Päätin että mies saa pitää lapset jos jättää minut toisen naisen takia

Niin ja tuota mitä jos ukko päättää ettei aio ottaa lapsia? Jos et sinäkään yksinhuoltajaksi aio, niin pistättekö lapset adoptoitavaksi vai miten meinasit tämän järjestelyn käytännössä hoitaa? Tietääkseni ei niitä lapsia väkisin voi sinne pois muuttaneen miehen luo viedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsiparat, joita kukaan ei halua...

Pöh, tottakai me molemmat haluamme lapset, ei siitä ole kyse. Minä en vain siihen yksin pysty ja mies taas tällä hetkellä luulee pääsevänsä vastuuta pakoon ja saavansa pitää heitä luonaan silloin tällöin. Minä haluan jatkaa yhdessä ja ottaa avuksi terapian molemmille.

Mutta tosi paikan tullen kuitenkin mieluummin annat lapset pois kuin pidät heidät itse? Vaikka tietäisit etteivät he ole toivottuja uudessa kodissaan?

Alapeukkuja??? Juuri näinhän ap selkein sanoin ilmoitti tekevänsä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta hei, tietysti pidät kiinni siitä miehestä keinolla millä hyvänsä.

.

Toihan tässä huvittaakin, että mies ajattelee että kyse on vaan siitä että yritän keinolla millä hyvänsä estää häntä lähtemästä. Päinvastoin, menköön. Mutta minä en jää huolehtimaan lapsista 90% ajasta niin ettei mulle löytyisi enää ollenkaan aikaa itselleni ja oman rakkauden löytämiseen. Viikko-viikkokaan ei hänelle oikein sopinut kun ei se uusi nainen välttämättä sitä haluaisi (ei ole koskaan halunnut edes omia, saati toisen lapsia) ja kun ei haluaisi jäädä lähelle asumaan niin että lapsilla on helpot koulu- ja päiväkotimatkat molempien luota.

Pidä ehdottomasti puolesi ap. Älä jää kynnysmaton siitä kuten naiset yleensä. Sullakin on oikeus pitää hauskaa ja löytää uusi mies eikä vain hoitaa lapsia.

Kiitos! Yllätyin ihan että av:lta löytyy näinkin paljon ymmärrystä tilanteeseen. Odotin että kaikki haukkuisivat paskaksi äidiksi :D Lisättäköön että mies itsekin pitää mua hyvänä äitinä, että ei ole sen takia mua jättämässäkään. Vaan kun se heppi vie...

Hyvä äiti? Hyvä äiti rakastaa lapsiaan eikä todellakaan halua työntää heitä asumaan äitipuolen kanssa joka ei heitä halua! Näin ap kuitenkin sanoo tekevänsä joten kovin paljoa ei lasten tunteet ja huolet häntä paina! Mulla on kyllä ihan erilainen käsitys hyvästä äitiydestä. Sanomattakin on selvää että isästäkään ei ole paljon hyvää sanottavaa jos asettaa oman onnellisuutensa lastensa onnen edelle.

Mutta jos AP tietää jo etukäteen että romahtaisi YH-äitinä, eikö ole kaikkien eduksi että lapset pääsevät asumaan kahden aikuisen luo joilla taas ei ole romahtamisvaaraa?

Kyllä ainakin itse näen tämän hyvän äidin tekona. Sen että osaa myöntää mitä ei osaa ja yrittää selvittää tilanteen lasten kannalta parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Kumpikaan vaihtoehto ei ole lasten etu! Lapsia ei tässä tapauksessa olisi edes pitänyt hankkia.

Olipa taas heitto. Älä tee lapsia jos aiot romahtaa 20v aikana.

Joo no, jos kerran tietää jo etukäteen romahtavansa juuri siitä syystä että jäisi yksin lasten kanssa niin ei sitten tosiaankaan kannata niitä lapsia hankkia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta hei, tietysti pidät kiinni siitä miehestä keinolla millä hyvänsä.

.

Toihan tässä huvittaakin, että mies ajattelee että kyse on vaan siitä että yritän keinolla millä hyvänsä estää häntä lähtemästä. Päinvastoin, menköön. Mutta minä en jää huolehtimaan lapsista 90% ajasta niin ettei mulle löytyisi enää ollenkaan aikaa itselleni ja oman rakkauden löytämiseen. Viikko-viikkokaan ei hänelle oikein sopinut kun ei se uusi nainen välttämättä sitä haluaisi (ei ole koskaan halunnut edes omia, saati toisen lapsia) ja kun ei haluaisi jäädä lähelle asumaan niin että lapsilla on helpot koulu- ja päiväkotimatkat molempien luota.

Pidä ehdottomasti puolesi ap. Älä jää kynnysmaton siitä kuten naiset yleensä. Sullakin on oikeus pitää hauskaa ja löytää uusi mies eikä vain hoitaa lapsia.

Kiitos! Yllätyin ihan että av:lta löytyy näinkin paljon ymmärrystä tilanteeseen. Odotin että kaikki haukkuisivat paskaksi äidiksi :D Lisättäköön että mies itsekin pitää mua hyvänä äitinä, että ei ole sen takia mua jättämässäkään. Vaan kun se heppi vie...

Hyvä äiti? Hyvä äiti rakastaa lapsiaan eikä todellakaan halua työntää heitä asumaan äitipuolen kanssa joka ei heitä halua! Näin ap kuitenkin sanoo tekevänsä joten kovin paljoa ei lasten tunteet ja huolet häntä paina! Mulla on kyllä ihan erilainen käsitys hyvästä äitiydestä. Sanomattakin on selvää että isästäkään ei ole paljon hyvää sanottavaa jos asettaa oman onnellisuutensa lastensa onnen edelle.

Mutta jos AP tietää jo etukäteen että romahtaisi YH-äitinä, eikö ole kaikkien eduksi että lapset pääsevät asumaan kahden aikuisen luo joilla taas ei ole romahtamisvaaraa?

Kyllä ainakin itse näen tämän hyvän äidin tekona. Sen että osaa myöntää mitä ei osaa ja yrittää selvittää tilanteen lasten kannalta parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Kumpikaan vaihtoehto ei ole lasten etu! Lapsia ei tässä tapauksessa olisi edes pitänyt hankkia.

Olipa taas heitto. Älä tee lapsia jos aiot romahtaa 20v aikana.

Miten niin? Nykyään niin moni liitto päättyy eroon että todellakin on paikallaan tiedostaa etukäteen että voi jossain vaiheessa näin käydä! Itse olen yksinhuoltaja enkä missään vaiheessa ole ajatellutkaan lapsista luopumista. Jos olisin ajatellut etten tarvittaessa pysty yksin heistä huolehtimaan en olisi lapsia hankkinut.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa enemmän siltä että mies haluaa eron perheestä ja lapsista, unelmoi elämästä jossa hänellä on lapsia muttei tarvi kantaa vastuuta. Ex-vaimo olisi lastenhoitaja ja uudesta naisesta tulee elämänrakkaus johon ei oikeasti tarvitse sitoutua. Sitten kun mies perustaa uuden perheen uuden naisen kanssa tajuaa ettei haluakaan perhettä ja hankkii taas uuden naisen ja perheen, jos vaikka kolmannella kerralla onnistuisi. Koska se vikahan on niissä lapsissa ja naisissa eikä tietenkään hänessä ja hän on aloittanut alusta aikaisemminkin, kokeillaan vielä uudestaan jos tulis jättipotti.

Ehkä on ihan hyvä jos hänet opettaa ottamaan vastuuta elämästään, vielä kun ei ole liian myöhäistä.

minkkinen?

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa enemmän siltä että mies haluaa eron perheestä ja lapsista, unelmoi elämästä jossa hänellä on lapsia muttei tarvi kantaa vastuuta. Ex-vaimo olisi lastenhoitaja ja uudesta naisesta tulee elämänrakkaus johon ei oikeasti tarvitse sitoutua. Sitten kun mies perustaa uuden perheen uuden naisen kanssa tajuaa ettei haluakaan perhettä ja hankkii taas uuden naisen ja perheen, jos vaikka kolmannella kerralla onnistuisi. Koska se vikahan on niissä lapsissa ja naisissa eikä tietenkään hänessä ja hän on aloittanut alusta aikaisemminkin, kokeillaan vielä uudestaan jos tulis jättipotti.

Ehkä on ihan hyvä jos hänet opettaa ottamaan vastuuta elämästään, vielä kun ei ole liian myöhäistä.

minkkinen?

Ihmeellistä,  että nykyään vielä naiset ajattelevat niin uhrautuen marttyyrikruunu harteillaan, että naisen tehtävä on olla se vahva ja uhrautuva äiti, joka jättää oman elämän lasten takia. Miehen luonteeseen kuuluu, että se lähtee ja ei halua lapsia, kun on uusi rakkaus, mutta sehän on aivan oikea homma.

Äiti kuuraa sierettyneillä käsillä lattioita ja tienaa muutaman euron, minkä laittaa säästötilille, että lapsi pääsee yliopistoon ja paikkaa sukkaansa viidennen kerroksen paikan. Mies on vahva ja halunnut elämässä eteen päin ja ei halunnut riesaksi lapsia ja hänen uusi vaimonsa ei myöskään entisen vaimon lapsia halua heidän elämäänsä.

Jos äiti tietää, että omat voimavarat ei riitä ja taloudellinen tilannekkin on huonompi ja rakkaudesta lapsiin haluaa antaa ne isälle, niin johan on huono äiti. Äidit ne toivossa väkevät lopettavat oman elämänsä siihen päivään, kun mies löytää uuden. 

Kunnon äiti ei edes sairastu ja joudu viikoksi, kahdeksi sairaalaan, koska silloinhan hän käyttää lapsiraukkoja aseena, kun ne joutuvat isälleen. 

Heille on annettu voima ja valta, kohota pilvien alta hoitamaan lapsiaan sairaanakin, etteivät lapset koe joutuvansa pelinappuloiksi, jos heidät siittänyt isä joutuu heitä hoitamaan.

Äidit, nuo vain niin toivossa väkevät, jaksavat taata lapsille turvallisen lapsuuden, että isä saa etsiä itseään uuden naisen kanssa

Vierailija kirjoitti:

Niin ja tuota mitä jos ukko päättää ettei aio ottaa lapsia? Jos et sinäkään yksinhuoltajaksi aio, niin pistättekö lapset adoptoitavaksi vai miten meinasit tämän järjestelyn käytännössä hoitaa? Tietääkseni ei niitä lapsia väkisin voi sinne pois muuttaneen miehen luo viedä.

Miksi tätäkin on alapeukutettu? Ihan asiallinen kysymys/ toteamus! Kuka ne lapset ottaa jos kumpikin vanhempi kieltäytyy?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ja tuota mitä jos ukko päättää ettei aio ottaa lapsia? Jos et sinäkään yksinhuoltajaksi aio, niin pistättekö lapset adoptoitavaksi vai miten meinasit tämän järjestelyn käytännössä hoitaa? Tietääkseni ei niitä lapsia väkisin voi sinne pois muuttaneen miehen luo viedä.

Miksi tätäkin on alapeukutettu? Ihan asiallinen kysymys/ toteamus! Kuka ne lapset ottaa jos kumpikin vanhempi kieltäytyy?

Sijoitusperhe tai lastensuojelulaitos. Ei naisen ole mikään pakko lapsia ottaa kuten ei miehenkään.

Höpsis.

Etkä päättänyt.

Oot nyt vaan kiukkunen.

Yh -essu päälle vaan ja hommiin.

Jaa, no ei kai siinä sitten kuin käräjille vain. Et voi estää miestäsi lähtemästä, etkä voi pakottaa miestä ottamaan lapsia ennen kuin oikeuden kautta.

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa että käytät lapsiasi aseena sen sijaan, että ajattelisit lastesi parasta.

Mä komppaan ap:ta ihan täysillä. Onhan se isä niiden vanhempi yhtälailla. Miksi ihmeessä se on jotenkin parempi, että äiti muuttaa lapsineen jonnekin hyljättynä marttyyrina ja isi pääsee nauttimaan elämästään ilman sitoumuksia? Kyllähän se isäkin ne lapset halusi. Varsinkin kun isä haluaisi eron, niin onhan ap:n helpompi rakentaa uusi elämä kun on enemmän aikaa. Ja isällä on puolisokin jo katsottuna, eikä ap ole edes aloittanut deittailua. Hyvä ap, tasa-arvo kunniaan!

Kuulostaa varmaan tosi kyyniseltä, mutta mielestäni nykyään on todella suuri mahdollisuus suhteessa kuin suhteessa siihen, että jää yksin lapsien kanssa. Ihmettelen, jos tätä vaihtoehtoa lapsia hankkiessaan ei ollenkaan tiedosta, anteeksi. Mutta tapauksessanne parhaana pidän vaihtoehtoa, että lapset on yhtäpaljon sinulla ja isällä, se on sitä nykyaikaa tässä asiassa. Tietenkin tosi valitettavaa, jos ei voi toteutua. Tämä sinun miehesi uusi nainen on nyt isän kanssa suhteessa, joten hänen olisi parasta hyväksyä tuo asia, jos suhteessa edelleen jatkossakin aikoo olla. Mieluummin muutenkin tärkeysjärjestys 1. lapset 2. uusi kumppani. Ratkaisut asioissa sitten tältä pohjalta. Voi jopa olla, että kuvittelet eron vaikeammaksi, kuin mitä se sitten todellisuudessa onkaan. Sinulle on varmaan nytkin ollut äärimmäisen ikävää vierestä seurata miehesi kukkoilua, ja varsinkin jos on ollut hyvinkin toistuvaa ala-arvoista käytöstä. Todennäköisesti sulle tulevaisuudessa luvassa jotain muuta paljon parempaa, tsemppiä!

Minä tein just tuon. Oli sovittu asiasta jo ennen kuin tehtiin lapset mies kun tuntui olevan suhteessa vähän höllästi sitoutunut mutta haluttiin kuitenkin tehdä lapset. Mulla kanssa ei halua ja voimia olla yh vaikka taloudellisesti pärjäisinkin lasten kanssa vaikka ilman minkäänlaisia tukia. Lapset ovat olleet sen jälkeen lähes koko ajan isällään koska eivät ole olleet halukkaita vuorottelemaan vaan ovat halunneet pitää yhden kodin. Nyt molemmat aloittaneet koulun ja haluavat aloittaa vuorottelun. Rakastetaan kyllä kaikki toisiamme, jopa minä ja ex-mieskin mutta yhteiselämä ei vain suju. Riitaa ja mustasukkaisuutta. Mustasukkaisuus taisikin olla yhtenä syynä että mies vielä halusi lapset kanssani ja heidät mukaansa, pystyy näin hallitsemaan minua vielä jollain lailla. Onneksi pidämme lapsistamme eikä suurempia riitoja heistä tai raha-asioista ole ollut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa että käytät lapsiasi aseena sen sijaan, että ajattelisit lastesi parasta.

Mä komppaan ap:ta ihan täysillä. Onhan se isä niiden vanhempi yhtälailla. Miksi ihmeessä se on jotenkin parempi, että äiti muuttaa lapsineen jonnekin hyljättynä marttyyrina ja isi pääsee nauttimaan elämästään ilman sitoumuksia? Kyllähän se isäkin ne lapset halusi. Varsinkin kun isä haluaisi eron, niin onhan ap:n helpompi rakentaa uusi elämä kun on enemmän aikaa. Ja isällä on puolisokin jo katsottuna, eikä ap ole edes aloittanut deittailua. Hyvä ap, tasa-arvo kunniaan!

Juuri näin. Nykyajan vanhemmat jakavat vanhemmuuden. Jos lähtee uuden matkaan, niin ihan samalla tavalla voi alkaa lähivanhemmaksi, jos jätetty kokee, ettei hänellä ole voimavaroja.

Naisen pitäisi jäädä lasten kanssa yksin ja mies saa ottaa heidät, jos ehtii kiireiltään tapaamisiin. Uusi vaimo haukkuu, että ei halua entisiä lapsia kotiinsa, kun ne ovat sen exän, joka ihan kiusallaan käyttää lapsia aseena ja häiritsee heidän elämäänsä ja tuo lapsia heille viikonlopuiksi. 

Naisen pitää silti koko ajan pitää huolta lasten isäsuhteesta ja se on naisen syy, jos lapsilla menee välit poikki isäänsä, kun isä ei halua heitä uutta perhettä rasittamaan, koska äitihän käyttää energiansa siihen, että puolustaa isää, että kyllä se isi teitä rakastaa, mutta ymmärtäkää, että hänellä on nyt uusi elämänvaihe, eikä voimavaroja ottaa teitä.

Jos lapset tästä ottavat nokkiinsa, eivätkä halua isän luo, niin äidin syytähän tämä on, kun äiti on myrkyttänyt lapset isää vastaan.

Kun teet lapsia, niin eron tullessa tehtäväsi on myös koko ajan siloittaa lapsien ja isän välejä ja tukea heidän suhdettaan, vaikka isä ei tekisi sen eteen mitään. Hoitaa lapsia, maksaa heidän kulunsa ja tukea ex-miestään isäsuhteessa. Katkerahan ei saa missään nimessä olla, koska silloin on mustasukkainen exä, joka roikkuu miehessään ja pilaa miehen uuden rakkaussuhteen. Ja silloinhan se osoittaa, että oikeassahan mies oli, paska nainen ja naisen syy, kun mies löysi uuden ja petti ja jätti naisen yksin lasten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Isä on ihan yhtä hyvä lähivanhempana kuin äitikin, pois lukien vauvaikäiset lapset. En ymmärrä miksi nainen leimataan automaattisesti huonoksi äidiksi jos lapset jäävät isälle.

Kyse on nyt siitä, että nainen ei edes halua "taistella ajasta" lasten suhteen. Suomeksi sanottuna lapset kiinnostavat AP:ta noin 3vrk / kk tasolla.

Tää ois kyl ihan oikein ja tasapuolista, mutta just niiku joku tuolla jo kommentoi mietin koko ajan mitenkä ne lapset saa sinne isälle sysättyä jos ei hän niistä päävastuuta halua sen uuden naisensa pauloissa ottaa? Kyllä siinä varmaan tosi tilanteesas kuitenkin käy niin, että isä kieltäytyy ja nainen sitten ottaa lapset pakolla kun ei halua niitä sijoituskotiinkaan tms. laittaa? Vai voiko jossain määritellä että lapset on tultava miehelle vaikka mies ei siihen suostuisi?

Itselle kuitenkin lähtökothaisesti olis aika rankka ajatus et jos olis lapsia niin pitäs niisätkin luopua tommosessa tilanteessa vaikka niiden hoitaminen yksin oliskin rankempaa kun yhdessä. En usko että se mies kauheesti on tuossa suhteen olotilassa viimeaikoina vaimoansa autellut lasten kanssa?  Varmaan lasten takia jaksais yrittää elää jotenkuten. Ja oishan se kaikille parempi että se ero tapahtus sovussa ja vois olla väleissä lastenkin kannalta. Tollainen lastenkautta kostaminen on aika lapsellista loppujen lopuksi.

Ihanaa vauvapalstan ihanuutta.

Hankikaa nyt laumoittain niitä kersoja kiinni koipiinne.

Sitten tänne hehkuttamaan sitä 20 vuojen omasta elämästä vieraantunutta lapsiarkea.

Hyi helkkari, että se on viiminen miina johon ittensä pelaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta hei, tietysti pidät kiinni siitä miehestä keinolla millä hyvänsä.

.

Toihan tässä huvittaakin, että mies ajattelee että kyse on vaan siitä että yritän keinolla millä hyvänsä estää häntä lähtemästä. Päinvastoin, menköön. Mutta minä en jää huolehtimaan lapsista 90% ajasta niin ettei mulle löytyisi enää ollenkaan aikaa itselleni ja oman rakkauden löytämiseen. Viikko-viikkokaan ei hänelle oikein sopinut kun ei se uusi nainen välttämättä sitä haluaisi (ei ole koskaan halunnut edes omia, saati toisen lapsia) ja kun ei haluaisi jäädä lähelle asumaan niin että lapsilla on helpot koulu- ja päiväkotimatkat molempien luota.

Pidä ehdottomasti puolesi ap. Älä jää kynnysmaton siitä kuten naiset yleensä. Sullakin on oikeus pitää hauskaa ja löytää uusi mies eikä vain hoitaa lapsia.

Kiitos! Yllätyin ihan että av:lta löytyy näinkin paljon ymmärrystä tilanteeseen. Odotin että kaikki haukkuisivat paskaksi äidiksi :D Lisättäköön että mies itsekin pitää mua hyvänä äitinä, että ei ole sen takia mua jättämässäkään. Vaan kun se heppi vie...

Hyvä äiti? Hyvä äiti rakastaa lapsiaan eikä todellakaan halua työntää heitä asumaan äitipuolen kanssa joka ei heitä halua! Näin ap kuitenkin sanoo tekevänsä joten kovin paljoa ei lasten tunteet ja huolet häntä paina! Mulla on kyllä ihan erilainen käsitys hyvästä äitiydestä. Sanomattakin on selvää että isästäkään ei ole paljon hyvää sanottavaa jos asettaa oman onnellisuutensa lastensa onnen edelle.

Mutta jos AP tietää jo etukäteen että romahtaisi YH-äitinä, eikö ole kaikkien eduksi että lapset pääsevät asumaan kahden aikuisen luo joilla taas ei ole romahtamisvaaraa?

Kyllä ainakin itse näen tämän hyvän äidin tekona. Sen että osaa myöntää mitä ei osaa ja yrittää selvittää tilanteen lasten kannalta parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Kumpikaan vaihtoehto ei ole lasten etu! Lapsia ei tässä tapauksessa olisi edes pitänyt hankkia.

Olipa taas heitto. Älä tee lapsia jos aiot romahtaa 20v aikana.

Joo no, jos kerran tietää jo etukäteen romahtavansa juuri siitä syystä että jäisi yksin lasten kanssa niin ei sitten tosiaankaan kannata niitä lapsia hankkia!

Me tiedettiin miehen kanssa lasten teosta päättäessämme että ero on tulossa ja että kumpikaan ei halua yksinhuoltajaksi ja molemmat romahtavat ajoittain ei mielenterveydellisistä-, alkoholi- tai muista syistä vaan miehen vaativan ja vaarallisen työn vuoksi ja minun vaativan työni vuoksi. Molemmat pystyisimme kuitenkin elättämään lapset taloudellisesti ilman toisen tulojakin vaikka yhdessä kulut maksammekin, pystyisimme varmaan elättämään heidät vaikka menisimme molemmat työkyvyttömiksi. Lisäksi sukulaisista saatiin useampi, joka ajoittain valmis auttamaan ja lisäksi yksi vanhempi pariskunta, joka on luvannut ottaa lapset luokseen jos emme kumpikaan pysty lapsia pitämään. Piti tehdä valinta joko jäädä kokonaan lapsettomaksi tai tehdä lapset siinä tilanteessa. Valitsimme jälkimmäisen ja välillä on kyllä hirvittänyt mutta onneksi koko ajan helpottaa mies kun on siirtynyt helpompiin ja vähemmän vaarallisiin tehtäviin. 

Ja kaksinaismoralismi loistaa. Miehesi ei saa olla viikonloppuisä, mutta sinä saat olla viikonloppuäiti. Kaikenlisäksi lapsia aseena käyttäen pakotat miehesi olemaan kanssasi. En nyt lähde miestäsi sen enempää kommentoimaan, mutta sinäkään et ole yhtään sen parempi. Toisaalta ymmärrän, koska sinkut äidit eivät ole kovin haluttua tavaraa parisuhdemarkkinoilla.