Paras ystävä yhtäkkiä hylkäsi vuosikymmen sitten. Nyt tulee viestiä...

Verkostomarkkinointiystiksetkin on koettu.. Huhhuh.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ap ei ollenkaan ole tietoinen, miten on itse käyttäytynyt ystäväänsä kohtaan. Jotkut ovat vain hienotunteisia ja vetäytyvät mieluummin syrjään suhteesta, kuin aloittavat suuren draaman.

Tämä tuli mullekin mieleen aloituksesta. Koska ei tullut ollenkaan tunne, että ap olisi itsekään pitänyt yhteyksiä kymmenen vuoden aikana ja olisi kysynyt ystävältä, miksi yhteydenpito hiipuu. Ystävä on tehnyt kädenojennuksen. Ap arpoo ja kyselee ulkopuolisilta ohjeita. Jos dynamiikka on ollut ystävyydessä sama ei ihme ole, että ystävä on yrittänyt ja lopulta väistynyt.

Tulee vaikutelma kyllä ap sta, että on juuri näitä hyväksikäyttäjäystäviä. Kun ystis ei käyttäydy ap n odottamalla tavalla, hän hämmentyy ja menee kipsiin itse 10 vuodeksi, kuin olisi selvittänyt matkan varrella, miten loukkasi ystäväänsä. Tai oliko ystävällä murheita jne.

Tottakai menisin. Ystävät on ystäviä ja joskus menee vuosia ettei nähdä, mutta jatketaan siitä mihin jäätiin. Ymmärrän että ihmisillä on oma elämä ja aina ei voi kaveerata samalla tavalla. Joskus elämäntilanteet kohtaa ja ollaan läheisempiä, joskus taas menee pidempäänkin ettei nähdä. Se on ihan ok.

Ystävyyteen ei musta kuulu vaatiminen. Vastata olisi hyvä jotain ainakin, ghostaaminen ei ole mukavaa, mutta joskus siihenkin on hyvä syy eikä siitä kannata mieltään pahoittaa. Tietty voi katsoa peiliin ja pohtia onko itse tehnyt jotakin arveluttavaa aiheuttaakseen sitä, mutta jos omassa käytöksessä ei ole tapahtunut mitään on todennäköisesti toisella ollut jotain päällä.

Vierailija kirjoitti:

Menisin koska haluaisin kuulla hänen version siitä mitä tapahtui. Jos hän kirjoittaisi tänne stoorin teidän väleistä luuletko, että se olisi ihan erinlainen? Välirikkoon on useinmiten aihetta.

Tottakai on. Aihe voi olla se, että toinen käyttää ystäviään kuin tavaroita. Hän on vain ottava osapuoli. Tällaiset ihmiset osaavat manipuloida, olla hauskoja, hyvää seuraa ja herttaisia. Sen kaiken he tekevät sen mukaan, mitä keneltäkin milloinkin tarvitsevat. Mutta he vaikuttavat päällepäin kivoilta, joten heillä on paljon ns. ystäviä ja tuttuja, ja heillä on varaa oikutella. Mutta kaikki ihmiset eivät siedä oikuttelua. Mitään tärkeitä asioita tämän ihmistyypin kanssa ei voi sopia; kun heistä ei koskaan tiedä mistä tuulee.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ap ei ollenkaan ole tietoinen, miten on itse käyttäytynyt ystäväänsä kohtaan. Jotkut ovat vain hienotunteisia ja vetäytyvät mieluummin syrjään suhteesta, kuin aloittavat suuren draaman.

Tuo ystävän käytös on kaukana hienotunteisesta. Persoonallisuushäiriöisen touhua.

Enpä viitsisi ottaa riskiä, että nähtäisiin, ja olisi mielestäni kivaa, ja sovittaisiin jatkosta, mutta "ystävä" häviäisi taas kuin rupsu saharaan. 

Mulla eräs lapsuus/nuoruusvuosien aikainen hyväksikäyttäjäkaveri on otellut yhteyksiä tässä viimeisen vuoden aikana. Rahaa se on aina vailla. Paitsi kerran vahingossa pääsi käymään niin että hän tuli käymään meillä. Istuttiin vähän iltaa siinä. Valitti koko ajan omasta ikävästä elämästään ,ja meillä meni miehen kanssa ilta siinä kuunnellessa. Hän osti minulta vielä yhden asian vitosella(halusi itse väkisin maksaa, ei huolinut ilmaiseksi vaikka tarjosinkin), ja sanoi tulevansa maksamaan huomenna kun nyt ei ollut rahaa. Seuraavana päivänä kiitti viestillä kivasta illasta, ja sanoi tulevansa ensi viikolla maksamaan. Meni kuukausi ennen kuin kuului seuraava yhteydenotto, ja se oli että hei, viittikkö laittaa mun tilille pari kymppiä, maksan kolmen viikon päästä, ja perässä tilinumero.

En laittanut :D

Fool me once, shame on you, fool me twice, shame on me.

Vierailija kirjoitti:

Tulee vaikutelma kyllä ap sta, että on juuri näitä hyväksikäyttäjäystäviä. Kun ystis ei käyttäydy ap n odottamalla tavalla, hän hämmentyy ja menee kipsiin itse 10 vuodeksi, kuin olisi selvittänyt matkan varrella, miten loukkasi ystäväänsä. Tai oliko ystävällä murheita jne.

Ap kyllä kertoi yrittäneensä pitkään ottaa yhteyttä, mutta toinen ei vastannut.

Siinä olisi sillä toisella ollut monta tilaisuutta kertoa, jos ystävyyssuhteessa oli hänen mielestään joku vika. Sen verran voi aikuiselta odottaa, että saa edes suunsa auki ja sanoo mikä on pielessä.

Ap jäi epätietoiseksi, oliko vika hänessä, ystävän elämäntilanteessa vai auringonpilkuissa. En käsitä, mistä tekaiset tuon väitteen, että ap on hyväksikäyttäjä.

Tunnistan emotionaalisen hyväksikäyttäjäystävätyypin.. No more. Heille ihmiset tosiaan on kuin tavaroita, joita käyttävät kunkin vimmansa mukaan. Ehkä päällisin puolin hurmaavia, mutta sisältä kylmän laskelmoivia. Tuttavia ja ystiksiä löytyy, mutta vain niin kauan, kun saavat itse olla päähuomiossa.

Kiittäisin kutsusta ja ihmettelisin että sinusta ei olekaan piiitkään aikaan kuulunut mitään.

Olisikin kiva kuulla mitä sinulle on tapahtunut .

Sopivin sanakääntein antaisin ymmärtää että haluan selityksen hiljaisuudelle ja uudelle kiinnostukselle.

Sitten menisin avoimin mielin eli toivoen parasta ja peläten pahinta.

Jos homma näyttäisi vilpittömältä ja selitys hyvä, niin ok.

Jos joku tökkisi kovin, lähtisin nopeasti pois.

Mä turvautuisin turunmurteeseen ja kysyisin että "Viäläk sääki elät?"

Sen tehtyäni valittelisin kiireitäni ja sulkisin puhelimen.

Vierailija kirjoitti:

Huuh miten vaativia ja kylmiä ja katkeria ihmiset ovat! Minä minä ja minä! Kun minut on hyljätty! Ystävyys on juuri sitä että ystävä on ystävä, ilman kaikenmaailman vaateita, pidät yhteyttä silloin ja tällöin ja selität tekemisesi, jne. Mistä tiedätte mitä hänelle on käynyt?! Hirveitä ihmisiä. Elämä vie ihmiset erilleen joskus syystä tai toisesta. Joskus tiet risteävät uudelleen, joskus eivät. Ja kyllä se on surullistakin mutta ei niistä kannata katkeruuden painolastia ottaa itselleen ja oman egon kautta lähteä asiaa miettimään. Voihan olla että ystäväsi on ihan eri ihminen etkä haluakaan tavata häntä enää. Mutta se selviää vain tapaamalla. Itse menisin hyvillä mielin uteliaana, katsoisin miten menee. Enkä alkaisi tenttaamaan mitään miksi katkaisit välit -soopaa. Tuskin syy on sinussa ollut, tai edes teidän ystävyydessä. Hän kertoo jos pystyy. Onhan jo ojentanut käden, sinun päätös otatko askelta vastaan vai käveletkö ohitse. Vaikka menisit kylään, se ei tarkoita ettetkö voisi sitten kuitenkin jatkaa matkaa.

Itsellä joskus välit viilenneet jonkun ystävän kanssa. Aina on jatkettu siitä mihin jäätiin, vaikka vuosienkin päästä. Joidenkin kanssa useammin, toisten kanssa harvemmin. Elämä kuljettaa eri suuntiin, välillä mennään yhtä matkaa.

Juuri näin!!!

Mulla oli vaikeeta aikaa vuosi sitten, kun lähisukulainen kuoli. Vetäydyin kuoreeni ja huomasin, että kun en itse ollut aktiivinen, niin nekin vähät "ystävät" jäi... välillä on vähän haikeeta, mutta ei voi mitään. Nyt olen yrittänyt kutsua kylään jne mutta aika heikosti kukaan haluaa olla mun kanssa. Kaikilla on ne omat kiireet. Mä oon nykyään superonnellinen jos kutsutaan edes jonnekin typerille vaatekutsuille..

Tämä. Onko näille tyypeille olemassa joku diagnoosi?

Aihe voi olla se, että toinen käyttää ystäviään kuin tavaroita. Hän on vain ottava osapuoli. Tällaiset ihmiset osaavat manipuloida, olla hauskoja, hyvää seuraa ja herttaisia. Sen kaiken he tekevät sen mukaan, mitä keneltäkin milloinkin tarvitsevat. Mutta he vaikuttavat päällepäin kivoilta, joten heillä on paljon ns. ystäviä ja tuttuja, ja heillä on varaa oikutella. Mutta kaikki ihmiset eivät siedä oikuttelua. Mitään tärkeitä asioita tämän ihmistyypin kanssa ei voi sopia; kun heistä ei koskaan tiedä mistä tuulee.

Mä ihmettelen näitä tyyppejä kun tulee avioero,välissä 10 ja 8v täydellinen hiljaisuus ja sitten ollaan ottamassa yhteyksiä. Mikään näkeminen,kahvittelu jne ei ole sopinut tässä välissä. Näytänkö mä joltain terapeutilta?

Vierailija kirjoitti:

Tämä. Onko näille tyypeille olemassa joku diagnoosi?

Aihe voi olla se, että toinen käyttää ystäviään kuin tavaroita. Hän on vain ottava osapuoli. Tällaiset ihmiset osaavat manipuloida, olla hauskoja, hyvää seuraa ja herttaisia. Sen kaiken he tekevät sen mukaan, mitä keneltäkin milloinkin tarvitsevat. Mutta he vaikuttavat päällepäin kivoilta, joten heillä on paljon ns. ystäviä ja tuttuja, ja heillä on varaa oikutella. Mutta kaikki ihmiset eivät siedä oikuttelua. Mitään tärkeitä asioita tämän ihmistyypin kanssa ei voi sopia; kun heistä ei koskaan tiedä mistä tuulee.

Todella tympäisevä ihmistyyppi. Voi kun sä oot mulle niin tärkee blablablaaa sydänpusukukka. Niin taas hetken aikaa, muuten saa tuntea olevansa jonkinlainen iso riesa hänelle kun elämä on pelkkää isoa kiireistä draamaa.

Menisin ihan uteliaisuuttani. Jos mitään selitystä ja anteeksipyyntöä ei kuuluisi, en jatkaisi yhteydenpitoa. Voi olla etten muutenkaan, koska jos luottamus on mennyt, se on mennyt.

Itse olen ainakin sellainen että tosi hankala joskus pitää yhteyttä. Sitten kun aikaa kulunut kuukausi on yhä 548isompi kynnys laittaa viestiä ja hups yhtäkkiä kulunut vuosia. Laitoin nyt aika vasta viestiä tällaiselle vuosien takaiselle kaverille ja harmittelin menetettyä yhteyttä. Eikä kyse ollut siitä, että tarvitsisin häntä.

Minulta löytyy kyllä kavereita muitakin. Hän vain oikeasti on sellainen tyyppi josta välitän.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ainakin sellainen että tosi hankala joskus pitää yhteyttä. Sitten kun aikaa kulunut kuukausi on yhä 548isompi kynnys laittaa viestiä ja hups yhtäkkiä kulunut vuosia. Laitoin nyt aika vasta viestiä tällaiselle vuosien takaiselle kaverille ja harmittelin menetettyä yhteyttä. Eikä kyse ollut siitä, että tarvitsisin häntä.

Minulta löytyy kyllä kavereita muitakin. Hän vain oikeasti on sellainen tyyppi josta välitän.

Todella näkyvästi välität, joo-o.

Minua kiinnostaisi kyllä tietää mitä on tapahtunut. Voihan syy olla mikä tahansa, josta hän ei ole vain syystä tai toisesta pystynyt silloin avautumaan. Ensimmäisenä tuli mieleen, jos hänen miehestään on paljastunut mustasukkainen/narsistinen tyyppi, joka on alkanut kontrolloida ystäväsi menoja. Yleensähän narsistit ovat alkuun todella mukavia ja tulevat toimeen kaikkien kanssa, joten asian ollessa noin, en ihmettelisi miksi oli tullut sinunkin miehesi kanssa hyvin juttuun.

Tietysti syy voi olla mikä tahansa muukin. Menisin kyllä tapaamaan, sen jälkeen voi olla taas helpompi miettiä miten suhtaudut jatkossa häneen. Sinulla on nyt mahdollisuus ehkä saada selville mitä on tapahtunut, joten käytä tilaisuus hyväksi. Jos syy ei selviä eikä mitään anteeksipyyntöäkään kuulu, niin eihän sitä ystävyyttä ole myöskään pakko enää jatkaa.

Syyhän voi olla myös joku väärinkäsitys tai loukkaantuminen, josta molemmilla on erilaiset versiot tai toinen ei ole jostain syystä vain edes tajunnut sitä.

En menisi. Ihan rehellisesti: olen pitkävihainen, ja jos mulle tehtäisiin noin, en haluaisi vuosien jälkeen nähdä enkä kuunnella mitään selityksiä (ne pitäisi antaa siinä vuoden sisällä feidauksesta).