Lue keskustelun säännöt.
Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?
Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.
Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä. Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.
Kommentit (10672)
Anoppi tapasi väkisin sylittää lapsia, kun olivat pienempiä. Mitä enemmän lapsi huusi ja rimpuili, sitä enemmän anoppi nautti.
Kun sanottiin, että lapsi nyt heti lattialle, äidin/isän syliin ja selitettiin, että miksi näin ei toimita, niin on kuulemma nykyajan lapset heikkoa tekoa, kun ei edes syliin saa ottaa. Kysyin, että mitä hän tykkäisi jos naapurin Pentti väkisin halailisi anoppia? Se tietysti olisi eri asia, kun eivät ole sukulaisia, ja molemmat aikuisia.
Sitten se oli jotenkin mun vika, kun lapset eivät enää halunneet mennä mummunsa lähelle, kun pelkäsivät että joutuvat taas rutisteltavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tähän itsensä kehumiseen liittyi myös minulle "tehdyt" diagnoosit. Kärsin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, tai siis mummo päätti niin ja kertoi toki kaikille muillekin tästä. Sitten kun itse sanoin hänelle, että minulla ei ole mitään hätää ja neuvolassakaan eivät ole huolissaan, vastaus oli, että ei ne neuvolassa kaikkea huomaa. Harmi, että en tajunnut tehdä rikosilmoitusta mummosta.
Siis kuvitteleeko ne et joku viranomainen tulee ja vie lapset ja antaa anopille koska hän väittää et miniällä on synnytyksen jälkeinen masennus, ja miniää sit viedään ambulanssilla pakkohoitoon? Tai sit viedään uskottavuus tuolla lailla, ettei kukaan vaan usko miniää kun hän kertoo miten anoppi häntä kohtelee.
Mulla on tunne, että anoppi kuvittelee tosissaan olevansa joku kaikkivoipa olento joka voi tehdä lastensa perheissä ihan mitä vaan. Se, mitä laki sanoo, on yhden tekevää.
Mä epäilen, että oma anoppini ei edes hahmota mikä on laissa kiellettyä ja mikä ei. Mutta kaikkeen paskaan selityksenä on "minä vain autan" /"en ole ikinä sanonut tai tehnyt noin" / "kyllä mummolla on oikeus". Ja sitten loukkaannutaan ja itketään, kun mummo ei kelpaa ja miniä on niin poikki, että sekoaa.
Ja kun huomauttaa, että nykyisten suositusten mukaan tehdään näin, niin sehän vasta onkin bensaa liekkeihin. Kyllä mun lapsista on kasvanut kunnon kansalaisia. No on toki (ihme kyllä, ottaen huomioon millainen äiti heillä on), mutta kaukana täydellisestä kaikki.
Joo nykyiset suositukset on turhia. Ennenkin on syöty mitä on ollut ja elossa ollaan. Kysyin sitten lapsikuolleisuuden kehitystä Suomessa, niin sitten vaan hymisteltiin. Turvaistuimet on turhia, kun ei niitä ole 70-luvullakaan ollut ja niin vain lapset on hengissä. Siinä vaiheessa appiukko meni hiljaiseksi kun sanoin, että eivät päästä sairaalasta pois, jos ei ole asianmukaisia varusteita, joihin autoillessa kuuluu turvakaukalo yms. Todella raskasta kun suomen lakikaan ei merkitse mitään, saati sitten miniän mielipiteet.
Itseä ei voisi vähempää kiinnostaa lasteni perheiden arki ja käytännöt, kun tiedän, että hyvin he kaiken hoitavat - myös lapsensa.
Apua he tietävät saavansa (ja ovat saaneetkin) pyydettäessä, muuten pysyttelen taustalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tähän itsensä kehumiseen liittyi myös minulle "tehdyt" diagnoosit. Kärsin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, tai siis mummo päätti niin ja kertoi toki kaikille muillekin tästä. Sitten kun itse sanoin hänelle, että minulla ei ole mitään hätää ja neuvolassakaan eivät ole huolissaan, vastaus oli, että ei ne neuvolassa kaikkea huomaa. Harmi, että en tajunnut tehdä rikosilmoitusta mummosta.
Siis kuvitteleeko ne et joku viranomainen tulee ja vie lapset ja antaa anopille koska hän väittää et miniällä on synnytyksen jälkeinen masennus, ja miniää sit viedään ambulanssilla pakkohoitoon? Tai sit viedään uskottavuus tuolla lailla, ettei kukaan vaan usko miniää kun hän kertoo miten anoppi häntä kohtelee.
Mulla on tunne, että anoppi kuvittelee tosissaan olevansa joku kaikkivoipa olento joka voi tehdä lastensa perheissä ihan mitä vaan. Se, mitä laki sanoo, on yhden tekevää.
Mä epäilen, että oma anoppini ei edes hahmota mikä on laissa kiellettyä ja mikä ei. Mutta kaikkeen paskaan selityksenä on "minä vain autan" /"en ole ikinä sanonut tai tehnyt noin" / "kyllä mummolla on oikeus". Ja sitten loukkaannutaan ja itketään, kun mummo ei kelpaa ja miniä on niin poikki, että sekoaa.
Ja kun huomauttaa, että nykyisten suositusten mukaan tehdään näin, niin sehän vasta onkin bensaa liekkeihin. Kyllä mun lapsista on kasvanut kunnon kansalaisia. No on toki (ihme kyllä, ottaen huomioon millainen äiti heillä on), mutta kaukana täydellisestä kaikki.
Joo nykyiset suositukset on turhia. Ennenkin on syöty mitä on ollut ja elossa ollaan. Kysyin sitten lapsikuolleisuuden kehitystä Suomessa, niin sitten vaan hymisteltiin. Turvaistuimet on turhia, kun ei niitä ole 70-luvullakaan ollut ja niin vain lapset on hengissä. Siinä vaiheessa appiukko meni hiljaiseksi kun sanoin, että eivät päästä sairaalasta pois, jos ei ole asianmukaisia varusteita, joihin autoillessa kuuluu turvakaukalo yms. Todella raskasta kun suomen lakikaan ei merkitse mitään, saati sitten miniän mielipiteet.
Mikähän tuossa turvakaukalossa niin monia mummeleita (ja vaareja) hiertää? Kyllä mun anoppi esim turvavyötä käyttää, mutta lapselle ei tarvi autossa mitään suojaa autossa? Eihän silloin ihanalla 1970-luvulla turvavöitä ollut.
Miniän mielipiteet = ihan periaatteesta ollaan eri mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Itseä ei voisi vähempää kiinnostaa lasteni perheiden arki ja käytännöt, kun tiedän, että hyvin he kaiken hoitavat - myös lapsensa.
Apua he tietävät saavansa (ja ovat saaneetkin) pyydettäessä, muuten pysyttelen taustalla.
Meillä toiset isovanhemmat toimivat noin. Kertoivat heti aluksi, että eivät tuppaa, mutta tulevat avuksi kun pyydetään. Ja todellakin ovat avuksi ja tykätään toistemme seurasta. Nähdään noin kerran kuukaudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tähän itsensä kehumiseen liittyi myös minulle "tehdyt" diagnoosit. Kärsin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, tai siis mummo päätti niin ja kertoi toki kaikille muillekin tästä. Sitten kun itse sanoin hänelle, että minulla ei ole mitään hätää ja neuvolassakaan eivät ole huolissaan, vastaus oli, että ei ne neuvolassa kaikkea huomaa. Harmi, että en tajunnut tehdä rikosilmoitusta mummosta.
Siis kuvitteleeko ne et joku viranomainen tulee ja vie lapset ja antaa anopille koska hän väittää et miniällä on synnytyksen jälkeinen masennus, ja miniää sit viedään ambulanssilla pakkohoitoon? Tai sit viedään uskottavuus tuolla lailla, ettei kukaan vaan usko miniää kun hän kertoo miten anoppi häntä kohtelee.
Mulla on tunne, että anoppi kuvittelee tosissaan olevansa joku kaikkivoipa olento joka voi tehdä lastensa perheissä ihan mitä vaan. Se, mitä laki sanoo, on yhden tekevää.
Mä epäilen, että oma anoppini ei edes hahmota mikä on laissa kiellettyä ja mikä ei. Mutta kaikkeen paskaan selityksenä on "minä vain autan" /"en ole ikinä sanonut tai tehnyt noin" / "kyllä mummolla on oikeus". Ja sitten loukkaannutaan ja itketään, kun mummo ei kelpaa ja miniä on niin poikki, että sekoaa.
Ja kun huomauttaa, että nykyisten suositusten mukaan tehdään näin, niin sehän vasta onkin bensaa liekkeihin. Kyllä mun lapsista on kasvanut kunnon kansalaisia. No on toki (ihme kyllä, ottaen huomioon millainen äiti heillä on), mutta kaukana täydellisestä kaikki.
Joo nykyiset suositukset on turhia. Ennenkin on syöty mitä on ollut ja elossa ollaan. Kysyin sitten lapsikuolleisuuden kehitystä Suomessa, niin sitten vaan hymisteltiin. Turvaistuimet on turhia, kun ei niitä ole 70-luvullakaan ollut ja niin vain lapset on hengissä. Siinä vaiheessa appiukko meni hiljaiseksi kun sanoin, että eivät päästä sairaalasta pois, jos ei ole asianmukaisia varusteita, joihin autoillessa kuuluu turvakaukalo yms. Todella raskasta kun suomen lakikaan ei merkitse mitään, saati sitten miniän mielipiteet.
Mikähän tuossa turvakaukalossa niin monia mummeleita (ja vaareja) hiertää? Kyllä mun anoppi esim turvavyötä käyttää, mutta lapselle ei tarvi autossa mitään suojaa autossa? Eihän silloin ihanalla 1970-luvulla turvavöitä ollut.
Miniän mielipiteet = ihan periaatteesta ollaan eri mieltä.
Tai goretex-rukkasissa. Kun villatumput ne olla pitää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tähän itsensä kehumiseen liittyi myös minulle "tehdyt" diagnoosit. Kärsin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, tai siis mummo päätti niin ja kertoi toki kaikille muillekin tästä. Sitten kun itse sanoin hänelle, että minulla ei ole mitään hätää ja neuvolassakaan eivät ole huolissaan, vastaus oli, että ei ne neuvolassa kaikkea huomaa. Harmi, että en tajunnut tehdä rikosilmoitusta mummosta.
Siis kuvitteleeko ne et joku viranomainen tulee ja vie lapset ja antaa anopille koska hän väittää et miniällä on synnytyksen jälkeinen masennus, ja miniää sit viedään ambulanssilla pakkohoitoon? Tai sit viedään uskottavuus tuolla lailla, ettei kukaan vaan usko miniää kun hän kertoo miten anoppi häntä kohtelee.
Mulla on tunne, että anoppi kuvittelee tosissaan olevansa joku kaikkivoipa olento joka voi tehdä lastensa perheissä ihan mitä vaan. Se, mitä laki sanoo, on yhden tekevää.
Mä epäilen, että oma anoppini ei edes hahmota mikä on laissa kiellettyä ja mikä ei. Mutta kaikkeen paskaan selityksenä on "minä vain autan" /"en ole ikinä sanonut tai tehnyt noin" / "kyllä mummolla on oikeus". Ja sitten loukkaannutaan ja itketään, kun mummo ei kelpaa ja miniä on niin poikki, että sekoaa.
Ja kun huomauttaa, että nykyisten suositusten mukaan tehdään näin, niin sehän vasta onkin bensaa liekkeihin. Kyllä mun lapsista on kasvanut kunnon kansalaisia. No on toki (ihme kyllä, ottaen huomioon millainen äiti heillä on), mutta kaukana täydellisestä kaikki.
Joo nykyiset suositukset on turhia. Ennenkin on syöty mitä on ollut ja elossa ollaan. Kysyin sitten lapsikuolleisuuden kehitystä Suomessa, niin sitten vaan hymisteltiin. Turvaistuimet on turhia, kun ei niitä ole 70-luvullakaan ollut ja niin vain lapset on hengissä. Siinä vaiheessa appiukko meni hiljaiseksi kun sanoin, että eivät päästä sairaalasta pois, jos ei ole asianmukaisia varusteita, joihin autoillessa kuuluu turvakaukalo yms. Todella raskasta kun suomen lakikaan ei merkitse mitään, saati sitten miniän mielipiteet.
Mikähän tuossa turvakaukalossa niin monia mummeleita (ja vaareja) hiertää? Kyllä mun anoppi esim turvavyötä käyttää, mutta lapselle ei tarvi autossa mitään suojaa autossa? Eihän silloin ihanalla 1970-luvulla turvavöitä ollut.
Miniän mielipiteet = ihan periaatteesta ollaan eri mieltä.
Tai goretex-rukkasissa. Kun villatumput ne olla pitää.
Mummon kanssa väiteltiin vauvan nukuttamisesta pihalla. Lämpötila ulkona +5. Selitin, että nyky vaunut ja vaatteet ovat hyviä ja lisäksi näen itkuhälyttimestä lämpötilan. Enemmän olisi kuulemma pitänyt pukea, mutta en suostunut. Mummo vei vaunut pihalle ja ihmettelin kun lapsi alkoi itkemään jo puolen tunnin päästä (yleensä nukkui vähintään 2 tuntia) Syykin sitten selvisi: en ollut antanut mummolle vilttiä lisättäväksi vauvan päälle, niin hän oli hakenut päiväpeiton sängystä ja jostain "kumman" syystä lapsi oli hiestä ihan märkä. Sanoin tästä mummolle, mutta ei kuulemma haittaa, jos on vähän lämmin. Myöhemmin kuulin naapurilta, että mummo oli hänelle puhunut, että täytyy käydä meillä vahtimassa, ettei lapsi palellu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anoppi tapasi väkisin sylittää lapsia, kun olivat pienempiä. Mitä enemmän lapsi huusi ja rimpuili, sitä enemmän anoppi nautti.
Kun sanottiin, että lapsi nyt heti lattialle, äidin/isän syliin ja selitettiin, että miksi näin ei toimita, niin on kuulemma nykyajan lapset heikkoa tekoa, kun ei edes syliin saa ottaa. Kysyin, että mitä hän tykkäisi jos naapurin Pentti väkisin halailisi anoppia? Se tietysti olisi eri asia, kun eivät ole sukulaisia, ja molemmat aikuisia.
Sitten se oli jotenkin mun vika, kun lapset eivät enää halunneet mennä mummunsa lähelle, kun pelkäsivät että joutuvat taas rutisteltavaksi.
Anoppi teki samoin mun lapselle. Hän oli sitä mieltä että tää nykyinen tapa opettaa lapsille henkilökohtaisesta koskemattomuudesta, itsemääräämisoikeudesta, ja omien rajojen vetämisestä on sairas. Lapsesta tulee anopin mukaan kylmä ja kauhea ihminen. Se oli ehkä ruminta mitä hän on koskaan sanonut koska se kohdistui lapseen. Huomaa selkeästi muutenkin että rajojen asettaminen on anopin mielestä pahimpia asioita mitä hänelle voi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tähän itsensä kehumiseen liittyi myös minulle "tehdyt" diagnoosit. Kärsin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, tai siis mummo päätti niin ja kertoi toki kaikille muillekin tästä. Sitten kun itse sanoin hänelle, että minulla ei ole mitään hätää ja neuvolassakaan eivät ole huolissaan, vastaus oli, että ei ne neuvolassa kaikkea huomaa. Harmi, että en tajunnut tehdä rikosilmoitusta mummosta.
Siis kuvitteleeko ne et joku viranomainen tulee ja vie lapset ja antaa anopille koska hän väittää et miniällä on synnytyksen jälkeinen masennus, ja miniää sit viedään ambulanssilla pakkohoitoon? Tai sit viedään uskottavuus tuolla lailla, ettei kukaan vaan usko miniää kun hän kertoo miten anoppi häntä kohtelee.
Mulla on tunne, että anoppi kuvittelee tosissaan olevansa joku kaikkivoipa olento joka voi tehdä lastensa perheissä ihan mitä vaan. Se, mitä laki sanoo, on yhden tekevää.
Mä epäilen, että oma anoppini ei edes hahmota mikä on laissa kiellettyä ja mikä ei. Mutta kaikkeen paskaan selityksenä on "minä vain autan" /"en ole ikinä sanonut tai tehnyt noin" / "kyllä mummolla on oikeus". Ja sitten loukkaannutaan ja itketään, kun mummo ei kelpaa ja miniä on niin poikki, että sekoaa.
Ja kun huomauttaa, että nykyisten suositusten mukaan tehdään näin, niin sehän vasta onkin bensaa liekkeihin. Kyllä mun lapsista on kasvanut kunnon kansalaisia. No on toki (ihme kyllä, ottaen huomioon millainen äiti heillä on), mutta kaukana täydellisestä kaikki.
Joo nykyiset suositukset on turhia. Ennenkin on syöty mitä on ollut ja elossa ollaan. Kysyin sitten lapsikuolleisuuden kehitystä Suomessa, niin sitten vaan hymisteltiin. Turvaistuimet on turhia, kun ei niitä ole 70-luvullakaan ollut ja niin vain lapset on hengissä. Siinä vaiheessa appiukko meni hiljaiseksi kun sanoin, että eivät päästä sairaalasta pois, jos ei ole asianmukaisia varusteita, joihin autoillessa kuuluu turvakaukalo yms. Todella raskasta kun suomen lakikaan ei merkitse mitään, saati sitten miniän mielipiteet.
Mikähän tuossa turvakaukalossa niin monia mummeleita (ja vaareja) hiertää? Kyllä mun anoppi esim turvavyötä käyttää, mutta lapselle ei tarvi autossa mitään suojaa autossa? Eihän silloin ihanalla 1970-luvulla turvavöitä ollut.
Miniän mielipiteet = ihan periaatteesta ollaan eri mieltä.
Tai goretex-rukkasissa. Kun villatumput ne olla pitää.
Mummon kanssa väiteltiin vauvan nukuttamisesta pihalla. Lämpötila ulkona +5. Selitin, että nyky vaunut ja vaatteet ovat hyviä ja lisäksi näen itkuhälyttimestä lämpötilan. Enemmän olisi kuulemma pitänyt pukea, mutta en suostunut. Mummo vei vaunut pihalle ja ihmettelin kun lapsi alkoi itkemään jo puolen tunnin päästä (yleensä nukkui vähintään 2 tuntia) Syykin sitten selvisi: en ollut antanut mummolle vilttiä lisättäväksi vauvan päälle, niin hän oli hakenut päiväpeiton sängystä ja jostain "kumman" syystä lapsi oli hiestä ihan märkä. Sanoin tästä mummolle, mutta ei kuulemma haittaa, jos on vähän lämmin. Myöhemmin kuulin naapurilta, että mummo oli hänelle puhunut, että täytyy käydä meillä vahtimassa, ettei lapsi palellu.
Ei lämmin luita riko totesi anoppi, kun oli pukenut vauvan päälle talvihaalarin +15 lämmössä. Ei ole "vanha kansa" kuullut lämpöhalvauksesta? Palelu on toki kurjaa, mutta ei se toinen ääripää ole ihmiselle ole yhtään mukavampi olotila.
Anoppi oli käyny hakemassa sen haalarin vaatehuoneesta, olin sen jo vienyt pois kesäksi. Hyvällä syyllä sai sit käydä läpi sen vaatehuoneenkin.
Kummasti se vauva lakkasi huutamasta kun kuorittiin haalari ja sai vähän vettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi tapasi väkisin sylittää lapsia, kun olivat pienempiä. Mitä enemmän lapsi huusi ja rimpuili, sitä enemmän anoppi nautti.
Kun sanottiin, että lapsi nyt heti lattialle, äidin/isän syliin ja selitettiin, että miksi näin ei toimita, niin on kuulemma nykyajan lapset heikkoa tekoa, kun ei edes syliin saa ottaa. Kysyin, että mitä hän tykkäisi jos naapurin Pentti väkisin halailisi anoppia? Se tietysti olisi eri asia, kun eivät ole sukulaisia, ja molemmat aikuisia.
Sitten se oli jotenkin mun vika, kun lapset eivät enää halunneet mennä mummunsa lähelle, kun pelkäsivät että joutuvat taas rutisteltavaksi.
Anoppi teki samoin mun lapselle. Hän oli sitä mieltä että tää nykyinen tapa opettaa lapsille henkilökohtaisesta koskemattomuudesta, itsemääräämisoikeudesta, ja omien rajojen vetämisestä on sairas. Lapsesta tulee anopin mukaan kylmä ja kauhea ihminen. Se oli ehkä ruminta mitä hän on koskaan sanonut koska se kohdistui lapseen. Huomaa selkeästi muutenkin että rajojen asettaminen on anopin mielestä pahimpia asioita mitä hänelle voi tehdä.
Nuo rajat. Anopin mielestä hänen ei tarvitse meidän perheen sääntöjä ja rajoja noudattaa. Syy: hänen ei tarvitse miniää totella. Eikä siis ole kyse mistään mahdottomuuksista, vaan tyyliin klo 7 lauantaina ei ole sopiva aika vierailla, vierailla ei ole mun ja miehen työhuoneeseen mitään asiaa, meille ei saa tuoda ylimääräistä tavaraa ilman erillistä sopimista jne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi tapasi väkisin sylittää lapsia, kun olivat pienempiä. Mitä enemmän lapsi huusi ja rimpuili, sitä enemmän anoppi nautti.
Kun sanottiin, että lapsi nyt heti lattialle, äidin/isän syliin ja selitettiin, että miksi näin ei toimita, niin on kuulemma nykyajan lapset heikkoa tekoa, kun ei edes syliin saa ottaa. Kysyin, että mitä hän tykkäisi jos naapurin Pentti väkisin halailisi anoppia? Se tietysti olisi eri asia, kun eivät ole sukulaisia, ja molemmat aikuisia.
Sitten se oli jotenkin mun vika, kun lapset eivät enää halunneet mennä mummunsa lähelle, kun pelkäsivät että joutuvat taas rutisteltavaksi.
Anoppi teki samoin mun lapselle. Hän oli sitä mieltä että tää nykyinen tapa opettaa lapsille henkilökohtaisesta koskemattomuudesta, itsemääräämisoikeudesta, ja omien rajojen vetämisestä on sairas. Lapsesta tulee anopin mukaan kylmä ja kauhea ihminen. Se oli ehkä ruminta mitä hän on koskaan sanonut koska se kohdistui lapseen. Huomaa selkeästi muutenkin että rajojen asettaminen on anopin mielestä pahimpia asioita mitä hänelle voi tehdä.
Nuo rajat. Anopin mielestä hänen ei tarvitse meidän perheen sääntöjä ja rajoja noudattaa. Syy: hänen ei tarvitse miniää totella. Eikä siis ole kyse mistään mahdottomuuksista, vaan tyyliin klo 7 lauantaina ei ole sopiva aika vierailla, vierailla ei ole mun ja miehen työhuoneeseen mitään asiaa, meille ei saa tuoda ylimääräistä tavaraa ilman erillistä sopimista jne
Meillä appea loukkaa myös ajatus miniän tottelemisesta. Minun pitäisi jotenkin syödäkin uunin kyljessä samalla päivystäen ylempiarvoisia ruokapöydässä.
Ja he on oikeasti tulleet ilmoittamatta kylään 6.30 sunnuntaiaamuna ja tehneet ohareita meille (kun tuli jotain tärkeämpää) jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi tapasi väkisin sylittää lapsia, kun olivat pienempiä. Mitä enemmän lapsi huusi ja rimpuili, sitä enemmän anoppi nautti.
Kun sanottiin, että lapsi nyt heti lattialle, äidin/isän syliin ja selitettiin, että miksi näin ei toimita, niin on kuulemma nykyajan lapset heikkoa tekoa, kun ei edes syliin saa ottaa. Kysyin, että mitä hän tykkäisi jos naapurin Pentti väkisin halailisi anoppia? Se tietysti olisi eri asia, kun eivät ole sukulaisia, ja molemmat aikuisia.
Sitten se oli jotenkin mun vika, kun lapset eivät enää halunneet mennä mummunsa lähelle, kun pelkäsivät että joutuvat taas rutisteltavaksi.
Anoppi teki samoin mun lapselle. Hän oli sitä mieltä että tää nykyinen tapa opettaa lapsille henkilökohtaisesta koskemattomuudesta, itsemääräämisoikeudesta, ja omien rajojen vetämisestä on sairas. Lapsesta tulee anopin mukaan kylmä ja kauhea ihminen. Se oli ehkä ruminta mitä hän on koskaan sanonut koska se kohdistui lapseen. Huomaa selkeästi muutenkin että rajojen asettaminen on anopin mielestä pahimpia asioita mitä hänelle voi tehdä.
Nuo rajat. Anopin mielestä hänen ei tarvitse meidän perheen sääntöjä ja rajoja noudattaa. Syy: hänen ei tarvitse miniää totella. Eikä siis ole kyse mistään mahdottomuuksista, vaan tyyliin klo 7 lauantaina ei ole sopiva aika vierailla, vierailla ei ole mun ja miehen työhuoneeseen mitään asiaa, meille ei saa tuoda ylimääräistä tavaraa ilman erillistä sopimista jne
Meillä appea loukkaa myös ajatus miniän tottelemisesta. Minun pitäisi jotenkin syödäkin uunin kyljessä samalla päivystäen ylempiarvoisia ruokapöydässä.
Ja he on oikeasti tulleet ilmoittamatta kylään 6.30 sunnuntaiaamuna ja tehneet ohareita meille (kun tuli jotain tärkeämpää) jne.
Mun mummu (synt. 1915) päivysti hellan vieressä ja söi seisten, jotta saa juosta tarvittaessa, jos joku pöydässä tarvitsee jotain. Mun äiti istui jo pöydässä, ja niin teen minäkin. Kauheaa ajatella, että vielä on ihmisiä, jotka edellyttävät moista käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Itseä ei voisi vähempää kiinnostaa lasteni perheiden arki ja käytännöt, kun tiedän, että hyvin he kaiken hoitavat - myös lapsensa.
Apua he tietävät saavansa (ja ovat saaneetkin) pyydettäessä, muuten pysyttelen taustalla.
Tämän aloituksen tarkoitus on haukkua anoppeja. Aika monta sivua ovat haukkuneetkin. Kaikilla ei ole mukavaa anoppia/äitiä/mummoa.
Onkohan kaikilla mukava miniä?
Minulla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseä ei voisi vähempää kiinnostaa lasteni perheiden arki ja käytännöt, kun tiedän, että hyvin he kaiken hoitavat - myös lapsensa.
Apua he tietävät saavansa (ja ovat saaneetkin) pyydettäessä, muuten pysyttelen taustalla.
Tämän aloituksen tarkoitus on haukkua anoppeja. Aika monta sivua ovat haukkuneetkin. Kaikilla ei ole mukavaa anoppia/äitiä/mummoa.
Onkohan kaikilla mukava miniä?
Minulla on.
Aika tyypillistä väittää että esim rajojen vetäminen on "haukkumista", tai jos kerrotaan, että ei tykätäkään anopin käytöksestä niin sekin on "haukkumista". Jokaisella on oikeus vetää rajoja. Anopin homma on sitten käsitellä omia tunteitaan kun se raja tulee vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseä ei voisi vähempää kiinnostaa lasteni perheiden arki ja käytännöt, kun tiedän, että hyvin he kaiken hoitavat - myös lapsensa.
Apua he tietävät saavansa (ja ovat saaneetkin) pyydettäessä, muuten pysyttelen taustalla.
Tämän aloituksen tarkoitus on haukkua anoppeja. Aika monta sivua ovat haukkuneetkin. Kaikilla ei ole mukavaa anoppia/äitiä/mummoa.
Onkohan kaikilla mukava miniä?
Minulla on.
Tämän aloituksen tarkoitus on tarjota vertaistukea ja tuoda julki ongelma, joka on valtava tabu.
Mutta joo, käännä toki täälläkin PÄÄHENKILÖKSI KESKIÖÖN SE MUMMO, vaikka se juuri on se ongelman ydin tässä. Että mummo ei tajua olevansa lapsensa perheessä se päähenkilö ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseä ei voisi vähempää kiinnostaa lasteni perheiden arki ja käytännöt, kun tiedän, että hyvin he kaiken hoitavat - myös lapsensa.
Apua he tietävät saavansa (ja ovat saaneetkin) pyydettäessä, muuten pysyttelen taustalla.
Tämän aloituksen tarkoitus on haukkua anoppeja. Aika monta sivua ovat haukkuneetkin. Kaikilla ei ole mukavaa anoppia/äitiä/mummoa.
Onkohan kaikilla mukava miniä?
Minulla on.
Mikä on "mukava miniä"? Sellainen joka antaa ulkopuolisten marssia perheeseensä, viedä lapsensa ja vaurioittaa näitä ja on kuin kynnysmatto?
Onko tosiaan kaikilla niin umpipaskoja anoppeja/appiukkoja/isovanhempia kuin mitä tästä ketjusta voi saada käsityksen?
Vai onko täällä vaan hankalat miniät valittamassa?
Yleensä, kun muita haukutaan niin omassa käytöksessä ei nähdä mitään vikaa.
Joka tapauksessa; itse olen lapseni jo saanut aikuisiksi enkä missään tapauksessa enää haluaisi vauvoja hoitooni. Tottakai autan, jos tarvitaan, mutta en kyllä pyytele pikkuvauvaa vasiten hoidettavakseni.
Vierailija kirjoitti:
Onko tosiaan kaikilla niin umpipaskoja anoppeja/appiukkoja/isovanhempia kuin mitä tästä ketjusta voi saada käsityksen?
Vai onko täällä vaan hankalat miniät valittamassa?
Yleensä, kun muita haukutaan niin omassa käytöksessä ei nähdä mitään vikaa.Joka tapauksessa; itse olen lapseni jo saanut aikuisiksi enkä missään tapauksessa enää haluaisi vauvoja hoitooni. Tottakai autan, jos tarvitaan, mutta en kyllä pyytele pikkuvauvaa vasiten hoidettavakseni.
- ei ole, eikä sellaista ole väitettykään
- ei ole, eikä siitä ole kyse
- miksi kuvittelet että asiasi kiinnostaisi ketään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tosiaan kaikilla niin umpipaskoja anoppeja/appiukkoja/isovanhempia kuin mitä tästä ketjusta voi saada käsityksen?
Vai onko täällä vaan hankalat miniät valittamassa?
Yleensä, kun muita haukutaan niin omassa käytöksessä ei nähdä mitään vikaa.Joka tapauksessa; itse olen lapseni jo saanut aikuisiksi enkä missään tapauksessa enää haluaisi vauvoja hoitooni. Tottakai autan, jos tarvitaan, mutta en kyllä pyytele pikkuvauvaa vasiten hoidettavakseni.
- ei ole, eikä sellaista ole väitettykään Miksi kaikki sitten moittii esim. anoppejaan?
- ei ole, eikä siitä ole kyse On ja on.
- miksi kuvittelet että asiasi kiinnostaisi ketään? Miksi muiden asiat kiinnostaa, mutta minun ei?
Kyllä tuossa kohtaa voisi jo ärähtää kuuluvasti, että nyt tuki se turpasi jo. Äidillesi ei ole vielä seljennyt, että hän oli oikeasti surkea äiti, eikä hänen parane tulla pätemään enää yhtään.