Lue keskustelun säännöt.
Mies muutti luokseni, kaipaamani yksinolo kotona on poissa
22.10.2018 |
Muutin mieheni kanssa yhteen n. vuosi sitten. Mies muutti luokseni toiselta paikkakunnalta kun jäi työttömäksi. Mies on hakenut töitä, mutta ei saa. Ennen muuttoa sanoin miehelle suoraan, että mä tarvitsen myös säännöllisesti yksinoloaikaa kotona ihan yksikseni. Mies sanoi että ymmärtää tämän eikä tämä tule olemaan ongelma.
Minua on ruvennut ahdistamaan kun minulla ei ole yhtään aikaa kotona ihan yksin. Mies on aina kotona kun minäkin olen. Mies ei ymmärrä tätä, sanoo että voi mennä toiseen huoneeseen ja olla hiljaa, mutta eihän se sama asia ole. Itse käyn töissä ja koiran kanssa lenkillä 3 kertaa päivässä sekä liikuntaharrastus pari kertaa viikossa ja joskus kavereiden kanssa iltaa viettämässä. Käydään kyllä miehen kanssa yhdessä ulkona, lenkillä ja salilla, mutta kaipaisin ihan omaa aikaa yksin kotona, edes tunti viikossa riittäisi. Miehellä vaan ei ole mitään mihin lähteä yksinään, joten aina jos hän johonkin lähtee niin se on mun kanssa. Hän ei ymmärrä että itsekseni tekemät koiranulkoilutuslenkit ei korvaa sitä, että saan olla KOTONA ihan yksin.
Onko kellään ratkaisuja tähän? Odotan vain että hän saisi töitä niin olisi joskus pois kotoota...
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Ihme lynkkausta kun ap haluaa olla TUNNIN VIIKOSSA omissa oloissaan? :D
Sanoit ap että mies sanoi etukäteen ettei tämä ole ongelma. Miten kuvittelitte silloin sinun oman aikasi järjestyvän? Miksi se ei toteudukaan nyt?
No kai sitä olettaa, että antaa toisen olla rauhassa ja viettää aikaa vaikka toisessa huoneessa.
Outoa, että pitäisi lähteä ihan ulos asti toisen takia. Kyllä minä loukkaantuisin, jos komennettaisiin ulos...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, molempia ei kyllä voi saada. Parisuhdetta saman katon alla ja aikaa yksin. Että se on niin kuin jomsikumpsi. Ap vaan valitsee...
Kyllä voi, jos on riittävästi tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehellä ei ole mitään paikkaa mennä, miksi ei ota hommakseen kaupassa käyntejä ja koiran ulkoilutusta. Jos sinulle riittää tunti viikossa, mikä ei ole paljon pyydetty, on mies aika vätys, jos ei sille ajalle tekemistä keksi.
Tietty on vätys. Oli aihe mikä tahansa, niin sun kommentti on: mies on vätys.
Jos tilanne oisi toisinpäin ja mies kirjoittaisi, että toivoisi naisen välillä poistuvan kotia, jotta mies saa olla yksin....niin sinä vastaisit, että mikä vätys se mies on, miksei lähde sieltä kotoa viettämään yksinoloaikaa jonnekin.
Ehei, en ole koskaan ennen kirjoittanut, että mies on vätys. Mutta tässä tapauksessa, nainen kertoi etukäteen tarvitsevansa omaa aikaa. Muuttamalla naisen luokse mies hyväksyi tämän. Nyt ei kuitenkaan kykene YHTÄ TUNTIA viikossa järjestämään itseään johonkin pois. Ei, vaikka koira pitää ulkoiluttaa ja kai tässä perheessä kaupassakin käydään. Jos mies vastaisi yhdestä koiran ulkoilutuslenkistä päivässä, ap saisi pienen hetkensä JOKA PÄIVÄ.
Voisin myös kirjoittaa, että nainen on vätys, kun ei pane miestään "kuriin" ja osallistumaan perheen arkirutiineihin.
Vierailija kirjoitti:
Ihme lynkkausta kun ap haluaa olla TUNNIN VIIKOSSA omissa oloissaan? :D
Sanoit ap että mies sanoi etukäteen ettei tämä ole ongelma. Miten kuvittelitte silloin sinun oman aikasi järjestyvän? Miksi se ei toteudukaan nyt?
Mistä revit tuon TUNNIN VIIKOSSA?
Vierailija kirjoitti:
Asetat miehesi entistä hankalampaan asemaan kun vaadit häntä olemaan poissa kotoa, jotta SINÄ saat omaa aikaa. Tekstistäsi saa sellaisen kuvan, että miehelläsi on työttömyyden lisäksi vähän/ei ollenkaan muita ihmissuhteita paikkakunnalla jossa asutte. Hän istuu päivät pitkät yksin kotona vailla mitään sosiaalista kontaktia kehenkään. Kun sinä vihdoin tulet töistä kotiin, hän iloitsee ja haluaa luonnollisesti keskustella ja viettää aikaa yhdessä. Jos jatkat tohon malliin, niin en ihmettele jos mies ottaa ja lähtee takaisin omalle paikkakunnalleen. Niin minäkin hänen asemassaan tekisin jos puoliso vielä käskisi mun olla poissa silmistä tietyn määrän päivästä/viikosta.
Tämä sai miehen kuulostamaan ihan koiralta.
Ja on se rasittavaa, jos joka päivä töistä tullessa on heti joku seurankipeä juttelija vaatimassa huomiota. Eikö se mies osaa tehdä mitään itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihme lynkkausta kun ap haluaa olla TUNNIN VIIKOSSA omissa oloissaan? :D
Sanoit ap että mies sanoi etukäteen ettei tämä ole ongelma. Miten kuvittelitte silloin sinun oman aikasi järjestyvän? Miksi se ei toteudukaan nyt?
t.ap
Muutatte erillenne.
Mikä ihmeen pakko muka aikuisten ihmisten asua yhdessä??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme lynkkausta kun ap haluaa olla TUNNIN VIIKOSSA omissa oloissaan? :D
Sanoit ap että mies sanoi etukäteen ettei tämä ole ongelma. Miten kuvittelitte silloin sinun oman aikasi järjestyvän? Miksi se ei toteudukaan nyt?
Mistä revit tuon TUNNIN VIIKOSSA?
Miksi pitä vastata ketjuun, jota ei viitsi edes lukea??
Vierailija kirjoitti:
Miksi muutit yhteen toisen kanssa??
Ihme valitus, kun olet itse itsesi tähän tilanteeseen laittanut
Ehkäpä jos itse liikkuu on hankala ymmärtää että toinen viihtyy 24/7 neljän seinän sisällä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme lynkkausta kun ap haluaa olla TUNNIN VIIKOSSA omissa oloissaan? :D
Sanoit ap että mies sanoi etukäteen ettei tämä ole ongelma. Miten kuvittelitte silloin sinun oman aikasi järjestyvän? Miksi se ei toteudukaan nyt?
No kai sitä olettaa, että antaa toisen olla rauhassa ja viettää aikaa vaikka toisessa huoneessa.
Outoa, että pitäisi lähteä ihan ulos asti toisen takia. Kyllä minä loukkaantuisin, jos komennettaisiin ulos...
Minusta olisi outoa asua ihmisen kanssa, joka aina vain homehtuu kotona, eikä voi edes tunniksi lähteä haukkaamaan raitista ilmaa. Johan tuo nyt ahdistaa ketä tahansa, jos toinen nyhjää aina siinä vieressä eikä koskaan ikinä käy yhtään missään.
Vierailija kirjoitti:
Muutin mieheni kanssa yhteen n. vuosi sitten. Mies muutti luokseni toiselta paikkakunnalta kun jäi työttömäksi. Mies on hakenut töitä, mutta ei saa. Ennen muuttoa sanoin miehelle suoraan, että mä tarvitsen myös säännöllisesti yksinoloaikaa kotona ihan yksikseni. Mies sanoi että ymmärtää tämän eikä tämä tule olemaan ongelma.
Minua on ruvennut ahdistamaan kun minulla ei ole yhtään aikaa kotona ihan yksin. Mies on aina kotona kun minäkin olen. Mies ei ymmärrä tätä, sanoo että voi mennä toiseen huoneeseen ja olla hiljaa, mutta eihän se sama asia ole. Itse käyn töissä ja koiran kanssa lenkillä 3 kertaa päivässä sekä liikuntaharrastus pari kertaa viikossa ja joskus kavereiden kanssa iltaa viettämässä. Käydään kyllä miehen kanssa yhdessä ulkona, lenkillä ja salilla, mutta kaipaisin ihan omaa aikaa yksin kotona, edes tunti viikossa riittäisi. Miehellä vaan ei ole mitään mihin lähteä yksinään, joten aina jos hän johonkin lähtee niin se on mun kanssa. Hän ei ymmärrä että itsekseni tekemät koiranulkoilutuslenkit ei korvaa sitä, että saan olla KOTONA ihan yksin.
Onko kellään ratkaisuja tähän? Odotan vain että hän saisi töitä niin olisi joskus pois kotoota...
Minä en olisi edes tilanteessasi muuttanut koskaan yhteen. Jos ehdoton yksinolo on aivan välttämätöntä niin olisin sen varmistanut asumalla yksin jatkossakin ja viettänyt aikaa välillä miehellä välillä naisella ja välillä yhdessä ja erikseen muualla... Tapailla ja seurustella kun voi eri osoitteistakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme lynkkausta kun ap haluaa olla TUNNIN VIIKOSSA omissa oloissaan? :D
Sanoit ap että mies sanoi etukäteen ettei tämä ole ongelma. Miten kuvittelitte silloin sinun oman aikasi järjestyvän? Miksi se ei toteudukaan nyt?
Mistä revit tuon TUNNIN VIIKOSSA?
Mä tein sellasen radikaalin jutun että luin tuon aloitusviestin kokonaan, ajattele! :O Siellä sitten luki että "mutta kaipaisin ihan omaa aikaa yksin kotona, edes tunti viikossa riittäisi", niin siitä tein ton mun timanttisen päätelmän.
Ja mitä se joku aapeettelee mun viestejä tuolla, onko jotenkin outoa jos ohis on samaa mieltä aloittajan kanssa. Ihme sakkia.
Itse olen erakkoluonne ja kärsin unettomuudesta. Mies pelaa välillä vuorokauden putkeen. Meidän ratkaisu oli se että mies yhdisti 2 asuntoa. Eli osti siis naapuriasuntomme, Nyt on molemmilla 'omat' asunnot, yksi sisäänkäynti. Enkä herää joka piippaukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö mies todella halua harrastaa mitään TAI osallistua yhteiseen arkeen käymällä yksinään kaupassa? Jälkimmäistä pitäisin jo vähän huolestuttavana suhteen jatkumisen kannalta...
Ehdota, että mies muuttaa takaisin sinne mistä tulikin?
Olen samanlainen kuin sinä ap, ymmärrän hyvin. Mies lenkille koiran kanssa ja kauppaan kun olet kotona, saat edes vähän rauhaa.
Olen kyllä onnellinen ettei ole miestä ja lapsetkin jo teinejä, en kestäisi toista ihmistä koko ajan.
Mieshän on toisessa huoneessa, eikä häiritse? Ap:n olisi parasta asua ihan vaan yksin ja unohtaa parisuhdejutut kokonaan. Jos mua käskettäsiin lähtemään että toinen haluaa olla YKSIN, niin lähtisin enkä takaisin tulisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme lynkkausta kun ap haluaa olla TUNNIN VIIKOSSA omissa oloissaan? :D
Sanoit ap että mies sanoi etukäteen ettei tämä ole ongelma. Miten kuvittelitte silloin sinun oman aikasi järjestyvän? Miksi se ei toteudukaan nyt?
No kai sitä olettaa, että antaa toisen olla rauhassa ja viettää aikaa vaikka toisessa huoneessa.
Outoa, että pitäisi lähteä ihan ulos asti toisen takia. Kyllä minä loukkaantuisin, jos komennettaisiin ulos...
Minusta olisi outoa asua ihmisen kanssa, joka aina vain homehtuu kotona, eikä voi edes tunniksi lähteä haukkaamaan raitista ilmaa. Johan tuo nyt ahdistaa ketä tahansa, jos toinen nyhjää aina siinä vieressä eikä koskaan ikinä käy yhtään missään.
Minä ratkaisisin ongelman lähtemällä itse ulos. Jos noin ahdistaa, niin ei kannata muuttaa yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Muutin mieheni kanssa yhteen n. vuosi sitten. Mies muutti luokseni toiselta paikkakunnalta kun jäi työttömäksi. Mies on hakenut töitä, mutta ei saa. Ennen muuttoa sanoin miehelle suoraan, että mä tarvitsen myös säännöllisesti yksinoloaikaa kotona ihan yksikseni. Mies sanoi että ymmärtää tämän eikä tämä tule olemaan ongelma.
Minua on ruvennut ahdistamaan kun minulla ei ole yhtään aikaa kotona ihan yksin. Mies on aina kotona kun minäkin olen. Mies ei ymmärrä tätä, sanoo että voi mennä toiseen huoneeseen ja olla hiljaa, mutta eihän se sama asia ole. Itse käyn töissä ja koiran kanssa lenkillä 3 kertaa päivässä sekä liikuntaharrastus pari kertaa viikossa ja joskus kavereiden kanssa iltaa viettämässä. Käydään kyllä miehen kanssa yhdessä ulkona, lenkillä ja salilla, mutta kaipaisin ihan omaa aikaa yksin kotona, edes tunti viikossa riittäisi. Miehellä vaan ei ole mitään mihin lähteä yksinään, joten aina jos hän johonkin lähtee niin se on mun kanssa. Hän ei ymmärrä että itsekseni tekemät koiranulkoilutuslenkit ei korvaa sitä, että saan olla KOTONA ihan yksin.
Onko kellään ratkaisuja tähän? Odotan vain että hän saisi töitä niin olisi joskus pois kotoota...
Otan osaa tilanteeseesi. Sitä vähättelevät eivät nähtävästi suostu ymmärtämään, että ihmisiä on vain erilaisia. Ja jotkut meistä ovat sellaisia, että vaan tarvitsevat sen oman ajan. Usein ihan se tuntikin riittää, mutta kun se on vaan se lähes pakollinen asia saada.
Mainitusta syystä kaikki pidemmät, onnelliset parisuhteeni ovat olleet sellaisia (muut ovat yleensä kaatuneet jo tapailuvaiheessa jos kun pitäisi yhdessä olla kaikki vapaa-aika), että miehen työajat eivät ole täysin vastaavat kuin omani ja/tai on reissutyössä (itsehän olen toimistorotta). Ja miehillä on muutenkin ollut myös omia juttuja.
Sullahan tämä ei ole nyt edes ennakkovalinnasta kiinni... Joten jos kun kyseisen piirteen omaavana taatusti olet tämän jo aikoinaan miehelle kertonut sekä perustellut, niin pskamaista käytöstähän tuo mieheltä on. Ja pitäisi olla jotenkin sovittavissa.
Sinä olet tässä se, joka on oikeassa. Sitä yksin akkujen latauksen tarvetta kun ei itsestään pois saa ja siinä kohtaa yleensä, kun vain jopa tunti riittää, niin ei vaan ole liikaa pyydetty.
Hätäapuna niin onko teillä useampi huone kotona? Ei se nyt täysin auta, mutta yksin toiseen huoneeseen, musiikki kuulokkeisiin ja vaikka Av auki ja niin, että se toinen nyt vaan antaa olla rauhassa edes sen ajan.
Mulla ei kyllä riitä sympatiaa miehellesi sitten yhtään. Haluan olla hetken yksin ei ole kohtuuton toive.
Ehdit ensin :D
t: se seuraava samaa kommentoinut