Lue keskustelun säännöt.
Mitä sanoja tai sanontoja inhoatte?
"Kaikkee se leipä elättääkin" ja jaxuhali sekä enääN. Hyi ja hyi.
Kommentit (856)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pyhäinmiestenpäivä ja Halloween on kaksi ihan eri asiaa.
Halloween on vakiintunut Suomeen Amerikasta ehkä noin 10 vuotta sitten. Se on aina työpäivä ja sitä vietetään aina 31.10.
Pyhäinmiestenpäivää vietetään välille 31.10.–6.11. osuvana lauantaina. Suurin osa kaupoista on silloin suljettu. Sitä vietetään myös latinalaisessa Amerikassa "Dia de los Muertos" eli kuolleitten päivänä.
Se ei ole kylläkään mikään pyhäinmiestenpäivä vaan pyhäinpäivä. Nimi muutettiin jo ikuisuus sitten (muistaakseni yli 10 vuotta sitten).
Mä viljelen suurinta osaa näistä täällä mainituista ihan huumorimielessä esim työpaikalla. Mahtavaa, jos joku oikeasti vetää siitä herneen nenään! :D
Vierailija kirjoitti:
Tämä nyt liittyy vain lausumiseen mutta en kestä miten suomalaiset lausuvat Lidl.
Hemmetti se on liidl eikä mikään ldl!!!
t. saksalainen
Parempi sekin kuin täällä perähikiällä (mikä myös on sanana aika rasittava..) kuultava "litli".
-triggeröityä/triggeröityminen
-seksihelle
-röihin kun tarkoitetaan töihin menoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielipideasioista ei voi väitellä.
Mistäs sitten, faktoista?
Tuohan on ollut alunperin:"Mmakuasioista ei voi kiistellä".
Väännän tuon muotoon: "makuasioista ei voi muuta kuin kiistellä".Todella outo lausahdus(jonka kuulin ensikertaa), että mielipideasioista ei voisi väitellä.
Mielipide perustuu johonkin ennakkokäsitykseen, tietoon tai kokemukseen.
Toki mielipiteeseen on oikeus, vaikka sitä ei perustelisi, silloin siitä on tietusti turha väitellä.
"Ei millään pahalla, mutta...."
Ei millään pahalla, mutta tuo vaate ei oikein sinulle sopiva.
Eli sanotaan toiselle loukkauksia, mutta lievennetään sanomista muka "ei millään pahalla".
"Ilman sarvia ja hampaita...."
Joko tuo raivostuttava aloitus on poistunut muodista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan tulossa vanhaksi, mutta koko ajan ärsyttää enemmän vieraiden kielten sekoittaminen suomen kieleen. Vieraskielisten sanojen "suomettaminen", vaikka olisi ihan oikea suomenkielinen termi olemassa asialle.
Veren saa kiehumaan sinä-passiivin käyttö, eli yksikön 2. persoonan yleistävä käyttö, joka tuntuu oudolta. "Kun sä alat pelaamaan tietokonepeliä, sä et ajattele mitään muuta." Miksi kuulija sidotaan viittaukseen, joka on tarkoitettu yleistäväksi tai pikemminkin puhujaan itseensä viittaavaksi? Sitä pidetään englannin yleistävästi käytetyn you-pronominin mallin mukaan syntyneenä ja siten osoituksena englannin kielen ja anglosaksisen puhekulttuurin vaikutuksesta suomeen.
Yksi vastaava, joka riepoo itseäni raivoon asti, on ”tehdä ystäviä”. Ystäviä hankitaan tai saadaan. Piste.
R.I.P. Peace
Tämä on kamala. Yleistynyt kovasti kommenttikentissä eri kuolinuutisten yhteydessä. Kirjoittaja ei tiedä, mitä tuo kirjainyhdistelmä tarkoittaa.
Samoin tämä:
Kevyet mullat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perseily, perseilevä, perseillä ja muut johdannaiset. Ei jeesus sentään.
naisten suusta tuleva normaalipainoinen, joka tarkoittaa siis 99,9 prosenttisesti ylipainoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aivopieru (hrrrr, tuon kirjoittaminenkin saa inhon väristyksen aikaan)
Tahtotila
Aivopieru ei minulla nyt ihan väristyksiä saa aikaan, mutta sanana jotenkin sisällöltään epälooginen, ja onkin käännöslaina (brain fart)
Mutta "tahtotila"....aargh. Se tuntuu korvanneen muotisanana takavuosien tietotaidon, joka onneksi on jo käytännössä kadonnut. Kumpikaan näistä tekosanoista ei tarkoita mitään järkevää ja ovat täysin tarpeettomia, kun vastaavia suomenkielisiä sanoja on ennestään olemassa.
Tahto on jo itsessään riittävä. Mitä se "tila" siihen lisää? Mikä ihmeen tila? Muita vaihtoehtoja olisivat esimerkiksi halu, pyrkimys, tavoite jne.
Ja se "tietotaito", know-how:n surkea käännösyritys. Suomeksi voi sanoa yksinkertaisesti "osaaminen". joka on suora käännös know-how:lle, eli tietää miten tehdä, siis osata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
"Teoria ja käytäntö ovat ihan eri asioita."
Tuolla voi tyrmätä kaiken tutkimustiedon ja nostaa mutu sen edelle."Kokonaisvaltainen" puhuttaessa hoidoista.
99% varmasti seuraa huuhaata.WT.
Tullut muoti-ilmaisuksi haluttaessa korostaa omaa erinomaisuuttaan tuulipukukansaan nähden ja roskaväki- leimaa lyödään kevein perustein.
Teoriahan pohjautuu käytäntöön ja lähtee käytännöstä. Ainakin kvalitatiivisesti ajateltuna.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset eivät osaa erottaa K, G ja C-kirjaimia toisistaan?! Harmillisen paljon näkee kirjoitettavan esimerkiksi kynekologi, kasting-tilaisuus, kluteeniton...
Puheessa nämä harvemmin tulevat ilmi mutta kirjoitettuna tuollaiset ovatkin sitten sitäkin kamalampia.
Tuo johtuu siitä, että suomenkielessä ei ole aluperin ollut soinnillisia vokaaleja, (B, D, G) eikä C-kirjaintakaan käytetä suomenkielisissä sanoissa, eikä sillä ole erillistä äännearvoa, vaan se ääntyy k:na tai harvemmin s:nä. Niinpä siis K,G ja C supisuomalaisesssa kielesnkäytössä yhdistyvät yhdeksi ja samaksi äänteeksi ja kirjaimeksi ja menevät sekaisin tai korvautuvat toisillaan.
Vierailija kirjoitti:
"Ottaa jotakin hyppysellisellä suolaa" take something with a pinch of salt, ta något med en nypa salt. Suora käännös germaanisista kielistä. Suomeksi "suhtautua johonkin varauksella", ja sillä sipuli! Hienostelua on myös "käydä kylpyhuoneessa" go to the bathroom. Käydä vessassa riittää arkeen.
Suomeksihan tuo suolansyönti ei tarkoita mitään, joten järjetöntä käyttää kirjaimellista käännöstä, kun siihen on samaa tarkoittava ilmaisu ennestään olemassa.
Ja kylpyhuoneeseen mennään kylpyyn. Paskalle mennään vessaan.
Vierailija kirjoitti:
Sectio C:llä kirjoitettuna saa mut näkee punaista.
Tämä.
Inductio, obductio...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset eivät osaa erottaa K, G ja C-kirjaimia toisistaan?! Harmillisen paljon näkee kirjoitettavan esimerkiksi kynekologi, kasting-tilaisuus, kluteeniton...
Puheessa nämä harvemmin tulevat ilmi mutta kirjoitettuna tuollaiset ovatkin sitten sitäkin kamalampia.Tuo johtuu siitä, että suomenkielessä ei ole aluperin ollut soinnillisia vokaaleja, (B, D, G) eikä C-kirjaintakaan käytetä suomenkielisissä sanoissa, eikä sillä ole erillistä äännearvoa, vaan se ääntyy k:na tai harvemmin s:nä. Niinpä siis K,G ja C supisuomalaisesssa kielesnkäytössä yhdistyvät yhdeksi ja samaksi äänteeksi ja kirjaimeksi ja menevät sekaisin tai korvautuvat toisillaan.
Mutta suomen vokaalithan on kaikki soinnillisia (paitsi kuiskatessa. Fonologista eroa ei siis ole suomessa soinnittomien ja soinnillisten vokaalien välillä, toisin kuin esim. cheyennen kielessä.)
T. Nipo Neumann
Vierailija kirjoitti:
Mä viljelen suurinta osaa näistä täällä mainituista ihan huumorimielessä esim työpaikalla. Mahtavaa, jos joku oikeasti vetää siitä herneen nenään! :D
Sehän tässä monesti se juju onkin. Sanat ärsyttävät, mutta toisaalta ne myös huvittavat monesti niitä herneen nenään vetäjiäkin. Tässä muuten pari sanontaa lisää: "Se tunne kun..." ilman mitään esivalmisteluja. Mikä ihmeen "se tunne". Ja sitten "autojen päästöjä on vähennettävä, koska ilmastonlämpeneminen." Okei, asiaahan siinä puhutaan, mutta miksi tällaisella kesken katkeavalla ilmaisulla.
Voimaannuttava. Voimaantuminen.
Yhteisöllisyys.