Lue keskustelun säännöt.
Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?
Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.
Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä. Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.
Kommentit (10672)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tosiaan kaikilla niin umpipaskoja anoppeja/appiukkoja/isovanhempia kuin mitä tästä ketjusta voi saada käsityksen?
Vai onko täällä vaan hankalat miniät valittamassa?
Yleensä, kun muita haukutaan niin omassa käytöksessä ei nähdä mitään vikaa.Joka tapauksessa; itse olen lapseni jo saanut aikuisiksi enkä missään tapauksessa enää haluaisi vauvoja hoitooni. Tottakai autan, jos tarvitaan, mutta en kyllä pyytele pikkuvauvaa vasiten hoidettavakseni.
Jos olet lukenut koko ketjun läpi, niin olet varmasti tajunnut, että viesteissä on kuvailtu niitä epänormaaleja, rajattomia ja jyrääviä isovanhempia. Jokainen täysjärkinen tajuaa kyllä, että toisenlaisiakin isovanhempia on, mutta tässä ei puhuta heistä.
Turha loukkaantua. Aihe on hyvä ja silmiä avaava niillekin, joita se ei koske.No enpä lukenut 486 sivua. En myöskään loukkaantunut. Aika paljon ihmiset kuitenkin täällä valittaa eivätkä ota asiaa puheeksi niiden kanssa, joita moittivat.
Et ole lukenut mutta tiedät kuitenkin mitä täällä kirjoitetaan? Loogista.
Ja ensisijaisesti otat välittömästi itseesi ja loukkaannut verisesti, sen sijaan että lukisit edes sen verran, että tajuaisit mistä tässä keskustellaan.
Siis niiiiiiiin tyypillistä mummokäytöstä ettei mitään rajaa. Minäminäminäminäminä ja minun tunteet ja minun palveleminen ja minun huomioon ottaminen.
Ei minulla ole aikaa roikkua täällä lukemassa monta sataa kommenttia. Kerroin, että en loukkaantunut, mutta sinä et tajunnut tuota edes yhden kommentin luettuasi.
No helvettiäkö sitten osallistut?
Ja sinä loukkaannuit, siksihän sinä täällä näyhäät.
Osallistun siksi, että voin kertoa, että on myös mukavia anoppeja/sukulaisia.
Näyhään ihan muuten vaan enkä edelleenkään loukkaannu.
Kuitenkin samaistuit kusipäihin, loukkaannuit, uhriuduit ja aloit syytellä ja vihjailla.
MIKSI sinun pitää tänne tulla jotain tuollaista? Ihan kuin raiskausketjuun juuttuisi joku idiootti, että "kaikki ei raiskaa, kaikki ei raiskaa, kaikki ei raiskaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tosiaan kaikilla niin umpipaskoja anoppeja/appiukkoja/isovanhempia kuin mitä tästä ketjusta voi saada käsityksen?
Vai onko täällä vaan hankalat miniät valittamassa?
Yleensä, kun muita haukutaan niin omassa käytöksessä ei nähdä mitään vikaa.Joka tapauksessa; itse olen lapseni jo saanut aikuisiksi enkä missään tapauksessa enää haluaisi vauvoja hoitooni. Tottakai autan, jos tarvitaan, mutta en kyllä pyytele pikkuvauvaa vasiten hoidettavakseni.
Jos olet lukenut koko ketjun läpi, niin olet varmasti tajunnut, että viesteissä on kuvailtu niitä epänormaaleja, rajattomia ja jyrääviä isovanhempia. Jokainen täysjärkinen tajuaa kyllä, että toisenlaisiakin isovanhempia on, mutta tässä ei puhuta heistä.
Turha loukkaantua. Aihe on hyvä ja silmiä avaava niillekin, joita se ei koske.No enpä lukenut 486 sivua. En myöskään loukkaantunut. Aika paljon ihmiset kuitenkin täällä valittaa eivätkä ota asiaa puheeksi niiden kanssa, joita moittivat.
Et ole lukenut mutta tiedät kuitenkin mitä täällä kirjoitetaan? Loogista.
Ja ensisijaisesti otat välittömästi itseesi ja loukkaannut verisesti, sen sijaan että lukisit edes sen verran, että tajuaisit mistä tässä keskustellaan.
Siis niiiiiiiin tyypillistä mummokäytöstä ettei mitään rajaa. Minäminäminäminäminä ja minun tunteet ja minun palveleminen ja minun huomioon ottaminen.
Ei minulla ole aikaa roikkua täällä lukemassa monta sataa kommenttia. Kerroin, että en loukkaantunut, mutta sinä et tajunnut tuota edes yhden kommentin luettuasi.
No helvettiäkö sitten osallistut?
Ja sinä loukkaannuit, siksihän sinä täällä näyhäät.
Osallistun siksi, että voin kertoa, että on myös mukavia anoppeja/sukulaisia.
Näyhään ihan muuten vaan enkä edelleenkään loukkaannu.
Tietenkin on, mulla eksän äiti oli aivan ihana, mutta kun ei pysty miehen äitiä valitsemaan valitettavasti...jos voisin olisi eksän äiti anoppini ja nykyinen mies mieheni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tosiaan kaikilla niin umpipaskoja anoppeja/appiukkoja/isovanhempia kuin mitä tästä ketjusta voi saada käsityksen?
Vai onko täällä vaan hankalat miniät valittamassa?
Yleensä, kun muita haukutaan niin omassa käytöksessä ei nähdä mitään vikaa.Joka tapauksessa; itse olen lapseni jo saanut aikuisiksi enkä missään tapauksessa enää haluaisi vauvoja hoitooni. Tottakai autan, jos tarvitaan, mutta en kyllä pyytele pikkuvauvaa vasiten hoidettavakseni.
Jos olet lukenut koko ketjun läpi, niin olet varmasti tajunnut, että viesteissä on kuvailtu niitä epänormaaleja, rajattomia ja jyrääviä isovanhempia. Jokainen täysjärkinen tajuaa kyllä, että toisenlaisiakin isovanhempia on, mutta tässä ei puhuta heistä.
Turha loukkaantua. Aihe on hyvä ja silmiä avaava niillekin, joita se ei koske.No enpä lukenut 486 sivua. En myöskään loukkaantunut. Aika paljon ihmiset kuitenkin täällä valittaa eivätkä ota asiaa puheeksi niiden kanssa, joita moittivat.
Et ole lukenut mutta tiedät kuitenkin mitä täällä kirjoitetaan? Loogista.
Ja ensisijaisesti otat välittömästi itseesi ja loukkaannut verisesti, sen sijaan että lukisit edes sen verran, että tajuaisit mistä tässä keskustellaan.
Siis niiiiiiiin tyypillistä mummokäytöstä ettei mitään rajaa. Minäminäminäminäminä ja minun tunteet ja minun palveleminen ja minun huomioon ottaminen.
Ei minulla ole aikaa roikkua täällä lukemassa monta sataa kommenttia. Kerroin, että en loukkaantunut, mutta sinä et tajunnut tuota edes yhden kommentin luettuasi.
No helvettiäkö sitten osallistut?
Ja sinä loukkaannuit, siksihän sinä täällä näyhäät.
Osallistun siksi, että voin kertoa, että on myös mukavia anoppeja/sukulaisia.
Näyhään ihan muuten vaan enkä edelleenkään loukkaannu.
Miksi sinua häiritsee se, että kaikki isoäidit eivät ole mukavia?
Siis miksi se on niin sietämätöntä jo ajatuksenakin, että pitää häiriköidä täällä?
Luuletko että nämä joilla on riesana sietämätön/kamala/rajaton/häiriköivä isoäiti saa siitä jotain lohtua? Ihan kuin he eivät jo muutenkin tietäisi, että ovat saaneet paskalotossa kymmenen oikein?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tosiaan kaikilla niin umpipaskoja anoppeja/appiukkoja/isovanhempia kuin mitä tästä ketjusta voi saada käsityksen?
Vai onko täällä vaan hankalat miniät valittamassa?
Yleensä, kun muita haukutaan niin omassa käytöksessä ei nähdä mitään vikaa.Joka tapauksessa; itse olen lapseni jo saanut aikuisiksi enkä missään tapauksessa enää haluaisi vauvoja hoitooni. Tottakai autan, jos tarvitaan, mutta en kyllä pyytele pikkuvauvaa vasiten hoidettavakseni.
Jos olet lukenut koko ketjun läpi, niin olet varmasti tajunnut, että viesteissä on kuvailtu niitä epänormaaleja, rajattomia ja jyrääviä isovanhempia. Jokainen täysjärkinen tajuaa kyllä, että toisenlaisiakin isovanhempia on, mutta tässä ei puhuta heistä.
Turha loukkaantua. Aihe on hyvä ja silmiä avaava niillekin, joita se ei koske.No enpä lukenut 486 sivua. En myöskään loukkaantunut. Aika paljon ihmiset kuitenkin täällä valittaa eivätkä ota asiaa puheeksi niiden kanssa, joita moittivat.
Et ole lukenut mutta tiedät kuitenkin mitä täällä kirjoitetaan? Loogista.
Ja ensisijaisesti otat välittömästi itseesi ja loukkaannut verisesti, sen sijaan että lukisit edes sen verran, että tajuaisit mistä tässä keskustellaan.
Siis niiiiiiiin tyypillistä mummokäytöstä ettei mitään rajaa. Minäminäminäminäminä ja minun tunteet ja minun palveleminen ja minun huomioon ottaminen.
Ei minulla ole aikaa roikkua täällä lukemassa monta sataa kommenttia. Kerroin, että en loukkaantunut, mutta sinä et tajunnut tuota edes yhden kommentin luettuasi.
No helvettiäkö sitten osallistut?
Ja sinä loukkaannuit, siksihän sinä täällä näyhäät.
Osallistun siksi, että voin kertoa, että on myös mukavia anoppeja/sukulaisia.
Näyhään ihan muuten vaan enkä edelleenkään loukkaannu.Miksi sinua häiritsee se, että kaikki isoäidit eivät ole mukavia?
Siis miksi se on niin sietämätöntä jo ajatuksenakin, että pitää häiriköidä täällä?
Luuletko että nämä joilla on riesana sietämätön/kamala/rajaton/häiriköivä isoäiti saa siitä jotain lohtua? Ihan kuin he eivät jo muutenkin tietäisi, että ovat saaneet paskalotossa kymmenen oikein?
Tää on se " pyhä mummomyytti" joka elää ja voi hyvin. Se pullantuoksuinen mummo on niin vahvasti ihmisillä mielessä että jotkut ei pysty hyväksymään sitä ettei kaikki mummot ole sellaisia.
Vierailija kirjoitti:
"Sitten kun remppaa oli ohi, totesi, että olisihan hän sen voinut tehdä"
Mitä vastasitte? "Niin olisit, mutta et tehnyt, kuten jo etukäteen kerroitkin"?
Muistutimme, että sinähän totesit jo aiemmin, että et auta, koska halusimme remontoida talon heti emmekä tehneet niin kuin sinä olisit halunnut. Eli olisi pitänyt asua - 81 tehdyssä talossa ensin vähintään 2 vuotta ja siinä miettiä, että haluammeko vuonna 2019 vaihtaa keittiön kalusteet vai olisiko nuo vuoden - 81 edelleen hyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sitten kun remppaa oli ohi, totesi, että olisihan hän sen voinut tehdä"
Mitä vastasitte? "Niin olisit, mutta et tehnyt, kuten jo etukäteen kerroitkin"?Muistutimme, että sinähän totesit jo aiemmin, että et auta, koska halusimme remontoida talon heti emmekä tehneet niin kuin sinä olisit halunnut. Eli olisi pitänyt asua - 81 tehdyssä talossa ensin vähintään 2 vuotta ja siinä miettiä, että haluammeko vuonna 2019 vaihtaa keittiön kalusteet vai olisiko nuo vuoden - 81 edelleen hyvät.
Lisäys vielä... Toki teimme muutenkin turhia hankintoja, vaihdoimme öljylämmityksen maalämpöön, teimme yläkertaan toisen vessan. Sekin oli turha, koska ennenkin on yhdellä vessalla pärjätty. Ihan loputonta arvostelua ja naurettavinta se, että miksi meidän tapetin värit ovat hänelle tärkeä asia? Eikö tärkeintä ole se, että asukkaat viihtyvät? Onneksi hän itse ilmoitti, että ei auta, niin ei tarvinut tapella remonttia tehdessä siitä laitetaanko harmaat vai ruskeat laatat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sitten kun remppaa oli ohi, totesi, että olisihan hän sen voinut tehdä"
Mitä vastasitte? "Niin olisit, mutta et tehnyt, kuten jo etukäteen kerroitkin"?Muistutimme, että sinähän totesit jo aiemmin, että et auta, koska halusimme remontoida talon heti emmekä tehneet niin kuin sinä olisit halunnut. Eli olisi pitänyt asua - 81 tehdyssä talossa ensin vähintään 2 vuotta ja siinä miettiä, että haluammeko vuonna 2019 vaihtaa keittiön kalusteet vai olisiko nuo vuoden - 81 edelleen hyvät.
Lisäys vielä... Toki teimme muutenkin turhia hankintoja, vaihdoimme öljylämmityksen maalämpöön, teimme yläkertaan toisen vessan. Sekin oli turha, koska ennenkin on yhdellä vessalla pärjätty. Ihan loputonta arvostelua ja naurettavinta se, että miksi meidän tapetin värit ovat hänelle tärkeä asia? Eikö tärkeintä ole se, että asukkaat viihtyvät? Onneksi hän itse ilmoitti, että ei auta, niin ei tarvinut tapella remonttia tehdessä siitä laitetaanko harmaat vai ruskeat laatat.
Mun appiukko sai hepulin kun meidän pieneen keittokomeroon tuli punavalkoinen lattia, eikä beessiä, joka on ainoa oikea lattian väri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei todellakaan vaadita koko kylää kasvattamaan. Päiväkotiin ei saisi viedä, maksullista hoitajaa ei saa pyytää kotiin, koska mummo hoitaa. Mummon täytyy saada hoitaa vauvasta asti, koska hänenkin lapset on mummo hoitanut. Kehtasi epäillä, tuleeko minulta muka vielä maitoa kun vauva oli puoli vuotias. Olisi parempi kun ei tulisi, niin ei tarvitsisi imettää. Mielenkiintoisin oli kuitenkin se, että minun olisi pitänyt viettää äitiysloma rauhassa yksin kotona ja mummo olisi joka päivä vienyt vauvan heille hoitoon.
Meillä suurin uhka vauvalle oli mummun mielestä se toinen mummu. Hyvä ettei kellon kanssa ollut vieressä ottamassa aikaa, kun tämä 150 km päässä asuva mummu oli kylässä. Kyylämummu asuu 500 metrin päässä, ja kävi joka päivä. Kaukana asuva mummu kävi hyvä jos kerran kuussa. Kyylämummu tuli käymään joka kerta, kun näki antikristiinan auton pihassa.
Huutonauroin antikristiinalle :D
Meillä se kauheampi mummo on minun oma äitini (mieheni äiti ei ole niiiiin kiinnostunut lapsesta vaikka toisinaan kuulumisia kyselee, kutoo sukkia ja antaa kyllä joululahjoja yms perusjuttua).
Vauva-aikana minun äitini halusi hoivata vauvaa ja riepotteli poikaani mitä ihmeellisemmissä asennoissa. Kun huomautin, että tuttipullo on kallellaan niin ettei maito päässyt valumaan niin äitini aina ärähti että "no eikä ollut!".
Asumme 700km päässä toisistamme ja kun pitkän ajomatkan päätteeksi saavuimme lapsuudenkotiini iltamyöhään niin äitini suuttui kun en ensimmäisenä antanut 6kk vauvaani hänelle. Meni isälleni vielä ääneen valittamaan "Sanna ei anna minun hoitaa vauvaa!" ja isäni vaan ärähti hänelle "Laita sinä nyt ihan ensiksi vaikka iltapalapöytä valmiiksi ja anna Sannan vaihtaa vauvalle uusi vaippa ainakin ekana!"
Ja yhä edelleen, aina kun vanhempani tulevat täällä käymään niin äitini valittaa minulle kun asunto ei ole siisti. Viimeksi jouluna hän kävi läpi minun kuivamuonakaapin ja heitti roskiin kuivatuotteita joista oli parasta ennen päiväys mennyt. Ja minä olen 30 vuotias. Kun olin 18 vuotias niin äidilläni oli tapana tulla opiskelija-asuntooni ja alkaa imuroimaan ja valittamaan kuinka epäsiisti asuntoni oli.
Onko toi sitä rajattomuutta? En tiedä mistä äidilleni on tullut se, koska mun mummo eli äidin äiti ei ole tuollainen. Mummoni on mukava ja rauhallinen. Oma äitini on ihme hysteerinen hössöttäjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sitten kun remppaa oli ohi, totesi, että olisihan hän sen voinut tehdä"
Mitä vastasitte? "Niin olisit, mutta et tehnyt, kuten jo etukäteen kerroitkin"?Muistutimme, että sinähän totesit jo aiemmin, että et auta, koska halusimme remontoida talon heti emmekä tehneet niin kuin sinä olisit halunnut. Eli olisi pitänyt asua - 81 tehdyssä talossa ensin vähintään 2 vuotta ja siinä miettiä, että haluammeko vuonna 2019 vaihtaa keittiön kalusteet vai olisiko nuo vuoden - 81 edelleen hyvät.
Lisäys vielä... Toki teimme muutenkin turhia hankintoja, vaihdoimme öljylämmityksen maalämpöön, teimme yläkertaan toisen vessan. Sekin oli turha, koska ennenkin on yhdellä vessalla pärjätty. Ihan loputonta arvostelua ja naurettavinta se, että miksi meidän tapetin värit ovat hänelle tärkeä asia? Eikö tärkeintä ole se, että asukkaat viihtyvät? Onneksi hän itse ilmoitti, että ei auta, niin ei tarvinut tapella remonttia tehdessä siitä laitetaanko harmaat vai ruskeat laatat.
Mun appiukko sai hepulin kun meidän pieneen keittokomeroon tuli punavalkoinen lattia, eikä beessiä, joka on ainoa oikea lattian väri.
Aika rajua, punavalkoinen! Joo, voin vain kuvitella reaktion voimakkuuden :O Meillä sentään väännettiin vain valkoisen ja harmaan kanssa, kun ruskea olisi hyvä. Vitsi kun olisin tajunnut valita vaikkapa vihreät laatat :D Toki myös talon ulkovuoraus on vääränlainen, kun koko taloa ei ole tehty panelit vaakatasossa - tyylillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei todellakaan vaadita koko kylää kasvattamaan. Päiväkotiin ei saisi viedä, maksullista hoitajaa ei saa pyytää kotiin, koska mummo hoitaa. Mummon täytyy saada hoitaa vauvasta asti, koska hänenkin lapset on mummo hoitanut. Kehtasi epäillä, tuleeko minulta muka vielä maitoa kun vauva oli puoli vuotias. Olisi parempi kun ei tulisi, niin ei tarvitsisi imettää. Mielenkiintoisin oli kuitenkin se, että minun olisi pitänyt viettää äitiysloma rauhassa yksin kotona ja mummo olisi joka päivä vienyt vauvan heille hoitoon.
Meillä suurin uhka vauvalle oli mummun mielestä se toinen mummu. Hyvä ettei kellon kanssa ollut vieressä ottamassa aikaa, kun tämä 150 km päässä asuva mummu oli kylässä. Kyylämummu asuu 500 metrin päässä, ja kävi joka päivä. Kaukana asuva mummu kävi hyvä jos kerran kuussa. Kyylämummu tuli käymään joka kerta, kun näki antikristiinan auton pihassa.
Huutonauroin antikristiinalle :D
Meillä se kauheampi mummo on minun oma äitini (mieheni äiti ei ole niiiiin kiinnostunut lapsesta vaikka toisinaan kuulumisia kyselee, kutoo sukkia ja antaa kyllä joululahjoja yms perusjuttua).
Vauva-aikana minun äitini halusi hoivata vauvaa ja riepotteli poikaani mitä ihmeellisemmissä asennoissa. Kun huomautin, että tuttipullo on kallellaan niin ettei maito päässyt valumaan niin äitini aina ärähti että "no eikä ollut!".
Asumme 700km päässä toisistamme ja kun pitkän ajomatkan päätteeksi saavuimme lapsuudenkotiini iltamyöhään niin äitini suuttui kun en ensimmäisenä antanut 6kk vauvaani hänelle. Meni isälleni vielä ääneen valittamaan "Sanna ei anna minun hoitaa vauvaa!" ja isäni vaan ärähti hänelle "Laita sinä nyt ihan ensiksi vaikka iltapalapöytä valmiiksi ja anna Sannan vaihtaa vauvalle uusi vaippa ainakin ekana!"
Ja yhä edelleen, aina kun vanhempani tulevat täällä käymään niin äitini valittaa minulle kun asunto ei ole siisti. Viimeksi jouluna hän kävi läpi minun kuivamuonakaapin ja heitti roskiin kuivatuotteita joista oli parasta ennen päiväys mennyt. Ja minä olen 30 vuotias. Kun olin 18 vuotias niin äidilläni oli tapana tulla opiskelija-asuntooni ja alkaa imuroimaan ja valittamaan kuinka epäsiisti asuntoni oli.
Onko toi sitä rajattomuutta? En tiedä mistä äidilleni on tullut se, koska mun mummo eli äidin äiti ei ole tuollainen. Mummoni on mukava ja rauhallinen. Oma äitini on ihme hysteerinen hössöttäjä.
Kyllä, tuo on rajattomuutta.
Minä en mene edes teinieni kaapeille, muuta kuin luvan kanssa.
Esikoiseni on opiskelemassa ja asuu välillä kotona ja sitä ennen siivoan toki hänen huoneensa, laitan lakanat, pyyhin pölyt yms. että hän pääsee pitkän matkan takaa heti lepäämään.
Jonkinlainen alemmuudentunne taitaa jäytää äitiäsi. Kokemus osattomuudesta. Siitä ettet sinäkään ole tarpeeksi hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sitten kun remppaa oli ohi, totesi, että olisihan hän sen voinut tehdä"
Mitä vastasitte? "Niin olisit, mutta et tehnyt, kuten jo etukäteen kerroitkin"?Muistutimme, että sinähän totesit jo aiemmin, että et auta, koska halusimme remontoida talon heti emmekä tehneet niin kuin sinä olisit halunnut. Eli olisi pitänyt asua - 81 tehdyssä talossa ensin vähintään 2 vuotta ja siinä miettiä, että haluammeko vuonna 2019 vaihtaa keittiön kalusteet vai olisiko nuo vuoden - 81 edelleen hyvät.
Lisäys vielä... Toki teimme muutenkin turhia hankintoja, vaihdoimme öljylämmityksen maalämpöön, teimme yläkertaan toisen vessan. Sekin oli turha, koska ennenkin on yhdellä vessalla pärjätty. Ihan loputonta arvostelua ja naurettavinta se, että miksi meidän tapetin värit ovat hänelle tärkeä asia? Eikö tärkeintä ole se, että asukkaat viihtyvät? Onneksi hän itse ilmoitti, että ei auta, niin ei tarvinut tapella remonttia tehdessä siitä laitetaanko harmaat vai ruskeat laatat.
Mun appiukko sai hepulin kun meidän pieneen keittokomeroon tuli punavalkoinen lattia, eikä beessiä, joka on ainoa oikea lattian väri.
Aika rajua, punavalkoinen! Joo, voin vain kuvitella reaktion voimakkuuden :O Meillä sentään väännettiin vain valkoisen ja harmaan kanssa, kun ruskea olisi hyvä. Vitsi kun olisin tajunnut valita vaikkapa vihreät laatat :D Toki myös talon ulkovuoraus on vääränlainen, kun koko taloa ei ole tehty panelit vaakatasossa - tyylillä.
Me asuttiin 50-luvun kauniissa kerrostalossa ja maalasin sen retrokeittiökomeron pöytätason punaiseksi, hommasin punaisen kahvinkeittimen ja tein punaisen verhon pieneen ikkunaan. Ja tosiaan se lattia oli pohjaväriltään valkoinen hennolla punaisella ruudutuksella. Se oli nätti ja sievä ja raikas pikkukeittiö ajan hengessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tosiaan kaikilla niin umpipaskoja anoppeja/appiukkoja/isovanhempia kuin mitä tästä ketjusta voi saada käsityksen?
Vai onko täällä vaan hankalat miniät valittamassa?
Yleensä, kun muita haukutaan niin omassa käytöksessä ei nähdä mitään vikaa.Joka tapauksessa; itse olen lapseni jo saanut aikuisiksi enkä missään tapauksessa enää haluaisi vauvoja hoitooni. Tottakai autan, jos tarvitaan, mutta en kyllä pyytele pikkuvauvaa vasiten hoidettavakseni.
Jos olet lukenut koko ketjun läpi, niin olet varmasti tajunnut, että viesteissä on kuvailtu niitä epänormaaleja, rajattomia ja jyrääviä isovanhempia. Jokainen täysjärkinen tajuaa kyllä, että toisenlaisiakin isovanhempia on, mutta tässä ei puhuta heistä.
Turha loukkaantua. Aihe on hyvä ja silmiä avaava niillekin, joita se ei koske.No enpä lukenut 486 sivua. En myöskään loukkaantunut. Aika paljon ihmiset kuitenkin täällä valittaa eivätkä ota asiaa puheeksi niiden kanssa, joita moittivat.
Et ole lukenut mutta tiedät kuitenkin mitä täällä kirjoitetaan? Loogista.
Ja ensisijaisesti otat välittömästi itseesi ja loukkaannut verisesti, sen sijaan että lukisit edes sen verran, että tajuaisit mistä tässä keskustellaan.
Siis niiiiiiiin tyypillistä mummokäytöstä ettei mitään rajaa. Minäminäminäminäminä ja minun tunteet ja minun palveleminen ja minun huomioon ottaminen.
Ei minulla ole aikaa roikkua täällä lukemassa monta sataa kommenttia. Kerroin, että en loukkaantunut, mutta sinä et tajunnut tuota edes yhden kommentin luettuasi.
No helvettiäkö sitten osallistut?
Ja sinä loukkaannuit, siksihän sinä täällä näyhäät.
Osallistun siksi, että voin kertoa, että on myös mukavia anoppeja/sukulaisia.
Näyhään ihan muuten vaan enkä edelleenkään loukkaannu.
Mun anoppi on pahin painajaiseni. Kaikki muut sukulaiset (omat ja miehen), joiden kanssa ollaan tekemisissä, ovat ihan normaaleja ihmisiä.
Ei tietenkään ole niin, että kaikki sukulaiset ovat hirviöitä. Mun anoppi on. Se ei tarkoita, että kaikki maailman anopit olisivat pahoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sitten kun remppaa oli ohi, totesi, että olisihan hän sen voinut tehdä"
Mitä vastasitte? "Niin olisit, mutta et tehnyt, kuten jo etukäteen kerroitkin"?Muistutimme, että sinähän totesit jo aiemmin, että et auta, koska halusimme remontoida talon heti emmekä tehneet niin kuin sinä olisit halunnut. Eli olisi pitänyt asua - 81 tehdyssä talossa ensin vähintään 2 vuotta ja siinä miettiä, että haluammeko vuonna 2019 vaihtaa keittiön kalusteet vai olisiko nuo vuoden - 81 edelleen hyvät.
Lisäys vielä... Toki teimme muutenkin turhia hankintoja, vaihdoimme öljylämmityksen maalämpöön, teimme yläkertaan toisen vessan. Sekin oli turha, koska ennenkin on yhdellä vessalla pärjätty. Ihan loputonta arvostelua ja naurettavinta se, että miksi meidän tapetin värit ovat hänelle tärkeä asia? Eikö tärkeintä ole se, että asukkaat viihtyvät? Onneksi hän itse ilmoitti, että ei auta, niin ei tarvinut tapella remonttia tehdessä siitä laitetaanko harmaat vai ruskeat laatat.
Mun appiukko sai hepulin kun meidän pieneen keittokomeroon tuli punavalkoinen lattia, eikä beessiä, joka on ainoa oikea lattian väri.
Meillä oli kylppärissä anopin valitsemat kaakelit ja laatat, sellaiset ikilikaisen näköiset beessin eri sävyissä. Eikä niitä kyllä saanut ikinä siistin näköisiksi myöskään.
Tuli kylppäriremontin aika, ja valittiin miehen kanssa kiiltävän valkoiset kaakelit seinään ja harmaat lattialaatat! Hurjaa!
Anoppihan haukkui, kun on niin vaikea pitää puhtaana. No, ei ole yhtään en vaikeampaa kuin ennenkään. Poikkeuksena edelliseen, että siivouksen jälkeen näyttää siistiltä. Ja kaikkea muutakin keksi valittaa, esim kuinka saunan ovikin piti vaihtaa. En tiedä, miten asia kuuluu hänelle mitenkään, ei hän sauno tai käy meillä suihkussa ikinä.
Niin, anopin valitsemat kaakelit oli siksi, kun mies on tämän aikoinaan itsellensä rakentanut, ja on äitinsä ratkaisuihin sanonut joojoo, kun on kokenut pääsevänsä niin helpommalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei todellakaan vaadita koko kylää kasvattamaan. Päiväkotiin ei saisi viedä, maksullista hoitajaa ei saa pyytää kotiin, koska mummo hoitaa. Mummon täytyy saada hoitaa vauvasta asti, koska hänenkin lapset on mummo hoitanut. Kehtasi epäillä, tuleeko minulta muka vielä maitoa kun vauva oli puoli vuotias. Olisi parempi kun ei tulisi, niin ei tarvitsisi imettää. Mielenkiintoisin oli kuitenkin se, että minun olisi pitänyt viettää äitiysloma rauhassa yksin kotona ja mummo olisi joka päivä vienyt vauvan heille hoitoon.
Meillä suurin uhka vauvalle oli mummun mielestä se toinen mummu. Hyvä ettei kellon kanssa ollut vieressä ottamassa aikaa, kun tämä 150 km päässä asuva mummu oli kylässä. Kyylämummu asuu 500 metrin päässä, ja kävi joka päivä. Kaukana asuva mummu kävi hyvä jos kerran kuussa. Kyylämummu tuli käymään joka kerta, kun näki antikristiinan auton pihassa.
Huutonauroin antikristiinalle :D
Meillä se kauheampi mummo on minun oma äitini (mieheni äiti ei ole niiiiin kiinnostunut lapsesta vaikka toisinaan kuulumisia kyselee, kutoo sukkia ja antaa kyllä joululahjoja yms perusjuttua).
Vauva-aikana minun äitini halusi hoivata vauvaa ja riepotteli poikaani mitä ihmeellisemmissä asennoissa. Kun huomautin, että tuttipullo on kallellaan niin ettei maito päässyt valumaan niin äitini aina ärähti että "no eikä ollut!".
Asumme 700km päässä toisistamme ja kun pitkän ajomatkan päätteeksi saavuimme lapsuudenkotiini iltamyöhään niin äitini suuttui kun en ensimmäisenä antanut 6kk vauvaani hänelle. Meni isälleni vielä ääneen valittamaan "Sanna ei anna minun hoitaa vauvaa!" ja isäni vaan ärähti hänelle "Laita sinä nyt ihan ensiksi vaikka iltapalapöytä valmiiksi ja anna Sannan vaihtaa vauvalle uusi vaippa ainakin ekana!"
Ja yhä edelleen, aina kun vanhempani tulevat täällä käymään niin äitini valittaa minulle kun asunto ei ole siisti. Viimeksi jouluna hän kävi läpi minun kuivamuonakaapin ja heitti roskiin kuivatuotteita joista oli parasta ennen päiväys mennyt. Ja minä olen 30 vuotias. Kun olin 18 vuotias niin äidilläni oli tapana tulla opiskelija-asuntooni ja alkaa imuroimaan ja valittamaan kuinka epäsiisti asuntoni oli.
Onko toi sitä rajattomuutta? En tiedä mistä äidilleni on tullut se, koska mun mummo eli äidin äiti ei ole tuollainen. Mummoni on mukava ja rauhallinen. Oma äitini on ihme hysteerinen hössöttäjä.
Joskus suomalaisten on vaikea sietää muiden avoimuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei todellakaan vaadita koko kylää kasvattamaan. Päiväkotiin ei saisi viedä, maksullista hoitajaa ei saa pyytää kotiin, koska mummo hoitaa. Mummon täytyy saada hoitaa vauvasta asti, koska hänenkin lapset on mummo hoitanut. Kehtasi epäillä, tuleeko minulta muka vielä maitoa kun vauva oli puoli vuotias. Olisi parempi kun ei tulisi, niin ei tarvitsisi imettää. Mielenkiintoisin oli kuitenkin se, että minun olisi pitänyt viettää äitiysloma rauhassa yksin kotona ja mummo olisi joka päivä vienyt vauvan heille hoitoon.
Meillä suurin uhka vauvalle oli mummun mielestä se toinen mummu. Hyvä ettei kellon kanssa ollut vieressä ottamassa aikaa, kun tämä 150 km päässä asuva mummu oli kylässä. Kyylämummu asuu 500 metrin päässä, ja kävi joka päivä. Kaukana asuva mummu kävi hyvä jos kerran kuussa. Kyylämummu tuli käymään joka kerta, kun näki antikristiinan auton pihassa.
Huutonauroin antikristiinalle :D
Meillä se kauheampi mummo on minun oma äitini (mieheni äiti ei ole niiiiin kiinnostunut lapsesta vaikka toisinaan kuulumisia kyselee, kutoo sukkia ja antaa kyllä joululahjoja yms perusjuttua).
Vauva-aikana minun äitini halusi hoivata vauvaa ja riepotteli poikaani mitä ihmeellisemmissä asennoissa. Kun huomautin, että tuttipullo on kallellaan niin ettei maito päässyt valumaan niin äitini aina ärähti että "no eikä ollut!".
Asumme 700km päässä toisistamme ja kun pitkän ajomatkan päätteeksi saavuimme lapsuudenkotiini iltamyöhään niin äitini suuttui kun en ensimmäisenä antanut 6kk vauvaani hänelle. Meni isälleni vielä ääneen valittamaan "Sanna ei anna minun hoitaa vauvaa!" ja isäni vaan ärähti hänelle "Laita sinä nyt ihan ensiksi vaikka iltapalapöytä valmiiksi ja anna Sannan vaihtaa vauvalle uusi vaippa ainakin ekana!"
Ja yhä edelleen, aina kun vanhempani tulevat täällä käymään niin äitini valittaa minulle kun asunto ei ole siisti. Viimeksi jouluna hän kävi läpi minun kuivamuonakaapin ja heitti roskiin kuivatuotteita joista oli parasta ennen päiväys mennyt. Ja minä olen 30 vuotias. Kun olin 18 vuotias niin äidilläni oli tapana tulla opiskelija-asuntooni ja alkaa imuroimaan ja valittamaan kuinka epäsiisti asuntoni oli.
Onko toi sitä rajattomuutta? En tiedä mistä äidilleni on tullut se, koska mun mummo eli äidin äiti ei ole tuollainen. Mummoni on mukava ja rauhallinen. Oma äitini on ihme hysteerinen hössöttäjä.
Joskus suomalaisten on vaikea sietää muiden avoimuutta.
Putosin kärryiltä. Missä tässä on "avoimuutta"?
Ei avoimuutta ole se, että ylittää väkisin toisen rajat.
Avoimuutta on se, että on avoin omien rajojensa suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me käytiin anoppilassa eilen. Vietiin äitienpäiväkukka. Anoppi suuttui, kun 9-vuotias ei halunnut simaa, vaikka sitä aktiivisesti tyrkytettiin. Jotain "samanlainen nirppanokka kuin äitinsä" jupisi anoppi miehelleni. Sitten mies lähti hyvästejä sanomatta saapastelemaan ulko-ovelle, komensi nuoremman lapsen mukaansa. Mä ja vanhempi lapsi seurattiin perässä.
Vuosia jatkunut vi####lu siis jatkuu, näköjään laajentanut myös tämän kriittisen kielen koskemaan myös mun lapsia. Harvoin nähdään, eikä ole aikomustakaan tiivistää tahtia. Mulle sopisi lopullinen välien katkaisu.
Tosi häijy muori, onneksi miehesi ei sietänyt sitä. Harvoin mies noin hienosti puolustaa perhettään, oma mies olisi tossa vaiheessa ollut hiljaa ja olisi myöhemmin väittänyt ettei äitinsä sanonut yhtään mitään tai ettei hän vaan kuullut tai ettei muista mitään sellaista tapahtuneen...
On vaatinut vuosia, että tähän pisteeseen on päästy.
Kyllä meillä on kuultu miljoona kertaa "ei se mitään pahaa tarkoita", "aina se on tuollainen hankala/suorasanainen ollut" jne selittelyt mieheltä.
Ollaan riidelty asiasta, oltu eron partaalla. Käänteen tekevä hetki taisi olla pariterapiassa, kun ulkopuolinen taho selitti miehelleni että hänen äitinsä käytös on epänormaalia, ja on epäreilua vaatia, että mä vaan siedän jatkuvat solvaukset ja ylikävelyn. Mulle samainen henkilö selitti, että mun mies on ehdollistettu pienestä pitäen pitämään narsistinen äitinsä tyytyväisenä, ja hänelle on tosi kova paikka uhmata tätä ehdotonta auktoriteettia. Että mieheni tarvitsee tukea ja ymmärrystä.
Yhdessä ollaan rämmitty ja anoppiin on suhteet minimissä. Jonkinlainen kompromissi on, että käydään anopilla jouluna ja äitienpäivänä, hän käy meillä kutsuttaessa, eli lasten synttäreillä. Mä selviäisin kokonaan ilman kontaktia.
Kovin syvällisesti ei olla miehen kanssa eilistä käsitelty. Hän mieluummin lakaisee asian maton alle. Ehkä mun täytyy olla tyytyväinen, ettei alkanut siinä paikan päällä äitiään ojentamaan, vaan poisti perheensä käärmeen pesästä.
Kävitte pariterapiassa, missä terapeutti selitti miehellesi, että hänen äitinsä käytös on epänormaalia.
Oliko miehen äiti siellä mukana? Mistä terapeutti voi tietää, että syy kaikkeen on vain miehessä ja tämän äidissä, tarkemmin ottaen siis vain äidissä?
Ulkopuolisen ihmisenkään on vaikea tietää lopullista totuutta mistään, ellei ole ollut näkemässä niitä tilanteita. Kaikesta kun voidaan kertoa joko neutraalisti tai vähättelemällä tai uhoamalla. Ne pienet nyanssit, mitkä oikeastaan kertoo asiasta kaikkein eniten, jää piiloon.
Kaikki kävi siis tämän terapian suhteen loistavasti ja luistavasti juuri sinun mielesi mukaan. Voit olla onnellinen, sillä sinä voitit.
Mistä terapeutti sai tiedon, että anoppisi on narsistinen? Sinulta?
Minä en usko ko. terapioihin, koska niissä mennään jomman kumman osapuolen ehdoilla. Aina on se toinen, joka ohjaa ja johtaa, ja on yleensä se, joka terapiaan menoa ehdottaa ja vaatii. Jopa laittaa sen ehdoksi avioliiton jatkumiselle. Olen ollut sotkettuna tällaiseen terapiamelskaukseen lähisukulaisen avioliiton "pelastamisen" vuoksi ja terapeutin toiveesta saada tavata molempien osapuolten perheenjäsenet, voidakseen muka luoda paremman kokonaiskuvan. Aivan soopaa koko juttu. Terapeutti oli täysin toisen osapuolen lumoissa, jopa niin että se näkyi kaikille.
Samaa kertoi eräs kaverini, joka myös meni terapiaan saadakseen siitä jotain selkeyttä ja helpotusta elämäänsä, joka toinen ihminen oli tärvellyt. Siinä ei muuta kuin tärveltyi lisää. Toinen puolikas vedätti tätä terapeuttia minkä ehti. Tämä uskoi sokeasti asioihin, joita tämä osapuoli väitti tapahtuneen, vaikka satavarmasti ei ollut. Mennäänkö terapiaan siksi, että saadaan joku lytätyksi?
Sinäkin lienet nyt onnellinen ja tyytyväinen, kun miehesi on lytätty ja saatu hänet ikävään valoon äitinsä suhteen. Sinun pitää nyt osata tukea miestäsi ja ymmärtää häntä, uskotko pystyväsi? Anoppia syyllistämällä et onnistu.
Elämä on osoittanut, että jos mies joutuu kahden naisen ristituleen, hän yleensä jättää ne molemmat. Sitä ei tietenkään teille kukaan toivo, mutta miten osaatte nyt kaiken jälkeen luotsata asiat niin, ettei niistä tule entistä suurempia ja sotkuisempia, kuten kävi tuolle minun lähisukulaiselleni. Kun toiselle pystyttiin nyt "asiantuntijankin" taholta todistamaan, että SINÄ olet se syypää osapuoli, vain ja ainoastaan, niin siitä ei suinkaan lähdetty katumaan ja kirkastamaan asioita, vaan ero tuli.
Vierailija kirjoitti:
Ei avoimuutta ole se, että ylittää väkisin toisen rajat.
Avoimuutta on se, että on avoin omien rajojensa suhteen.
Ja mitähän se sekin tarkoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei avoimuutta ole se, että ylittää väkisin toisen rajat.
Avoimuutta on se, että on avoin omien rajojensa suhteen.
Ja mitähän se sekin tarkoittaa?
Mikä?
Avoimuus omien rajojen suhteenko? Sitä että hölöttää omia asioitaan, antaa ihmistenko penkoa omat kaappinsa, kuuntelee mielipitwet omiin remontteihinsa.
Osallistun siksi, että voin kertoa, että on myös mukavia anoppeja/sukulaisia.
Näyhään ihan muuten vaan enkä edelleenkään loukkaannu.