Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nauttiiko joku oikeasti päiväkotityöstä nykyään?
ex-päiväkodin työntekijä
16.10.2018 |
Vaatimukset on kovat esim. pedagogiikan suhteen, mutta resurssit olemattomat (esim. hoitajamitoitus, materiaalit, tilat).
Monet vanhemmat hyvin vaativia sen suhteen miten omaa lasta pitäisi kasvattaa, paljon erilaisia kasvatussuuntauksia ja ideologeja; yhden perheessä ei käytetä "ei" sanaa, toisten lasta ei saa rajoittaa fyysisesti mitenkään (vaikka moukaroisu nyrkillä muita lapsia kaiket päivät", kolmannen perheessä kenelläkään äitiä ja isää myöten ole sukupuolta vaan on vaan "ihmisiä" jne. Joku taas on tarkka housunlahkeista ja toinen siitä miten lasta pidetään lepohetkellä.
Samaan aikaan suuri osa lapsista on niin haastavia, että vanhemmat jopa itse toteaa tuovansa lapsen vapaapäivänäkin hoitoon "koska en pärjää sen kanssa kotona".
Mistä se kaikki paha olo lapsilla kumpuaa???!
Kuka ihan oikeasti jaksaa tuota työtä päivästä toiseen? Ja palkka on alle 1500e/kk käteen?
Kommentit (286)
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
Paljon on näköjään juttua tullut. Ainahan se on ollut selvää, että päiväkodissa toiminta on tavoitteellista ja sen tarkoitus on tukea lapsen kehitystä monipuolisesti. Ei sitä kuitenkaan ole tarvinnut koko ajan korostaa, vaan on toimittu luontevasti lapsiryhmissä. Lapsi tarvitsee syliä, lohtua vanhempi-ikävässä, aikaa ja aitoa läsnäoloa. Varmasti tulee oikea ripulimyrsky niskaan, mutta ei päiväkodissa oikeasti tarvittaisi kandeja tai maistereita. Ihan vaan aitoja ja järkeviä ihmisiä. Toki yliopistokoulutettu voi olla tällainen ja varmasti osa onkn. Osalla vaan tuntuu jääneen jotain oleellista unholaan. Ajatella, että urani alkuaikoina kaikissa ryhmissä ei ollut opettajaa ollenkaan. Ja ne ryhmät, joissa oli, opet olivat saaneet kahden vuoden koulutuksen opistossa. Päiväkotityö on hyvin käytännönläheistä työtä. Piiloudun sateenvarjon alle sitä kakitaifuunia odottamaan.
Olet varmasti aikoinaan ollut aika ikävä ihminen työyhteisössä, kun ajattelet noin negatiivisesti ja alentavasti kollegoistasi lastentarhanopettajista. Tuollainen asenne väkisinkin näkyy ja myrkyttää ilmapiiriä kun joukossa on lastenhoitaja, jonka mielestä kandit ja maisterit ovat päiväkodissa tarpeettomia.
Ajattelutapasi ei ole oikein looginen. Yliopistokoulutetun lastentarhanopettajan opintojen pääpaino on varhaispedagogiikassa - hänellä on siis päiväkodissa korkein tietämys lasten kasvusta ja kehityksestä, ja tätä kautta hänellä on ymmärrys lasta ja lapsen käytöstä kohtaan. Ja silti luulet, ettei kandi tai maisteri ymmärtäisi, kuinka olennaista on lapsen sensitiivinen kohtaaminen, vaikka yliopisto-opinnoissa sitä koko ajan painotetaan? Tutkimusten mukaan itse asiassa korkeasti koulutetut päiväkodin työntekijät suhtautuvat kaikista sensitiivisimmin lapseen.
Kandina (ja tulevana maisterina) koen harmillisena sen, että päiväkodin työyhteisössä kaikki eivät osaa antaa arvoa toistensa osaamisille. Onneksi minun kohdalleni ei töissä ole vielä näitä "vanhoja lastenhoitajia" omaan ryhmään sattunut. Arvostan ryhmäni lastenhoitajia ja he minua. Harmi, ettei kaikkialla näin ole.
Päinvastoin . Aikoinaan toista kunnioitettiin. Niin opettajat kuin hoitajatkin tekivät yhdessä töitä yhteiseksi parhaaksi. Tietenkin aina joku poikkeus osui kohdalle. Näitä ikäviä työkavereita oli kaikissa ammateissa. Päiväkotiapulainen oli tärkeä osa työyhteisöä myös. Ennen arvostettiin toisia eri tavalla kuin nyt. Ei ollut tarvetta kulkea nenä pystyssä. Tiesinhän minä, että kuramysky tulee , mutta antaa tulla. Olen nähnyt päiväkotimaailman niin pitkältä ajalta, että tiedän mistä puhun.
"Ennen arvostettiin toisia eri tavalla kuin nyt" - toteat näin ja samaan aikaan kerrot kandien ja maisterien olevan tarpeettomia päiväkodeissa? :) Olet myös siis itse niitä, jotka eivät nykyään enää osaa arvostaa toisten työnjälkeä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ole tällä palstalla (tai muuallakaan) juurikaan nähnyt yliopistokoulutettujen lastentarhanopejen kertovan, kuinka tarpeettomia lastenhoitajat päiväkodissa ovat. Sen sijaan jatkuvasti näkee lastenhoitajia lyttäämässä kandi- ja maisterikoulutettuja opeja. Se kertoo aika paljon noista lastenhoitajista.
Yleensä tällaisia kommentteja kirjoittelevat ovat työpaikkakiusaajia. Niitä, jotka pilaavat koko päiväkotiyhteisön ilmapiirin ja osoittavat kaikessa toiminnassaan halveksuntaa lto-työkavereitaan kohtaan. Valitettavasti halveksuva asenne välittyy yleensä lapsillekin, eli olisi kyllä syytä miettiä sitä omaa asennoitumista työpaikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
Paljon on näköjään juttua tullut. Ainahan se on ollut selvää, että päiväkodissa toiminta on tavoitteellista ja sen tarkoitus on tukea lapsen kehitystä monipuolisesti. Ei sitä kuitenkaan ole tarvinnut koko ajan korostaa, vaan on toimittu luontevasti lapsiryhmissä. Lapsi tarvitsee syliä, lohtua vanhempi-ikävässä, aikaa ja aitoa läsnäoloa. Varmasti tulee oikea ripulimyrsky niskaan, mutta ei päiväkodissa oikeasti tarvittaisi kandeja tai maistereita. Ihan vaan aitoja ja järkeviä ihmisiä. Toki yliopistokoulutettu voi olla tällainen ja varmasti osa onkn. Osalla vaan tuntuu jääneen jotain oleellista unholaan. Ajatella, että urani alkuaikoina kaikissa ryhmissä ei ollut opettajaa ollenkaan. Ja ne ryhmät, joissa oli, opet olivat saaneet kahden vuoden koulutuksen opistossa. Päiväkotityö on hyvin käytännönläheistä työtä. Piiloudun sateenvarjon alle sitä kakitaifuunia odottamaan.
Olet varmasti aikoinaan ollut aika ikävä ihminen työyhteisössä, kun ajattelet noin negatiivisesti ja alentavasti kollegoistasi lastentarhanopettajista. Tuollainen asenne väkisinkin näkyy ja myrkyttää ilmapiiriä kun joukossa on lastenhoitaja, jonka mielestä kandit ja maisterit ovat päiväkodissa tarpeettomia.
Ajattelutapasi ei ole oikein looginen. Yliopistokoulutetun lastentarhanopettajan opintojen pääpaino on varhaispedagogiikassa - hänellä on siis päiväkodissa korkein tietämys lasten kasvusta ja kehityksestä, ja tätä kautta hänellä on ymmärrys lasta ja lapsen käytöstä kohtaan. Ja silti luulet, ettei kandi tai maisteri ymmärtäisi, kuinka olennaista on lapsen sensitiivinen kohtaaminen, vaikka yliopisto-opinnoissa sitä koko ajan painotetaan? Tutkimusten mukaan itse asiassa korkeasti koulutetut päiväkodin työntekijät suhtautuvat kaikista sensitiivisimmin lapseen.
Kandina (ja tulevana maisterina) koen harmillisena sen, että päiväkodin työyhteisössä kaikki eivät osaa antaa arvoa toistensa osaamisille. Onneksi minun kohdalleni ei töissä ole vielä näitä "vanhoja lastenhoitajia" omaan ryhmään sattunut. Arvostan ryhmäni lastenhoitajia ja he minua. Harmi, ettei kaikkialla näin ole.
Päinvastoin . Aikoinaan toista kunnioitettiin. Niin opettajat kuin hoitajatkin tekivät yhdessä töitä yhteiseksi parhaaksi. Tietenkin aina joku poikkeus osui kohdalle. Näitä ikäviä työkavereita oli kaikissa ammateissa. Päiväkotiapulainen oli tärkeä osa työyhteisöä myös. Ennen arvostettiin toisia eri tavalla kuin nyt. Ei ollut tarvetta kulkea nenä pystyssä. Tiesinhän minä, että kuramysky tulee , mutta antaa tulla. Olen nähnyt päiväkotimaailman niin pitkältä ajalta, että tiedän mistä puhun.
"Ennen arvostettiin toisia eri tavalla kuin nyt" - toteat näin ja samaan aikaan kerrot kandien ja maisterien olevan tarpeettomia päiväkodeissa? :) Olet myös siis itse niitä, jotka eivät nykyään enää osaa arvostaa toisten työnjälkeä?
Arvostan työtä lasten kanssa. Olen kyllä sitä mieltä, että ei lto tarvitse yliopistokoulutusta. Valitettavasti se näköjään tuo koko työn aivan liian teoreettiseksi. Lapsi itse unohtuu kaiken keskelle. Olen kyllä aivan varma, että meillä vanhoilla hoitajilla on vankka tietotaito lapsen kehityksestä ja tarpeista. Täydennyskoulutusta toki tarvitaan kaikessa työssä. Muutos päiväkodeissa on ollut hurja vuosikymmenten aikana ja etenkin viime vuosina. Rauhoittukaa hyvät aikuiset ja istukaa siellä lattialla lasten kanssa. Unohtakaa välillä päteminen ja katsokaa niitä lapsia.
Juuri tulin taas tuolta upeasta työpaikasta..., päätä särkee ja väsyttää. Olen pyykännyt, imuroinut, pessyt astioita, korjannut pissavahinkoja ja yrittänyt siinä samassa hoitaa lapsiryhmää.
Ihan poikki☹️Ei tämä kyllä mitään herkkua ole!
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
Paljon on näköjään juttua tullut. Ainahan se on ollut selvää, että päiväkodissa toiminta on tavoitteellista ja sen tarkoitus on tukea lapsen kehitystä monipuolisesti. Ei sitä kuitenkaan ole tarvinnut koko ajan korostaa, vaan on toimittu luontevasti lapsiryhmissä. Lapsi tarvitsee syliä, lohtua vanhempi-ikävässä, aikaa ja aitoa läsnäoloa. Varmasti tulee oikea ripulimyrsky niskaan, mutta ei päiväkodissa oikeasti tarvittaisi kandeja tai maistereita. Ihan vaan aitoja ja järkeviä ihmisiä. Toki yliopistokoulutettu voi olla tällainen ja varmasti osa onkn. Osalla vaan tuntuu jääneen jotain oleellista unholaan. Ajatella, että urani alkuaikoina kaikissa ryhmissä ei ollut opettajaa ollenkaan. Ja ne ryhmät, joissa oli, opet olivat saaneet kahden vuoden koulutuksen opistossa. Päiväkotityö on hyvin käytännönläheistä työtä. Piiloudun sateenvarjon alle sitä kakitaifuunia odottamaan.
Olet varmasti aikoinaan ollut aika ikävä ihminen työyhteisössä, kun ajattelet noin negatiivisesti ja alentavasti kollegoistasi lastentarhanopettajista. Tuollainen asenne väkisinkin näkyy ja myrkyttää ilmapiiriä kun joukossa on lastenhoitaja, jonka mielestä kandit ja maisterit ovat päiväkodissa tarpeettomia.
Ajattelutapasi ei ole oikein looginen. Yliopistokoulutetun lastentarhanopettajan opintojen pääpaino on varhaispedagogiikassa - hänellä on siis päiväkodissa korkein tietämys lasten kasvusta ja kehityksestä, ja tätä kautta hänellä on ymmärrys lasta ja lapsen käytöstä kohtaan. Ja silti luulet, ettei kandi tai maisteri ymmärtäisi, kuinka olennaista on lapsen sensitiivinen kohtaaminen, vaikka yliopisto-opinnoissa sitä koko ajan painotetaan? Tutkimusten mukaan itse asiassa korkeasti koulutetut päiväkodin työntekijät suhtautuvat kaikista sensitiivisimmin lapseen.
Kandina (ja tulevana maisterina) koen harmillisena sen, että päiväkodin työyhteisössä kaikki eivät osaa antaa arvoa toistensa osaamisille. Onneksi minun kohdalleni ei töissä ole vielä näitä "vanhoja lastenhoitajia" omaan ryhmään sattunut. Arvostan ryhmäni lastenhoitajia ja he minua. Harmi, ettei kaikkialla näin ole.
Päinvastoin . Aikoinaan toista kunnioitettiin. Niin opettajat kuin hoitajatkin tekivät yhdessä töitä yhteiseksi parhaaksi. Tietenkin aina joku poikkeus osui kohdalle. Näitä ikäviä työkavereita oli kaikissa ammateissa. Päiväkotiapulainen oli tärkeä osa työyhteisöä myös. Ennen arvostettiin toisia eri tavalla kuin nyt. Ei ollut tarvetta kulkea nenä pystyssä. Tiesinhän minä, että kuramysky tulee , mutta antaa tulla. Olen nähnyt päiväkotimaailman niin pitkältä ajalta, että tiedän mistä puhun.
"Ennen arvostettiin toisia eri tavalla kuin nyt" - toteat näin ja samaan aikaan kerrot kandien ja maisterien olevan tarpeettomia päiväkodeissa? :) Olet myös siis itse niitä, jotka eivät nykyään enää osaa arvostaa toisten työnjälkeä?
Arvostan työtä lasten kanssa. Olen kyllä sitä mieltä, että ei lto tarvitse yliopistokoulutusta. Valitettavasti se näköjään tuo koko työn aivan liian teoreettiseksi. Lapsi itse unohtuu kaiken keskelle. Olen kyllä aivan varma, että meillä vanhoilla hoitajilla on vankka tietotaito lapsen kehityksestä ja tarpeista. Täydennyskoulutusta toki tarvitaan kaikessa työssä. Muutos päiväkodeissa on ollut hurja vuosikymmenten aikana ja etenkin viime vuosina. Rauhoittukaa hyvät aikuiset ja istukaa siellä lattialla lasten kanssa. Unohtakaa välillä päteminen ja katsokaa niitä lapsia.
Jauhat koko ajan teistä "vanhoista hoitajista" - ikävä kyllä päiväkodeissa työskentelee muitakin, joten on hyvä, että olet siirtynyt pois hapantamasta päiväkotien ilmapiiriä. Edelleen viestissäsi kuvailet lastentarhanopettajia negatiiviseen sävyyn, mikä osoittaa epäkunnioituksesi heidän osaamistaan kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin olla päiväkotiapulainen. Eli pääosin siivota ja auttaa keittiöhommissa ja lasten kanssa. Muttei täällä ole paikkoja auki:( nyt sitten työtön paska.
Tarkoitat varmaan varhaiskasvatusta?
Juu, kiitos kysymästä, kyllä nautin. Kannattaa joskus aukaista suunsa, jos oikeasti on epäkohtia. Jos suoraan ei viitsi sanoa, nk. ongelma on tietysti silloin vain omassa päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku sanoi, että lto tekee lyhyempää päivää? Jon niin on, niin se lyhennys käytetään kotona kirjallisiin töihin eikä niitä tehdä siellä kentällä.
Vierailija kirjoitti:
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
Paljon on näköjään juttua tullut. Ainahan se on ollut selvää, että päiväkodissa toiminta on tavoitteellista ja sen tarkoitus on tukea lapsen kehitystä monipuolisesti. Ei sitä kuitenkaan ole tarvinnut koko ajan korostaa, vaan on toimittu luontevasti lapsiryhmissä. Lapsi tarvitsee syliä, lohtua vanhempi-ikävässä, aikaa ja aitoa läsnäoloa. Varmasti tulee oikea ripulimyrsky niskaan, mutta ei päiväkodissa oikeasti tarvittaisi kandeja tai maistereita. Ihan vaan aitoja ja järkeviä ihmisiä. Toki yliopistokoulutettu voi olla tällainen ja varmasti osa onkn. Osalla vaan tuntuu jääneen jotain oleellista unholaan. Ajatella, että urani alkuaikoina kaikissa ryhmissä ei ollut opettajaa ollenkaan. Ja ne ryhmät, joissa oli, opet olivat saaneet kahden vuoden koulutuksen opistossa. Päiväkotityö on hyvin käytännönläheistä työtä. Piiloudun sateenvarjon alle sitä kakitaifuunia odottamaan.
Olet varmasti aikoinaan ollut aika ikävä ihminen työyhteisössä, kun ajattelet noin negatiivisesti ja alentavasti kollegoistasi lastentarhanopettajista. Tuollainen asenne väkisinkin näkyy ja myrkyttää ilmapiiriä kun joukossa on lastenhoitaja, jonka mielestä kandit ja maisterit ovat päiväkodissa tarpeettomia.
Ajattelutapasi ei ole oikein looginen. Yliopistokoulutetun lastentarhanopettajan opintojen pääpaino on varhaispedagogiikassa - hänellä on siis päiväkodissa korkein tietämys lasten kasvusta ja kehityksestä, ja tätä kautta hänellä on ymmärrys lasta ja lapsen käytöstä kohtaan. Ja silti luulet, ettei kandi tai maisteri ymmärtäisi, kuinka olennaista on lapsen sensitiivinen kohtaaminen, vaikka yliopisto-opinnoissa sitä koko ajan painotetaan? Tutkimusten mukaan itse asiassa korkeasti koulutetut päiväkodin työntekijät suhtautuvat kaikista sensitiivisimmin lapseen.
Kandina (ja tulevana maisterina) koen harmillisena sen, että päiväkodin työyhteisössä kaikki eivät osaa antaa arvoa toistensa osaamisille. Onneksi minun kohdalleni ei töissä ole vielä näitä "vanhoja lastenhoitajia" omaan ryhmään sattunut. Arvostan ryhmäni lastenhoitajia ja he minua. Harmi, ettei kaikkialla näin ole.
Oikeassa olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän lto:t ”suunnittelee”päivät pitkät.Tosiasiassa juo kahvia ja suunnittelee viikonlopun ruokalistaa.
Tää suunnittelu on sitten viiden minuutin tulos.Tyyliin jumppa kentällä ja syysaskartelu.
Me lh:t vedetään kaikki ja viedään suunnitelmat loppuun.Sellasta pedagogiikkaa.Ihan kukatahansa voisi nämä suunnitella!
Joku kyllä saisi tätä opettajien touhua vahtia!Lisäksi tekevät lyhyempää päivää.
Me se palkankorotus ansaittaisiin,meidän työmäärä tässä nousi.t.lähihoitaja/lastenhoitaja
Oletko katkera? Lue opettajaksi, niin voit työajalla juoda vaan kahvia koko päivän ja suunnitella viikonlopun ruokalistan. 😄
t.lto, jonka 5 h SAK-aika kuluu mm.vasukirjauksiin ja muiden pedagogisten dokumenttien kirjoittamiseen, pedagogiseen dokumentointiin, oman ryhmän pienryhmätoiminnan ja pk:n yhteisten tapahtumien suunnitteluun, oppimateriaalin valmistamiseen, wilma-viestintään vanhempien kanssa, viikkosuunnitelmiin ja viikkokirjeisiin, tiimipalaverin suunnitteluun jonka vedän joka viikko. Padapalaverien sisällön suunnitteluun. Jne.
Welcome to my world. Tuossa 5 h on hyvin vähän, ikinä ei saa to do-listaa tyhjäksi.
Ps.työaikana on 38 h 45 min viikossa. Paljonko enemmän sinä teet viikkotunteja lastenhoitaja?
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
Paljon on näköjään juttua tullut. Ainahan se on ollut selvää, että päiväkodissa toiminta on tavoitteellista ja sen tarkoitus on tukea lapsen kehitystä monipuolisesti. Ei sitä kuitenkaan ole tarvinnut koko ajan korostaa, vaan on toimittu luontevasti lapsiryhmissä. Lapsi tarvitsee syliä, lohtua vanhempi-ikävässä, aikaa ja aitoa läsnäoloa. Varmasti tulee oikea ripulimyrsky niskaan, mutta ei päiväkodissa oikeasti tarvittaisi kandeja tai maistereita. Ihan vaan aitoja ja järkeviä ihmisiä. Toki yliopistokoulutettu voi olla tällainen ja varmasti osa onkn. Osalla vaan tuntuu jääneen jotain oleellista unholaan. Ajatella, että urani alkuaikoina kaikissa ryhmissä ei ollut opettajaa ollenkaan. Ja ne ryhmät, joissa oli, opet olivat saaneet kahden vuoden koulutuksen opistossa. Päiväkotityö on hyvin käytännönläheistä työtä. Piiloudun sateenvarjon alle sitä kakitaifuunia odottamaan.
Olet varmasti aikoinaan ollut aika ikävä ihminen työyhteisössä, kun ajattelet noin negatiivisesti ja alentavasti kollegoistasi lastentarhanopettajista. Tuollainen asenne väkisinkin näkyy ja myrkyttää ilmapiiriä kun joukossa on lastenhoitaja, jonka mielestä kandit ja maisterit ovat päiväkodissa tarpeettomia.
Ajattelutapasi ei ole oikein looginen. Yliopistokoulutetun lastentarhanopettajan opintojen pääpaino on varhaispedagogiikassa - hänellä on siis päiväkodissa korkein tietämys lasten kasvusta ja kehityksestä, ja tätä kautta hänellä on ymmärrys lasta ja lapsen käytöstä kohtaan. Ja silti luulet, ettei kandi tai maisteri ymmärtäisi, kuinka olennaista on lapsen sensitiivinen kohtaaminen, vaikka yliopisto-opinnoissa sitä koko ajan painotetaan? Tutkimusten mukaan itse asiassa korkeasti koulutetut päiväkodin työntekijät suhtautuvat kaikista sensitiivisimmin lapseen.
Kandina (ja tulevana maisterina) koen harmillisena sen, että päiväkodin työyhteisössä kaikki eivät osaa antaa arvoa toistensa osaamisille. Onneksi minun kohdalleni ei töissä ole vielä näitä "vanhoja lastenhoitajia" omaan ryhmään sattunut. Arvostan ryhmäni lastenhoitajia ja he minua. Harmi, ettei kaikkialla näin ole.
Päinvastoin . Aikoinaan toista kunnioitettiin. Niin opettajat kuin hoitajatkin tekivät yhdessä töitä yhteiseksi parhaaksi. Tietenkin aina joku poikkeus osui kohdalle. Näitä ikäviä työkavereita oli kaikissa ammateissa. Päiväkotiapulainen oli tärkeä osa työyhteisöä myös. Ennen arvostettiin toisia eri tavalla kuin nyt. Ei ollut tarvetta kulkea nenä pystyssä. Tiesinhän minä, että kuramysky tulee , mutta antaa tulla. Olen nähnyt päiväkotimaailman niin pitkältä ajalta, että tiedän mistä puhun.
Miksi siia ooettajahalveksuntasi paistaa esille viesteistäsi, ilman että edes tarvitsee lukea rivien välistä? Hyvään tiimityöhön ja toimivaan työyhteisöön sisältyy se, että kaikkien työtä arvostetaan. Ymmärsitkö?
Edelleen, olet jumahtanut menneeseen. Päivitä tietosi ja asenteesi nykyajan varhaiskasvatukseen sopivaksi, ettet jatka työkaveriesi alaspainamista työpaikallasi (ellet siis ole eläkkeellä jo).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
Paljon on näköjään juttua tullut. Ainahan se on ollut selvää, että päiväkodissa toiminta on tavoitteellista ja sen tarkoitus on tukea lapsen kehitystä monipuolisesti. Ei sitä kuitenkaan ole tarvinnut koko ajan korostaa, vaan on toimittu luontevasti lapsiryhmissä. Lapsi tarvitsee syliä, lohtua vanhempi-ikävässä, aikaa ja aitoa läsnäoloa. Varmasti tulee oikea ripulimyrsky niskaan, mutta ei päiväkodissa oikeasti tarvittaisi kandeja tai maistereita. Ihan vaan aitoja ja järkeviä ihmisiä. Toki yliopistokoulutettu voi olla tällainen ja varmasti osa onkn. Osalla vaan tuntuu jääneen jotain oleellista unholaan. Ajatella, että urani alkuaikoina kaikissa ryhmissä ei ollut opettajaa ollenkaan. Ja ne ryhmät, joissa oli, opet olivat saaneet kahden vuoden koulutuksen opistossa. Päiväkotityö on hyvin käytännönläheistä työtä. Piiloudun sateenvarjon alle sitä kakitaifuunia odottamaan.
Olet varmasti aikoinaan ollut aika ikävä ihminen työyhteisössä, kun ajattelet noin negatiivisesti ja alentavasti kollegoistasi lastentarhanopettajista. Tuollainen asenne väkisinkin näkyy ja myrkyttää ilmapiiriä kun joukossa on lastenhoitaja, jonka mielestä kandit ja maisterit ovat päiväkodissa tarpeettomia.
Ajattelutapasi ei ole oikein looginen. Yliopistokoulutetun lastentarhanopettajan opintojen pääpaino on varhaispedagogiikassa - hänellä on siis päiväkodissa korkein tietämys lasten kasvusta ja kehityksestä, ja tätä kautta hänellä on ymmärrys lasta ja lapsen käytöstä kohtaan. Ja silti luulet, ettei kandi tai maisteri ymmärtäisi, kuinka olennaista on lapsen sensitiivinen kohtaaminen, vaikka yliopisto-opinnoissa sitä koko ajan painotetaan? Tutkimusten mukaan itse asiassa korkeasti koulutetut päiväkodin työntekijät suhtautuvat kaikista sensitiivisimmin lapseen.
Kandina (ja tulevana maisterina) koen harmillisena sen, että päiväkodin työyhteisössä kaikki eivät osaa antaa arvoa toistensa osaamisille. Onneksi minun kohdalleni ei töissä ole vielä näitä "vanhoja lastenhoitajia" omaan ryhmään sattunut. Arvostan ryhmäni lastenhoitajia ja he minua. Harmi, ettei kaikkialla näin ole.
Päinvastoin . Aikoinaan toista kunnioitettiin. Niin opettajat kuin hoitajatkin tekivät yhdessä töitä yhteiseksi parhaaksi. Tietenkin aina joku poikkeus osui kohdalle. Näitä ikäviä työkavereita oli kaikissa ammateissa. Päiväkotiapulainen oli tärkeä osa työyhteisöä myös. Ennen arvostettiin toisia eri tavalla kuin nyt. Ei ollut tarvetta kulkea nenä pystyssä. Tiesinhän minä, että kuramysky tulee , mutta antaa tulla. Olen nähnyt päiväkotimaailman niin pitkältä ajalta, että tiedän mistä puhun.
"Ennen arvostettiin toisia eri tavalla kuin nyt" - toteat näin ja samaan aikaan kerrot kandien ja maisterien olevan tarpeettomia päiväkodeissa? :) Olet myös siis itse niitä, jotka eivät nykyään enää osaa arvostaa toisten työnjälkeä?
Arvostan työtä lasten kanssa. Olen kyllä sitä mieltä, että ei lto tarvitse yliopistokoulutusta. Valitettavasti se näköjään tuo koko työn aivan liian teoreettiseksi. Lapsi itse unohtuu kaiken keskelle. Olen kyllä aivan varma, että meillä vanhoilla hoitajilla on vankka tietotaito lapsen kehityksestä ja tarpeista. Täydennyskoulutusta toki tarvitaan kaikessa työssä. Muutos päiväkodeissa on ollut hurja vuosikymmenten aikana ja etenkin viime vuosina. Rauhoittukaa hyvät aikuiset ja istukaa siellä lattialla lasten kanssa. Unohtakaa välillä päteminen ja katsokaa niitä lapsia.
Meinaatko tosiaan, että ltot eivät ymmärrä aidon läsmäolon merkitystä lapsen kehitykselle, vaikka ovat opiskelleet monta vuotta varhaiskasvatusta? 😌
Päinvastoin, juuri koulutetuimmat työntekijät päiväkodissa osaavat kohdata lapsen sensitiivisimmin (tästä on tutkimuksia), sillä heillä on hyvin paljon tietoa lapsen tasapainoisesta kehityksestä. Mitä luulet että siellä yliopistossa tehdään? 😯
Vierailija kirjoitti:
Juuri tulin taas tuolta upeasta työpaikasta..., päätä särkee ja väsyttää. Olen pyykännyt, imuroinut, pessyt astioita, korjannut pissavahinkoja ja yrittänyt siinä samassa hoitaa lapsiryhmää.
Ihan poikki☹️Ei tämä kyllä mitään herkkua ole!
Oletko yksityisellä? Hae kunnalle töihin. Meillä ei ainakaan kasvatushenkilöstö siivoa tiloja, tiskaa, pese pyykkiä (paitsi jokainen sivoaa toki omat jälkensä ☺).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minusta työntekeminen on osa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tulin taas tuolta upeasta työpaikasta..., päätä särkee ja väsyttää. Olen pyykännyt, imuroinut, pessyt astioita, korjannut pissavahinkoja ja yrittänyt siinä samassa hoitaa lapsiryhmää.
Ihan poikki☹️Ei tämä kyllä mitään herkkua ole!
Oletko yksityisellä? Hae kunnalle töihin. Meillä ei ainakaan kasvatushenkilöstö siivoa tiloja, tiskaa, pese pyykkiä (paitsi jokainen
sivoaa toki omat jälkensä ☺).[/Olen yksityisellä ja olin yksityisellä. Ekassa paikassa kaikki oli jälkeenpäin ajatellen loistavasti. Oli päiväkotiapulainen ja siivous! Tässä tokassa ei ole mitään....
Seuraavaksi taidan hakea kunnalke.Kiitos vinkistä😊
Olen tehnyt sijaisuuksia päiväkodissa keittiössä kokkina.
Paljon on nykyisin sianlihattomia lapsia ja lapsia jolla on pitkä lista allergioita.
Vaikeampia ovat tämä lapset jolla on pitkä lista allergioita heille kehitellä sopivaa syötävää.
Päiväkodissa ruuat pitää tehdä ohjeen mukaan pilkulleen.
Mielikuvituksen käyttö on kielletty ja ruuan koristelu.
Ruokaa menee joka kerta älytön määrä biojätteeseen kun lapset eivät syö. Mutta sitä ei saa ottaa ilmaiseksi mukaan koska se maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
Paljon on näköjään juttua tullut. Ainahan se on ollut selvää, että päiväkodissa toiminta on tavoitteellista ja sen tarkoitus on tukea lapsen kehitystä monipuolisesti. Ei sitä kuitenkaan ole tarvinnut koko ajan korostaa, vaan on toimittu luontevasti lapsiryhmissä. Lapsi tarvitsee syliä, lohtua vanhempi-ikävässä, aikaa ja aitoa läsnäoloa. Varmasti tulee oikea ripulimyrsky niskaan, mutta ei päiväkodissa oikeasti tarvittaisi kandeja tai maistereita. Ihan vaan aitoja ja järkeviä ihmisiä. Toki yliopistokoulutettu voi olla tällainen ja varmasti osa onkn. Osalla vaan tuntuu jääneen jotain oleellista unholaan. Ajatella, että urani alkuaikoina kaikissa ryhmissä ei ollut opettajaa ollenkaan. Ja ne ryhmät, joissa oli, opet olivat saaneet kahden vuoden koulutuksen opistossa. Päiväkotityö on hyvin käytännönläheistä työtä. Piiloudun sateenvarjon alle sitä kakitaifuunia odottamaan.
Olet varmasti aikoinaan ollut aika ikävä ihminen työyhteisössä, kun ajattelet noin negatiivisesti ja alentavasti kollegoistasi lastentarhanopettajista. Tuollainen asenne väkisinkin näkyy ja myrkyttää ilmapiiriä kun joukossa on lastenhoitaja, jonka mielestä kandit ja maisterit ovat päiväkodissa tarpeettomia.
Ajattelutapasi ei ole oikein looginen. Yliopistokoulutetun lastentarhanopettajan opintojen pääpaino on varhaispedagogiikassa - hänellä on siis päiväkodissa korkein tietämys lasten kasvusta ja kehityksestä, ja tätä kautta hänellä on ymmärrys lasta ja lapsen käytöstä kohtaan. Ja silti luulet, ettei kandi tai maisteri ymmärtäisi, kuinka olennaista on lapsen sensitiivinen kohtaaminen, vaikka yliopisto-opinnoissa sitä koko ajan painotetaan? Tutkimusten mukaan itse asiassa korkeasti koulutetut päiväkodin työntekijät suhtautuvat kaikista sensitiivisimmin lapseen.
Kandina (ja tulevana maisterina) koen harmillisena sen, että päiväkodin työyhteisössä kaikki eivät osaa antaa arvoa toistensa osaamisille. Onneksi minun kohdalleni ei töissä ole vielä näitä "vanhoja lastenhoitajia" omaan ryhmään sattunut. Arvostan ryhmäni lastenhoitajia ja he minua. Harmi, ettei kaikkialla näin ole.
Päinvastoin . Aikoinaan toista kunnioitettiin. Niin opettajat kuin hoitajatkin tekivät yhdessä töitä yhteiseksi parhaaksi. Tietenkin aina joku poikkeus osui kohdalle. Näitä ikäviä työkavereita oli kaikissa ammateissa. Päiväkotiapulainen oli tärkeä osa työyhteisöä myös. Ennen arvostettiin toisia eri tavalla kuin nyt. Ei ollut tarvetta kulkea nenä pystyssä. Tiesinhän minä, että kuramysky tulee , mutta antaa tulla. Olen nähnyt päiväkotimaailman niin pitkältä ajalta, että tiedän mistä puhun.
Miksi siia ooettajahalveksuntasi paistaa esille viesteistäsi, ilman että edes tarvitsee lukea rivien välistä? Hyvään tiimityöhön ja toimivaan työyhteisöön sisältyy se, että kaikkien työtä arvostetaan. Ymmärsitkö?
Edelleen, olet jumahtanut menneeseen. Päivitä tietosi ja asenteesi nykyajan varhaiskasvatukseen sopivaksi, ettet jatka työkaveriesi alaspainamista työpaikallasi (ellet siis ole eläkkeellä jo).
Olenhan minä eläkkeellä enkä suinkaan hoitajan työstä. Viimeiset parikymmentä vuotta olin opettaja. Edelleen olen sitä mieltä, että lto ei tarvitse yliopistokoulutusta. Tai ei tarvitsisi. Ja ihan täyttä potaskaa, että yliopistosta valmistuneet olisivat sensitiivisimpiä. Mutta ovatpahan oppineet hienoja sanoja.
Vanhusten kotihoidosta päiväkotimaailmaan siirtynyt toteaa tähän nyt, että kyllä nauttii. Tuntuu niin leppoisalta, kun on vertailukohtaa todelliseen kiireeseen ja sekaviin päiviin.
Alue: Aihe vapaa
Sanoit, että kandeja ja maistereita ei tarvita päiväkodeissa. Epäilit myös heidän ammattitaitoaan ja kykyä kohdata lapsi aidosti. Mitä muuta tämä on kuin halveksuntaa, aliarvostusta ja kunnioituksen puutetta kandi- ja maisterikoulutettuja lastentarhanopettajia kohtaan?
Ymmärrätkö, että sinä itse olet se, joka ei arvosta toisten osaamista ja ammattitaitoa?