Lue keskustelun säännöt.
Naiset - nyt tarvitaan kokemuksia. Olen a-i-v-a-n korviani myöten ihastunut ja perhe kotona
13.10.2018 |
Pakko jonnekkin saada purkaa ajatuksia..
Olin työmatkalla ja tehtävänä oli samalla toimittaa yksi muistitikku kyseisessä kaupungissa toimivalle yhteistyökumppaniyritykselle. Vastassa piti olla vanha herrasmies, mutta yllättäin vastassa olikin omaa ikäluokkaani oleva mies. En ole ikinä, siis en ikinä, kokenut mitään sellaista kuin sillä hetkellä miehen nähtyäni. Hän on ihan tavallinen mies, tilanne ei siis ollut, että wau - onpas siinä komea mies.
Esittelin itseni asiallisesti niin kuin työtapaamisessa yleensäkin ja hän samoin. Tapaaminen kesti siis noin 5 min ja kun olin tekemässä lähtöä, hän kohteliaasti pyysi puhelinnumeroani - mikäli tarvitsisi kysyä jotakin tikun sisältöön liittyvää.
En koko päivänä saanut häntä mielestäni ja seuraavana päivänä hän laittoi viestiä aivan samoista tuntemuksista. Kertoi täsmälleen samat ajatukset, kuin mitä minulla oli ollut; ei ollut saanut minua mielestäni ja hän olisi halunnut suudella minua siellä toimiston eteisessä!
Olemme nyt sitten siitä lähtien soitelleet joka päivä sekä laitelleet viestiä ja samat tuntemukset jatkuvat edelleen, erittäin vahvasti!! Tuntuu, että voisin lähteä hänen luokseen käymään ja mennä vaikka sänkyyn saakka.
No sitten se vakavampi puoli - minulla on perhe ja olemme olleet 10v yhdessä. Suhteessamme ei ole ollut uskottomuutta tai mitään erikoisia ongelmia koskaan. Ennen tätä kohtaamista olo kotona oli ihan normaalia arkea.. Nyt kun pääni on sekaisin kuin seinäkellolla, tuntuu tietenkin, että olisin valmis siirtymään tämän kuvittelemani "sen oikean" luokse. Hän on eronnut 2v sitten ja nyt ollut pääasiallisesti yksikseen..
Sanokaa joku jotain järkevää? Onko tämä nyt "se oikea" vai mitä ihmettä oikein tapahtui sillä hetkellä, kun näimme!! Ahdistaa, kun en halua olla uskoton kotona, mutta sydän on yhtäkkiä hypännyt aivan toiseen suuntaan ja saan sellaista vastakaikua, mitä en ole nähnyt kuin elokuvissa!!
Kommentit (317)
Kuulostaa hurjan romanttiselta, mutta yritä nyt rauhoittua. Mitään hätiköityä ei kannata tehdä.
Viesteissä ja unelmissa usein omat haavekuvat ottavat vallan ja todellisuus on jotain muuta.
Tavalla nyt kuitenkin jossain julkisella paikalla ja puhukaa, ota aikalisä. Mieskin tietää sun olevan naimisissa, eikö? Hänen kuuluu ymmärtää tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä on ollut ero mielessä jo viimeiset vuodet ja suhde kuin kämppiksillä. Lasten takia ja tottumuksesta tässä on oltu, en ole "jaksanut" ottaa sitä ensimmäistä eroaskelta. Nyt kävi niin, että olen lyhyen ajan sisällä tavannut pari kertaa sattumalta erään henkilön, jonka kyllä tiesin hyvin nuoruudesta asti. Jälkimmäisellä kerralla kun nähtiin, ottivat jotkut tunteet vallan molemmilla. Viestiteltiin tauotta ja kumpikin tunsi jotain, mitä ei voinut ymmärtää. Tavattiin pari kertaa salassa, mutta noissa ei tapahtunut muuta kuin pieni pusu poskelle, halaamista ja juttelua. Mutta tämä oli se viimeinen sysäys minkä tarvitsin, että tajusin miten tukehtunut ja onneton olen nykyisessä parisuhteessani. Sain sanottua puolisolleni, että haluan erota ja hän oli myös tietoinen, että ero on ollut tuloillaan jo pitkään. Vaikka minusta ja tästä toisesta henkilöstä ei ikinä kuitenkaan paria tulisi, niin olen kiitollinen, että hänet heitettiin elämääni juuri nyt, avaamaan silmäni. En olisi halunnut havahtua viisikymppisenä, että olen heittänyt elämäni hukkaan ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole mitään puhuttavaa, ei mitään yhteistä, paitsi lapset.
Tervetuloa arkeen! Tuollaista sattuu, mutta olet sitoutunut toiseen mieheen. Sinulla on vastuuta, jota ei voi kevyesti heittää tuuleen. Kuinka voisit katsoa itseäsi peilistä, jos pettäisit lupauksesi? Aikuisena eläminen ei ole aina kivaa.
Kiitos vastauksista. Tuntuu, että pää sekoaa, kun en kehtaa kenellekään aiheesta puhua..
Ensi tapaamisesta on nyt noin 2kk ja edelleen nämä meidän viestittelyt ja puhelut jatkuvat. Täällä kehtaan jopa myöntää, että olemme lähettäneet selfie -kuviakin, jotta emme unohtaisi miltä toinen näyttää.. apua...
Romanttista tämä on tosiaan ja tuntuu hullulle, kun en ole koskaan kuvitellut olevani mitenkään yltiöromanttinen, mutta kun toinen kehuu luonteen piirteitä ja ihmettelee omia tuntemuksiaan erittäin oudoksi, en voi olla muuta kuin sen sydänsilmäisen emojin näköinen!!
Välimatkaa on 600 km, että hankala on tapaamista saada sovittua. Seuraavan kerran olen kyseisellä paikkakunnalla 2vkon kuluttua ja tuntuu aivan ihanalta mennä sinne, mutta samalla kauhistuttaa, kun luulen tietäväni, että petän miestäni - mitä en koskaan kuvitellut tekeväni..
-aloittaja
Lakkaa ruokkimasta ihastusta ja lopeta yhteydenpito. Ihastuksia tulee ja menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei jeesus. Törmäät johonkin tavikseen, näet hänet 5 minuuttia, ja olet ihan vietävissä. Jep.
Te miehet, joilla ei ole naista, älkää edes halutko. Se voi loppua yhdessä silmänräpäyksessä, kuten huomaatte. Kannattaa olla sinkku ja vain tapailla kevyesti naisia, ja niinhän suurin osa nykyään taitaa tehdäkin.
Mullekin 30 -40v sattui tuollaista paljon. Oon sairaanhoitaja ja superihanat ihastuneet lääkärit kävelivät päin seiniä ja hölmöilivät.
Mutta olisivatko he halunneet jättää lääkärivaimonsa ja lapsensa minun takia? En ikinä edes kuvitellut.
Mies kuulostaa niin helpolta nakilta että lienee eronnut ja haku päällä.
Mieti haluatko riskeerata kaiken jonkun hurmaheikin takia, hänestä saattaa paljastua ties mitä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on ollut ero mielessä jo viimeiset vuodet ja suhde kuin kämppiksillä. Lasten takia ja tottumuksesta tässä on oltu, en ole "jaksanut" ottaa sitä ensimmäistä eroaskelta. Nyt kävi niin, että olen lyhyen ajan sisällä tavannut pari kertaa sattumalta erään henkilön, jonka kyllä tiesin hyvin nuoruudesta asti. Jälkimmäisellä kerralla kun nähtiin, ottivat jotkut tunteet vallan molemmilla. Viestiteltiin tauotta ja kumpikin tunsi jotain, mitä ei voinut ymmärtää. Tavattiin pari kertaa salassa, mutta noissa ei tapahtunut muuta kuin pieni pusu poskelle, halaamista ja juttelua. Mutta tämä oli se viimeinen sysäys minkä tarvitsin, että tajusin miten tukehtunut ja onneton olen nykyisessä parisuhteessani. Sain sanottua puolisolleni, että haluan erota ja hän oli myös tietoinen, että ero on ollut tuloillaan jo pitkään. Vaikka minusta ja tästä toisesta henkilöstä ei ikinä kuitenkaan paria tulisi, niin olen kiitollinen, että hänet heitettiin elämääni juuri nyt, avaamaan silmäni. En olisi halunnut havahtua viisikymppisenä, että olen heittänyt elämäni hukkaan ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole mitään puhuttavaa, ei mitään yhteistä, paitsi lapset.
Tämä sama asia minulla on käynyt mielessä nyt ensimmäistä kertaa tässä ihastumispäissään kun olen ollut, että onko tämä merkki siitä, että voisin olla myös jonkun toisen kanssa, vaikkei se hän olisikaan.. Kyllä tässä on sellaiseen liemeen itsensä laittanut, että voi prkl....
-aloittaja
Tuollainen yhteydenpito on jo pettämistä...
Ja kyllä tuollaisia ihastuksia on ollut kaikilla - ne menettävät merkityksensä ajan kanssa, vaikka mieleen jäävätkin.
Ei kannata rikkoa perhettä - ja kun suhde uuteen ei välttämättä toimi käytännössä kuitenkaan. Kemiallisesta reaktiosta aivoissa ja sopivista geeneistä tuollaisessa äkki-ihastumisessa tuntemattomaan vaan on usein kyse - tietysti sinkuilla on myös hakua päällä ja alttiutta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on ollut ero mielessä jo viimeiset vuodet ja suhde kuin kämppiksillä. Lasten takia ja tottumuksesta tässä on oltu, en ole "jaksanut" ottaa sitä ensimmäistä eroaskelta. Nyt kävi niin, että olen lyhyen ajan sisällä tavannut pari kertaa sattumalta erään henkilön, jonka kyllä tiesin hyvin nuoruudesta asti. Jälkimmäisellä kerralla kun nähtiin, ottivat jotkut tunteet vallan molemmilla. Viestiteltiin tauotta ja kumpikin tunsi jotain, mitä ei voinut ymmärtää. Tavattiin pari kertaa salassa, mutta noissa ei tapahtunut muuta kuin pieni pusu poskelle, halaamista ja juttelua. Mutta tämä oli se viimeinen sysäys minkä tarvitsin, että tajusin miten tukehtunut ja onneton olen nykyisessä parisuhteessani. Sain sanottua puolisolleni, että haluan erota ja hän oli myös tietoinen, että ero on ollut tuloillaan jo pitkään. Vaikka minusta ja tästä toisesta henkilöstä ei ikinä kuitenkaan paria tulisi, niin olen kiitollinen, että hänet heitettiin elämääni juuri nyt, avaamaan silmäni. En olisi halunnut havahtua viisikymppisenä, että olen heittänyt elämäni hukkaan ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole mitään puhuttavaa, ei mitään yhteistä, paitsi lapset.
Tämä sama asia minulla on käynyt mielessä nyt ensimmäistä kertaa tässä ihastumispäissään kun olen ollut, että onko tämä merkki siitä, että voisin olla myös jonkun toisen kanssa, vaikkei se hän olisikaan.. Kyllä tässä on sellaiseen liemeen itsensä laittanut, että voi prkl....
-aloittaja
Et sä ole itseäsi mihinkään liemeen laittanut, vaan olet toiminut harkiten (vaikket sitä itsellesi myönnä) niin, että ihastut ja saat ihastukselle vastakaikua. Näin lukuisat parisuhteet päättyvät.
Eropaperit heti vetämään ja huomenna lennät pimppa ojossa uusiin kokemuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Tuntuu, että pää sekoaa, kun en kehtaa kenellekään aiheesta puhua..
Ensi tapaamisesta on nyt noin 2kk ja edelleen nämä meidän viestittelyt ja puhelut jatkuvat. Täällä kehtaan jopa myöntää, että olemme lähettäneet selfie -kuviakin, jotta emme unohtaisi miltä toinen näyttää.. apua...
Romanttista tämä on tosiaan ja tuntuu hullulle, kun en ole koskaan kuvitellut olevani mitenkään yltiöromanttinen, mutta kun toinen kehuu luonteen piirteitä ja ihmettelee omia tuntemuksiaan erittäin oudoksi, en voi olla muuta kuin sen sydänsilmäisen emojin näköinen!!
Välimatkaa on 600 km, että hankala on tapaamista saada sovittua. Seuraavan kerran olen kyseisellä paikkakunnalla 2vkon kuluttua ja tuntuu aivan ihanalta mennä sinne, mutta samalla kauhistuttaa, kun luulen tietäväni, että petän miestäni - mitä en koskaan kuvitellut tekeväni..
-aloittaja
Todella typerää ruokkia ehdoin tahdoin jotain mielikuvituksen luomaa ihastusta. Kerropa varuilta ennen reissuunlähtöä miehellesi suunnitelmasi pettää häntä jonkin täysin yhdentekevän ja sinulle vieraan ihmisen kanssa. Ensiksi selvitetään entinen suhde vasta sitten aletaan haikailla uusista.
Mitä tapahtui? Ihastuitte toisiinne. Sen petusteella ei vou vielä sanoa kestäisiåikö suhde esim. arjen. Itse tuskin ottaisin sitä riskiä jos en olisi valms joka tapauksessa lopettamaan aikaisemman suhteeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mullekin 30 -40v sattui tuollaista paljon. Oon sairaanhoitaja ja superihanat ihastuneet lääkärit kävelivät päin seiniä ja hölmöilivät.
Mutta olisivatko he halunneet jättää lääkärivaimonsa ja lapsensa minun takia? En ikinä edes kuvitellut.
Mies kuulostaa niin helpolta nakilta että lienee eronnut ja haku päällä.
Mieti haluatko riskeerata kaiken jonkun hurmaheikin takia, hänestä saattaa paljastua ties mitä..
Ap, lue tämä ja huolella. Viisas vastaus.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tapahtui? Ihastuitte toisiinne. Sen petusteella ei vou vielä sanoa kestäisiåikö suhde esim. arjen. Itse tuskin ottaisin sitä riskiä jos en olisi valms joka tapauksessa lopettamaan aikaisemman suhteeni.
Eihän ton 5 min tapaamisen perusteella voi edes sanoa, onko kyse edes ihastumisesta. Pitäisi ensin tapailla monta kertaa. Edellyttäisi siis eroa entisestä miehestä.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Tuntuu, että pää sekoaa, kun en kehtaa kenellekään aiheesta puhua..
Ensi tapaamisesta on nyt noin 2kk ja edelleen nämä meidän viestittelyt ja puhelut jatkuvat. Täällä kehtaan jopa myöntää, että olemme lähettäneet selfie -kuviakin, jotta emme unohtaisi miltä toinen näyttää.. apua...
Romanttista tämä on tosiaan ja tuntuu hullulle, kun en ole koskaan kuvitellut olevani mitenkään yltiöromanttinen, mutta kun toinen kehuu luonteen piirteitä ja ihmettelee omia tuntemuksiaan erittäin oudoksi, en voi olla muuta kuin sen sydänsilmäisen emojin näköinen!!
Välimatkaa on 600 km, että hankala on tapaamista saada sovittua. Seuraavan kerran olen kyseisellä paikkakunnalla 2vkon kuluttua ja tuntuu aivan ihanalta mennä sinne, mutta samalla kauhistuttaa, kun luulen tietäväni, että petän miestäni - mitä en koskaan kuvitellut tekeväni..
-aloittaja
Oletkohan ainoa jolle hän kirjoittelee? Mulle on tullut jopa julkkismiesten yhteydenottoja, myös tavisten ja ovat ihan kuumana, mutta koska olen skeptinen, olen ollut vähän vetäytyvä vaikka olen sinkku. Puolen vuoden päästä useimmat heistä ovat parisuhteessa. Mm. Anu Hälvän ex-mies ja Jari Hedman. Kun on kunnolla haku päällä niin pommitetaan kaikkia kaikkialla...
Pidä salasuhdetta yllä muutama kuukausi. Jos vielä tämän jälkeen tuntuu samalta, jätä miehesi. Jos tunteet viilenee jää miehesi luokse. Ihastuksesi voi olla suuri rakkautesi.
Vierailija kirjoitti:
Mullekin 30 -40v sattui tuollaista paljon. Oon sairaanhoitaja ja superihanat ihastuneet lääkärit kävelivät päin seiniä ja hölmöilivät.
Mutta olisivatko he halunneet jättää lääkärivaimonsa ja lapsensa minun takia? En ikinä edes kuvitellut.
Mies kuulostaa niin helpolta nakilta että lienee eronnut ja haku päällä.
Mieti haluatko riskeerata kaiken jonkun hurmaheikin takia, hänestä saattaa paljastua ties mitä..
Tämä. Et todellisuudesta tiedä tästä miehestä mitään muuta kuin mitä se on kertonut. Kyllähän pelimiehet ajankuluksi osaa naisia lämmitellä. Eikä siinä ole kuin kaato tavoitteena ja sitten siirrytään seuraavaan. Tämähän ap on selkeästi varma turvallinen nakki koska ei jää paikkakunnalle pitemmäksi aikaa pyörimään.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on ollut ero mielessä jo viimeiset vuodet ja suhde kuin kämppiksillä. Lasten takia ja tottumuksesta tässä on oltu, en ole "jaksanut" ottaa sitä ensimmäistä eroaskelta. Nyt kävi niin, että olen lyhyen ajan sisällä tavannut pari kertaa sattumalta erään henkilön, jonka kyllä tiesin hyvin nuoruudesta asti. Jälkimmäisellä kerralla kun nähtiin, ottivat jotkut tunteet vallan molemmilla. Viestiteltiin tauotta ja kumpikin tunsi jotain, mitä ei voinut ymmärtää. Tavattiin pari kertaa salassa, mutta noissa ei tapahtunut muuta kuin pieni pusu poskelle, halaamista ja juttelua. Mutta tämä oli se viimeinen sysäys minkä tarvitsin, että tajusin miten tukehtunut ja onneton olen nykyisessä parisuhteessani. Sain sanottua puolisolleni, että haluan erota ja hän oli myös tietoinen, että ero on ollut tuloillaan jo pitkään. Vaikka minusta ja tästä toisesta henkilöstä ei ikinä kuitenkaan paria tulisi, niin olen kiitollinen, että hänet heitettiin elämääni juuri nyt, avaamaan silmäni. En olisi halunnut havahtua viisikymppisenä, että olen heittänyt elämäni hukkaan ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole mitään puhuttavaa, ei mitään yhteistä, paitsi lapset.
En ymmärrä tämän alapeukuttajia. Olisiko ollut parempi pettää selän takana ties miten pitkään vai sinnitellä suhteessa, missä kumpikin teki sisäisesti hiljaista kuolemaa, mutta kummastakaan ei ollut aiemmin tekemään lopullista päätöstä? Onko mielestänne lasten terveellistä kasvaa kodissa, missä ei ole näkynyt lämpöä tai läheisyyttä vuosikausiin?
Et tunne tuota ihmistä vielä lainkaan, joten pure huulta ja anna olla.
Niin teen itsekin, vaikka olen rakastunut hyvään ystävään enkä edes yksipuolisesti.
Perseestähän se on ja varmasti sullakin, sitä en kiellä!