Lue keskustelun säännöt.
Mies muutti luokseni, kaipaamani yksinolo kotona on poissa
22.10.2018 |
Muutin mieheni kanssa yhteen n. vuosi sitten. Mies muutti luokseni toiselta paikkakunnalta kun jäi työttömäksi. Mies on hakenut töitä, mutta ei saa. Ennen muuttoa sanoin miehelle suoraan, että mä tarvitsen myös säännöllisesti yksinoloaikaa kotona ihan yksikseni. Mies sanoi että ymmärtää tämän eikä tämä tule olemaan ongelma.
Minua on ruvennut ahdistamaan kun minulla ei ole yhtään aikaa kotona ihan yksin. Mies on aina kotona kun minäkin olen. Mies ei ymmärrä tätä, sanoo että voi mennä toiseen huoneeseen ja olla hiljaa, mutta eihän se sama asia ole. Itse käyn töissä ja koiran kanssa lenkillä 3 kertaa päivässä sekä liikuntaharrastus pari kertaa viikossa ja joskus kavereiden kanssa iltaa viettämässä. Käydään kyllä miehen kanssa yhdessä ulkona, lenkillä ja salilla, mutta kaipaisin ihan omaa aikaa yksin kotona, edes tunti viikossa riittäisi. Miehellä vaan ei ole mitään mihin lähteä yksinään, joten aina jos hän johonkin lähtee niin se on mun kanssa. Hän ei ymmärrä että itsekseni tekemät koiranulkoilutuslenkit ei korvaa sitä, että saan olla KOTONA ihan yksin.
Onko kellään ratkaisuja tähän? Odotan vain että hän saisi töitä niin olisi joskus pois kotoota...
Kommentit (124)
Mitä vastausta odotat? Saat olla kotona yksin kun mies lähtee ulos ovesta. Et muuten. Menköön kauppaan yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on myös hänen kotinsa nyt ja et voi pyytää lähtemään pois, kun sinusta siltä tuntuu.
Olisit harkinnut asiaa tarkemmin ennen yhteenmuuttoa.
Totta kai tuohonkin on ratkaisu. Käske miehen muuttaa pois ja otat tilanteesta vaarin, etkä enää muuta kenekään kanssa yhteen.
Cace closed, hyvää päivän jatkoa!
Tuliko sinulle yllätyksenä, että miestä ei voi laittaa yöpöydän laatikkoon, kun et tarvitse häntä?
Mitä mies on sanonut, kun olet hänen kanssaan keskusellut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin ihmisen nyt kodistaan pitäisi lähteä?
Asetat miehesi entistä hankalampaan asemaan kun vaadit häntä olemaan poissa kotoa, jotta SINÄ saat omaa aikaa. Tekstistäsi saa sellaisen kuvan, että miehelläsi on työttömyyden lisäksi vähän/ei ollenkaan muita ihmissuhteita paikkakunnalla jossa asutte. Hän istuu päivät pitkät yksin kotona vailla mitään sosiaalista kontaktia kehenkään. Kun sinä vihdoin tulet töistä kotiin, hän iloitsee ja haluaa luonnollisesti keskustella ja viettää aikaa yhdessä. Jos jatkat tohon malliin, niin en ihmettele jos mies ottaa ja lähtee takaisin omalle paikkakunnalleen. Niin minäkin hänen asemassaan tekisin jos puoliso vielä käskisi mun olla poissa silmistä tietyn määrän päivästä/viikosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahasti näyttää siltä, että emme voi saada kaikkea haluamaamme. Välillä joudumme syömään sitä pohjaakin pelkän kerman nuolemisen sijaan ja sitä kutsutaan ihan elämäksi.
Miksi muutiit yhteen, jos tiedostit omat vikasi ja puutteesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän sinua ap, olen samassa tilanteessa.
Elämässä vaiheet tulee ja menee, ehkä se lohduttaa?
Itse lähden kävelylle tai luontoon välillä kun on pakko saada yksinoloaikaa. Meillä on myös lapsi... en tiedä tuleeko toista (ainakaan lähiaikoina) koska perheen perustettuani ymmärsin tämän introvertin elämänpohdiskelijatyypin itsessäni :D
Yksin ollessa kuulee omat ajatukset paremmin ja saa yhteyden itseen. Ainakin minä. Tottakai on kiva jakaa elämää muiden kanssa mutta toiset vaan tarvii tilaa enemmän kuin toiset. Tsemppiä meille!
Jos miehellä ei ole mitään paikkaa mennä, miksi ei ota hommakseen kaupassa käyntejä ja koiran ulkoilutusta. Jos sinulle riittää tunti viikossa, mikä ei ole paljon pyydetty, on mies aika vätys, jos ei sille ajalle tekemistä keksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi muutit yhteen toisen kanssa??
Ihme valitus, kun olet itse itsesi tähän tilanteeseen laittanut
Rakenna joku oma koppi jonne piiloutua silloku siltä tuntuu tai hankkikaa toine kämppä jonne paeta jos haluu rauhas olla.
T: introvertti joka varmaan tekisi sun tilantees noin. Onneks oon sinkku 😐
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkästä aikaa kiintoisa keskustelunavaus, oli provo tai ei! Epäilen, ettei ole ihan todellinen tilanne, sillä tässä on tarjoiltu vastakkainasettelu, josta saa helposti kaksi puolta vänkäämään siitä, mikä näkökulma on oikeassa.
Nainen/kirjoittaja "oikeassa" -asetelmaa puoltaa mm. se, että hän kertoi etukäteen että haluaa olla yksin. Mies taas on työtön tossu, joka asuu naisen siivellä eikäö tajua edes lähteä lenkille yksin edes tuntia viikossa
Mies "oikeassa" -asetelmaa puoltaa se, että koti on hänenkin, eikä hänellä ole mitään muita ihmiskontakteja, on kuunnellut naisen näkökulmaa (=lupaa mennä toiseen huoneeseen), nainen on alunpitäen itse suostunut järjestelyyn, eikä työtöntä voi syyttää tilanteestaan.
Kumpi puoli voittaa keskustelussa?
Vierailija kirjoitti:
Jos miehellä ei ole mitään paikkaa mennä, miksi ei ota hommakseen kaupassa käyntejä ja koiran ulkoilutusta. Jos sinulle riittää tunti viikossa, mikä ei ole paljon pyydetty, on mies aika vätys, jos ei sille ajalle tekemistä keksi.
Tietty on vätys. Oli aihe mikä tahansa, niin sun kommentti on: mies on vätys.
Jos tilanne oisi toisinpäin ja mies kirjoittaisi, että toivoisi naisen välillä poistuvan kotia, jotta mies saa olla yksin....niin sinä vastaisit, että mikä vätys se mies on, miksei lähde sieltä kotoa viettämään yksinoloaikaa jonnekin.
Vierailija kirjoitti:
Jos miehellä ei ole mitään paikkaa mennä, miksi ei ota hommakseen kaupassa käyntejä ja koiran ulkoilutusta. Jos sinulle riittää tunti viikossa, mikä ei ole paljon pyydetty, on mies aika vätys, jos ei sille ajalle tekemistä keksi.
Ainakin minusta on väärin, että toisen pitää tekemällä keksiä tekemistä, että toinen saa olla yksin kotona.
Itse en enää muuta yhteen, koska tarvitsen niin paljon aikaa yksinoloon.
En ikinä voisi sanoa toiselle, että lähdehän siitä lenkille, että saan olla rauhassa jonkin aikaa.
Se on yhteinen koti ja toinen voi silloin olla kotonaan niin paljon kuin haluaa.
Joo, molempia ei kyllä voi saada. Parisuhdetta saman katon alla ja aikaa yksin. Että se on niin kuin jomsikumpsi. Ap vaan valitsee...
Ihme lynkkausta kun ap haluaa olla TUNNIN VIIKOSSA omissa oloissaan? :D
Sanoit ap että mies sanoi etukäteen ettei tämä ole ongelma. Miten kuvittelitte silloin sinun oman aikasi järjestyvän? Miksi se ei toteudukaan nyt?
No ei voi olla kohtuuton vaatimus keneltäkään antaa toiselle TUNTI VIIKOSSA yksinoloaikaa kotona, varsinkaan jos asiasta on puhuttu ennen yhteenmuuttoa. Kai se mies voi kerran viikossa käydä vaikka kävelyllä? Olisi eri asia, jos aloittaja vaatisi miestä joka päivä lähtemään jonnekin pois tieltä.
Kaikkea ei voi saada ja toisaalta älkää nyt vaan lapsia hankkiko...olet vähän kohtuuton vaatimuksinesi. Mies ei ole esine, jonka voi siirtää kaappiin.