Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Paras ystävä yhtäkkiä hylkäsi vuosikymmen sitten. Nyt tulee viestiä...
15.10.2018 |
Olimme mielestäni hyvät ystävät, ihan aikuisena tutustuttu, ja miehemmekin tulivat hyvin toimeen. Soittelimme usein , tavattiin ja vierailtiin toistemme luona.
Yhtäkkiä ystävälleni tuli paljon kiireitä. Hän ei enää ehtinyt vastaamaan kun soitin, vaan viestillä vastasi vaan että nyt on kiirettä. Ikinä ei ehtinyt soittamaan takaisin.
Sitten tuli kerran kaupungilla vastaan , josta tiesin että tämä oli tässä. He olivat miehensä kanssa olleet ulkomaan reissulla, jossa luulin että he olivat edelleen. Ilahduin ja vähän ihmettelin että koska te olette tulleet takaisin?? Ystävä (ex) vaivalloisesti sanoi että olivat palanneet jo viikko sitten.
Aikaisemmin ystävä olisi soittanut heti reissusta tultuaan ja olisimme käyneet matkaa läpi. Eipä näköjään sitten enää.
Ajattelin vielä että ehkä hän soittaa myöhemmin mutta ikinä ei mitään kuulunut.
Muualta kuulin kerran että lapsikin on saatu.
Nyt tulee vuosien jälkeen viestiä että kutsuu kylään.
Menisittekö te kukaan?
Minulla oli vuosia paha mieli ja epätietoisuus miksi hän katkaisi välit.
Ja ei ole ystäviä aikuisena helppo saada muutenkaan.
Kommentit (112)
En menisi mistään hinnasta, jotain rajaa ja omanarvontuntoa. En itsekään kyl ruinaisi, kauheeta huomionhuoraamista, yök.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä siis menisin mutta luulen ajattelevani ystävyyssuhteista eri lailla kun sinä. Aikuiset varsinkin perheelliset joilla vaativa työ tarvitsevat tilaa ympärilleen, eivät mitään ahdistavaa viestitulvaa esim...
Olen aivan samanlainen. Ystävät ovat tärkeitä, mutta en jaksa olla koko ajan yhteydessä enkä ole heistä riippuvainen. Minä menisin myös ehdottomasti tapaamaan ystävää, enkä edes ihmettelisi, miksi emme ole pitäneet yhteyttä, vaan olisin iloinen, kun pitkästä aikaa tavataan.
No tuota vuosikymmen on kyllä aika pitkä aika. Se että yhtäkkiä kutsuu kylään kun on ensin katkaissut koko yhteydenpidon kuulostaa lähinnä erikoiselta. Itse en menisi, jossain julkisella paikalla voisin ehkä tavata.
Vierailija kirjoitti:
No tuota vuosikymmen on kyllä aika pitkä aika. Se että yhtäkkiä kutsuu kylään kun on ensin katkaissut koko yhteydenpidon kuulostaa lähinnä erikoiselta. Itse en menisi, jossain julkisella paikalla voisin ehkä tavata.
No näillä kymmenillä vuosikymmen on lyhyt aika, kulunut ihan huomaamatta. Kyllähän se nuorena tuntui pitkältä.
Menisin jos kaverisuhde olisi aikoinaan ollut hyvin tärkeä. Jos en olisi ollut ollenkaan pahoillani suhteen loppumisesta, en menisi, koska ei hän silloin ois mulle koskaan merkannut mitään. No, paitsi toki jos haluaa vaan huvikseen mennä iltaa viettämään niin sitten menisin siinäkin tapauksessa.
Mutta mielestäni tuo on hyvä keino selvittää, mitä aikoinaan tapahtui. Voit kertoa, kuinka hänen käytöksensä loukkasi sinua. Jos tyyppi käyttäytyy niin kuin mitään ei olis tapahtunut, lähtisin mäkeen ja en olisi missään yhteyksissä häneen enää. Parhaassa tapauksessa voit kuitenkin saada kaveris takaisin. Jos siis vaan haluat.
Oletko menestynyt työssäsi tai onko taoahtunut jotain muuta josta ystäväsi voisi hyötyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma ystävyyteni katkesi siihen, kun en suostunut ystäväni hyväksikäyttöön ja hän sai siitä syyn sanoa . . ehkä tämä ystävyys oli tässä. Juu oli kyllä. Kiitos ja näkemiin vaan. Aika vaivaannuttavaa on uudelleenlämmitysyritykset. Ei sitä unohda.
Kannattaa katsoa etsiikö aikuistuttavat vain ilmaisia terapeutteja tai yleisöä narsismilleen. Ei kiitos enää naisystäviä.
En menisi. Koska olisi koko ajan niin kiire etten varmaan ehtisi vastata edes viestiin koskaan.
Tai sitten sanoisin että tässä nyt on aika paljon kaikkea hommaa, mutta tervetuloa piipahtamaan pikakahvilla tässä minun luonani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huuh miten vaativia ja kylmiä ja katkeria ihmiset ovat! Minä minä ja minä! Kun minut on hyljätty! Ystävyys on juuri sitä että ystävä on ystävä, ilman kaikenmaailman vaateita, pidät yhteyttä silloin ja tällöin ja selität tekemisesi, jne. Mistä tiedätte mitä hänelle on käynyt?! Hirveitä ihmisiä. Elämä vie ihmiset erilleen joskus syystä tai toisesta. Joskus tiet risteävät uudelleen, joskus eivät. Ja kyllä se on surullistakin mutta ei niistä kannata katkeruuden painolastia ottaa itselleen ja oman egon kautta lähteä asiaa miettimään. Voihan olla että ystäväsi on ihan eri ihminen etkä haluakaan tavata häntä enää. Mutta se selviää vain tapaamalla. Itse menisin hyvillä mielin uteliaana, katsoisin miten menee. Enkä alkaisi tenttaamaan mitään miksi katkaisit välit -soopaa. Tuskin syy on sinussa ollut, tai edes teidän ystävyydessä. Hän kertoo jos pystyy. Onhan jo ojentanut käden, sinun päätös otatko askelta vastaan vai käveletkö ohitse. Vaikka menisit kylään, se ei tarkoita ettetkö voisi sitten kuitenkin jatkaa matkaa.
Itsellä joskus välit viilenneet jonkun ystävän kanssa. Aina on jatkettu siitä mihin jäätiin, vaikka vuosienkin päästä. Joidenkin kanssa useammin, toisten kanssa harvemmin. Elämä kuljettaa eri suuntiin, välillä mennään yhtä matkaa.
Minulle on käynyt samalla tavalla. Kun ystävä otti sitten vuosien kuluttua yhteyttä, menin paikalle. Syynä välirikkoon oli väkivaltainen, kontrolloiva ja mustasukkainen puoliso. Meidän välilimme palasivat ennalleen ja olen iloinen saatuani hänet takaisin elämääni. Sitä en osaa sanoa, miten ap:n kannattaisi toimia. Tekisin varmaan itse hänen asemassaan sellaisen päätöksen, mikä tuntuisi itsestäni oikealta ja jonka kanssa pystyisin elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä ehkä menisin, mutta vaihtaisin paikan jonnekin ravintolaan eli neutraalimmalle alueelle.
Koska todellakin haluaisin tietää miksi katkoi välit ja nyt haluaakin takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liian kauan aikaa olisi kulunut, jotta enää kykenisin tuollaisen jälkeen suhtautumaan tuohon ihmiseen lämmöllä. En haluaisi nähdä häntä.
Joskus jotkut ihmiset vain uuvuttavat. Kun kuormittavat sinut ksikilla ongelmillaan, muta kun itse tarvitsisit kuuntelijaa ja aitoa kontaktia, läsnäoloa tai jotain apua, vastassa on tyhjää. Aika usein valitsemme rooleja ystävyyssuhteissa ja sitten ne jää päälle. Kun itsellä tulee paljon vadtoinkäymisiä, ei vaan enää jaksa, kun huomaa että ns ystävyys on ollut kokonaan tai lähes yksisuuntainen hyväksikäyttösuhde.. Sitten vaan liukenee toisaalle, koska ei jaksa enää kuormitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotain sattui? Yleensäkkin on joku syy kun ihminen vetää välit alas. Jos olisin kiinnostunut ihmisestä, kutsuisin kylään ja kuulostelisin.
Olet viimeiset 10 vuotta pärjännyt ilman häntä, joten pärjäät kyllä jatkossakin.
Se on aloittanut verkostomarkkinoinin, se haluis sun myyvän jotain terveyteen liittyviää tuotetta.
Mulla oli vanha koulukaveri, joka oli ystävänä lievästi sanoen häilyvä. Silloin kun hänelle sopi, oltiin niiiiin hyvät kaverit ja koko ajan menossa yhdessä. Mutta kun häntä ei huvittanut tavata, päätti itsekseen esim. että eipä mennäkään skimbaamaan kuten oli sovittu. Hänen seurustelunsa oli (yllätys!) tyyppiä on-off. Kun pariskunta kuherteli, hänestä ei kuulunut mitään kuukausiin, ei vastannut soittopyyntöihin. Kun lempeen tuli ryppy, hän ilmaantui ovelleni silmät kyynelissä "Voinks mä tulla sisään". Ja taas kun riita oli sovittu, hän katosi kuin 👻.
Kerran sanoin hänelle, että on omituista, että hän katoaa noin vaan ja palaa varmana siitä, että mulla on aikaa ja kiinnostusta silloin kun HÄN haluaa. Vastasi siihen, että ei hänellä ole velvollisuutta ilmoittaa olinpaikastaan muille kuin sisaruksilleen. Selvä! Kerran kun hänet oli joku kaveriporukka jättänyt ulkopuolelle, hän oli aivan järkyttynyt. Kuitenkin juuri sillä tavalla hän itse menetteli kouluaikana: liittoutui milloin kenenkin kanssa ja joku jäi yksin. Yksin jättämiseen liittyi myös sanallista kiusaamista.
Tämä kaikki sai mut kysymään itseltäni, pidänkö hänestä todella? En pidä. Sen jälkeen en ottanut yhteyttä häneen ja kun hän joskus soitti, vastailin yksitavuisesti. Kun törmättiin kadulla, sanoin moi ja kävelin ohi. Viesti on tainnut mennä lopulta perille. Viimeksi näin hänet työntelemässä lastenrattaita ja kauhean innostuneena esittelemään tuotoksiaan. Sanoin tutuksi tulleeseen tapaani " moi", pakkasin kamani kassahihnalta ja kävelin tieheni.
Kun mitta on täynnä, se on täynnä.
Ehkä ap ei ollenkaan ole tietoinen, miten on itse käyttäytynyt ystäväänsä kohtaan. Jotkut ovat vain hienotunteisia ja vetäytyvät mieluummin syrjään suhteesta, kuin aloittavat suuren draaman.
Menisin koska haluaisin kuulla hänen version siitä mitä tapahtui. Jos hän kirjoittaisi tänne stoorin teidän väleistä luuletko, että se olisi ihan erinlainen? Välirikkoon on useinmiten aihetta.
Alue: Aihe vapaa
Onko liikaa pyydetty, että kiskoo itsestään edes sen irti, että kertoo sille toisellekin, että nyt on elämäntilanne vaativa?
Se että tajuat edes hävetä, kertoo että on sulla hieman kykyä asettua toisen asemaan.
Selittämättä katoaminen on niin inhottavaa, että tuskin moni hylkäämistäsi ihmisistä enää sulle aikaansa uhraa.