Miksi metsästäjät ruokkivat hirviä talvisin, jos tarkoitus muka on supistaa kantaa?

Kauriita ja peuroja ammutaan ruokinnalle, hirviä enemmänkin haukkuun. Ruokinnalle ampumisen idea on eliminoida siitä metsästystilanteesta kaikki häiriötekijät. Tilanne on silloin hallittavissa, todellakin kuin teurastus. Ei riskejä haavakoista vaan siisti, suu täynnä ruokaa kuollut kaato.

Hirvi taas ammutaan koiran haukkuun. Hirvi ei isommin yleensä koirasta välitä, osa käy jopa märehtimään. Metsästäjä sitten se voi hiipiä ampumaan. Melko hallittu tilanne sekin. Kaurista ja peuraa (metsästyslaki puhuu valkohäntäpeurasta, ei -kauriista, sanoi nisäkästoimikunta mitä hyvänsä) ei voi ampua noin koska ne lähtevät koiraa karkuun ja lisäksi se on laitonta, niiden metsästyksessä saa käyttää vain koiraa jonka säkä on alle 28 cm.)

Ajometsästyksessäkin noita ammutaan, mutta se on tehotonta ja haavakoiden riski kasvaa. Tosin silloinkin metsästäjä yleensä viheltää saadakseen elukan hetkeksi seisahtumaan, liikkeeseen ei yksikään vastuullinen metsästäjä ammu koska lihaa menee pilalle jos elukan suolisto vahingoittuu.

Tähän aikaan vuodesta hirvieläimet hortoileivat siellä täällä koska niillä alkaa olla kiima. Marraskuussa kiima on vahvimmillaan ja silloin tulee eniten kolareita. Metsäkauriiden kiima on heinäkuussa, koska niillä on viivästynyt sikiönkehitys.

Metsästys ei juuri elukoita tielle aja, valtaosa hirvieläinkolareista tapahtuu hämärissä jolloin koirat tai ajomiehet EI enää ole maastossa. Kyttäämistä kyllä vielä hämärissäkin tehdään mutta se ei saa elukoita mitenkään liikkeelle.

Metsästäjät tekevät aika tavalla ilmaista työtä mm. SRVA-hommissa, riistakantojen laskemisessa, näytteiden toimittamisessa Eviraan tai Lukeen - jokaisessa Metsästäjäliiton lehdessä on pyyntöjä milloin minkäkin ruhonosan lähettämisestä Eviraan tai Lukeen tutkimustarkoituksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihavalta hirviltä on helpompi ampua aivot pellolle.

Päähän ei kannata ampua, suuri riski haavakkoon, jota ei ole kiva etsiä tunti-päiväkausia maastosta. Parempi ampua lapaan/lavan taakse.

Muutenkin pitäisi ampua vain "pistolaukauksia", eli keuhkoihin niin että sydän lyö vielä muutaman kerran isojen suonien katkettua ja  että veri poistuu lihaksista. Lihan laatu on heikompi jos ammutaan päähän/niskaan ja sydän pysähtyy heti. Jälkeenpäin pistäminen ei auta juuri mitään kun sydän ei lyö. Kannattaa käydä se riistahygienikurssi. 

Valkohäntäpeura on Amerikan mantereen eläin, jota on istutettu Suomeen metsästystä varten. Metsäkauriita on kai tullut omin sorkinkin, mutta niitäkin on Suomeen varta vasten tuotu metsästäjien harrastustoimintaa varten. Näitä elikoita meidän on kiittäminen punkkikannan kasvusta.

Vierailija kirjoitti:

Metsästäjät haluavat metsäneläinten voivan hyvin eikä sairastavan. Kuka haluaisi metsästää ja syödä sairaita eläimiä? 

Yleensä sellaista ei tapeta, jonka halutaan voivan hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihavalta hirviltä on helpompi ampua aivot pellolle.

Päähän ei kannata ampua, suuri riski haavakkoon, jota ei ole kiva etsiä tunti-päiväkausia maastosta. Parempi ampua lapaan/lavan taakse.

Muutenkin pitäisi ampua vain "pistolaukauksia", eli keuhkoihin niin että sydän lyö vielä muutaman kerran isojen suonien katkettua ja  että veri poistuu lihaksista. Lihan laatu on heikompi jos ammutaan päähän/niskaan ja sydän pysähtyy heti. Jälkeenpäin pistäminen ei auta juuri mitään kun sydän ei lyö. Kannattaa käydä se riistahygienikurssi. 

Vain juntit syövät punaista lihaa enää nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Juuri eilen yksi hirvi jahdattiin tielle aiheuttamaan liikenneonnetomuuden ja yhden ihmisen kuoleman.

Juuri näin. Ja sitten näitä metsästäjiä pidetään sankareina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi metsurit kaataa puita ja istuttaa sitten taimia?

Ei metsurit istuta taimia.

Kuka ne istuttaa?

Metsänhoitoyhdistys.

Kyllä maajussit istuttaa itse taimensa,taidat tarkoittaa valtion metsiä ?

Kyllä. Niistähän tässä puhuttiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

sairaat metsästäjät kirjoitti:

Ne ammutaan ruokintapaikoille

Ensinnäkin hirviä ei ruokita vaan peuroja ja kauriita. Toiseksi ruokintapaikalle ei saa ampuja. Kolmanneksi älä puhu asiasta mistä et tiedä mtn.

Noin 1,5 km kotoani on pelto johon paikallinen mies vie kauriille säännöllisesti ruokaa. Ampumakoppi on alle 100 metrin päässä ruokintapaikasta ja aukko osoittaa suoraan ruokintapaikkaa kohti. Miten tämä nyt oikeasti menee? Näitä ruokintapaikka + ampumakoppi -yhdistelmiä on ainakin täällä Varsinais-Suomessa ihan runsaasti.

Sairasta touhua, täytyy sanoa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsästäjät haluavat metsäneläinten voivan hyvin eikä sairastavan. Kuka haluaisi metsästää ja syödä sairaita eläimiä? 

Yleensä sellaista ei tapeta, jonka halutaan voivan hyvin.

Yleensä sellaisen halutaan voivan hyvin ja tuottavan terveitä jälkeläisiä, jota halutaan nähdä myös ruokapöydässä.

A) Hirviä ei ruokita siksi että kanta kasvaisi, vaan ainostaan siksi että ne saataisiin metsästyksen kallalta sopiville paikoille oleskelemaan. Hirvi ei ole riippuvainen talviruokinnasta, eikä se vaikuta kannan kokoon.

B) Ei metsästäjät halua supistaa kantaa, mitä enemmän hirviä on sitä enemmän niitä voi metstää. Hirvien määrästä päättää viranomaiset ja he määräävät lupia sen verran mitä haluavat kannan suuruudeksi. Yritetään hakea tasapaino riittävästi metsästettävän kannan sekä metsätalouden ja liikenteen vahinkojen suhteen.

C) Kolmantena vaikuttimena on myös meidän ankarasti suojeltu susikanta, niille pitäisi olla riittävästi purtavaa metsissä.

Luonnosta elantonsa luomuna saavan metsästäjän ja kalastajan näkee huolehtivan eläinten hyvinvoinnista ja elinmahdollisuuksista huomattavasti useammin ja käytännöllisemmällä tasolla kuin cityvihreän.

Vierailija kirjoitti:

sairaat metsästäjät kirjoitti:

Ne ammutaan ruokintapaikoille

Ensinnäkin hirviä ei ruokita vaan peuroja ja kauriita. Toiseksi ruokintapaikalle ei saa ampuja. Kolmanneksi älä puhu asiasta mistä et tiedä mtn.

Et tiedä sinäkään metsästyksestä mitään. Kerrotko missä kielletään ruokinnalle ampuminen?

Hirvi ei tarvitse ruokintaa, eikä sen kanta siitä muutu miksikään. Mutta ruokinnalla (riistapellot ja nuolukivet) voidaan vaikuttaa siihen missä hirvet oleskelee. Kun ne asustelee riistapellon läheisyydessä, ne eivät tee tuhoja taimikoissa ja myös metässtystä on helpompi kohdentaa ja valikoida saaliiksi jäävät.

Peurojen ja kauriiden kantaan ruokinta jo vaikuttaakin, mutta ne ovat pienempinä onneksi vähemmän vaarallisia liikenteessä. Peura ja kaurakanta myös kasvaa niin nopeasti että saalislupien määrät ei edes pysyy perässä, tai metsästäjät ei ehdi täyttämään lupakiintiöitään, tai lihat ei mahdu enää mihinkään. Mutta näidenkin ruokinnassa on sama etu, että eläimet saadaan pysymään sopivilla alueilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsästäjät ylläpitävät korkeita hirvi- ja peurakantoja tasan siksi, että pääsisivät metsästämään. Jos todella haluttaisiin vähentää hirvikolareita ja metsille tuotettuja vahinkoja, kanta ammuttaisi kerralla riittävän matalaksi ja pidettäisi se myös sellaisena.

Sinähän se nero olet :D

Kantahan nimenomaan ammutaan joka vuosi riittävän matalaksi (eli tasolle jonka viranomaiset määrittelevät) ja jotta se pysyy sellaisena niin seuraavana vuonna sama kuvio toistuu. Eli toimitaan juuri niin kuin sanot että pitäisikin tomia.

Jep, juuri näinhän asia menee. Hirvieläimiä ammutaan sen verran että kanta pysyy kohtuullisena ja kannan koon ja lupamäärät määrittelee viranomaiset, ei metsästäjät itse.

Se on sitten makuasia että mikä on sopiva kannan koko. Ruotsissa esimerkiksi siedetään selävsti korkeampaa hirvikantaa kuin Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

sairaat metsästäjät kirjoitti:

Ne ammutaan ruokintapaikoille

Ensinnäkin hirviä ei ruokita vaan peuroja ja kauriita. Toiseksi ruokintapaikalle ei saa ampuja. Kolmanneksi älä puhu asiasta mistä et tiedä mtn.

Noin 1,5 km kotoani on pelto johon paikallinen mies vie kauriille säännöllisesti ruokaa. Ampumakoppi on alle 100 metrin päässä ruokintapaikasta ja aukko osoittaa suoraan ruokintapaikkaa kohti. Miten tämä nyt oikeasti menee? Näitä ruokintapaikka + ampumakoppi -yhdistelmiä on ainakin täällä Varsinais-Suomessa ihan runsaasti.

Ampumakoppi? Ampumakoppeja on ampumaradoilla. Ettei olisi kuvauskoppi?

Kutsutaan myös kyttäyskopiksi. Mistä jollekkin on tullut luulo, ettei hiriviäiläimiä saisi ampua kyttäämällä ruokinnalle? Karhua ei saa ampua ruokinalle, hirven tai peuran saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi metsurit kaataa puita ja istuttaa sitten taimia?

Ei metsurit istuta taimia.

Kuka ne istuttaa?

Metsänhoitoyhdistys.

Kyllä maajussit istuttaa itse taimensa,taidat tarkoittaa valtion metsiä ?

Kyllä. Niistähän tässä puhuttiin.

Kyylä ne metsuritkin puita istuttaa. Vai meinaatteko jos on puunkaatajan koulutus, niin ei osaa tökkiä taimia maahan pystyyn? Aika moni metsuri kaataa talvella puita ja kesällä istuttaa taimia ja on töissä metsänhoitoyhdistyksellä, joka voi hoitaa sekä valtion että yksityisten metsiä.

Vierailija kirjoitti:

Todellakin ammutaan ruokintapaikoille. Täkäläisellä metsästäjällä on sekä ruokintapaikka että ampumakoppi OMALLA pihallaan. Siinä on helppoa ampua lihaa pakastimeen kahvia ryystäen.

Ja onko tässä sinusta jotain vikaa? Kyttääminen on siitä hyvä metästysmuoto, että siinä on aikaa mietti mitä tekee ja valita huolellisesti saaliiksi otettava eläin. Paljon parempi tapa, kuin vaikka ajometsästys, jossa usein joudutaan ampumaan nopeassa tilanteessa liikkuvaan kohteeseen. Se ei ole kenekään etu että etsitään sitten tuntikausia suolistoon tai lihakseen haavoittunutta eläintä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

sairaat metsästäjät kirjoitti:

Ne ammutaan ruokintapaikoille

Ensinnäkin hirviä ei ruokita vaan peuroja ja kauriita. Toiseksi ruokintapaikalle ei saa ampuja. Kolmanneksi älä puhu asiasta mistä et tiedä mtn.

Noin 1,5 km kotoani on pelto johon paikallinen mies vie kauriille säännöllisesti ruokaa. Ampumakoppi on alle 100 metrin päässä ruokintapaikasta ja aukko osoittaa suoraan ruokintapaikkaa kohti. Miten tämä nyt oikeasti menee? Näitä ruokintapaikka + ampumakoppi -yhdistelmiä on ainakin täällä Varsinais-Suomessa ihan runsaasti.

Jos kopista ei ammuta karhua, niin ei mitään epäilyttävää.

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku metsästäjä avata tätä logiikkaa?

Miksi metsästäjät ruokkivat hirviä talvisin, jos tarkoitus muka on supistaa kantaa?

Miksi annetaan vuosikymmeniä kehitysapua, jos kerran tarkoitus on kehittää?

Vierailija kirjoitti:

Juu, metsästäjät kehuvat vähentävänsä hirvieläinkolareita vaikka oikeasti aiheuttavat niitä. Kauriit ovat vieraslajeja ja ennen kaikkea nykyisillä kannoilla haittaeläimiä. Silti vaan ruokitaan ja luontaiset viholliset (ilvekset) halutaan poistaa.

Toki metästäjät haluaa että kanta olisi suuri ja olisi paljon metsästettvää. Mutta jos niitä ei metsästettäisi, niin kahtahan olisi vielä todella paljon suurempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsästäjät haluavat metsäneläinten voivan hyvin eikä sairastavan. Kuka haluaisi metsästää ja syödä sairaita eläimiä? 

Yleensä sellaista ei tapeta, jonka halutaan voivan hyvin.

Hohhoijakkaa. Olet täysin idioottimaiseti väärässä. Kyllä tuotantoeläintekin kasvattajat haluavat eläintensä voivan hyvin, vaikka niiden tarkoiuts on kasvaa teuraskokoisiksi ja päätyä markettiin jauhelihapaketissa. Sama metsästäjissä. Metsästäjät tekevät työtä eläinten hyväksi moninkertaisen määrän eläinten suojelijoihin verrattuna.