Millainen olisi kissojen Aihe vapaa?
Kommentit (1243)
Muita kaksivuotiaita birmankissoja kuulolla? Miten meni isänpäivä? Minä nukuin sängyn jalkopäässä, kävin ulkona lasitetulla terassilla, söin vähän, kävin ulkona, nukuin, kävin ulkona, istuin, kävin ulkona, lepäsin, kävin ulkona, peseydyin, kävin ulkona, söin vähän, kävin ulkona, nukuin, kävin ulkona, leikin, kävin ulkona, tuijottelin, kävin ulkona, tuijottelin taas, kävin ulkona, istuin vähän, kävin taas ulkona ja sitten nukuin.
En ymmärrä ollenkaan, miksi tuota terassin ovea täytyy pitää kiinni. Olen aina väärällä puolella ovea. Onko muilla kokemuksia?
Palvelija ei ole vaihtanut lakanoita kahteen viikkoon. Teenkö elsun?
Kaikki viestit olisi työnnetty alas palstan reunalta.
(Anteeksi jos tämä oli mainitty jo 100 kertaa)
Ihanaa kun voi nukkua koko päivän! Palvelija on jostain syystä paikalla, vaikka yleensä ollaan kissakaverin kanssa kahdestaan päivisin. Olen tänään jutellut kovasti palvelijalle että voisi antaa lisää ruokaa nyt kun kerta on paikalla. Sanoi että olen kuulemma syönyt jo ja ei ole vielä ruoka-aika. Höh! Kyllä tähän mahaan mahtuu enemmänkin. Onneksi meillä on kissakaverin kanssa aina kuivaa muonaa kupissa. Käyn kyllä päivän mittaan tyhjentämässä aina koko kupin. Palvelija jaksaa aina ihmetellä kuka söi kaiken. Sitten kun muut palvelijat saapuvat ja menevät vesihuoneeseen, niin täytyy mennä taas maistelemaan palvelijan pesuvettä. Ihan parasta! Jostain syystä minua aina estetään juomasta sieltä vesihuoneesta. On kuulemma jotain saippuaa vedessä. Mitähän se on? Ehkä jotain palvelijoiden erikoisherkkua. Huh nyt alkoi taas väsyttää. Täytyy ottaa päikkärit.
Vähän ottaa taas päähän! Ja hävettää!
Menin vahingossa naapurin oven taakse naukumaan, ja kun tulivat ikkunan taakse naureskelemaan, lähdin tietenkin pokkana pois, niin kuin tarkoituksella olisin ollut väärän oven takana.
Että ottaa päähän!
Minäkin meen aina tarkkailemaan kun palvelija pesee itsensä. Istun ison laatikon päällä, sen mikä joskus pitää ääntä ja tärisee. Palvelija vetää kohteliaasti kankaan meidän väliin, mutta tirkistelee välillä vieläkö olen vahdissa. Lähden pois jos palvelija alkaa hoilottaa, on niin kauheaa kuunneltavaa.
Pysyttelen kuitenkin lähistöllä, eteisen naulakon alla on mun itse keksimä tarkkailupiste. Joskus nimittäin palvelija laittaa sen oven kiinni, eikä avaa vaikka mitä tekisin. Huutelee vaan että oon kakkalla, saisko vähän yksityisyyttä pliis. Selityksen makua, mitä se semmoinen yksityisyys muka on?
Ylipäätänsä ovia ei tarvita. Tai niitä ei saisi pitää ollenkaan kiinni. Ihmiseni sanovat , että minulla on suljetun oven neuroosi. Mitäs pitävät ovia kiinni, siellä kuitenkin on jotakin jännää jota minun täytyisi seurata ja nähdä.
Pieraisin juuri. Hahhahhaaa. Kaikki palvelijat lähes pyörtyivät. Nyt taidan lähteä unille.
Kysely:
Miten syvän kuopan sinä kaivat kakallesi?
Johtajakissa ei koskaanpeittele jätöksiään!
Meillä asuu kolme johtajakissa, johdetaan kahta ihmistä :)
Ehkä sielläkin pohdittaisiin muunsukupuolisuutta, koska aika moni lemmikkikissa on (onneksi) leikattu. Ehkä kiisteltäisiin seksuaalisten halujen määrästä siinä kohtaa tai fyysisistä jälkioireista toimenpiteen jälkeen.
Minun emäntäni pettää minua. Se on alkanut katsoa vieraita kissoja siitä laitteesta. Sanoo, että olen vanha ja hän tarvitsee välillä pentukissoilta kissaterapiaa. Menen välillä itsekin katsomaan sitä hirmuista kissamäärää, ja on siellä yksi kaunis pörröinen misu, joka näyttää samalta kuin minä nuorena. Sitä yritän aina koskettaa ruudun kautta. Joskus emäntä jättää äänet päälle ja säikähdän, jos ne vieraat kissat murisevat tai naukuvat kovasti. Emäntä sanoo, että hän kyllä rakstaa minua kaikkein enimmin, niin kattokoon nyt mitä haluaa, silloin kun nukun.
Kynsi irtosi. Nyt joudun pitämään tyhmää kauluria. Kaksi kertaa päivässä putsataan tassu ja saan lääkkeet. Lääkkeen jälkeen on huikea olo... alkaa väsyttää ja pitää nukkua pitkät päiväunet. Onneksi saan extraherkkuja joka päivä..
Ajattelin kertoa päivästäni, mutta kun nousin/valuin OMASTA lepotuolistani ja pötkähdin olkkarin matolle pienelle välilevolle jotta jaksaisin käydä tarkistamassa ruokakupin, niin voi hävyttömyys sentään, omistaja valtasi tuolini! Tulistuin niin, että aloin heiluttaa hännänpäätä! Mietittyäni hetken kostoa, raahasin itseni etutassujen kynsillä kyljelläni maton reunalle ja jäin tarkkailemaan tilannetta. Jokin mielenhäiriö sai minut unohtamaan tapahtuneen ja nousin kävelläkseni ruokakupille. Varoin uuvuttamasta itseäni kävelyllä. Eteisen mattoon salakavalasti kudottu nelikulmio kuitenkin viekoitteli minut, enkä voinut vastustaa halua levähtää siinä hetken aikaa. Kiedoin hännän mietteliäästi ympärilleni ja unohdin taas, mitä olin tekemässä. Taidan jäädä tähän. Mitäpä päiväni teille edes kuuluu. Enkä jaksa mennä kupille. Voisin sen sijaan naukua muutaman vaativan komennon ja pakottaa omistajan täyttämään kuppini ja vapauttamaan OMA lepotuolini.
Minäkin hyppään sohvalle ja valtaan sen kun näen että orja on tulossa. Se pääsee sohvalleen vasta, kun laittaa mulle nameja lattialle. Sisko on samanlainen, me pidetään täällä jöötä!
Oon ollut ulkona nyt aika kauan. Emäntä lähti, kun oli vielä kesä ja lämmintä, sellaisella keltaisella autolla, jossa oli vilkut päällä, eikä ole enää tullut takaisin. Se nostettiin sängyllä siihen ja kaksi punapukuista pelottavaa ihmistä vei sen. Kukaan ei päästä takaisin sisälle. Ei meinaa enää löytää hiiriä. Ajattelin mennä jonkun mökin ovelle mouruamaan, jos saisi ruokaa. Kuulemma mun lasten isä, tai yksi niistä vietiin täältä johonkin löytölään aiemmin syksyllä. Oli siinä kyllä homma, se meni johonkin sellaiseen kummalliseen häkkiin, missä oli ruokaa. Mikä on löytölä? Kannattaako sinne yrittää? Mun lapset vietiin sellaisessa jännässä harmaassa kopissa. Siihen ne vain poimi ne. Kuulin, että minut pitäisi saada kanssa kiinni, mutta ne ihmiset olivat niin pelottavia, en tuntenut niistä ketään. Menin halkovajaan piiloon ja jäin odottamaan, että omistaja tulisi takaisin, mutta ei se vain tule. Vietiinkö se minun emäntä johonkin löytölään?
Vierailija kirjoitti:
Oon ollut ulkona nyt aika kauan. Emäntä lähti, kun oli vielä kesä ja lämmintä, sellaisella keltaisella autolla, jossa oli vilkut päällä, eikä ole enää tullut takaisin. Se nostettiin sängyllä siihen ja kaksi punapukuista pelottavaa ihmistä vei sen. Kukaan ei päästä takaisin sisälle. Ei meinaa enää löytää hiiriä. Ajattelin mennä jonkun mökin ovelle mouruamaan, jos saisi ruokaa. Kuulemma mun lasten isä, tai yksi niistä vietiin täältä johonkin löytölään aiemmin syksyllä. Oli siinä kyllä homma, se meni johonkin sellaiseen kummalliseen häkkiin, missä oli ruokaa. Mikä on löytölä? Kannattaako sinne yrittää? Mun lapset vietiin sellaisessa jännässä harmaassa kopissa. Siihen ne vain poimi ne. Kuulin, että minut pitäisi saada kanssa kiinni, mutta ne ihmiset olivat niin pelottavia, en tuntenut niistä ketään. Menin halkovajaan piiloon ja jäin odottamaan, että omistaja tulisi takaisin, mutta ei se vain tule. Vietiinkö se minun emäntä johonkin löytölään?
PS.. Tosi tarinaan perustuva, hiukan muunnellen. Emokin on saatu kiinni. T. eläinsuojelussa hommia tekevä.
Jätä se kolli! Kaikki kollit on just tommosii ihan kauheit hirveit sikoi ja sillee ... (maukua naukua maukua naukua)
Ollakko vai eikö olla kukkaruukussa?
Mitä tehdä kun vapaana liikkuva naapurin kolli kusee MINUN pihaani ja merkkaa sitä omaksi reviirikseen?! Tämä on iso ongelma, sillä itse pääsen pihaani vain valvotusti enkä pysty pitämään tuota törkimystä pois pihastani. Kerran näin sen ollessani ulkona ja lähdin juoksemaan perään pelotellakseni pois, kyllä se toimikin mutta vain hetken.