Nauttiiko joku oikeasti päiväkotityöstä nykyään?
Vaatimukset on kovat esim. pedagogiikan suhteen, mutta resurssit olemattomat (esim. hoitajamitoitus, materiaalit, tilat).
Monet vanhemmat hyvin vaativia sen suhteen miten omaa lasta pitäisi kasvattaa, paljon erilaisia kasvatussuuntauksia ja ideologeja; yhden perheessä ei käytetä "ei" sanaa, toisten lasta ei saa rajoittaa fyysisesti mitenkään (vaikka moukaroisu nyrkillä muita lapsia kaiket päivät", kolmannen perheessä kenelläkään äitiä ja isää myöten ole sukupuolta vaan on vaan "ihmisiä" jne. Joku taas on tarkka housunlahkeista ja toinen siitä miten lasta pidetään lepohetkellä.
Samaan aikaan suuri osa lapsista on niin haastavia, että vanhemmat jopa itse toteaa tuovansa lapsen vapaapäivänäkin hoitoon "koska en pärjää sen kanssa kotona".
Mistä se kaikki paha olo lapsilla kumpuaa???!
Kuka ihan oikeasti jaksaa tuota työtä päivästä toiseen? Ja palkka on alle 1500e/kk käteen?
Kommentit (286)
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
surullinenope kirjoitti:
Olen vanhan linjan lastentarhanopettaja ja pakko sanoa että hävettää tää nykyinen suuntaus. Ennen katsottiin että lastentarhanopettaja vastaa nimenomaan siitä toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta. Siis oli tärkeää että lastentarhanopettaja osallistui myös ulkoiluun, päivälepoon jne. Niitä pidettiin pedagogisesti tärkeinä. Ja ne ovatkin. Lapsi oppii oikeastaan eniten juuri ulkoillessa. siirtymätilanteissa kuten pukemistilanteissa ja odotteluhetkissä. Lepohetkellä on tärkeää saada aikaa turvallinen olo ja esim oikeita satukirjoja lukemalla myöskin sitä oppimista. Nyt tämä kaikki tunnutaan unohdetun ja onkin tärkeää vain jokin "tekemällä tehty oppimishetki " Muusta sitten vain selvitään.
Ruokailuhetket olivat ennen tärkeitä, Nyt niistäkin on tehty uusissa jättipäiväkodeissa lähinnä liukuhihnaa. Kiirettä, meteliä ja pelkkää mahan täyttämistä. Ennen pidettiin tärkeänä keskustelua pöydissä ja kauniita ruokatapoja jne..
Tätä minäkin yritän sanoa. Lapsi jää nykyään toisarvoiseksi kaiken tekemällä tehdyn keskellä.
Ainut ongelma päiväkodeissa tällä hetkellä on huonot työolosuhteet ja vähäiset resurssit - eli liian suuret ryhmäkoot ja liian vähän työntekijöitä lapsimäärään verrattuna + vaikeus saada sijaisia. Tästä johtuu se, että päiväkotityö on muuttunut monissa paikoissa liukuhihnatyöksi - koska ei ole aikaa ja resursseja kohdata lapsia yksilöllisesti. Sen sijaan tässä ketjussa joku kummallisesti väitti, että syynä tähän ovat korkeakoulutetut lastentarhanopettajat :D Juu ei.
Mainitsemasi asiat vaikuttavat, mutta toisaalta aina on ollut vähän aikuisia ryhmissä. Miksi työ on nykyisin liukuhihnaa. Väitän kyllä, että aikuiset tekevät myös itse kiirettä. Ja tämä systeemi tekee sitä myös. Korkeasti koulutetut ihmiset pois ryhmistä tekemässä töitä tietokoneella. Hoitajat usein yksin tai kahdestaan lasten kanssa.
Kuule, ryhmissä on nykyään niin hektistä kun on liikaa lapsia ja liian vähän aikuisia, ettei meillä korkeasti koulutetuilla opettajilla ole aikaa tai mahdollisuutta mennä sinne tietokoneen ääreen tekemään siellä odottavia töitä. Työskentelen itse 14 lapsen pienten ryhmässä, ja viime viikolla jouduimme pärjäämään lastenhoitajan kanssa kaksin toisen hoitajan ollessa sairaslomalla. Arvaa poistuinko kertaakaan koneelle jättäen lastenhoitajan yksin? No en poistunut. Mitä tein perjantaina, kun se toinenkin lastenhoitaja jäi saikulle? Meninkö koneelle näpyttelemään ja jätin lapset heitteille? En.
Oikein suututtaa, kun joku tulee jostain eläkekuplasta nykypäiväkotielämästä mitään tietämättä väittämään tuollaista potaskaa. Että lapset jäävät muka huomiotta siksi, kun korkeasti koulutetut lto:t jättävät lastenhoitajat keskenään päästäkseen itse vähän pyörittelemään papereita. Kuule, mä odotan sellaista päivää, kun meitä on kaikki 3 työntekijää paikalla koko päivän niin, että ehtisi istua sinne lattialle lasten kanssa vaikka kirjaa lukemaan. Kun viime viikolla kaikki aika meni siihen, että pidimme kahden henkilön voimin 14 alle 3- vuotiasta pikkuista hengissä ja terveenä!
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
surullinenope kirjoitti:
Olen vanhan linjan lastentarhanopettaja ja pakko sanoa että hävettää tää nykyinen suuntaus. Ennen katsottiin että lastentarhanopettaja vastaa nimenomaan siitä toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta. Siis oli tärkeää että lastentarhanopettaja osallistui myös ulkoiluun, päivälepoon jne. Niitä pidettiin pedagogisesti tärkeinä. Ja ne ovatkin. Lapsi oppii oikeastaan eniten juuri ulkoillessa. siirtymätilanteissa kuten pukemistilanteissa ja odotteluhetkissä. Lepohetkellä on tärkeää saada aikaa turvallinen olo ja esim oikeita satukirjoja lukemalla myöskin sitä oppimista. Nyt tämä kaikki tunnutaan unohdetun ja onkin tärkeää vain jokin "tekemällä tehty oppimishetki " Muusta sitten vain selvitään.
Ruokailuhetket olivat ennen tärkeitä, Nyt niistäkin on tehty uusissa jättipäiväkodeissa lähinnä liukuhihnaa. Kiirettä, meteliä ja pelkkää mahan täyttämistä. Ennen pidettiin tärkeänä keskustelua pöydissä ja kauniita ruokatapoja jne..
Tätä minäkin yritän sanoa. Lapsi jää nykyään toisarvoiseksi kaiken tekemällä tehdyn keskellä.
Ainut ongelma päiväkodeissa tällä hetkellä on huonot työolosuhteet ja vähäiset resurssit - eli liian suuret ryhmäkoot ja liian vähän työntekijöitä lapsimäärään verrattuna + vaikeus saada sijaisia. Tästä johtuu se, että päiväkotityö on muuttunut monissa paikoissa liukuhihnatyöksi - koska ei ole aikaa ja resursseja kohdata lapsia yksilöllisesti. Sen sijaan tässä ketjussa joku kummallisesti väitti, että syynä tähän ovat korkeakoulutetut lastentarhanopettajat :D Juu ei.
Mainitsemasi asiat vaikuttavat, mutta toisaalta aina on ollut vähän aikuisia ryhmissä. Miksi työ on nykyisin liukuhihnaa. Väitän kyllä, että aikuiset tekevät myös itse kiirettä. Ja tämä systeemi tekee sitä myös. Korkeasti koulutetut ihmiset pois ryhmistä tekemässä töitä tietokoneella. Hoitajat usein yksin tai kahdestaan lasten kanssa.
Ei tarvitse aikuisten tehdä kiirettä, kun sitä on jo muutenkin. Ja nykyään on entistä tärkeämpää, että päiväkotiryhmissä on edes yksi korkeakoulutettu henkilö, kun ryhmät muuttuvat aina vaan haastavammiksi - paljon erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia, maahanmuuttajalapsia ja sellaisia lapsia, joilla on esim. lastensuojelutaustaa. Silloin on erityisen tärkeää, että perushoidon lisäksi ryhmässä on henkilö, joka havaitsee lasten tuen tarpeen ja huolehtii siitä, että ryhmän aikuiset toteuttavat sellaisia kasvatusmenetelmiä, jotka vastaavat tuen tarpeeseen! Ei nykyään ryhmiä voida jättää vain perushoidon varaan, vaan pedagogiikan merkitys on tärkeä. Mutta kun sinä et ymmärrä mitä pedagogiikka on, vaan näet sen tarkoittavan erillisiä opetustuokioita penkeillä istuen, niin mitäpä tätä sitten yrittää sinulle selvittää.
Vierailija kirjoitti:
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
surullinenope kirjoitti:
Olen vanhan linjan lastentarhanopettaja ja pakko sanoa että hävettää tää nykyinen suuntaus. Ennen katsottiin että lastentarhanopettaja vastaa nimenomaan siitä toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta. Siis oli tärkeää että lastentarhanopettaja osallistui myös ulkoiluun, päivälepoon jne. Niitä pidettiin pedagogisesti tärkeinä. Ja ne ovatkin. Lapsi oppii oikeastaan eniten juuri ulkoillessa. siirtymätilanteissa kuten pukemistilanteissa ja odotteluhetkissä. Lepohetkellä on tärkeää saada aikaa turvallinen olo ja esim oikeita satukirjoja lukemalla myöskin sitä oppimista. Nyt tämä kaikki tunnutaan unohdetun ja onkin tärkeää vain jokin "tekemällä tehty oppimishetki " Muusta sitten vain selvitään.
Ruokailuhetket olivat ennen tärkeitä, Nyt niistäkin on tehty uusissa jättipäiväkodeissa lähinnä liukuhihnaa. Kiirettä, meteliä ja pelkkää mahan täyttämistä. Ennen pidettiin tärkeänä keskustelua pöydissä ja kauniita ruokatapoja jne..
Tätä minäkin yritän sanoa. Lapsi jää nykyään toisarvoiseksi kaiken tekemällä tehdyn keskellä.
Ainut ongelma päiväkodeissa tällä hetkellä on huonot työolosuhteet ja vähäiset resurssit - eli liian suuret ryhmäkoot ja liian vähän työntekijöitä lapsimäärään verrattuna + vaikeus saada sijaisia. Tästä johtuu se, että päiväkotityö on muuttunut monissa paikoissa liukuhihnatyöksi - koska ei ole aikaa ja resursseja kohdata lapsia yksilöllisesti. Sen sijaan tässä ketjussa joku kummallisesti väitti, että syynä tähän ovat korkeakoulutetut lastentarhanopettajat :D Juu ei.
Mainitsemasi asiat vaikuttavat, mutta toisaalta aina on ollut vähän aikuisia ryhmissä. Miksi työ on nykyisin liukuhihnaa. Väitän kyllä, että aikuiset tekevät myös itse kiirettä. Ja tämä systeemi tekee sitä myös. Korkeasti koulutetut ihmiset pois ryhmistä tekemässä töitä tietokoneella. Hoitajat usein yksin tai kahdestaan lasten kanssa.
Kuule, ryhmissä on nykyään niin hektistä kun on liikaa lapsia ja liian vähän aikuisia, ettei meillä korkeasti koulutetuilla opettajilla ole aikaa tai mahdollisuutta mennä sinne tietokoneen ääreen tekemään siellä odottavia töitä. Työskentelen itse 14 lapsen pienten ryhmässä, ja viime viikolla jouduimme pärjäämään lastenhoitajan kanssa kaksin toisen hoitajan ollessa sairaslomalla. Arvaa poistuinko kertaakaan koneelle jättäen lastenhoitajan yksin? No en poistunut. Mitä tein perjantaina, kun se toinenkin lastenhoitaja jäi saikulle? Meninkö koneelle näpyttelemään ja jätin lapset heitteille? En.
Oikein suututtaa, kun joku tulee jostain eläkekuplasta nykypäiväkotielämästä mitään tietämättä väittämään tuollaista potaskaa. Että lapset jäävät muka huomiotta siksi, kun korkeasti koulutetut lto:t jättävät lastenhoitajat keskenään päästäkseen itse vähän pyörittelemään papereita. Kuule, mä odotan sellaista päivää, kun meitä on kaikki 3 työntekijää paikalla koko päivän niin, että ehtisi istua sinne lattialle lasten kanssa vaikka kirjaa lukemaan. Kun viime viikolla kaikki aika meni siihen, että pidimme kahden henkilön voimin 14 alle 3- vuotiasta pikkuista hengissä ja terveenä!
No voi kun unohdin, että onhan päiväkotimaailma toki muuttunut kovasti tässä puolen vuoden eläkkeellä oloni aikana. Siis aivan oleellisesti. Harmi, kun ei saa sellaista silmien pyörittely kuvaa tähän liitettyä.
Vanhalla lastenhoitajalla nyt selvästi on jotain henkilökohtaista lastentarhanopettajia vastaan. Ehkä katkera, kun itsellä ei ollut rahkeita kouluttautua korkeammin?
Vierailija kirjoitti:
Vanhalla lastenhoitajalla nyt selvästi on jotain henkilökohtaista lastentarhanopettajia vastaan. Ehkä katkera, kun itsellä ei ollut rahkeita kouluttautua korkeammin?
Kuten olen jo aiemmin kertonut, olin viimeiset parikymmentä vuotta työelämästäni lastentarhanopettaja. En ole katkerta kenellekään, vaan mielestäni nykyinen systeemi ei ole onnistunut. Huonompaan suuntaan on menty.
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhalla lastenhoitajalla nyt selvästi on jotain henkilökohtaista lastentarhanopettajia vastaan. Ehkä katkera, kun itsellä ei ollut rahkeita kouluttautua korkeammin?
Kuten olen jo aiemmin kertonut, olin viimeiset parikymmentä vuotta työelämästäni lastentarhanopettaja. En ole katkerta kenellekään, vaan mielestäni nykyinen systeemi ei ole onnistunut. Huonompaan suuntaan on menty.
No suurimman osan mielestä päiväkodeissa mättää nykyään liian suuret ryhmäkoot ja surkeat työolosuhteet, ei korkeasti koulutetut opettajat.
Vierailija kirjoitti:
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha lastenhoitaja kirjoitti:
surullinenope kirjoitti:
Olen vanhan linjan lastentarhanopettaja ja pakko sanoa että hävettää tää nykyinen suuntaus. Ennen katsottiin että lastentarhanopettaja vastaa nimenomaan siitä toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta. Siis oli tärkeää että lastentarhanopettaja osallistui myös ulkoiluun, päivälepoon jne. Niitä pidettiin pedagogisesti tärkeinä. Ja ne ovatkin. Lapsi oppii oikeastaan eniten juuri ulkoillessa. siirtymätilanteissa kuten pukemistilanteissa ja odotteluhetkissä. Lepohetkellä on tärkeää saada aikaa turvallinen olo ja esim oikeita satukirjoja lukemalla myöskin sitä oppimista. Nyt tämä kaikki tunnutaan unohdetun ja onkin tärkeää vain jokin "tekemällä tehty oppimishetki " Muusta sitten vain selvitään.
Ruokailuhetket olivat ennen tärkeitä, Nyt niistäkin on tehty uusissa jättipäiväkodeissa lähinnä liukuhihnaa. Kiirettä, meteliä ja pelkkää mahan täyttämistä. Ennen pidettiin tärkeänä keskustelua pöydissä ja kauniita ruokatapoja jne..
Tätä minäkin yritän sanoa. Lapsi jää nykyään toisarvoiseksi kaiken tekemällä tehdyn keskellä.
Ainut ongelma päiväkodeissa tällä hetkellä on huonot työolosuhteet ja vähäiset resurssit - eli liian suuret ryhmäkoot ja liian vähän työntekijöitä lapsimäärään verrattuna + vaikeus saada sijaisia. Tästä johtuu se, että päiväkotityö on muuttunut monissa paikoissa liukuhihnatyöksi - koska ei ole aikaa ja resursseja kohdata lapsia yksilöllisesti. Sen sijaan tässä ketjussa joku kummallisesti väitti, että syynä tähän ovat korkeakoulutetut lastentarhanopettajat :D Juu ei.
Mainitsemasi asiat vaikuttavat, mutta toisaalta aina on ollut vähän aikuisia ryhmissä. Miksi työ on nykyisin liukuhihnaa. Väitän kyllä, että aikuiset tekevät myös itse kiirettä. Ja tämä systeemi tekee sitä myös. Korkeasti koulutetut ihmiset pois ryhmistä tekemässä töitä tietokoneella. Hoitajat usein yksin tai kahdestaan lasten kanssa.
Ei tarvitse aikuisten tehdä kiirettä, kun sitä on jo muutenkin. Ja nykyään on entistä tärkeämpää, että päiväkotiryhmissä on edes yksi korkeakoulutettu henkilö, kun ryhmät muuttuvat aina vaan haastavammiksi - paljon erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia, maahanmuuttajalapsia ja sellaisia lapsia, joilla on esim. lastensuojelutaustaa. Silloin on erityisen tärkeää, että perushoidon lisäksi ryhmässä on henkilö, joka havaitsee lasten tuen tarpeen ja huolehtii siitä, että ryhmän aikuiset toteuttavat sellaisia kasvatusmenetelmiä, jotka vastaavat tuen tarpeeseen! Ei nykyään ryhmiä voida jättää vain perushoidon varaan, vaan pedagogiikan merkitys on tärkeä. Mutta kun sinä et ymmärrä mitä pedagogiikka on, vaan näet sen tarkoittavan erillisiä opetustuokioita penkeillä istuen, niin mitäpä tätä sitten yrittää sinulle selvittää.
Tämä on niin totta. Ei mitään kuvaa nykyajan päiväkotien kiireestä ja resurssien puutteesta josta kärsivät niin lto:t, lh:t ja lapsetkin. 😡
Sitä paitsi nykyään ryhmät ovat täynnä epäpäteviä sijaisia, lh:t koittavat parhaansa mukaan sijaistaa opettaji, kun opet valuvat muihin töihin surkeista työoloista johtuen.
Vanha lastenhoitaja, joka onkin yhtäkkiä ollut 20 vuotta lastentarhanopettajana. Mitä ihmettä? Jotain silti selvästi hampaankolossa lastentarhanopettajia kohtaan. Halvennat siis samalla myöa itseäsi? 😏 Nyt ei joku täsmää.
Ikävää, että halvennat työtovereitasi näin julkisesti. Päiväkodissa tulisi olla töissä sellaisia ihmisiä, jotka kykenevät tiimityöhön. Tiesitkö että huono työilmapiiri ja tuollaiset asenteet vaikuttavat esim. kehonkieleesi työpaikalla, ja lapset ovat taitavia lukemaan, millainen ilmapiiri päiväkotiryhmässä on aikuisten välillä. Ja lapsethan oppivat sosiaalisia taitoja mallioppimalla...
Ps.päiväkotien ongelmat ovat jossakin aivan muualla, mm.resurssien riittämättömyydessä, alhaisessa palkassa, melutasossa, kiireessä, sijaisten hankinnassa, jatkuvissa "poikkeustilanteissa" ja siinä että nykyään työ on usein vain selviytymistä tai pärjäämistä.
Kentällä ei kyllä yleensä näe mitään vanhan lastenhoitajan kuvailemaa lto/lh-vastakkainasettelua, jossa lto nokka pystyssä painuisi tietokoneelle papereita pyörittämään jättäen lh-raukat yksin selviämään lasten kanssa. Ei. Kyllä se arki päiväkodeissa on sitä, että lto:t ja lh:t puhaltavat yhteen hiileen yrittäen selviytyä päivistä ja yrittäen parhaansa lasten vuoksi.
Lisäksi tässä ketjussa ei kukaan lto ole tullut kertomaan hoitajien olevan päiväkodissa turhakkeita. Tätä mollaavaa meininkiä ylläpitää yksin "vanha lastenhoitaja", joka ainoana näkee, että tämän päivän varhaiskasvatuksen suurin ongelma on opettajien korkea koulutus. Ja tämä kertoo aika paljon tästä "vanhasta lastenhoitajasta" ihmisenä.
Kun omassa ryhmässä on niitä päiviä, että yritetään kahden aikuisen voimin selviytyä lapsiryhmän kanssa ja ei keretä edes vessaan tai syömään, niin mä en haaveile pääseväni tietokoneen äärelle tai palaveriin. Mä haaveilen siitä, että ulkona ehtisi istua hiekkalaatikolle tekemään lasten kanssa hiekkakakkuja sen sijaan, että säntäilen edestakaisin, jotta vanhemmat voisivat iltapäivällä tulla hakemaan ehjiä lapsia kotiin.
Aikaa lapsille ei löydy valitettavasti aina silloinkaan, kun kaikki kolme työntekijää ovat paikalla :/ Jos sattuu sellainen ihana päivä, että kaikki aikuiset ovat paikalla ja lapsia normaalia pienempi määrä ja mietitään, että nyt vietetään tosi kiva päivä lasten kanssa ja tehdään jotain mitä ei koskaan isolla ryhmällä voida, niin esimies tulee ja murskaa nämä haaveet. Että kun teitä on nyt liikaa aikuisia tähän lapsimäärään nähden, niin Ulla sä lähdet nyt paikkaamaan työntekijän sairastumista tonne toiseen päiväkotiin ihan eri puolelle kaupunkia. Ja kun Liisa ja Maija jäätte tänne kaksin ja lapsia on näin vähän, niin Liisa loikkaakin iltapäivällä sitten tonne Mesikämmenten ryhmään auttamaan, Maija pärjää tässä varmaan sitten iltapäivästä yksin.
Yksi asia mikä on muuttunut lisäksi aiemmasta on, että nyt lapsia ahdetaan aiempaa enemmän tiloihin, missä aiemmin oli huomattavasti vähemmän lapsia. Esimerkiksi meillä on 28 lasta tiloissa, jotka on suunniteltu 14 lapselle. Ihan koko päivää ei toimintaa voi eriyttää ulos/sisälle 3-4-vuotiaiden kanssa, joten olemme suuren osan päivästä kuin sillit suolassa. Melua on riittämiin, vaikka lapsia yrittäisi jakaa eri tiloihin - tiloja kun on niin vähän!
Ja tosiaan suunnitteluajasta saa vain haaveilla, sitä on maksimissaan tunti viikossa, vaikka laki määrittelee ajan viideksi tunniksi. Ei vaan pysty, kun jatkuvasti on henkilökuntaa poissa ja vaikkei olisikaan, haastavasti käyttäytyvät lapset tekevät mahdottomaksi sen, että yksi tai kaksi ihmistä pystyisi luotsaamaan koko ryhmää. Kyllä siihen tarvitaan kaikkien silmät, kädet ja aivot. Siinä sitten ihmettelet, milloin teet ne lapsiryhmän ulkopuoliset hommat mitkä nekin pitää joka tapauksessa tehdä ja jotka ovat vastuullasi. Vastuuta annetaan ylen määrin, mutta ei resursseja selvitä niistä.
Vierailija kirjoitti:
Aikaa lapsille ei löydy valitettavasti aina silloinkaan, kun kaikki kolme työntekijää ovat paikalla :/ Jos sattuu sellainen ihana päivä, että kaikki aikuiset ovat paikalla ja lapsia normaalia pienempi määrä ja mietitään, että nyt vietetään tosi kiva päivä lasten kanssa ja tehdään jotain mitä ei koskaan isolla ryhmällä voida, niin esimies tulee ja murskaa nämä haaveet. Että kun teitä on nyt liikaa aikuisia tähän lapsimäärään nähden, niin Ulla sä lähdet nyt paikkaamaan työntekijän sairastumista tonne toiseen päiväkotiin ihan eri puolelle kaupunkia. Ja kun Liisa ja Maija jäätte tänne kaksin ja lapsia on näin vähän, niin Liisa loikkaakin iltapäivällä sitten tonne Mesikämmenten ryhmään auttamaan, Maija pärjää tässä varmaan sitten iltapäivästä yksin.
Tuttu juttu. Jos ei omasta ryhmästä puutu tänään aikuisia niin sitten lähdetään naapuriryhmään koska sieltä puuttuu. Ja kappas, omasta ryhmästä puuttuu kuitenkin aikuinen vaikkei kukaan meistä olisi sairaana ja kertankin olisi normipäivä tulossa.
Tämä kuluttaa työntekijät loppuun. Entäs lasten pyayvöt tunnsuhteet aikuisiin?
Vierailija kirjoitti:
Aikaa lapsille ei löydy valitettavasti aina silloinkaan, kun kaikki kolme työntekijää ovat paikalla :/ Jos sattuu sellainen ihana päivä, että kaikki aikuiset ovat paikalla ja lapsia normaalia pienempi määrä ja mietitään, että nyt vietetään tosi kiva päivä lasten kanssa ja tehdään jotain mitä ei koskaan isolla ryhmällä voida, niin esimies tulee ja murskaa nämä haaveet. Että kun teitä on nyt liikaa aikuisia tähän lapsimäärään nähden, niin Ulla sä lähdet nyt paikkaamaan työntekijän sairastumista tonne toiseen päiväkotiin ihan eri puolelle kaupunkia. Ja kun Liisa ja Maija jäätte tänne kaksin ja lapsia on näin vähän, niin Liisa loikkaakin iltapäivällä sitten tonne Mesikämmenten ryhmään auttamaan, Maija pärjää tässä varmaan sitten iltapäivästä yksin.
Tiedättehän että siirtyminen toiseen päiväkotiin on työaikaa. Matkasta tulee saada kilometrikorvaukset ja jos se ylittää 15km niin myös päiväraha. meillä kun tätä tuotiin tietoon ja kaikki vaativat niin kummasti vähensi siirtymisiä toiseen päiväkotiin.
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia mikä on muuttunut lisäksi aiemmasta on, että nyt lapsia ahdetaan aiempaa enemmän tiloihin, missä aiemmin oli huomattavasti vähemmän lapsia. Esimerkiksi meillä on 28 lasta tiloissa, jotka on suunniteltu 14 lapselle. Ihan koko päivää ei toimintaa voi eriyttää ulos/sisälle 3-4-vuotiaiden kanssa, joten olemme suuren osan päivästä kuin sillit suolassa. Melua on riittämiin, vaikka lapsia yrittäisi jakaa eri tiloihin - tiloja kun on niin vähän!
Ja tosiaan suunnitteluajasta saa vain haaveilla, sitä on maksimissaan tunti viikossa, vaikka laki määrittelee ajan viideksi tunniksi. Ei vaan pysty, kun jatkuvasti on henkilökuntaa poissa ja vaikkei olisikaan, haastavasti käyttäytyvät lapset tekevät mahdottomaksi sen, että yksi tai kaksi ihmistä pystyisi luotsaamaan koko ryhmää. Kyllä siihen tarvitaan kaikkien silmät, kädet ja aivot. Siinä sitten ihmettelet, milloin teet ne lapsiryhmän ulkopuoliset hommat mitkä nekin pitää joka tapauksessa tehdä ja jotka ovat vastuullasi. Vastuuta annetaan ylen määrin, mutta ei resursseja selvitä niistä.
Tämä. Meillä eskariryhmälle on annettu käyttöön yksi pieni huone. Meteli on korviahuumaava ja ahdistaa lapsiakin. Kukaan ei kuule mitään ja on vaikea keskittyä. Toiminnan porrastaminen on hankalaa, koska ainut vaihtoehto olisi se, että toinen porukka on sisällä ja toinen ulkona. Eskaritila on lisäksi niin pieni, että siellä ei ole oikein leikkitilaakaan.
Ahtaat tilat eivät tue omantoiminnaohjauksen, itsesäätelykyvyn ja keskittymiskyvyn kehittymistä. Ne olisivat ihan keskeisiä kykyjä pärjätä elämässä ja niiden pitäisi alkaa kehittyä jo varhaislapsuudessa.
Ei todellakaan ole hääppöistä työtä. Jatkuvaa melua ja kimakkaan kiljumista, on aggressiivisia erityislapsia, on lapsia joihin ei tahdo mitkään säännöt purra tai ainakin tuhat kertaa pitää sanoa. Jatkuvia räkätauteja, kuolaavat ja meluavat, saattavat ulostaa käsiinsä ja sotkea paskalla. Hohhoijaa, sitten vanhempien uskomattomat vaatimukset siihen päälle, valitetaan kun lapsikullan kaulahuivi on takin alla eikä päällä, sitten kakara on purrut siinä päivän aikana työntekijää sopivasti. Kun työkaveri on pois, ei ole sijaista. Lasten nostelut hoidettava ilman apukäsiä. Kahden työntekijän poissaoloon tulee sijainen, sijainen joka ei ole koskaan ollut erityislasten kanssa ja tuijottaa menoa suu auki nurkasta. Ei osaa tehdä mitään ja siinä helvetin kiireessä perehdytät. Sitten esimies selittää, kuinka ei tarvita yhdelle henkilölle sijaista kun ollaan niin osaavaa henkilökuntaa. Oon avustajana ja ei pitäisi olla vastuu isosta lapsiryhmästä, kuitenkin on se vastuu ja lähihoitajat tekevät paperihommia. Nyt meidän lto on pitkällä sairaslomalla ja ei vielä tiedetä sijaisesta. Hoitajat ovat pitäneet vasukeskusteluita, kun lto on saikulla. Sitten taksikyydit ovat sekaisin ja koitat niitä soitella ja selvitellä.. Tämäkö on laadukasta varhaiskasvatusta? Oon niin poikki, että hyvä kun jaksan suihkuun mennä. Kaupassakin käyn ostamassa vain ruokaa. palkka on surkea ja töiden keskeyttäminen ei toimi. Ei jää palkastakaan mitään käteen. Mikä järki tässä hommassa on? Tervetuloa alalle nuoret :( En suosittele todellakaan!!!
todellakaaneijaksaisi kirjoitti:
Ei todellakaan ole hääppöistä työtä. Jatkuvaa melua ja kimakkaan kiljumista, on aggressiivisia erityislapsia, on lapsia joihin ei tahdo mitkään säännöt purra tai ainakin tuhat kertaa pitää sanoa. Jatkuvia räkätauteja, kuolaavat ja meluavat, saattavat ulostaa käsiinsä ja sotkea paskalla. Hohhoijaa, sitten vanhempien uskomattomat vaatimukset siihen päälle, valitetaan kun lapsikullan kaulahuivi on takin alla eikä päällä, sitten kakara on purrut siinä päivän aikana työntekijää sopivasti. Kun työkaveri on pois, ei ole sijaista. Lasten nostelut hoidettava ilman apukäsiä. Kahden työntekijän poissaoloon tulee sijainen, sijainen joka ei ole koskaan ollut erityislasten kanssa ja tuijottaa menoa suu auki nurkasta. Ei osaa tehdä mitään ja siinä helvetin kiireessä perehdytät. Sitten esimies selittää, kuinka ei tarvita yhdelle henkilölle sijaista kun ollaan niin osaavaa henkilökuntaa. Oon avustajana ja ei pitäisi olla vastuu isosta lapsiryhmästä, kuitenkin on se vastuu ja lähihoitajat tekevät paperihommia. Nyt meidän lto on pitkällä sairaslomalla ja ei vielä tiedetä sijaisesta. Hoitajat ovat pitäneet vasukeskusteluita, kun lto on saikulla. Sitten taksikyydit ovat sekaisin ja koitat niitä soitella ja selvitellä.. Tämäkö on laadukasta varhaiskasvatusta? Oon niin poikki, että hyvä kun jaksan suihkuun mennä. Kaupassakin käyn ostamassa vain ruokaa. palkka on surkea ja töiden keskeyttäminen ei toimi. Ei jää palkastakaan mitään käteen. Mikä järki tässä hommassa on? Tervetuloa alalle nuoret :( En suosittele todellakaan!!!
Miksi kukaan ei herää näihin satoihin kertomuksiin arjesta???
Työntekijät palavat loppuun alta aikayksikön☹️
Pelkkää sanahelinää ja katteettomia lupauksia! Palkkaa lisää ja pienemmät ryhmät kiitos!
Huomenna taas ”iloisena” töihin😭
AHDISTAA!!!!
Ryhmäkoot ovat nykyään suurempia kuin koskaan ennen. Lapsia on monissa ryhmissä enemmän kuin laki sallii. Sairastapauksissa ei anneta ottaa sijaisia, vaan silloin pärjätään kahdella tai jopa yhdellä työntekijällä, ja lapsia on ihan järkyttävä määrä. SIKSI työ on muuttunut liukuhihnatyöksi - koska kaikki aika menee lasten hengissä pitämiseen. Ei lastentarhanopettajilla ole useinkaan edes mahdollista poistua ryhmästä toteuttamaan lakisääteistä suunnitteluaikaansa! Oletkohan edes tietoinen, millaista päiväkodin arki on nykyään? Ilmeisesti et.