Juice Leskinen yliarvostettu?

Kuinkas syvällisesti sä olet tutustunut Juicen tuotantoon? Se kun sisältää paljon muutakin kuin Syksyn sävelen, Kaksoiselämän ja Rakkauden ammattilaisen.

Lähinnä pohdin nimenomaan näitä toteemibiisejä joiden sanoituksia pidetään ylivertaisina. En tajua, ja olen sentään kirjallisuutta opiskellut. 

Ap

Tappi p*lluun on erittäin nerokas biisi.

Sekä Juice että Gösta olivat hyviä! Tutustu.

Yli arvostettu tai ei mutta pidän hänen runoistaan lukuun ottamatta viimeistä teosta olisikohan se nimeltä kosket tms

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä pohdin nimenomaan näitä toteemibiisejä joiden sanoituksia pidetään ylivertaisina. En tajua, ja olen sentään kirjallisuutta opiskellut. 

Ap

Kyllä se Juicen nerous, loistavat sanaleikit ja kielellinen rikkaus löytyy muualta tuotannosta. Nuo nimetyt kappaleet nyt sattuvat iskemään suomalaiseen sielunmaisemaan, siksi ovat niin suosittuja.

Niinpä, se on ihan fiksu ja jotkut biisit mestariteoksia, muttei mikään jumalasta seuraava henkilö ole kyseessä.

Lukekaa Antti Heikkisen kirja Risainen elämä joka on Juice Leskisen elämänkerta.

Työkaverina oli Juicen koulukaveri ja mieleeni on syöpynyt hänen kertomansa Juicesta: Juice oli nero koulussa ja niin älykäs että peittosi opettajat ja opettajat eivät mahtaneet Juicelle mitään. En muista yksityiskohtia mutta ainakin noin sanoi.

Vierailija kirjoitti:

Kuinkas syvällisesti sä olet tutustunut Juicen tuotantoon? Se kun sisältää paljon muutakin kuin Syksyn sävelen, Kaksoiselämän ja Rakkauden ammattilaisen.

Todellakin, kuten Napolenin mopon, Heinolassa jyrään, Sian ja Jyrki-boyn. Se on suurimmalta osin lapsellista savolaishuumoriboogieta, joka ei muutamaa kappaletta luuun ottamatta ole kestänyt aikaa. Suurin osa Juicen tuotannosta kuulostaa vanhanaikaiselta, lapselliselta ja vaivaannnuttavalta.

Juicen tuotanto on niin monipuolista että kaikki ei sitä ymmärrä.Lähinnä kysymyksessä on varmaan se että teki joitain biisejä jo edellä aikaansa sopivat siis tähän aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Lukekaa Antti Heikkisen kirja Risainen elämä joka on Juice Leskisen elämänkerta.

Työkaverina oli Juicen koulukaveri ja mieleeni on syöpynyt hänen kertomansa Juicesta: Juice oli nero koulussa ja niin älykäs että peittosi opettajat ja opettajat eivät mahtaneet Juicelle mitään. En muista yksityiskohtia mutta ainakin noin sanoi.

Samassa kirjassa Juicen bändissä soittanut kosketinsoittaja Safka sanoo Juicella olleen yli-ihmiskompleksi, jonka vessassa käyminenkin oli olevinaan jotain ihmeellistä.

Petra P kirjoitti:

Yli arvostettu tai ei mutta pidän hänen runoistaan lukuun ottamatta viimeistä teosta olisikohan se nimeltä kosket tms

Tutustu Kosket teokseen uudelleen ajatuksella. Pidin ensilukasulla myös huonoa suorastaan, mutta se teos on erittäin armoton runoilijaa itseään kohtaan. Siinä on se, että tekijä tietää kuolevansa ja sen ympärille se on oikeastaan tehty. Kun lukija tiedostaa sen, että kuolema on tullut, niin se teos avautuu erilailla. Siinä teoksessa ymmärtää mitä Juice käy läpi ennen kun siirtyy ajasta ikuisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Lukekaa Antti Heikkisen kirja Risainen elämä joka on Juice Leskisen elämänkerta.

Työkaverina oli Juicen koulukaveri ja mieleeni on syöpynyt hänen kertomansa Juicesta: Juice oli nero koulussa ja niin älykäs että peittosi opettajat ja opettajat eivät mahtaneet Juicelle mitään. En muista yksityiskohtia mutta ainakin noin sanoi.

Minä suosittelen Juice Leskisen Siinäpä tärkeimmät -kirjaa. Kyseessä on siis Juicen itse kirjoittamien muistelmien eka osa, toista ei sitten ehtinytkään kirjoittaa loppuun. Ostin sen hetken mielijohteesta kirppikseltä, vaikka en ole oikein koskaan pitänyt Juicen musiikista. En kyllä pidä vieläkään, mutta aloin arvostaa häntä ihan eri tavalla. Hän kuvaili mm. lapsuudenkotiaan ja sen ympäristöä todella hienosti. Keikkamuistojakin kirjaan mahtuu varsin hyvin.

Mä tarvitsen nyt esimerkkejä näistä loistavista sanoituksista. Copy-pastetkaa nyt joitain helmiä mualta tuotannosta. ...Niin ja näistä "Kaksoiselämää", "Viidestoista yö" mitä näitä nyt on, en missään nimessä ajattele, ett sanoitukset olisivat huonoja, itseasiassa ne ovat hyviä, mutta tavoita sitä "silkkaa neroutta"-hypeä mikä niiden ympärillä pyörii. Ap

Vierailija kirjoitti:

Petra P kirjoitti:

Yli arvostettu tai ei mutta pidän hänen runoistaan lukuun ottamatta viimeistä teosta olisikohan se nimeltä kosket tms

Tutustu Kosket teokseen uudelleen ajatuksella. Pidin ensilukasulla myös huonoa suorastaan, mutta se teos on erittäin armoton runoilijaa itseään kohtaan. Siinä on se, että tekijä tietää kuolevansa ja sen ympärille se on oikeastaan tehty. Kun lukija tiedostaa sen, että kuolema on tullut, niin se teos avautuu erilailla. Siinä teoksessa ymmärtää mitä Juice käy läpi ennen kun siirtyy ajasta ikuisuuteen.

Pitäisi vissiin lukea uudestaan. Mä luin sen joskus 5-6v Sitten joten aikuistumisen myötä on ehkä asioiden katsantokannatkin muuttuneet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukekaa Antti Heikkisen kirja Risainen elämä joka on Juice Leskisen elämänkerta.

Työkaverina oli Juicen koulukaveri ja mieleeni on syöpynyt hänen kertomansa Juicesta: Juice oli nero koulussa ja niin älykäs että peittosi opettajat ja opettajat eivät mahtaneet Juicelle mitään. En muista yksityiskohtia mutta ainakin noin sanoi.

Samassa kirjassa Juicen bändissä soittanut kosketinsoittaja Safka sanoo Juicella olleen yli-ihmiskompleksi, jonka vessassa käyminenkin oli olevinaan jotain ihmeellistä.

Juice totesi itse eläissään olevansa asperger. Se selittänee hänen käytöstään pitkälti.

Suosittelen kaikille lastenlaululevyä Haitaribussi. Oli lapsia tai ei.

Kato Juice oli just semmonen ihan tavallinen suomalainen ihminen omine virheineen, niinkuin me kaikki ollaan viis työstä. Juice, Jope ja Vesku. Ne on niitä aitoja kansanihmisiä. <3

Vierailija kirjoitti:

Kato Juice oli just semmonen ihan tavallinen suomalainen ihminen omine virheineen, niinkuin me kaikki ollaan viis työstä. Juice, Jope ja Vesku. Ne on niitä aitoja kansanihmisiä. <3

Juice kansanihminen? Johan vitsin murjaisit.

Ehkä kauempana kansanihmisestä ei voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Mä tarvitsen nyt esimerkkejä näistä loistavista sanoituksista. Copy-pastetkaa nyt joitain helmiä mualta tuotannosta. ...Niin ja näistä "Kaksoiselämää", "Viidestoista yö" mitä näitä nyt on, en missään nimessä ajattele, ett sanoitukset olisivat huonoja, itseasiassa ne ovat hyviä, mutta tavoita sitä "silkkaa neroutta"-hypeä mikä niiden ympärillä pyörii. Ap

Viidestoista yö on sikäli nerokas biisi, etteivät läheskään kaikki kuulijat tunnu käsittävän mistä se kertoo: armottomasta krapulasta ja liskojen yöstä.