Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Paras ystävä yhtäkkiä hylkäsi vuosikymmen sitten. Nyt tulee viestiä...
15.10.2018 |
Olimme mielestäni hyvät ystävät, ihan aikuisena tutustuttu, ja miehemmekin tulivat hyvin toimeen. Soittelimme usein , tavattiin ja vierailtiin toistemme luona.
Yhtäkkiä ystävälleni tuli paljon kiireitä. Hän ei enää ehtinyt vastaamaan kun soitin, vaan viestillä vastasi vaan että nyt on kiirettä. Ikinä ei ehtinyt soittamaan takaisin.
Sitten tuli kerran kaupungilla vastaan , josta tiesin että tämä oli tässä. He olivat miehensä kanssa olleet ulkomaan reissulla, jossa luulin että he olivat edelleen. Ilahduin ja vähän ihmettelin että koska te olette tulleet takaisin?? Ystävä (ex) vaivalloisesti sanoi että olivat palanneet jo viikko sitten.
Aikaisemmin ystävä olisi soittanut heti reissusta tultuaan ja olisimme käyneet matkaa läpi. Eipä näköjään sitten enää.
Ajattelin vielä että ehkä hän soittaa myöhemmin mutta ikinä ei mitään kuulunut.
Muualta kuulin kerran että lapsikin on saatu.
Nyt tulee vuosien jälkeen viestiä että kutsuu kylään.
Menisittekö te kukaan?
Minulla oli vuosia paha mieli ja epätietoisuus miksi hän katkaisi välit.
Ja ei ole ystäviä aikuisena helppo saada muutenkaan.
Kommentit (112)
Eihän se ole mitä.n päättänyt, jos yhteydenpito on vain jäänyt.
On voinut olla vaikka mitä ongelmia. Vaikka suvussa vakavia sairauksia, jotka vieneet aikaa. Ei voi tietää mitä käy. Yksi tuttavani esim. raiskattiin väkivaltaisesti ja heille tuli suuria psyykkisiä vaikeuksia käsitellä sitä parisuhteessa, syyllisyyttä, pelkoa, surua, halusivat omaa aikaa eivätkä tosiaan kertoa jokaiselle syytä sille. Voi olla vaikka keskenmenoja tai muuta surua tai vaikka miehellä mt-ongelmia, miljoonia syitä tai ihan vain vaikka sarastelua ja sitä myöten rästitöitä, kiireitä ja sitten se vain jää.
Mene ihmeessä.
Mun hyvä ja rakas ystävä haihtui, kun koulutukset vei meidät eri teille ja hänen supermenestynyt miehensä ei oikein pitånyt minusta, olin eri ystäväpiiriä, en oikein sopinut illanistujaisiin, kaikki muut olivat sillä samalla alalla, lahjakkaita, ahkeria, onnekkaitakin ja uutteria, itse etsin vielä itseäni, en ollut niin menestyjä. Ymmärsin sen etääntymisen, mutta kun törmäämme jossain, meillä on ihan hauskaa. En voisi olla suuttunut siitä, että toinen valitsee lastensa isän. Olin siitä välillä surullinen, mutta se vain oli luontevaa niin, oli mullakin kiusallinen olo niillä kutsuilla, vaikka muhun suhtauduttiin ystävällisesti koko ajan. Kyllä sen tunteen tietää, että kun kaikki puhuu innoissaan samasta asista ja yksi ei tajua, tiedä siitä mitään ja heillä,olisi kiehtova keskustelu, mutta sitä himmaillaan sen yhden takia, ettei mieli pahoitu. Heille tuli sitten nopeasti paljon lapsia, eli kiireitä ja heillä oli apujoukkoja paljon, jäin siinä sitten. Luonnollista eroonkasvamista, ei ollut mitään riitaa, ilkeyttä tms välien poikki laittamista, on mullekin köynyt vastaava jonkun lapsuuden koulukaverin kanssa. Elämä heittelee ihmisiä eri paikkoihin,
Joten mene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se haluaa sulta jotain.
Luultavasti sössinyt elämänsä ja menettänyt kaverinsa. Se pläräsi hädissään vanhaa puhelinmuistiotaan ja löysi sun nimen.
Vierailija kirjoitti:
Joskus jotkut ihmiset vain uuvuttavat. Kun kuormittavat sinut ksikilla ongelmillaan, muta kun itse tarvitsisit kuuntelijaa ja aitoa kontaktia, läsnäoloa tai jotain apua, vastassa on tyhjää. Aika usein valitsemme rooleja ystävyyssuhteissa ja sitten ne jää päälle. Kun itsellä tulee paljon vadtoinkäymisiä, ei vaan enää jaksa, kun huomaa että ns ystävyys on ollut kokonaan tai lähes yksisuuntainen hyväksikäyttösuhde.. Sitten vaan liukenee toisaalle, koska ei jaksa enää kuormitusta.
Tämä.
Todellinen ystävyys ei häviä minnekään vaikka olisi vuosikymmeniä välissä.
Monta omaa kokemusta on ja monilla on. Itse muutin kauemmaksi ja tuli muitakin elämänmuutoksia ja yhteydenpito jäi kokonaan muutamiin ystäviin.
Kohtalo toi taas lähemmäksi pitkän tauon jälkeen ja olen tavannut useita ystäviä menneisyydestä.
Olemme todenneet sen ettei ystävyys kuole eikä häviä ja aina kannattaa lämmittää ystävyys uudelleen.
Voi niitä muisteloita kuvien katsomisineen ja samat naurut edelleen.
En menisi. Sanoisin, ettei nyt ehdi, mutta voit tulla minun luokseni esim sunnuntaina.
Eipä tulisi itse nähtyä juurikaan mitään vaivaa, ja samalla katsoo, mitä tyyppi haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisten ruuhkavuodet ovat kiireistä aikaa, stressiä ja kiirettä töissä, lapset, koulujutut, lasten harrastukset monta kertaa viikossa, arki on yhtä juoksemista, ruuanlaittoa ym. Kun on hetki vapaata sitä kaatuu suorin jaloin sohvalle. Helposti etääntyy ystävistä omassa kiireessä. Mitä pidempi aika kuluu, sitä vaikeampi on ottaa yhteyttä vaikka mieli tekisi.
Mulla on onneks ystävät sellasia, että juttu jatkuu siitä mihin viimeksi jäi. Ei siinä tarvitse kummankaan selitellä tai mitään anteeksi pyydellä. Jos ei olla ehditty näkee, niin ihanaa kun nähdään nyt.
Ap:n kysymykseen vastaus: mene ja katso.
Aivan kummallisia käsityksiä ihmisillä ystävyydestä. Ei ystävä ole mikään vanha rätti, joka noin vain hylätään jonnekin tuvan nurkkaan vuosikymmenen ajaksi ilman selityksiä. Ei kukaan ansaitse tuollaista kohtelua, ei varsinkaan läheinen ystävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et menisi? Jos hänellä on vaikka ollut sairas mustasukkainen mies, joka ei ole antanut pitää yhteyttä muihin ihmisiin.
Nyt ystäväsi eronnut ja hän haluaa uudistaa ystävyytenne.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et menisi? Jos hänellä on vaikka ollut sairas mustasukkainen mies, joka ei ole antanut pitää yhteyttä muihin ihmisiin.
Nyt ystäväsi eronnut ja hän haluaa uudistaa ystävyytenne.
Tuo voi olla totta. Lähipiirissä tapahtui juuri noin. Mies eristi vaimon kaikista ja kaikesta. Meni vuosia ja lopulta nainen riuhtaisi itsensä erilleen rankan taistelun jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksinkertaista.
Jos oikeasti ei kiinnosta mitä kuuluu, etkä halua että hän on sinuun yhteydessä, älä mene.
Jos haluaisit mennä, mutta et tiedä mitenpäin olla ja mietit pyytääkö hän anteeksi vai miten saatte suhteenne jaloilleen....
MENE KYLÄÄN.
Älä jää odottamaan mitään anteeksipyyntöjä, äläkä tee tapaamisesta kiusallista.
Mene hyvän ystävän luo avoimin mielin ja kysele mitä kuuluu, kerro omat kuulumisesi.
Anna menneiden olla. Yhtä lailla ystäväsi on voinut ihmetellä, että SINÄ et pidä yhteyttä.
Eikä siihen mitään erityistä syitäkään aina ole.
Minulle on itselleni käynyt monta kertaa noin, etten jaksa pitää yhteyttä kehenkään.
Olen masentunut ja sairastellut muutenkin, enkä halua niistä asioista avautua.
Työttömänä ja masentuneena ihan tavallisen arjen pyörittäminen on haaste sinänsä.
En ole edes kiinnostunut kenestäkään ja ahdistun, jos joku kysyy kuulumisia.
Parempina kausina mietin mitä vanhoille kavereille kuuluu ja iloitsen ihan aidosti heidän onnistumisistaan.
Ei ystävyyden tarvitse olla niin läheistä ja kiinteää, etteikö välillä voisi pitää taukoa. Ei se ystävyys sieltä mihinkään ole välttämättä kadonnut. Yritä ja ylläty!!
Alue: Aihe vapaa
Kun joillakin on tapana hyväksikäyttää kilttiä ihmistä terapeuttina. Kaataa kaikki huolensa toisen niskaan ja poistuu tilanteesta keventyneenä ymmärtämättä miten toisen kuorma on vain kasvanut kun omien huolten päälle kaatuu toisenkin huolet. Miten siitä sanot sievästi ettei jaksa. Samat ihmiset on alttiita perumaan tapaamiset kun ei huvitakkaan jne jolloin toisella on jatkuvasti hyväksikäytetty olo. Helpompi vaan hävitä kun miten noista sanot kun toinen ei kuuntele.