaan olisi kiva nähdä lukuja missä verrataan vammautuneiden äitien ja lasten lukumäärät niin sektioissa (suunnitellut erillisesti) ja alatiesynnyksissä...
Hätäsektioita on ollut 0,8% synnytyksistä viime vuonna, joten suurin osa sektioista on muita kuin hätäsektioita. Mielestäni liioittelet niiden vaikutusta tilastoon.
Ja entäs kiireelliset sektiot?
Päivystyskeisarileikkaus
Jos synnytys ei edisty (vauva ei laskeudu, kohdunsuu ei avaudu) tai vauva on ahdingossa tehdään päivystyssektio. Päivystyskeisarileikkauksessa äidin siirtäminen leikkaussaliin ja itse leikkaus tapahtuu rauhallisesti. Päivystyskeisarileikkauksessa vauva syntyy 30-60 minuutin kuluttua leikkauspäätöksen teosta. Leikkaus pyritään tekemään selkäydinpuudutuksessa, jolloin äiti on hereillä, mutta joskus äiti joudutaan nukuttamaan. Tilanteesta riippuen isä/tukihenkilö pääsee päivystyssektioon mukaan äidin vierelle. Leikkauksen jälkeen äitiä tarkkaillaan heräämössä ennen lapsivuodeosastolle siirtymistä.
Hätäkeisarileikkaus
Hätäkeisarileikkaus tehdään, kun synnytyksessä tapahtuu äkillinen hätätilanne. Hätäkeisarileikkauksessa kaiken pitää tapahtua ripeästi, jotta lapsi syntyy nopeasti. Äiti viedään saman tien leikkaussaliin ja nukutetaan, jotta leikkaus voi alkaa heti. Hätäsektiossa isä/tukihenkilö ei voi olla mukana.
Lähde:Hus sivut
Kiireellinen on päivystyssektio, ei hätäsektio.