Miksi h*lvetissä korkeakouluissa on nykyään lähinnä vain ja ainoastaan ryhmätöitä?????
Siis sellaista ei enää olekaan, että olisi ihan perinteisiä luentoja, että opettaja puhuu edessä ja opiskelijat kuuntelee. Näitä on nykyään _todella_ harvoin. Nykyään "luennot" on sellaisia, että tehdään jotain ryhmässä tai parin kanssa aivan kokoajan. Lisäksi esitelmiä on aivan jatkuvasti.
Sitten se ryhmätöiden määrä.. se on järkyttävää.. jossain 4-5 hengen ryhmissä täytyy tehdä yhtä sun toista projektia koulun ohessa ja tottakai aikataulujen järkkääminen on jo pelkästään yksi iso työmaa. Koko opiskelu menee vaan johonkin järkyttävän turhien projektien suunnitteluun josta ei ihan oikeasti opi yhtään mitään.
Ja tentit? No ei sellaisia enää olekaan! Hyvin harvoin on mitään yksilötenttejä enää! Yksilötentit on korvattu kaiken maailman muulla eli juurikin kaikilla projekteilla sun muilla. Joskus on ryhmätenttejä, joihin osa ryhmästä on panostanut kunnolla ja osa ei ole vaivautunut lukemaan sekuntiakaan ja silti kaikki saa saman arvosanan (............).
Että kun on p e r s e e s t ä. Sori nyt vaan, mutta menee ihan oikeasti motivaatio tämmösen takia. Haluan edelleen siihen ammattiin johon opiskelen, mutta en koe tätä opiskelutapaa millään tasolla mielekkääksi. Haluaisin opiskelusta enemmän koulumaista.....
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Juu esitelmiä ja ryhmätöitä on kieltämättä todella paljon. En voi ymmärtää, miten ei sosiaaliset ihmiset selviää esim. AMK:ssa. AMK on tehty sosiaalisille ja rohkeille ihmisille.. ihan oikeasti.
Toisaalta jos miettii AMK:n aloja, niin kyllähän niissä kaikissa vaaditaankin sosiaalisia taitoja ja hyviä vuorovaikutustaitoja sekä rohkeutta.. eli okei, ehkä se kuitenkin valmistaa niihin aloihin :D
Mikä koulutus on kyseessä? Itsellekin olisi varmaan kauhea asia jos pitäisi kokoajan ryhmätöitä tehdä. Tykkään tehdä itse ja pidän juuri niistä tavallisista tenteista. Ehkä yliopistossa voisi olla vähän sitä "perinteisempää" opetusta ainakin joillakin aloilla.
Vierailija kirjoitti:
Juu esitelmiä ja ryhmätöitä on kieltämättä todella paljon. En voi ymmärtää, miten ei sosiaaliset ihmiset selviää esim. AMK:ssa. AMK on tehty sosiaalisille ja rohkeille ihmisille.. ihan oikeasti.
Sosiaalisuus ei ole synonyymi rohkeudelle ja suuna ja päänä olemiselle. Asiantuntija psykologin joka on kirjoittanut aiheesta kirjankin, sosiaalisuus on sitä, että osaa ottaa muut huomioon. Siis hiljainen ja ujo voi olla sosiaalisempi kuin ryhmätöissä hölöttävä opiskelija.
En tiedä miksi, mutta jaan turhautumisesi. Ryhmätyö ei ole tapa oppia mitä tahansa tietoa ja teoriaa. Usein paljon energiaa menee kaikkeen sähläämiseen, eikä työn aiheeseen ehdi kunnolla edes perehtyä. Lisäksi ryhmässä on aina joku, joka olettaa, että sopeutuminen on yksisuuntaista, eli ainoastaan hänen tarpeet huomioonottavaa.
Jos koulutuksessa on tarkoitus oppia ihmissuhdetaitoja tai ryhmässä olemisen tai joustavuuden taitoja, se voisi olla jokin erillinen kurssi, vähän niin kuin on viestintäkurssejakin.
Aamen. Mä opiskelen yliopistossa kolmatta vuotta ja meillä on just tällasta. Ekassa periodissa 7 kurssia, joista tentitään yksilötenttinä yksi kurssi. Ei järjen häivää. Kuuden kurssin suoritukset perustuvat ryhmätöihin, joko seminaariin, esitelmään, kirjalliseen työhön, tms. Jokaisella kurssilla eri ryhmäläiset että vaikea pysyä edes kärryillä kuka on minun kanssani samassa ryhmässä.
Kaikki aika menee ryhmätöiden suunnitteluun, kellekään ei sovi mikään ja työnjako täysin mahdotonta. Äly hoi. Odotan valmistumista.
Fysioterapialla ainakin noin, kun opetukseen ei ole rahaa. Sikäli vähän ikävää, että pitäisi osata kuntouttaa halvauspotilaita ja keskosia, että ihan kunnon opetusta ja perinteisiä luentoja kaivattaisi. Jos koulua olisi oikeasti joka päivä 8-16 ja kunnon opetusta myös, kahdessa vuodessa valmistuttaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu esitelmiä ja ryhmätöitä on kieltämättä todella paljon. En voi ymmärtää, miten ei sosiaaliset ihmiset selviää esim. AMK:ssa. AMK on tehty sosiaalisille ja rohkeille ihmisille.. ihan oikeasti.
Sosiaalisuus ei ole synonyymi rohkeudelle ja suuna ja päänä olemiselle. Asiantuntija psykologin joka on kirjoittanut aiheesta kirjankin, sosiaalisuus on sitä, että osaa ottaa muut huomioon. Siis hiljainen ja ujo voi olla sosiaalisempi kuin ryhmätöissä hölöttävä opiskelija.
Hyvä kommentti! Olisiko tuon kirjan nimi sinulla vielä muistissa?
Kaikista ikävintä on ne LOKKEILIJAT, jotka eivät osaa tehdä siinä ryhmässä osuuttaan, kun eivät ymmärrä aiheesta mitään tai menevät mieluummin bileisiin.
Meillä oli TKK:ssa jo 90-luvulla tosi paljon ryhmätöitä. Tosi työllistävää kun sen lisäksi oli tenttejä paljon ja laskuharjoituksia.
Sitten kun sattui ryhmään jossa kemiat ei kohdanneet, niin siinä sitä sitten oltiin.
Lisäksi osa ryhmätöistä piti tehdä ihan oikeisiin yrityksiin, eivät olleet mitään sellaisia että olisi vain referoitu jotain kirjoja.
Sen takia että uudemmat suomalaiset saadaan vietyä läpi ohessa.
Vierailija kirjoitti:
Juu esitelmiä ja ryhmätöitä on kieltämättä todella paljon. En voi ymmärtää, miten ei sosiaaliset ihmiset selviää esim. AMK:ssa. AMK on tehty sosiaalisille ja rohkeille ihmisille.. ihan oikeasti.
AMK:ssa (ammattikorkeakoulussa) ei tosiaan pärjää, ellei ole hyviä vuorovaikutustaitoja. Ryhmätöitä ja projekteja on jatkuvalla syötöllä- oppiminen on itsenäistä (itseojautuvaa) - lähiopetusta ja luentoja on niukasti, opettajat hyppää palavereissa ja kommunikoi oppilaiden kanssa spostilla (jotkut eivät edes vaivaudu vastaamaan oppilailleen, toiset vastaavat heti). Tuppisuut eivät ammattikorkeassa pärjää, he voivat suosiolla siirtyä vaikka sinne yliopiston käytäville.
Yksi tuttu kertoi kerran että jossain Helsingin yliopiston tietojenkäsittelyn ryhmätyössä piti koodata peli. Ryhmässä oli kuulemma yksi henkilö joka oli harrastanut pelikoodausta. Muuta jäsenet eivät ymmärtäneet asiasta mitään ja tuo yksi henkilö teki koko työn kokonaan. Olisi varmaan ollut hitaampaa alkaa muille selittämään kyseistä asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu esitelmiä ja ryhmätöitä on kieltämättä todella paljon. En voi ymmärtää, miten ei sosiaaliset ihmiset selviää esim. AMK:ssa. AMK on tehty sosiaalisille ja rohkeille ihmisille.. ihan oikeasti.
Sosiaalisuus ei ole synonyymi rohkeudelle ja suuna ja päänä olemiselle. Asiantuntija psykologin joka on kirjoittanut aiheesta kirjankin, sosiaalisuus on sitä, että osaa ottaa muut huomioon. Siis hiljainen ja ujo voi olla sosiaalisempi kuin ryhmätöissä hölöttävä opiskelija.
Hyvä kommentti! Olisiko tuon kirjan nimi sinulla vielä muistissa?
Kirja oli; Liisa Keltikangas-Järvinen, Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot
1) Opettajat ovat laiskoja. Jos teetetään oppimistehtävät neljän hengen ryhmällä, putoaa arvosteltavien töiden määrä neljännekseen. Pääsee aikaisemmin golfkentälle.
2) Opettajat ovat laumasieluja. Kun kasvatustieteiden tiedekunnassa pauhataan ilmiöperustaisesta oppimisesta, kukaan ei kyseenalaista sitä. Se on sitten sitä ilmiötä miettimättä, että voiko kaikesta oppia kaiken kerralla, vai pitäisikö sittenkin perehtyä edes johonkin loogisessa järjestyksessä, alkeista alkaen ja asia kerrallaan.
3) On olemassa poliittinen tarve korkeakouluttaa huomattava osa väestöstä, vaikka näille korkeakoulutetuille massoille ei sitten ole koulutustaan vastaavaa työtä. Osin tätä ongelmaa voidaan kätkeä nostamalla lähinnä julisten alojen vaatimuksia. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että moni korkeakoulun innolla aloittanut nuori, joka odottaa koulun jälkeen valoisaa työelämää, kohtaa lopulta vain pätkätyöt ja huonon palkan. Se johtaa vain siihen, että ennen johonkin sihteerin hommaan kelpasi kahden vuoden kauppakoulu, nyt edellytetään neljän vuoden ammattikorkeakoulua. No, saadaanhan tällä nuoria pidettyä pari vuotta pois kortistosta. Opintotuki on halvempi maksaa kuin työttömyyskorvaus. Hmm. Meni off topiciksi. Korkeakouluissa pidetään poliittisista syistä ihmisiä, joilla ei olisi resursseja perinteiseen korkeakouluopiskeluun. Ryhmäsähläyksen ansiosta nuo vähälahjaisemmat voivat kuitenkin suorittaa opintonsa.
4) Ehkä jonakin pienenä osatekijänä on tuo sosiaalisuusargumentti. Perinteisen opiskelun menestys on kyllä käynyt jossain määrin yksiin työelämässä pärjäämisen kanssa. Työelämä kuitenkin on kovin toisenlaista kuin perinteinen opiskelu, ja ihan aidosti jotkut ovat varmaan ajatelleet, että on hyvä opetella toimimaan ryhmässä usein ja tiiviisti jo ennen kuin siirtyy opinahjosta leipäpuun oksalle.
Kaiketi tämä sama puuhsasteluilmiö on tullut myös muihin kouluihin. Esimerkiksi ammattikoulujen nykytilasta on käyty viime aikoina keskustelua. Koulua on vain harvoin, eikä siellä paljon mitään opeteta.
Se on oikeasti osittain säästöjä. Isot opetusryhmät = opettajan pakko teettää ryhmätöitä koska ei voi tarkastaa kaikilta yksilösuoritusta. Samalla saadaan opetella yhteistyötä ym. jatkuvasti hoettavia taitoja. Pahinta on jos opet ei kommunikoi yhtään keskenään ja sit kaikki kurssit on samanlaista paskaa.
Monipuolisuus ja vaihtelevuus olis kaikkein tärkeintä oppimisessa. Jos on pelkkää ryhmää ei se vie pitkälle. Usein ryhmät vielä pakotettu sekottamaan tms eikä yhtään oteta huomioon kauanko sen ryhmän muodostuminen vie jos on tuntemattomia ihmisiä eli siinä menee tosissaan ryhmätyötaitoihin enemmän aikaa ku siihen että päästäis sisällöllisesti pitkälle
Juu esitelmiä ja ryhmätöitä on kieltämättä todella paljon. En voi ymmärtää, miten ei sosiaaliset ihmiset selviää esim. AMK:ssa. AMK on tehty sosiaalisille ja rohkeille ihmisille.. ihan oikeasti.