Oletko koskaan pyörtynyt? Miltä tuntui juuri ennen kuin taju lähti?

Ennen kuin pyörryin tuntii kevyeltä ja sen jälkeen Oli vain valkoista ja tunsin vähän asioita luulin että menen sokeaksi 😂

Lääkäri tutki ja väänsi kipeää polvea ja silmissä musteni kun taju lähti. Seuraava muistikuva on kun lääkäri ja hoitaja tuijottaa ja toteavat kyllä se pyörty.

Alkaa suhista korvissa, kuten moni kuvannut, ja sitten silmissä alkaa pimetä. Raajat muuttuvat veltoiksi. Kiitos Suomen huonon terveydenhuollon, joka antaa naisten kärsiä yksin kotona.

Tuntui kuin olisi kaulinta työnnetty hanuriin. T. Pekka

Kesken toimenpiteen pyörryin (vatsanalueen toimenpide). Heräsin osastolta tunnin päästä. Olin varmaan saanut vähän liikaa rauhoittavia:).

Näkö sumenee ja pimenee, sormet, kädet, huulet ja jalat puuttuvat, päätä särkee. Otan silloin kiinni jostakin, taivutan itseäni alaspäin ja roikotan päätä alhaalla. Jos lähellä on pöytä, nojaudun siihen kämmenellä ja lasken otsan pöydälle. Jalat nytkähtelevät jonkin aikaa. Hivuttaudun istumaan ja roikotan koko ajan päätä alaspäin. Jos en pidä jostakin kiinni ja pidä päätä alhaalla, kaadun lattialle ja pyörryn, taju lähtee. 

Lapsena pyörryin koulussa hiihtoreissulla. Kavuttiin jotain mäkeä ylös. Muistan, että tuli todella heiveröinen ja tärisevä olo ja sitten näkökenttä sumeni. Virkostuin nopeasti kuitenkin. Synnytyksessä meinasin pyörtyä ihan loppumetreillä. Olin pusertanut esikoista tuntitolkulla ulos. Yhtäkkiä vaan tuntui koko kehosta loppuvan voimat ja tuli oksettava olo mutta toisaalta raukea olo, halusin vaan luovuttaa. Jämy kätilö kuitenkin komensi armeijatyyliin isolla äänellä heräämään ja valpastuin. Lääkäri kutsuttiin paikalle ja vauva vedettiin imukupilla ulos.

Moi! Aika vanha viestiketju mutta kerrompahan ny kumminki jos joku haluu vertaistukee:)

Tänää koulus köksän tunnil tiskasin. Mul oli selkä kipee, ku en ollu aamulla saanu naksautettuu sitä (en tiiä vaikuttaisko tää, nii kerrompahan ny) Ja sitte yhtäkkii siis ku tiskasin normaalisti nii tajusin et mul on iha saakwlin huono olo ja oksettaa, oksettava olo vaa voimistu koko ajan ja aattelin et ei perse oksennanko mä.. (Oksennus pelko🙋🏼) Sitte ennenkö ehin miettiä enempää nii silmis alko mustua ja heitän tiskiharjan huisin kuuseen ja meen kyykkyyn siihe lattialle.... Kyl muuten kaverit katto ihmeissään että mitä mä ny kyykkimään rupesin, lopulta opeki huomas ku olin kuulemma ihan kalpee ja tällee nii sit se sano että mä voin lähtee kotii:)

Toi oli siis toka kerta, ekalla kerralla olin kaupungilla kävelees kun tuli ihan sairaan huono ja oksettava olo ja sit jatkoin vaa kävelyy kunnes sitte silmis alko mustumaan ja menin heti kyykkyyn ja istuin siihe kadulle Ei siinä mitään, olin vaa iha ihmeissäni ja soitin siskon hakemaan mut kotii:)

nuorempana pyörryin kerran, odotin siskoani vessasta että pääsen ite sinne, tuli hirveen kuuma olo ja alko hiostaa. aattelin vaa et iha normaalia, ku mulle tapahtuu aika usein sillee. lähin sit sinne vessaan ja silmissä alko sumenee silleen ku esim nousee ylös pitkäst aikaa ja silmis pimenee pariks sekunniks. pysähyin sinne vessaa ja otin lavuaarist kii ja ootan et se lähtee, mut se ei lähteny ja mietin et wtf. yritin samal vetää vessan ovee kii ja lukkoo, mut samal ku olin kääntää sitä lukkoo nii taju lähti ja tunsin vaa ku pää osu lavuaariin ja sit pimeni, en ees tajunnu et pyörryin. heräsin sit ehkä parin minan pääst lattialta ja kuulin ku mun koira haukkuu ja äiti huutaa et mitä tapahtu. ne äänet kuulu ihanku jostai kellarist ja korvis humis ja se humina vaa koveni. huusin vaa et pää kolahti peilii tai jotai ku olin nii shokis. sitku nousin ja katoin itteeni peilist olin tosi kalpee. 

Yhden kerran elämässäni olen pyörtynyt. Olin liian kauan kyykyssä lattialla ja nousin siitä nopeasti ylös. Silmissä musteni ja tuli tunne, että joku vetää jaloista synkkään tunneliin. Heräsin kopsahdukseen, kun kaaduin ja löin pääni seinään.

Maailma muuttuu läikikkääksi silmissä. Äänet kaikuu pään sisässä, kaikki poksuu ja naksuu kovaa. Kylmä ja kuuma yhtä aikaa. Raajat tuntuvat ontolta. Lopulta hetki ennen kuin kaikki mustenee, tuntuu hyvin onnelliselta sekunnin murto-osan ajan.

Ei tuo ole pyörtymistä nähnytkään. Ennen pyörtymistä kirjaimellisesti pyörryttää, ei meinaa pysyä pystyssä ja silmissä menee mustaksi. Jos oikein yrittää pysyä hereillä niin näkö on kuin pieni reikä mustassa kankaassa. Tulee myös huono olo ja usein kylmä hiki. Jos siinä käy pitkälleen ja jalat ylös niin voi vielä estää tajun menetyksen.

Eikai kukaan ole niin tyhmä että EI menis kyykkyyn tai makuulle jos alkaa silmissä sumeneen?

Tuo jo yleensä estää pyörtymisen,ja jos ei, niin ei ainakaan korkeelta kopsaha pää maahan.

Viime yönä vedin lipat ulkona koiran yökakkalla, tähtiä näin silmissä. 

Kaaduitko sen kakan päälle?

Vierailija kirjoitti:

Minne täältä on kadonnut TÄYSIN ASIALLINEN KOMMENTTINI??? Aivan käsittämätöntä touhua!

Laitan sen näkymättömällä musteella tähän: