Kosin miestä ja miehen vastaus oli "no kai se on sitten pakko"

Vierailija kirjoitti:

No itse toteaisin, että "Ei suinkaan, ei missään nimessä ole pakko."  Ja ottaisin kosinnan takaisin.

Mä tein noin :D

Ehdotin romanttisissa mökkitunnelmissa miehelle sormusten vaihtoa. Hänpä vastasi siihen pitkällä hiljaisuudella, ja selittelemällä että hän ei kaipaa mitään sormuksia rakkautensa merkiksi, ja että hän on jo ollut naimisissa, eikä tiedä haluaako enää uudestaan mennä.

Siitähän sota syttyi, ja romanttisuus vaihtui aivan erityyliseksi, lähinnä jännitysdraamaksi :D

Tuosta muutama kuukausi eteenpäin ilmoitin miehelle että en halua enää jatkaa suhdettamme, koska olin jo alussa sanonut että tähtään vakavassa parisuhteessa yhteenmuuttoon ja naimisiinkin, ja olin luullut että mies on tämän ymmärtänyt. Yhteenmuuttoa hän olisi halunnut myös siirtää hamaan tulevaisuuteen. Tuossa vaiheessa olimme kuitenkin olleet yhdessä jo pari vuotta, joten jos hän ei siihen mennessä ollut niin varma kuin kykenee ylipäätään mistään varma olemaan, että haluaa olla juuri minun kanssani, niin kiitti mulle riitti.

seuraavana päivänä mies kosi, ja 3kk tuosta muutettiin yhteiseen asuntoon. :)

Ei tulis meillä häitä tuolla vastauksella. En mä halua naimisiin, jos mies kokee sen pakollisena pahana. Haluan naimisiin, jos se ei oo miehelle pitkin hampain uhrautumista. En suuttuis, mutta ilmoittaisin, että ei oo pakko ja jatketaan sitte kuten ennenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menkäähän naiset keskenänne naimisiin jos tahdotte jotain tarunomaista kosintaa.

Eihän tässä ollut kyse kosinnasta tai sen romanttisuudesta vaan siitä kuinka kosintaan on VASTATTU?!!

No mitä sun mielestä pitäisi vastata jos meinaa vastata kyllä. Riittääkö se?

No käviskö vaikka, että "joo mennään/suostun/kyllä" riippuen kosinnan sanamuodosta. Se on yksinkertainen kyllä/ei kysymys. Ja joo, siihen voi vastata myös "ei", koska sitähän tuo no jos on pakko tarkoittaa, joskin hyvin töykeästi sanottuna. Ei kukaan, joka oikeasti jotakin haluaa tehdä vastaa ehdotukseen, että no jos nyt kerta on ihan pakko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edes hyvin pienituloisen äitini tulotaso ei riittänyt leskeneläkkeen saamiseen. Lisäksi sitä maksetaan vain pari vuotta, ei todellakaan hautaan asti. Se on kuulemma se suurin etu, mutta harva sitä oikeasti saisi, jos puoliso kuolee. Tämä tuntuu olevan se yleisin käytetty syy mennä naimisiin. 

Sekoitat nyt Kelan maksaman leskeneläkkeen ja työvakuutusyhtiön maksaman leskeneläkkeen. Kelan eläkkeessä on tiukemmat ehdot. Työvakuutusyhtiö maksaa leskeneläkettä vaikka lesken tulot olisi mitkä, ja sitä maksetaan hautaan saakka. Ihan merkittävä turva leskelle. 

Omilla vanhemmillani oli niin, että ikäero oli heillä 16 vuotta ja äiti oli paremmin tienaava, koska isä joutui jo 56-vuotiaana jäämään sydäninfarktin jälkeen sairaseläkkeelle. Isän kuollessa äiti oli 70-vuotias ja hänen eläkkeensä oli paljon suurempi kuin isän eläke. Silti äiti sai isän eläkkeestä leskeneläkkeen ja sai sitä kunnes kuoli itse.

Tämä. Olisitpa kertonut tämän puoli vuotta sitten. Muistelin hämärästi, että jostain syystä nyt pitäisi mennä kiireesti naimisiin ennen kuin puoli vuosisataa tulee täyteen. Mutten koskaan selvittänyt asiaa Kelan sivuja pitemmälle, koska en ymmärtänyt miksi noin minimaalisen jutun takia kohkataan. Nyt on sitten ahdistus päällä, kun tajusin liian myöhään tuon työeläkepuolen. Tuli aika hitonmoinen ikäkriisi siitä, eikä loppua näy.

Avokki havahtui senverran, että tehtiin henkivakuutukset. Mutta ei uskalla naimisiin, mallia ikuinen poikamies. Jos hän kuolee, se summa ei riitä edes lunastamaan tätä taloa hänen suvultaan. Arvatkaa, suostuuko hän siihenkään, että lyhennetään asuntolainaa yhdessä. Mietin hänen jättämistään ihan jo tämän takia. Eihän minun kannata tehdä tämän talon eteen mitään, enkä halua kiintyä hänen nurkkiinsa, joista lennän leppäkeihäänä pahimman tragedian hetkellä. Jos sitten kannattaa nähdä vaivaa tämän miehenkään eteen, jos häntä ei tällainen vaivaa. Tehköön henkivakuutuksen ihan itse itselleen vaan.

Että kysykää vaan, mihin sitä avioliitoa tarvitaan. No, jos sinulla on vaihtoehto, niin haluatko leikkiä kotia toisen luona vai asua kotonanne?

Vierailija kirjoitti:

Kai se on pakko mennä naimisiin kun kerran rakastaa. Ei mies muuten naimisiin mene, muttei tuppisuuna uskalla rakkautta tunnustaakaan, muuten kuin naimisiin menemällä. Taitaa olla miehiä, jotka osoittaa rakkautensa teoilla, eikä sanoilla. Niitä suomessa riittää.

Näin minäkin ajattelen. Kokemusta on kohta 30 vuotta miehestä, joka on luvannut sanoa, jos lopettaa rakastamasta.

Mutta siis naimisiinmenosta. Jos olisi alkanut odottamaan romanttisia kosintoja, niin olisi jäänyt naimisiin menemättä ja lapset tekemättä ja talo ostamatta ja yhteinen elämä elämättä. Joten sovittiin, että mennään naimisiin, kun aloin esikoista odottamaan.

Vähän se jäi mietityttämään, että olikohan se jotenki pakko, kun ei edes kosinut, vaan itse otin puheeksi, että jatketaanko avo- ja avioparina, kun paksunaki oon.

Jälkeen päin on sitten puhuttu tästä, että eipä ollut miehiseen tapaan tajunnut sitä, että joku kosinta tms. on ainakin joillekkin naisille tärkeä. Kun hänestähän nyt oli selvää pässinlihaa, että mehän rakastetaan, kun lastakin on alettu puuhaamaan ja totta kai naimisiin mennään, kun kerta rakastetaan.

No nyt vanhemmuuttaan on alkanut useinkin sanomaan, että rakastaa, kun tajusi tuttavansa kuoleman jälkeen, että ei halua sellaista tilanetta, että jää jotain sanomatta, jos kuolee yhtäkkiä. Niin ja on kait se rakastanut, kun on tuossa pysynyt mukana.

Joten tekojen kautta on osoittanut rakkautta. Rakentamalla, remontoimalla, korjaamalla, huolehtimalla, että minulla on hyvä olla.

Taisi vastata siihen kysymykseen, että joo, pittäähän se naimisiin mennä, ku lapsi on tulossa :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No itse toteaisin, että "Ei suinkaan, ei missään nimessä ole pakko."  Ja ottaisin kosinnan takaisin.

Mä tein noin :D

Ehdotin romanttisissa mökkitunnelmissa miehelle sormusten vaihtoa. Hänpä vastasi siihen pitkällä hiljaisuudella, ja selittelemällä että hän ei kaipaa mitään sormuksia rakkautensa merkiksi, ja että hän on jo ollut naimisissa, eikä tiedä haluaako enää uudestaan mennä.

Siitähän sota syttyi, ja romanttisuus vaihtui aivan erityyliseksi, lähinnä jännitysdraamaksi :D

Tuosta muutama kuukausi eteenpäin ilmoitin miehelle että en halua enää jatkaa suhdettamme, koska olin jo alussa sanonut että tähtään vakavassa parisuhteessa yhteenmuuttoon ja naimisiinkin, ja olin luullut että mies on tämän ymmärtänyt. Yhteenmuuttoa hän olisi halunnut myös siirtää hamaan tulevaisuuteen. Tuossa vaiheessa olimme kuitenkin olleet yhdessä jo pari vuotta, joten jos hän ei siihen mennessä ollut niin varma kuin kykenee ylipäätään mistään varma olemaan, että haluaa olla juuri minun kanssani, niin kiitti mulle riitti.

seuraavana päivänä mies kosi, ja 3kk tuosta muutettiin yhteiseen asuntoon. :)

Eikö jäänyt vähän sellainen tunne, että kiristit miehen naimisiin? Kiva alku suhteelle.

Kyllä siinä vaiheessa, kun tekee päätöksen, että meillä on eri haaveet ja parempi erota, niin erotaan. Muuten se on vai  kiristämistä, Kuten tässäkin ja hehkutetaan, että uhkasin erota ja ihanaa, mies kosi 3kk päästä :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No itse toteaisin, että "Ei suinkaan, ei missään nimessä ole pakko."  Ja ottaisin kosinnan takaisin.

Mä tein noin :D

Ehdotin romanttisissa mökkitunnelmissa miehelle sormusten vaihtoa. Hänpä vastasi siihen pitkällä hiljaisuudella, ja selittelemällä että hän ei kaipaa mitään sormuksia rakkautensa merkiksi, ja että hän on jo ollut naimisissa, eikä tiedä haluaako enää uudestaan mennä.

Siitähän sota syttyi, ja romanttisuus vaihtui aivan erityyliseksi, lähinnä jännitysdraamaksi :D

Tuosta muutama kuukausi eteenpäin ilmoitin miehelle että en halua enää jatkaa suhdettamme, koska olin jo alussa sanonut että tähtään vakavassa parisuhteessa yhteenmuuttoon ja naimisiinkin, ja olin luullut että mies on tämän ymmärtänyt. Yhteenmuuttoa hän olisi halunnut myös siirtää hamaan tulevaisuuteen. Tuossa vaiheessa olimme kuitenkin olleet yhdessä jo pari vuotta, joten jos hän ei siihen mennessä ollut niin varma kuin kykenee ylipäätään mistään varma olemaan, että haluaa olla juuri minun kanssani, niin kiitti mulle riitti.

seuraavana päivänä mies kosi, ja 3kk tuosta muutettiin yhteiseen asuntoon. :)

Eikö jäänyt vähän sellainen tunne, että kiristit miehen naimisiin? Kiva alku suhteelle.

Kyllä siinä vaiheessa, kun tekee päätöksen, että meillä on eri haaveet ja parempi erota, niin erotaan. Muuten se on vai  kiristämistä, Kuten tässäkin ja hehkutetaan, että uhkasin erota ja ihanaa, mies kosi 3kk päästä :)

Ei jäänyt,  emme ole naimisissa, kosittu "vasta". Lisäksi suhteen alku oli kyllä jo mennyt tuon kahden vuoden jälkeen reilusti ;)

En minä kiristänyt ketään, sanoin vain ettäen halua jatkaa tällaista suhdetta. Tein siis oman päätökseni, ja mies teki omansa. Kukaan ei pakottanut ketään mihinkään, vaan molemmat on vapaita tekemään omat ratkaisunsa. 

Naimisiin voi mennä vaikka ei itse haluaisikaan tai rakastakaan. Kunhan muija on vaan tyytyväinen.

Minusta sinulla on hyvä mies. Vastaus on järkevän, uskollisen työmiehen toteamus.

Senhän voi ymmärtää vaikka että hän ei muita rakasta. Lisäksi kun s i n ä kysyit, se oli ikäänkuin helpotus hänelle 'tuo eukko tykkää musta vaikka olen tällainen melankolinen äijänkäppyrä'.

Mitä juurevampi vastaus, sitä pitempi ja onnellisempi avioliitto.

Miehesi on sanansa mittainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen mies vastaa tuolla tavalla? Aiotko itse jatkaa tuollaisessa suhteessa? Mikä ylipäätään sai sinut niin epätoivoiseksi, että kosit itse?

Kaikki, miksi kukaan mies haluisi naimisiin?

M45

Minun mieheni kyllä nimenomaan halusi kanssani naimisiin. Moni mies rakastuu. Lisäksi kaikki avioliiton juridiset hyödyt ovat yhtä lailla hyötyjä miehille.

Jos tarkoitat juridisilla hyödyillä perhe tai leskeneläkettä niin sen tulee nykyinen porvarihallitus tai viimeistään seuraava lopettamaan, siis todennäköistä on että viimeistään viiden vuoden kuluttua vuonna 2023 tai 2024 tuo perhe ja leskeneläkettä ei tulla enää maksamaan uusille leskille tai lapsille, tätä on jo ehdotettu ja varmasti pian se tullaan toreuttamaan joten sen varaan ei kannata kovin paljoa laskea tai käyttää sitä argumenttina.

Miksei naiset usko, että ei näihin tämäntapaisiin kannata hukata aikaansa.

Vanha totuus avioliiton pysyvyydessä ja paljolti onnellisuudessakin on se, että mies todella haluaa mennä naimisiin ja sitoutua naiseen.

Ei toimi toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen mies vastaa tuolla tavalla? Aiotko itse jatkaa tuollaisessa suhteessa? Mikä ylipäätään sai sinut niin epätoivoiseksi, että kosit itse?

Kaikki, miksi kukaan mies haluisi naimisiin?

M45

Miksi miehet sitten menevät naimisiin?

Idiootteja täynnä koko palsta. Mies sanoi huumorilla. Tottakai hän haluaa naimisiin apn kanssa. Tuohan tarkoittaa että on erittäin mieluinen asia, jos nainen vastaisi näin, niin se olisi ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No itse toteaisin, että "Ei suinkaan, ei missään nimessä ole pakko."  Ja ottaisin kosinnan takaisin.

Mä tein noin :D

Ehdotin romanttisissa mökkitunnelmissa miehelle sormusten vaihtoa. Hänpä vastasi siihen pitkällä hiljaisuudella, ja selittelemällä että hän ei kaipaa mitään sormuksia rakkautensa merkiksi, ja että hän on jo ollut naimisissa, eikä tiedä haluaako enää uudestaan mennä.

Siitähän sota syttyi, ja romanttisuus vaihtui aivan erityyliseksi, lähinnä jännitysdraamaksi :D

Tuosta muutama kuukausi eteenpäin ilmoitin miehelle että en halua enää jatkaa suhdettamme, koska olin jo alussa sanonut että tähtään vakavassa parisuhteessa yhteenmuuttoon ja naimisiinkin, ja olin luullut että mies on tämän ymmärtänyt. Yhteenmuuttoa hän olisi halunnut myös siirtää hamaan tulevaisuuteen. Tuossa vaiheessa olimme kuitenkin olleet yhdessä jo pari vuotta, joten jos hän ei siihen mennessä ollut niin varma kuin kykenee ylipäätään mistään varma olemaan, että haluaa olla juuri minun kanssani, niin kiitti mulle riitti.

seuraavana päivänä mies kosi, ja 3kk tuosta muutettiin yhteiseen asuntoon. :)

Eikö jäänyt vähän sellainen tunne, että kiristit miehen naimisiin? Kiva alku suhteelle.

Kyllä siinä vaiheessa, kun tekee päätöksen, että meillä on eri haaveet ja parempi erota, niin erotaan. Muuten se on vai  kiristämistä, Kuten tässäkin ja hehkutetaan, että uhkasin erota ja ihanaa, mies kosi 3kk päästä :)

Eihän tuo mitään kiristämistä ollut. Mies olisi päässyt helposti eroon mutta ei sitten halunnut.

Miksi naisen olisi tuossa pitänyt tinkiä tärkeänä pitämistään haaveistaan?

Hän olisi alkanut etsiä uutta jos mies olisi pitänyt kiinni ilmeisesti ei sitten niin tärkeistä periaatteistaan.

Faktahan on se, että nainen tekee aina valinnan ja päätöksen parinvalinnasta. Viksut miehet tietävät ja ymmärtävät tämän. Tyhmät miehet luulevat naisen sokaisemana ja manipuloituna että he valitsivat ihan itse naisensa. No niin valitsivatkin, kun naiset laittoivat valitsemaan.  Tutkijoiden mukaan ihmiselläkin 80% parinvalintaan johtuvista syistä on mieheen kohdistunut naisen katse.  Silloin miehellä kilahtaa joku päässä, jätki katoaa ja se on menoa.  Eipä tuota paljoa itseltäkään kysytty, eikä näemmä Elaltakaan.

Vielä kysytkin.

Vierailija kirjoitti:

Idiootteja täynnä koko palsta. Mies sanoi huumorilla. Tottakai hän haluaa naimisiin apn kanssa. Tuohan tarkoittaa että on erittäin mieluinen asia, jos nainen vastaisi näin, niin se olisi ok.

Kenen mielestä olisi ok? Ei ainakaan minun mielestäni ja minä olen nainen. Todella veemäinen tapa pilata ilo toiselta. Ainakin pitäisi heti perään hyvitellä että tottakai haluan. Tai jos ei halua, sanoa että aikalisä on tarpeen.

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen mies vastaa tuolla tavalla? Aiotko itse jatkaa tuollaisessa suhteessa? Mikä ylipäätään sai sinut niin epätoivoiseksi, että kosit itse?

Epätoivoiseksi? Mitä epätoivoista on kosimisessa? Itse? Naapurinko olis pitäny kosia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen mies vastaa tuolla tavalla? Aiotko itse jatkaa tuollaisessa suhteessa? Mikä ylipäätään sai sinut niin epätoivoiseksi, että kosit itse?

Kaikki, miksi kukaan mies haluisi naimisiin?

M45

Miksi miehet sitten menevät naimisiin?

Samasta syystä kuin tekevät lapsia,nainen haluaa.Miehelle usein kävisi pelkkä seksisuhde.

Ei mitään edellytyksiä onnelliselle liitolle. Kerrot vaan että ei ole pakko ja heität pihalle.