Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?
Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.
Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä. Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.
Kommentit (10673)
Dissaamme toisia kaikki yhtä vastaan meiningillä... Niin kenties se on kuulijan korvassa 🤔 kyllähän siinä saattaa hetkellisesti tunteet nousta jos joku mummukka tulee tänne väittämään, että ketjun kaltaiset tilanteet ovat valhetta. (muutama sivu takaperin näin on väitetty).
Sitten on aina yhtä ihania nämä huolestuneet sivusta huutelijat, jotka haluavat huomauttaa, että niin se metsä vastaa kuin sinne huudetaan ja kohta ette itse pääse tapaamaan omien lastenne jälkeläisiä jne yms. Ja sitten siihen vastataan, että jos minusta tulee ketjun kaltainen rahaton mummo, niin ihan syystä en pääsisi tapaamaan lapsia. Ketju toistaa itseään paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hah nyt tuli hyvä typo, rahaton on tietenkin rajaton 😂
Kyllä, kerron ystävillenikin siitä miten anopin käytös minua harmittaa. En häpeä sitä yhtään.
Se miten usein käyn täällä ei muille kuulu, minä päätän itse siitä.
Harmi, että jouduit eilen hyökkäyksen kohteeksi, näin voi käydä kun netissä kirjoittelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä mielenkiintoinen opinnäytetyö. "Satu Heinemaa kysyi yli 700 maatalousyrittäjältä, onko heidän parisuhteensa onnellinen – monen piinana ovat tilalle jääneet appivanhemmat": https://yle.fi/uutiset/3-11309321
"Yksi kysymys Satu Heinemaan opinnäytetyössä herätti tunteita ylitse muiden. Maatalousyrittäjyys siirtyy usein polvelta seuraavalle, mutta edellinen sukupolvi saattaa jäädä samaan pihapiiriin, jopa samaan taloon asumaan." "– Siinä on monta kauhaa sopassa ja monta mielipidettä. Ennen pitkää ollaan törmäyskurssilla, Heinemaa sanoo."
"Satu Heinemaan saamissa vastauksissa nousi esiin myös maatilalta irtautumisen tärkeys. Moni kokee appivanhempien tai omien vanhempien läheisen läsnäolon piinaavaksi." ”Sukulaisten ehdoilla eläminen on rasittanut meidän elämäämme todella pitkään, mutta hiljattain tilanne on helpottunut luonnollisen poistuman kautta”, yksi vastaajista kirjoitti. ”Asuminen appivanhempien silmän alla on helvettiä”, summasi toinen tilallinen."
Pari esimerkkiä omasta perheestä: Kun parisuhteeseen tuli lapsi ja lapsia, niin suhteet appivanhempiin kiristyivät. Anoppi yritti puuttua ja sotkea ja omia lapsenlapsiaan keinoja kaihtamatta. Anoppi yritti jopa ohjailla vastasynnyttänyttä äitiä imetyksessä, vaikka ei ole omia lapsiaan imettänyt. Appiukko yritti komentaa, määräillä ja painostaa. Anoppi ja appiukko jakoivat toivomusmääräyksiä ja piinasivat perhettämme mm. puhelinsoitoilla ja yllätyskyläilyillä. Anoppi soitteli joka päivä, vaikka ei ollut mitään asiaa. Yleisesti töykeää ja v###umaista käytöstä miniää kohtaan.
Kun me - äiti ja isä - sanoimme lapsillemme "tehdään näin", niin appivanhemmat olivat oitis vänkäämässä ja lupailemassa lapsille sitä ja tätä, ohi vanhempien. Appivanhemmat ovat ahdistavia ihmisiä, en viihdy heidän seurassaan. Appivanhemmat eivät hoida meidän lapsia, koska en luota kumpaankaan enkä pidä heistä ihmisinä. On surullista, jos vaikeissa ihmissuhteissa ainut ulospääsy on "Luonnollinen poistuma auttaa".
Tunne-elämältään terveille ihmisille jälkikasvu sisältäen siis myös ne lapsenlapset ovat yleensä se maailman tärkein asia ja saavutus. Vanhemmuus ei lopu koskaan.
Ennen sentään kunnioitettiin ja kuunneltiin vanhempia ja vierailtiin puolin ja toisin luontevasti. Ei tarvitse aina olla samaa mieltä asioista mutta jonkinlainen side pitäisi olla ihan niiden lastenlastenkin vuoksi.
Isovanhemmat ja lastenlapset vanhempineen ovat toistensa voimavara tässä rajallisessa maailmassa.
51Mitä voimavaraa se kyttäävä, mitätöivä ja ivallinen mummu tuottaa?
Vainoharhainen miniä näkee ivaa ja kyttäystä ja muut normaalin kivan mummin. Miniä on oikeassa ja kaikki muut väärässä? Mummi tuo lapsen arkeen iloa ja pysyvyyttä, lisää elämänlaatua ja luottoa aikuisiin. Mikäli ei ole vieraannutettu. Täällä kauhujutut hulluista mummoista ovat satua, informaatiovaikuttamista , perhekäsityksen murentamista eli samaa mitä mm. äärioikeisto on tehnyt. Onneksi suurin osa pystyy erottamaan totuuden propagandasta.
Odotas, tämän voi sanoa lyhyemminkin: Koska minä en pidä tästä, tätä ei ole olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ihmiset. Tämä on aika myrkyllinen ketju luulisi että tässä ajassa on saatu jo pahimmat ongelmat purettua, ettei tarvitse myöskään syytellä vieraita tänne eksyneitä ihmisiä toiseksi ihmiseksi tai trolliksi.
Ja sinulle mummo joka olet tänne eksynyt, tällaiset keskustelupalstat nostattavat vain verenpainetta ei tänne kannata jäädä. Uskon että sinulle tulee täällä vain paha mieli ja huono olo.
Varsinkin jos sinulla ei ole tämän kaltaisia ongelmia omassa perhepiirissä. Kannattaa aloittaa keskustelu jossain ET-lehdessä - siellä ehkä sopivampi kuulijakunta. Vaikket iällisesti kuuluisikaan joukkoon. Äiditkin tarvitsevat omansa ja turha jankkaaminen kummaltakaan puolelta ei ole rakentavaa. Olit sitten normi-mummo tai rajaton mummo. Anoppi-miniäsuhde on usein molemmin puolin valitettavan hankala ihmisille, joilla tarve kontrolloida. (Miniät, haluatteko että joku päivä tuon vsuvan tuleva puoliso haluaa ettette pidä enää yhteyttä. Niinpä)
Yrittäkää ymmärtää että tänne eksynyt korona keskustelun aikana myös paljon meitä palstavieraita.
Tuleeko teille hyvä olo kun dissaatte toisia? Kaikki yhtä vastaan. Not cool. Se ei selittämällä parane.
Minua "syytettiin" eilen kultamummoksi tai mieheksi kun kävin ketjussa. Täällä näemmä pikkuporukka. Väittävät heti että tunnistavat keskustelutyylin. Heti kiihtynyt: "Joo joo, mä tunnistan tuon puhetyylin toi on kultamummo!!"
Itse olen tehnyt sosiaalityön lisäksi myös toimittajan töitä ja voisin vääntää vaikka mitä tyyliä tänne vaihdellen minä/mä puhekieltä kirjakieleen. Käyttää asiallista monotonista tekstiä tai värikkäämpää puheenpartta. Niinkuin suurin osa kenestä tahansa. Kuka jaksaisi?
Tuo vauva-aika on nopeasti ohitse ja lapsen leikki-ikä. Nauttikaa siitä. Älkää kuluttako aikaa täällä palstalla päivittäin. Tämä on erittäin epäterveellinen ympäristö, jos olette toista mieltä niin kannattaa katsoa peiliin ja miettiä hetki.
Kerrotteko myös näistä anonyymeistä keskusteluista täällä avoimesti myös muille ihmiselle voi hävettääkö se? Siinä on ihan hyvä mittari.
All the best. Koittakaa ihmiset jaksaa. Tää on aika raskasta aikaa kaikille. Yrittäkää olla ihminen ihmiselle.
P.S en muuten ymmärrä miten tämä olisi ajankohtaista muutenkaan. Nyt kun täytyy välttää isovanhempien luona käymistä kokonaan.
Mikäs palstapoliisi siellä huutelee:D
Tuo samainen ylimielinen kirjoittaja on useissa ketjuissa. Kolme lasta, nelikymppinen, ylivertainen ja aina muita parempi ja todella halveksuva.
Aina jos jossain on ketju äideistä, hän ilmestyy sinne.
Minusta tämä on erittäin tärkeä ketju erittäin tärkeästä aiheesta. Aiheesta joka on tabu.
Toivon monen saavan tästä nyt vertaistukea ja voimaa!
Jättäkää nuo ääliöt omaan arvoonsa paasaamaan ylivertaisuuttaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Dissaamme toisia kaikki yhtä vastaan meiningillä... Niin kenties se on kuulijan korvassa 🤔 kyllähän siinä saattaa hetkellisesti tunteet nousta jos joku mummukka tulee tänne väittämään, että ketjun kaltaiset tilanteet ovat valhetta. (muutama sivu takaperin näin on väitetty).
Sitten on aina yhtä ihania nämä huolestuneet sivusta huutelijat, jotka haluavat huomauttaa, että niin se metsä vastaa kuin sinne huudetaan ja kohta ette itse pääse tapaamaan omien lastenne jälkeläisiä jne yms. Ja sitten siihen vastataan, että jos minusta tulee ketjun kaltainen rahaton mummo, niin ihan syystä en pääsisi tapaamaan lapsia. Ketju toistaa itseään paljon.
Ymmärrän ongelman lähtökohdan. En jaksanut kahlata kovin pitkälle, huomasin vain kuinka joka viestiin vastataan, minunkin:"Joo, joo tuli jo selväksi kultamummi, jäit kiinni!" diipapaapaa, sellainen kuulostaa omiin korviin kiusaamiselta. Kun en usko että täällä yksi ja sama ihminen kirjoittelee kaikki vastaukset.
Omaankin kommenttin vastasi joku toinen ja siihen taas joku kolmas, josta sai kuvan että yksi ihminen käy keskustelua.
Omakohtaista kokemustakin on, tosin ei noin pahasti. Muistan kuitenkin ne tunteet miltä tuntui kun oltiin käyty siivoamassa koti sillä aikaa kun olin kaupassa. Näin myöhemmin ymmärrän että kyse on ollut ihan "hyvää hyvyyttään" auttamisesta, silloin tuntui että tullaan tontilleni luvatta enkä ollut kyllä avun tarpeessa. Tämän ketjun nuo kokemukset menevät tosin jo ufo-puolelle ja vaatii kunnon rajanvetoa. Ymmärrän hyvin tunteet ja rajat. Omalta äidiltä myös kestää useammin enemmän, kuin anopilta - tosin ei tuollaista mitä täältä lukenut. (molemmat menetin liian nuorina (anoppi oli vasta 54v) niin lähinnä kaivannut heitä.)
Hormonit heräävät mummoilla ja muistavat sen oman lapsensa vauva-ajan. Joko se on ollut ihanaa ja sitä kaivataan tai se on jäänyt välistä. Plus kaikkea siltä väliltä. On myös suuri ero rajattomien mummeleiden ja "välillä" ajattelemattomien mummojen välillä. On olemassa rajattomia ihmisiä, kaikenikäisiä ja sukupuolisia.
Kun täällä käynyt ensimmäistä kertaa nyt koronakeskustelemassa, on kiinnittänyt huomiota kuinka eri tavalla ihmiset vaan ylipäänsä keskustelevat kun kyse anonymiteetistä. Se kertoo että jotain tänne puretaan huonoa oloa, jos ei asiallisesti kyetä keskustelemaan. Kiitos sulle asiallisesta vastauksesta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dissaamme toisia kaikki yhtä vastaan meiningillä... Niin kenties se on kuulijan korvassa 🤔 kyllähän siinä saattaa hetkellisesti tunteet nousta jos joku mummukka tulee tänne väittämään, että ketjun kaltaiset tilanteet ovat valhetta. (muutama sivu takaperin näin on väitetty).
Sitten on aina yhtä ihania nämä huolestuneet sivusta huutelijat, jotka haluavat huomauttaa, että niin se metsä vastaa kuin sinne huudetaan ja kohta ette itse pääse tapaamaan omien lastenne jälkeläisiä jne yms. Ja sitten siihen vastataan, että jos minusta tulee ketjun kaltainen rahaton mummo, niin ihan syystä en pääsisi tapaamaan lapsia. Ketju toistaa itseään paljon.Ymmärrän ongelman lähtökohdan. En jaksanut kahlata kovin pitkälle, huomasin vain kuinka joka viestiin vastataan, minunkin:"Joo, joo tuli jo selväksi kultamummi, jäit kiinni!" diipapaapaa, sellainen kuulostaa omiin korviin kiusaamiselta. Kun en usko että täällä yksi ja sama ihminen kirjoittelee kaikki vastaukset.
Omaankin kommenttin vastasi joku toinen ja siihen taas joku kolmas, josta sai kuvan että yksi ihminen käy keskustelua.
Omakohtaista kokemustakin on, tosin ei noin pahasti. Muistan kuitenkin ne tunteet miltä tuntui kun oltiin käyty siivoamassa koti sillä aikaa kun olin kaupassa. Näin myöhemmin ymmärrän että kyse on ollut ihan "hyvää hyvyyttään" auttamisesta, silloin tuntui että tullaan tontilleni luvatta enkä ollut kyllä avun tarpeessa. Tämän ketjun nuo kokemukset menevät tosin jo ufo-puolelle ja vaatii kunnon rajanvetoa. Ymmärrän hyvin tunteet ja rajat. Omalta äidiltä myös kestää useammin enemmän, kuin anopilta - tosin ei tuollaista mitä täältä lukenut. (molemmat menetin liian nuorina (anoppi oli vasta 54v) niin lähinnä kaivannut heitä.)
Hormonit heräävät mummoilla ja muistavat sen oman lapsensa vauva-ajan. Joko se on ollut ihanaa ja sitä kaivataan tai se on jäänyt välistä. Plus kaikkea siltä väliltä. On myös suuri ero rajattomien mummeleiden ja "välillä" ajattelemattomien mummojen välillä. On olemassa rajattomia ihmisiä, kaikenikäisiä ja sukupuolisia.
Kun täällä käynyt ensimmäistä kertaa nyt koronakeskustelemassa, on kiinnittänyt huomiota kuinka eri tavalla ihmiset vaan ylipäänsä keskustelevat kun kyse anonymiteetistä. Se kertoo että jotain tänne puretaan huonoa oloa, jos ei asiallisesti kyetä keskustelemaan. Kiitos sulle asiallisesta vastauksesta :)
Minusta halveksuva ylenkatsova holhoava puheenvuoro ketjuun jonka aiheesta ei edes tiedä mitään on kyllä kaikkea muuta kuin asiallista keskustelua.
Ja se että tunnistaa Kultamummin ei kyllä ole kiusaamista vaan järjen käyttöä...
Ja tierenkin tällaiseen ketjuun puretaan pahaa mieltä. Jos ei kestä tunteita, on hyvä ja menee pois.
Minä syytin tätä kirjoittelijaa trolliksi, koska tuntui ottavan kaikki ketjun mainitsemat esimerkit rajattomuudesta omaan ulosantinsa. Vaikka hän varmasti oli oikeasti eksynyt ja järkyttynyt mummo, niin jos noin kovasti kiihtyy väitteistä, jotka "eivät koske itseä" niin mistä siinä kiihtyy? Aivan, olisiko kuitenkin vähän kolahtanut?
Tai vaikkei olisikaan kolahtanut, niin en silti ymmärrä mistä hän loukkaantui. Täällähän kävi muitakin mummoja sanomassa että lapsenlapsen äidin kanssa kyllä pärjää kun välit ovat kunnioittavat, miksi siis niin kiihtyneet väitteet vieraannuttamis propagandasta yms. Ihan itse tuli liekkiä lyömään pesään niin sanotusti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ihmiset. Tämä on aika myrkyllinen ketju luulisi että tässä ajassa on saatu jo pahimmat ongelmat purettua, ettei tarvitse myöskään syytellä vieraita tänne eksyneitä ihmisiä toiseksi ihmiseksi tai trolliksi.
Ja sinulle mummo joka olet tänne eksynyt, tällaiset keskustelupalstat nostattavat vain verenpainetta ei tänne kannata jäädä. Uskon että sinulle tulee täällä vain paha mieli ja huono olo.
Varsinkin jos sinulla ei ole tämän kaltaisia ongelmia omassa perhepiirissä. Kannattaa aloittaa keskustelu jossain ET-lehdessä - siellä ehkä sopivampi kuulijakunta. Vaikket iällisesti kuuluisikaan joukkoon. Äiditkin tarvitsevat omansa ja turha jankkaaminen kummaltakaan puolelta ei ole rakentavaa. Olit sitten normi-mummo tai rajaton mummo. Anoppi-miniäsuhde on usein molemmin puolin valitettavan hankala ihmisille, joilla tarve kontrolloida. (Miniät, haluatteko että joku päivä tuon vsuvan tuleva puoliso haluaa ettette pidä enää yhteyttä. Niinpä)
Yrittäkää ymmärtää että tänne eksynyt korona keskustelun aikana myös paljon meitä palstavieraita.
Tuleeko teille hyvä olo kun dissaatte toisia? Kaikki yhtä vastaan. Not cool. Se ei selittämällä parane.
Minua "syytettiin" eilen kultamummoksi tai mieheksi kun kävin ketjussa. Täällä näemmä pikkuporukka. Väittävät heti että tunnistavat keskustelutyylin. Heti kiihtynyt: "Joo joo, mä tunnistan tuon puhetyylin toi on kultamummo!!"
Itse olen tehnyt sosiaalityön lisäksi myös toimittajan töitä ja voisin vääntää vaikka mitä tyyliä tänne vaihdellen minä/mä puhekieltä kirjakieleen. Käyttää asiallista monotonista tekstiä tai värikkäämpää puheenpartta. Niinkuin suurin osa kenestä tahansa. Kuka jaksaisi?
Tuo vauva-aika on nopeasti ohitse ja lapsen leikki-ikä. Nauttikaa siitä. Älkää kuluttako aikaa täällä palstalla päivittäin. Tämä on erittäin epäterveellinen ympäristö, jos olette toista mieltä niin kannattaa katsoa peiliin ja miettiä hetki.
Kerrotteko myös näistä anonyymeistä keskusteluista täällä avoimesti myös muille ihmiselle voi hävettääkö se? Siinä on ihan hyvä mittari.
All the best. Koittakaa ihmiset jaksaa. Tää on aika raskasta aikaa kaikille. Yrittäkää olla ihminen ihmiselle.
P.S en muuten ymmärrä miten tämä olisi ajankohtaista muutenkaan. Nyt kun täytyy välttää isovanhempien luona käymistä kokonaan.
Mikäs palstapoliisi siellä huutelee:D
Tuo samainen ylimielinen kirjoittaja on useissa ketjuissa. Kolme lasta, nelikymppinen, ylivertainen ja aina muita parempi ja todella halveksuva.
Aina jos jossain on ketju äideistä, hän ilmestyy sinne.
Minusta tämä on erittäin tärkeä ketju erittäin tärkeästä aiheesta. Aiheesta joka on tabu.
Toivon monen saavan tästä nyt vertaistukea ja voimaa!
Jättäkää nuo ääliöt omaan arvoonsa paasaamaan ylivertaisuuttaan.
Olen käynyt ensimmäistä kertaa täällä eilen. (Juuri tätä tarkoitan). Joku toinen ihminen sanoi vastauksena että Suomen suurin palsta ja kuulemma useita kirjoittajia, eikä pienet porukat. Nyt taisi sinulle kolahtaa kalikka niinsanotusti. Kaikkea hyvää silti. Tämä oli simppeli huomio miten anonymiteetti tekee ihisistä pahaa oloaan toisiin purkavia - viestien takana on kuitenkin ihminen ja selvästi tuntuu sinulta unohtuvan. Ei näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ihmiset. Tämä on aika myrkyllinen ketju luulisi että tässä ajassa on saatu jo pahimmat ongelmat purettua, ettei tarvitse myöskään syytellä vieraita tänne eksyneitä ihmisiä toiseksi ihmiseksi tai trolliksi.
Ja sinulle mummo joka olet tänne eksynyt, tällaiset keskustelupalstat nostattavat vain verenpainetta ei tänne kannata jäädä. Uskon että sinulle tulee täällä vain paha mieli ja huono olo.
Varsinkin jos sinulla ei ole tämän kaltaisia ongelmia omassa perhepiirissä. Kannattaa aloittaa keskustelu jossain ET-lehdessä - siellä ehkä sopivampi kuulijakunta. Vaikket iällisesti kuuluisikaan joukkoon. Äiditkin tarvitsevat omansa ja turha jankkaaminen kummaltakaan puolelta ei ole rakentavaa. Olit sitten normi-mummo tai rajaton mummo. Anoppi-miniäsuhde on usein molemmin puolin valitettavan hankala ihmisille, joilla tarve kontrolloida. (Miniät, haluatteko että joku päivä tuon vsuvan tuleva puoliso haluaa ettette pidä enää yhteyttä. Niinpä)
Yrittäkää ymmärtää että tänne eksynyt korona keskustelun aikana myös paljon meitä palstavieraita.
Tuleeko teille hyvä olo kun dissaatte toisia? Kaikki yhtä vastaan. Not cool. Se ei selittämällä parane.
Minua "syytettiin" eilen kultamummoksi tai mieheksi kun kävin ketjussa. Täällä näemmä pikkuporukka. Väittävät heti että tunnistavat keskustelutyylin. Heti kiihtynyt: "Joo joo, mä tunnistan tuon puhetyylin toi on kultamummo!!"
Itse olen tehnyt sosiaalityön lisäksi myös toimittajan töitä ja voisin vääntää vaikka mitä tyyliä tänne vaihdellen minä/mä puhekieltä kirjakieleen. Käyttää asiallista monotonista tekstiä tai värikkäämpää puheenpartta. Niinkuin suurin osa kenestä tahansa. Kuka jaksaisi?
Tuo vauva-aika on nopeasti ohitse ja lapsen leikki-ikä. Nauttikaa siitä. Älkää kuluttako aikaa täällä palstalla päivittäin. Tämä on erittäin epäterveellinen ympäristö, jos olette toista mieltä niin kannattaa katsoa peiliin ja miettiä hetki.
Kerrotteko myös näistä anonyymeistä keskusteluista täällä avoimesti myös muille ihmiselle voi hävettääkö se? Siinä on ihan hyvä mittari.
All the best. Koittakaa ihmiset jaksaa. Tää on aika raskasta aikaa kaikille. Yrittäkää olla ihminen ihmiselle.
P.S en muuten ymmärrä miten tämä olisi ajankohtaista muutenkaan. Nyt kun täytyy välttää isovanhempien luona käymistä kokonaan.
Mikäs palstapoliisi siellä huutelee:D
Tuo samainen ylimielinen kirjoittaja on useissa ketjuissa. Kolme lasta, nelikymppinen, ylivertainen ja aina muita parempi ja todella halveksuva.
Aina jos jossain on ketju äideistä, hän ilmestyy sinne.
Minusta tämä on erittäin tärkeä ketju erittäin tärkeästä aiheesta. Aiheesta joka on tabu.
Toivon monen saavan tästä nyt vertaistukea ja voimaa!
Jättäkää nuo ääliöt omaan arvoonsa paasaamaan ylivertaisuuttaan.
Olen käynyt ensimmäistä kertaa täällä eilen. (Juuri tätä tarkoitan). Joku toinen ihminen sanoi vastauksena että Suomen suurin palsta ja kuulemma useita kirjoittajia, eikä pienet porukat. Nyt taisi sinulle kolahtaa kalikka niinsanotusti. Kaikkea hyvää silti. Tämä oli simppeli huomio miten anonymiteetti tekee ihisistä pahaa oloaan toisiin purkavia - viestien takana on kuitenkin ihminen ja selvästi tuntuu sinulta unohtuvan. Ei näin.
Ja lisää ylimielistä typerää paasausta.
Ei noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä syytin tätä kirjoittelijaa trolliksi, koska tuntui ottavan kaikki ketjun mainitsemat esimerkit rajattomuudesta omaan ulosantinsa. Vaikka hän varmasti oli oikeasti eksynyt ja järkyttynyt mummo, niin jos noin kovasti kiihtyy väitteistä, jotka "eivät koske itseä" niin mistä siinä kiihtyy? Aivan, olisiko kuitenkin vähän kolahtanut?
Tai vaikkei olisikaan kolahtanut, niin en silti ymmärrä mistä hän loukkaantui. Täällähän kävi muitakin mummoja sanomassa että lapsenlapsen äidin kanssa kyllä pärjää kun välit ovat kunnioittavat, miksi siis niin kiihtyneet väitteet vieraannuttamis propagandasta yms. Ihan itse tuli liekkiä lyömään pesään niin sanotusti.
Niin, siis minä en ole mummo. Mutta joku toinen kyllä jatkoi sitten viestiketjua myöhemmin.
Minä aloin vasta päälle kolmekymppisenä hiljalleen tajuamaan oman äitini rajattomuuden. Se teki todella kipeää, varsinkin kun samalla joutui huomaamaan oppineensa niitä rajattomia käyttäytymismalleja kotoaan. Yhtenä esimerkkinä se, että saatoin suuttua miehelleni, koska hän ei ymmärtänyt miltä minusta tuntuu ilman että mitenkään ilmaisin että tuntuu pahalta. Tai että toivoin häneltä jotakin. Koska oletus tietenkin oli, että jos hän rakastaa, hän tietää mitä tarvitsen. Ja jos hän ei tiedä, hän ei rakasta eikä välitä. Olisi pitänyt ymmärtää ostaa miesparalle kristallipallo. Missä kohtaa menee raja normaalien ja epänormaalien odotusten välillä? Ihmisenä joka on tottunut siihen, että odotukset ovat kohtuuttomia, on vaikea itse tunnistaa sitä rajaa myös luodessaan odotuksia toisille.
Ikuinen syyllistäminen on myös jättänyt jälkensä. Äitini on jo kuollut, ja päällimmäinen tunne on sen jälkeen ollut vapaus. On jotenkin järkyttävää, että oman äidin kuolema on vapauttava kokemus, koen siitä valtavaa syyllisyyttä. Kuitenkin rakastin äitiäni, ei hän ollut pelkästään mielenterveyshäiriöinen. Hän oli minun äitini, ja myös olosuhteiden uhri. Ei hän pyytänyt saada olla rajaton, hänen lapsuuden ja aikuisuuden traumaattiset kokemuksensa, kaikki yhdessä polkuna johtivat siihen, että äitiparkani oli mitä oli.
Vaikea tämä asia näiden rajattomien perheenjäsenten kanssa on se, että samalla siihen vihaan ja kiukkuun ja pöyristykseen sekoittuu usein surua siitä, että asiat eivät ole normaalisti. Kaipuuta siihen, että toiseen voisi luottaa, toivoa, joka sitten aina murenee. Ja samalla kalvaa se oma syyllisyys siitä, että aiheuttaa pahaa mieltä toiselle. Omalla kohdalla on jatkuva ristiriita siitä, että ymmärrän oppineeni huonoja käyttäytymismalleja kotoa, mutta olen niille usein sokea. En myöskään aina ymmärrä missä se raja kohtuullisen ja kohtuuttoman odotuksen välillä menee, koska minun rajojani on rikottu aina. Tästä syystä ihmissuhteeni ovat usein myrskyisiä, enkä aina edes tiedä onko vika minussa vai siinä toisessa. Olenko oikeassa vai kohtuuton? Tätä tilannetta ei kukaan järkevä ihminen, äiti tai mummo, lapselle toivo. Rajaton ihminen ei tietenkään edes ymmärrä mistä puhutaan, ei äitinikään ymmärtänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nuo vauvat eivät kasva näkemään kuinka äiti on puhelimessa näpyttämässä viestejä tänne, somessa päivät pitkät. Vaan saavat oikeasti laatuaikaa. Myös puhelimet ja tabletit ei kuulu vauvojen ja leikki-ikäisten päiviin. Noi on oikeasti huolestuttavia ja niihin törmää paljon ammatissani sosiaalialalla.
Omat lapset 4, 5, 12 - käytän tietokonetta vain kun nukkuvat, esim laskujen maksut. Korona-uutinen eksytti tähän ketjuun. Vieras paikka. Kännykkää en muuhun kuin puheluihin. Meillä luetaan kirjoja. Hyvin on pärjätty. Hyvät suhteet anoppiin, asiallisella kommunikoinnilla pääsee pitkälle, hormonit saavat nuorista äideistä helposti vallan ja tilanne muodostuu valtataisteluksi. Tuo mummi voi mennä terapiaan, mummin vastuulta.
Nyt varmaan tulee alapeukkujen, sori siitä mutta oikeasti äidit, jos kolahti niin ehkä syytä muuttaa käytöstä.
Kultamummi olet paljastunut, älä yritä.
Toi on eri, todnäk mies. Kultamummi on oikeasti vanhempi ihminen.
Ei ole. Kultamummi kirjoittaa juuri tuolla tyylillä. Monet ilmaisut paljastavat! Kultamummi on monesti ennenkin yrittänyt esittää eri kirjoittajia tässä ketjussa, mutta aina se tyyli ja viestin aihe paljastaa. Kultamummi osaa nämä propagandan salat, eli samaa mielipidettä kun esittää monena eri kirjoittajana niin muille tulee tunne että useampikin on tätä mieltä.
En tunne itse ketään joka olisi ketjun kertomusten kanssa samaa mieltä. Tämä on ensimmäinen paikka jossa luen omin silmin suoria kehotuksia etäännyttää lasten isovanhemmat, varmuuden vuoksi jos ei syytä keksi. On omaa mielikuvitelmaasi että monet ihmiset olisivat kaltaisiasi. Enin osa kykenee media kriittisyyteen ja omaa tunteet ja empatian toisia ihmisiä kohtaan. Ellet ole huomannut niin näitä mummojen haukkumisviestejä on kirjoittanut maksimissaan 5 eri ihmistä, tarina toistuu ja toistuu, hieman muuntuen.. Läpinäkyvää, ja silti ketju vain pysyy täällä. Se kertoo jotakin sen ihmisen / ihmisten arvomaailmasta jotka ovat ylläpitäjiä. Samalla myös Sanoma Oy:n arvomaailmasta.
Missä lukee että pitäisi etäännyttää varmuuden vuoksi? En ole sellaista viestiä nähnyt. Olen lukenut tismalleen samoja tarinoita myös reditistä ja mumsnetistä, koska tämä on niin yleinen ongelma, ja sama kaava toistuu ihan kaikkialla.
On maailman tavallisin ja luonnollisin, arkisin asia että mummo tykkää lapsensa lapsesta todella paljon! Jopa niin paljon että lapsen äiti saattaa välillä miettiä että huh hei. Mutta olennaista on se että tästä on tullut ongelma vasta nyt. Ilmiö on ollut ennenkin olemassa mutta se ei ole ollut ongelma. Siitä ei olisi pitänyt tekemällä tehdä ongelmaa ja aiheuttaa kiristyneen ilmapiirin takia nimenomaan niille lapsille pahaa mieltä ja pahoinvointia. On vitsailtu hyväntahtoisesti mummojen innostuksesta ja oltu hyvillään. Lapsen oikeus on toteutunut kun hän on saanut itse päättää pitääkö mummosta vaiko ei. Nyt siihen päätökseen ei ole mahdollisuutta koska mummo on lähtökohtaisesti potkaistu ulos. Ajatelkaapa hetki niitä lapsia, joiden hyvinvoinnilla olette perustelleet kaiken mustavalkoisuuden. Miltä on tuntunut vaikka 4 vuotiaasta kun yhtäkkiä yhteys mummoon on katki ja äiti puhuu rumasti lapselle tärkeästä ihmisestä. Ette "näe metsää puilta". Minä näen rakkaitani joka päivä eli omasta puolestani en ole huolissani. On olemassa sellainen juttu kuin empatia, katso sanakirjasta jos on uusi sana..
Et taida tietää historiasta yhtään mitään?
Ihmiset ei ennen vanhaan välittäneet tuohon hysteeriseen mummosävyyn edes OMISTA lapsistaan, saati sitten lapsenlapsista. Koska ehkäisyä ei ollut, saattoi mummo pyöräyttää lapsenlapselleen tädin, joka oli lapsenlasta nuorempi. Muutenkin useimmat naiset sai varmasti ihan tarpeekseen lapsenhoidosta omien lasten kanssa.
Tämä hysteerinen mummous on sodanjälkeistä vouhotusta: johtuu siitä että ensimmäinen feministisukupolvi laiminlöi omia lapsiaan ja haluaa nyt ottaa lastenlasten kanssa vahingon takaisin. Piittaamatta vähääkään sen lapsen tunteista -koska ovat aika pitkälti hyvin tunnevammaista sakkia, ties minkä sodanjälkeisen trauman jälkeen.
Mistään todellisesta rakkaudesta ei ole kyse, vaan itsekkäästä omien tarpeiden tyydyttämisestä. Oikeasti rakastava ihminen ei ripusta onneaan sen rakkautensa kohteen varaan, koska se on hirvittävä taakka. Oikeasti rakasta ihminen ei valuta sitä rakkaussiirappia ylettömästi lasten korviin, koska lapsi ei ihan aidosti tahdo sellaista kuunnella kaiken aikaa. Oikeasti rakastava ihminen osaa päästää irti, eikä vaan pidä väkisin kiinni.
Itselläni ei ole lapsia, mutta olen sivustanu seurannut oman äitini käytöstä sisareni lapsia kohtaan. Voin kertoa että siitä on kyllä rakkaus kaukana. Äitini on aina uskonut että muiden tehtävä on tehdä hänet onnelliseksi... Meitä hän ei voinut kotona hoitaa ja on mm. syyllistänyt minua siitä että minun hoitopaikkani oli niin kallis että melkein koko hänen palkkansa meni hoitomaksuihin (vaikka oli hyväpalkkaisissa töissä...) Nyt sitten pitäisi saada tukahduttaa lapsenlapset kuoliaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dissaamme toisia kaikki yhtä vastaan meiningillä... Niin kenties se on kuulijan korvassa 🤔 kyllähän siinä saattaa hetkellisesti tunteet nousta jos joku mummukka tulee tänne väittämään, että ketjun kaltaiset tilanteet ovat valhetta. (muutama sivu takaperin näin on väitetty).
Sitten on aina yhtä ihania nämä huolestuneet sivusta huutelijat, jotka haluavat huomauttaa, että niin se metsä vastaa kuin sinne huudetaan ja kohta ette itse pääse tapaamaan omien lastenne jälkeläisiä jne yms. Ja sitten siihen vastataan, että jos minusta tulee ketjun kaltainen rahaton mummo, niin ihan syystä en pääsisi tapaamaan lapsia. Ketju toistaa itseään paljon.Ymmärrän ongelman lähtökohdan. En jaksanut kahlata kovin pitkälle, huomasin vain kuinka joka viestiin vastataan, minunkin:"Joo, joo tuli jo selväksi kultamummi, jäit kiinni!" diipapaapaa, sellainen kuulostaa omiin korviin kiusaamiselta. Kun en usko että täällä yksi ja sama ihminen kirjoittelee kaikki vastaukset.
Omaankin kommenttin vastasi joku toinen ja siihen taas joku kolmas, josta sai kuvan että yksi ihminen käy keskustelua.
Omakohtaista kokemustakin on, tosin ei noin pahasti. Muistan kuitenkin ne tunteet miltä tuntui kun oltiin käyty siivoamassa koti sillä aikaa kun olin kaupassa. Näin myöhemmin ymmärrän että kyse on ollut ihan "hyvää hyvyyttään" auttamisesta, silloin tuntui että tullaan tontilleni luvatta enkä ollut kyllä avun tarpeessa. Tämän ketjun nuo kokemukset menevät tosin jo ufo-puolelle ja vaatii kunnon rajanvetoa. Ymmärrän hyvin tunteet ja rajat. Omalta äidiltä myös kestää useammin enemmän, kuin anopilta - tosin ei tuollaista mitä täältä lukenut. (molemmat menetin liian nuorina (anoppi oli vasta 54v) niin lähinnä kaivannut heitä.)
Hormonit heräävät mummoilla ja muistavat sen oman lapsensa vauva-ajan. Joko se on ollut ihanaa ja sitä kaivataan tai se on jäänyt välistä. Plus kaikkea siltä väliltä. On myös suuri ero rajattomien mummeleiden ja "välillä" ajattelemattomien mummojen välillä. On olemassa rajattomia ihmisiä, kaikenikäisiä ja sukupuolisia.
Kun täällä käynyt ensimmäistä kertaa nyt koronakeskustelemassa, on kiinnittänyt huomiota kuinka eri tavalla ihmiset vaan ylipäänsä keskustelevat kun kyse anonymiteetistä. Se kertoo että jotain tänne puretaan huonoa oloa, jos ei asiallisesti kyetä keskustelemaan. Kiitos sulle asiallisesta vastauksesta :)
Minusta halveksuva ylenkatsova holhoava puheenvuoro ketjuun jonka aiheesta ei edes tiedä mitään on kyllä kaikkea muuta kuin asiallista keskustelua.
Ja se että tunnistaa Kultamummin ei kyllä ole kiusaamista vaan järjen käyttöä...
Ja tierenkin tällaiseen ketjuun puretaan pahaa mieltä. Jos ei kestä tunteita, on hyvä ja menee pois.
Mä oon nyt eri vastaaja, sanon sen heti ettei mene puurot ja vellit sekasin. Mut joo samaa mieltä että asiallisempaa voisi olla puhetyyli täälläkin, ei se ole tän palstan mikään meriitti kyllä. Pahaa mieltä voi purkaa nimeomaan niistä omista kokemuksista, omakin kertomus on täällä, ilman että lyttää toista keskustelijaa tai on epäasiallinen niinkuin sä nyt oot.
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen manipulointiyritys yrittää väittää, että kukaan ei ajattele näin, viestejä lähettää vain pari narsistia, kaikki nauravat teille jne. Ensin vähättely ja lyttäys ja sitten uhkaus, että jos ketju ei lähde, perutaan tilaus. Kertoo paljon kyseisen henkilön luonteesta. Sopii kyllä hyvin rajattomalle persoonalle.
Kertoo myös että luulee itseään hyvinkin merkittäväksi ihmiseksi. Eikä tajua että näin paljon klikkauksia saava ketju on Sanomalle hippasen arvokkaampi kuin jonkun mummelin tilaus. Nykyään se paperilehti on sisällöntuottajille lähinnä kallis riesa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dissaamme toisia kaikki yhtä vastaan meiningillä... Niin kenties se on kuulijan korvassa 🤔 kyllähän siinä saattaa hetkellisesti tunteet nousta jos joku mummukka tulee tänne väittämään, että ketjun kaltaiset tilanteet ovat valhetta. (muutama sivu takaperin näin on väitetty).
Sitten on aina yhtä ihania nämä huolestuneet sivusta huutelijat, jotka haluavat huomauttaa, että niin se metsä vastaa kuin sinne huudetaan ja kohta ette itse pääse tapaamaan omien lastenne jälkeläisiä jne yms. Ja sitten siihen vastataan, että jos minusta tulee ketjun kaltainen rahaton mummo, niin ihan syystä en pääsisi tapaamaan lapsia. Ketju toistaa itseään paljon.Ymmärrän ongelman lähtökohdan. En jaksanut kahlata kovin pitkälle, huomasin vain kuinka joka viestiin vastataan, minunkin:"Joo, joo tuli jo selväksi kultamummi, jäit kiinni!" diipapaapaa, sellainen kuulostaa omiin korviin kiusaamiselta. Kun en usko että täällä yksi ja sama ihminen kirjoittelee kaikki vastaukset.
Omaankin kommenttin vastasi joku toinen ja siihen taas joku kolmas, josta sai kuvan että yksi ihminen käy keskustelua.
Omakohtaista kokemustakin on, tosin ei noin pahasti. Muistan kuitenkin ne tunteet miltä tuntui kun oltiin käyty siivoamassa koti sillä aikaa kun olin kaupassa. Näin myöhemmin ymmärrän että kyse on ollut ihan "hyvää hyvyyttään" auttamisesta, silloin tuntui että tullaan tontilleni luvatta enkä ollut kyllä avun tarpeessa. Tämän ketjun nuo kokemukset menevät tosin jo ufo-puolelle ja vaatii kunnon rajanvetoa. Ymmärrän hyvin tunteet ja rajat. Omalta äidiltä myös kestää useammin enemmän, kuin anopilta - tosin ei tuollaista mitä täältä lukenut. (molemmat menetin liian nuorina (anoppi oli vasta 54v) niin lähinnä kaivannut heitä.)
Hormonit heräävät mummoilla ja muistavat sen oman lapsensa vauva-ajan. Joko se on ollut ihanaa ja sitä kaivataan tai se on jäänyt välistä. Plus kaikkea siltä väliltä. On myös suuri ero rajattomien mummeleiden ja "välillä" ajattelemattomien mummojen välillä. On olemassa rajattomia ihmisiä, kaikenikäisiä ja sukupuolisia.
Kun täällä käynyt ensimmäistä kertaa nyt koronakeskustelemassa, on kiinnittänyt huomiota kuinka eri tavalla ihmiset vaan ylipäänsä keskustelevat kun kyse anonymiteetistä. Se kertoo että jotain tänne puretaan huonoa oloa, jos ei asiallisesti kyetä keskustelemaan. Kiitos sulle asiallisesta vastauksesta :)
Minusta halveksuva ylenkatsova holhoava puheenvuoro ketjuun jonka aiheesta ei edes tiedä mitään on kyllä kaikkea muuta kuin asiallista keskustelua.
Ja se että tunnistaa Kultamummin ei kyllä ole kiusaamista vaan järjen käyttöä...
Ja tierenkin tällaiseen ketjuun puretaan pahaa mieltä. Jos ei kestä tunteita, on hyvä ja menee pois.
Mä oon nyt eri vastaaja, sanon sen heti ettei mene puurot ja vellit sekasin. Mut joo samaa mieltä että asiallisempaa voisi olla puhetyyli täälläkin, ei se ole tän palstan mikään meriitti kyllä. Pahaa mieltä voi purkaa nimeomaan niistä omista kokemuksista, omakin kertomus on täällä, ilman että lyttää toista keskustelijaa tai on epäasiallinen niinkuin sä nyt oot.
Kun täällä on sen Kultamummin solvauksia monta kymmentä.
Ja tuo nelikymppinen superäiti on myös aina jakamassa pahaa mieltä.
Paasaa niille jos haluat terveemmän keskustelun!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nuo vauvat eivät kasva näkemään kuinka äiti on puhelimessa näpyttämässä viestejä tänne, somessa päivät pitkät. Vaan saavat oikeasti laatuaikaa. Myös puhelimet ja tabletit ei kuulu vauvojen ja leikki-ikäisten päiviin. Noi on oikeasti huolestuttavia ja niihin törmää paljon ammatissani sosiaalialalla.
Omat lapset 4, 5, 12 - käytän tietokonetta vain kun nukkuvat, esim laskujen maksut. Korona-uutinen eksytti tähän ketjuun. Vieras paikka. Kännykkää en muuhun kuin puheluihin. Meillä luetaan kirjoja. Hyvin on pärjätty. Hyvät suhteet anoppiin, asiallisella kommunikoinnilla pääsee pitkälle, hormonit saavat nuorista äideistä helposti vallan ja tilanne muodostuu valtataisteluksi. Tuo mummi voi mennä terapiaan, mummin vastuulta.
Nyt varmaan tulee alapeukkujen, sori siitä mutta oikeasti äidit, jos kolahti niin ehkä syytä muuttaa käytöstä.
Kultamummi olet paljastunut, älä yritä.
Toi on eri, todnäk mies. Kultamummi on oikeasti vanhempi ihminen.
Ei ole. Kultamummi kirjoittaa juuri tuolla tyylillä. Monet ilmaisut paljastavat! Kultamummi on monesti ennenkin yrittänyt esittää eri kirjoittajia tässä ketjussa, mutta aina se tyyli ja viestin aihe paljastaa. Kultamummi osaa nämä propagandan salat, eli samaa mielipidettä kun esittää monena eri kirjoittajana niin muille tulee tunne että useampikin on tätä mieltä.
En tunne itse ketään joka olisi ketjun kertomusten kanssa samaa mieltä. Tämä on ensimmäinen paikka jossa luen omin silmin suoria kehotuksia etäännyttää lasten isovanhemmat, varmuuden vuoksi jos ei syytä keksi. On omaa mielikuvitelmaasi että monet ihmiset olisivat kaltaisiasi. Enin osa kykenee media kriittisyyteen ja omaa tunteet ja empatian toisia ihmisiä kohtaan. Ellet ole huomannut niin näitä mummojen haukkumisviestejä on kirjoittanut maksimissaan 5 eri ihmistä, tarina toistuu ja toistuu, hieman muuntuen.. Läpinäkyvää, ja silti ketju vain pysyy täällä. Se kertoo jotakin sen ihmisen / ihmisten arvomaailmasta jotka ovat ylläpitäjiä. Samalla myös Sanoma Oy:n arvomaailmasta.
Missä lukee että pitäisi etäännyttää varmuuden vuoksi? En ole sellaista viestiä nähnyt. Olen lukenut tismalleen samoja tarinoita myös reditistä ja mumsnetistä, koska tämä on niin yleinen ongelma, ja sama kaava toistuu ihan kaikkialla.
On maailman tavallisin ja luonnollisin, arkisin asia että mummo tykkää lapsensa lapsesta todella paljon! Jopa niin paljon että lapsen äiti saattaa välillä miettiä että huh hei. Mutta olennaista on se että tästä on tullut ongelma vasta nyt. Ilmiö on ollut ennenkin olemassa mutta se ei ole ollut ongelma. Siitä ei olisi pitänyt tekemällä tehdä ongelmaa ja aiheuttaa kiristyneen ilmapiirin takia nimenomaan niille lapsille pahaa mieltä ja pahoinvointia. On vitsailtu hyväntahtoisesti mummojen innostuksesta ja oltu hyvillään. Lapsen oikeus on toteutunut kun hän on saanut itse päättää pitääkö mummosta vaiko ei. Nyt siihen päätökseen ei ole mahdollisuutta koska mummo on lähtökohtaisesti potkaistu ulos. Ajatelkaapa hetki niitä lapsia, joiden hyvinvoinnilla olette perustelleet kaiken mustavalkoisuuden. Miltä on tuntunut vaikka 4 vuotiaasta kun yhtäkkiä yhteys mummoon on katki ja äiti puhuu rumasti lapselle tärkeästä ihmisestä. Ette "näe metsää puilta". Minä näen rakkaitani joka päivä eli omasta puolestani en ole huolissani. On olemassa sellainen juttu kuin empatia, katso sanakirjasta jos on uusi sana..
Ennen vanhaan tehtiin kuten mummo käski, nuorilla äideillä ei ollut mitään oikeuksia sanoa vastaan, kun vanhempia piti kunnioittaa. Se ei enää mene niin. Ollaan nykyään kaikki tasavertaisia.
Tasavertaisia? Kuka päättää yksin lapsen asiat? Välittämättä kenenkään muun tunteista, edes lapsen isän tai lapsen itsensä.
Siihen on ollut syy miksi aiemmin on eletty "nokkima" järjestyksessä.Lapsen huoltaja päättää.
Ei perheen ulkopuolinen.
Perheitä on erilaisia ja erikokoisia eivätkä läheskään kaikki ajattele että isovanhemmat olisivat ulkopuolisia. On myös perheitä joissa mummi on lasten huoltaja ja on viranomaisten suositus sijoittaa lapsi tarvittaessa juuri isovanhempien luokse. https://www.lskl.fi/teemat/ehkaiseva-tyo/isovanhempien-tuki-lisaa-lapse…
Mitä sitten, kun mä en koe anoppia perheenjäseneksimutta hän kokee olevansa minun ja mieheni perheen matriarkka, HÄN jota on toteltava? Kumpi on väärässä? Kumman mielipide voittaa?
Anoppisi on miehesi äitinä samaa perhettä poikansa ja pojan isän kanssa. Sinä olet perhettä miehen kanssa mikäli asutte yhdessä avio, tai avoliitossa. Olette siten samaa perhekuntaa vaikket ole mitään biologista sukua anopillesi ja apellesi. Lapset ovat, heistä on puolet anoppiasi ja appeasi, puolet sitten sinun puolesi geenejä. On yksilöllistä miten kukin haluaa toimia, usein kypsempi ja viisaampi nainen ottaa vanhemman naisen kaverikseen ja mukaan elämänmenoon. Nuorena oma epävarmuus näkyy hysteerisenä rajojen paukutteluna. Ennen vanhaan oli hierarkia siksi että sopu säilyi isossa talossa ja sopua haluttiin viattomien lasten elämänlaadun takaamiseksi. Miettikää hetki ennen kun ihannoitte nykymenoa.
Tarkoitatko sitä viattomien lasten elämänlaatua, jota turvattiin mm. antamalla lapsille koivuniemen herraa pienistäkin rötöksistä? Panemalla hyvin nuoretkin lapset paimeneen metsään, missä nämä pelkäsivät kuollakseen yksinään? Tai kauppaamalla viattomia lapsia huutolaiseksi, jos vanhemmat oli kuolleet tai torppa meni alta?
Vai puhutaanko kenties siitä, miten "susi söi" tai äiti "nukkui kuoliaaksi" ne lapset, joiden ruokkimiseen ei enää ollut resursseja?
Ennen viktoriaanista aikaa ihmiset ei oikeasti välittäneet lapsistaan juurikaan (niitä sekä syntyi ja kuoli niin paljon ja elämä oli raskasta, ihmisillä ei yksinkertaisesti ollut energiaa), ja viktoriaanisena aikanakin se hysteerinen äidinrakkaus oli lähinnä yläluokan etuoikeus. Se, että vanhemmat rakastaa lapsiaan -saati sitten mummot- on aika uusi juttu.
Tietysti lapset yritettiin pitää hengissä jos niille vaan riitti ruokaa, työvoimaa kun olivat. Äidit toivoivat että ensimmäinen lapsi on tyttö, sen kun saattoi hyvin pienestä panna valvomaan nuorempiaan (ja antaa selkään jos ei homma oikein sujunut.)
Joten kannattaa todellakin ihannoida nykyaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dissaamme toisia kaikki yhtä vastaan meiningillä... Niin kenties se on kuulijan korvassa 🤔 kyllähän siinä saattaa hetkellisesti tunteet nousta jos joku mummukka tulee tänne väittämään, että ketjun kaltaiset tilanteet ovat valhetta. (muutama sivu takaperin näin on väitetty).
Sitten on aina yhtä ihania nämä huolestuneet sivusta huutelijat, jotka haluavat huomauttaa, että niin se metsä vastaa kuin sinne huudetaan ja kohta ette itse pääse tapaamaan omien lastenne jälkeläisiä jne yms. Ja sitten siihen vastataan, että jos minusta tulee ketjun kaltainen rahaton mummo, niin ihan syystä en pääsisi tapaamaan lapsia. Ketju toistaa itseään paljon.Ymmärrän ongelman lähtökohdan. En jaksanut kahlata kovin pitkälle, huomasin vain kuinka joka viestiin vastataan, minunkin:"Joo, joo tuli jo selväksi kultamummi, jäit kiinni!" diipapaapaa, sellainen kuulostaa omiin korviin kiusaamiselta. Kun en usko että täällä yksi ja sama ihminen kirjoittelee kaikki vastaukset.
Omaankin kommenttin vastasi joku toinen ja siihen taas joku kolmas, josta sai kuvan että yksi ihminen käy keskustelua.
Omakohtaista kokemustakin on, tosin ei noin pahasti. Muistan kuitenkin ne tunteet miltä tuntui kun oltiin käyty siivoamassa koti sillä aikaa kun olin kaupassa. Näin myöhemmin ymmärrän että kyse on ollut ihan "hyvää hyvyyttään" auttamisesta, silloin tuntui että tullaan tontilleni luvatta enkä ollut kyllä avun tarpeessa. Tämän ketjun nuo kokemukset menevät tosin jo ufo-puolelle ja vaatii kunnon rajanvetoa. Ymmärrän hyvin tunteet ja rajat. Omalta äidiltä myös kestää useammin enemmän, kuin anopilta - tosin ei tuollaista mitä täältä lukenut. (molemmat menetin liian nuorina (anoppi oli vasta 54v) niin lähinnä kaivannut heitä.)
Hormonit heräävät mummoilla ja muistavat sen oman lapsensa vauva-ajan. Joko se on ollut ihanaa ja sitä kaivataan tai se on jäänyt välistä. Plus kaikkea siltä väliltä. On myös suuri ero rajattomien mummeleiden ja "välillä" ajattelemattomien mummojen välillä. On olemassa rajattomia ihmisiä, kaikenikäisiä ja sukupuolisia.
Kun täällä käynyt ensimmäistä kertaa nyt koronakeskustelemassa, on kiinnittänyt huomiota kuinka eri tavalla ihmiset vaan ylipäänsä keskustelevat kun kyse anonymiteetistä. Se kertoo että jotain tänne puretaan huonoa oloa, jos ei asiallisesti kyetä keskustelemaan. Kiitos sulle asiallisesta vastauksesta :)
Minusta halveksuva ylenkatsova holhoava puheenvuoro ketjuun jonka aiheesta ei edes tiedä mitään on kyllä kaikkea muuta kuin asiallista keskustelua.
Ja se että tunnistaa Kultamummin ei kyllä ole kiusaamista vaan järjen käyttöä...
Ja tierenkin tällaiseen ketjuun puretaan pahaa mieltä. Jos ei kestä tunteita, on hyvä ja menee pois.
Mä oon nyt eri vastaaja, sanon sen heti ettei mene puurot ja vellit sekasin. Mut joo samaa mieltä että asiallisempaa voisi olla puhetyyli täälläkin, ei se ole tän palstan mikään meriitti kyllä. Pahaa mieltä voi purkaa nimeomaan niistä omista kokemuksista, omakin kertomus on täällä, ilman että lyttää toista keskustelijaa tai on epäasiallinen niinkuin sä nyt oot.
Kun täällä on sen Kultamummin solvauksia monta kymmentä.
Ja tuo nelikymppinen superäiti on myös aina jakamassa pahaa mieltä.
Paasaa niille jos haluat terveemmän keskustelun!
Hei nyt. Rauha. Erehdyt henkilöstä. Asiallisuudessa toisille kirjottajille voi kyllä pitäytyä.
Alue: Aihe vapaa
Mikäs palstapoliisi siellä huutelee:D