Lue keskustelun säännöt.
Päätin että mies saa pitää lapset jos jättää minut toisen naisen takia
12.10.2018 |
Minä en tehnyt lapsia hänen kanssaan, jotta hän voisi jossain vaiheessa vaan ryhtyä viikonloppuisäksi ja muuten elää vapaata elämää uuden naisen kanssa. Ehei. Jos hän lähtee toisen naisen perään niin saa ottaa lapset mukaansa, siellähän on sitten kaksi rakastunutta ja onnellista aikuista heistä huolehtimassa. Minä en yksinhuoltajana pärjäisi henkisesti, viikonloppuäitinä oleminen sen sijaan sopii. Siinä mulla olisi aikaa hoitaa itseni kuntoon, nuolla jättämisestä seuranneita haavoja, aloittaa uusia harrastuksia ja etsiä itselleni mies joka todella rakastaa minua. Se, että uusi nainen ei halua äitipuoleksi vaan haluaisi pelkästään mieheni kokonaan itselleen ei ole minun ongelmani. Sanoin kaiken tämän miehelleni kun hän kertoi haaveilevansa toisesta naisesta ja miettii eroavansa minusta voidakseen elää rakastuneena ja onnellisena. Hänestä ehdotukseni oli ihan epäreilu.
Kommentit (273)
Vierailija kirjoitti:
Lapsiparat, joita kukaan ei halua...
Pöh, tottakai me molemmat haluamme lapset, ei siitä ole kyse. Minä en vain siihen yksin pysty ja mies taas tällä hetkellä luulee pääsevänsä vastuuta pakoon ja saavansa pitää heitä luonaan silloin tällöin. Minä haluan jatkaa yhdessä ja ottaa avuksi terapian molemmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sille ei kuitenkaan voi mitään, jos mies ottaa ja lähtee, ehtii siis tehdä sen ennen sinua. Sellaistakin tapahtuu, vaikka kuinka hänen puolestaan olisi päätetty, että hän ottaa lapset. Senkun lähtee menemään eikä millään voi pakottaa takaisin lapsia ottamaan. Toivottavasti ei niin käy, mutta sellaista tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta hei, tietysti pidät kiinni siitä miehestä keinolla millä hyvänsä.
.Toihan tässä huvittaakin, että mies ajattelee että kyse on vaan siitä että yritän keinolla millä hyvänsä estää häntä lähtemästä. Päinvastoin, menköön. Mutta minä en jää huolehtimaan lapsista 90% ajasta niin ettei mulle löytyisi enää ollenkaan aikaa itselleni ja oman rakkauden löytämiseen. Viikko-viikkokaan ei hänelle oikein sopinut kun ei se uusi nainen välttämättä sitä haluaisi (ei ole koskaan halunnut edes omia, saati toisen lapsia) ja kun ei haluaisi jäädä lähelle asumaan niin että lapsilla on helpot koulu- ja päiväkotimatkat molempien luota.
Pidä ehdottomasti puolesi ap. Älä jää kynnysmaton siitä kuten naiset yleensä. Sullakin on oikeus pitää hauskaa ja löytää uusi mies eikä vain hoitaa lapsia.
Kiitos! Yllätyin ihan että av:lta löytyy näinkin paljon ymmärrystä tilanteeseen. Odotin että kaikki haukkuisivat paskaksi äidiksi :D Lisättäköön että mies itsekin pitää mua hyvänä äitinä, että ei ole sen takia mua jättämässäkään. Vaan kun se heppi vie...
Hyvä äiti? Hyvä äiti rakastaa lapsiaan eikä todellakaan halua työntää heitä asumaan äitipuolen kanssa joka ei heitä halua! Näin ap kuitenkin sanoo tekevänsä joten kovin paljoa ei lasten tunteet ja huolet häntä paina! Mulla on kyllä ihan erilainen käsitys hyvästä äitiydestä. Sanomattakin on selvää että isästäkään ei ole paljon hyvää sanottavaa jos asettaa oman onnellisuutensa lastensa onnen edelle.
Mutta jos AP tietää jo etukäteen että romahtaisi YH-äitinä, eikö ole kaikkien eduksi että lapset pääsevät asumaan kahden aikuisen luo joilla taas ei ole romahtamisvaaraa?
Kyllä ainakin itse näen tämän hyvän äidin tekona. Sen että osaa myöntää mitä ei osaa ja yrittää selvittää tilanteen lasten kannalta parhaimmalla mahdollisella tavalla.
Kumpikaan vaihtoehto ei ole lasten etu! Lapsia ei tässä tapauksessa olisi edes pitänyt hankkia.
Syyllinen on ainoastaan mies ja hänen kiero ( sekaantuy varattuun) naisystävänsä. Ei ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta hei, tietysti pidät kiinni siitä miehestä keinolla millä hyvänsä.
.Toihan tässä huvittaakin, että mies ajattelee että kyse on vaan siitä että yritän keinolla millä hyvänsä estää häntä lähtemästä. Päinvastoin, menköön. Mutta minä en jää huolehtimaan lapsista 90% ajasta niin ettei mulle löytyisi enää ollenkaan aikaa itselleni ja oman rakkauden löytämiseen. Viikko-viikkokaan ei hänelle oikein sopinut kun ei se uusi nainen välttämättä sitä haluaisi (ei ole koskaan halunnut edes omia, saati toisen lapsia) ja kun ei haluaisi jäädä lähelle asumaan niin että lapsilla on helpot koulu- ja päiväkotimatkat molempien luota.
Pidä ehdottomasti puolesi ap. Älä jää kynnysmaton siitä kuten naiset yleensä. Sullakin on oikeus pitää hauskaa ja löytää uusi mies eikä vain hoitaa lapsia.
Kiitos! Yllätyin ihan että av:lta löytyy näinkin paljon ymmärrystä tilanteeseen. Odotin että kaikki haukkuisivat paskaksi äidiksi :D Lisättäköön että mies itsekin pitää mua hyvänä äitinä, että ei ole sen takia mua jättämässäkään. Vaan kun se heppi vie...
Hyvä äiti? Hyvä äiti rakastaa lapsiaan eikä todellakaan halua työntää heitä asumaan äitipuolen kanssa joka ei heitä halua! Näin ap kuitenkin sanoo tekevänsä joten kovin paljoa ei lasten tunteet ja huolet häntä paina! Mulla on kyllä ihan erilainen käsitys hyvästä äitiydestä. Sanomattakin on selvää että isästäkään ei ole paljon hyvää sanottavaa jos asettaa oman onnellisuutensa lastensa onnen edelle.
Mutta jos AP tietää jo etukäteen että romahtaisi YH-äitinä, eikö ole kaikkien eduksi että lapset pääsevät asumaan kahden aikuisen luo joilla taas ei ole romahtamisvaaraa?
Kyllä ainakin itse näen tämän hyvän äidin tekona. Sen että osaa myöntää mitä ei osaa ja yrittää selvittää tilanteen lasten kannalta parhaimmalla mahdollisella tavalla.Kumpikaan vaihtoehto ei ole lasten etu! Lapsia ei tässä tapauksessa olisi edes pitänyt hankkia.
No ei tietenkään ole, mutta vaikea niitä lapsia on tekemättömäksikään enää saada. Turha vatvoa mitä olisi pitänyt tehdä tai jättää tekemättä.
ohis
Tosiaanko muka luulette että nainen voi vain sanella että lapset jäävät miehelle? Tuskinpa vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta hei, tietysti pidät kiinni siitä miehestä keinolla millä hyvänsä.
.Toihan tässä huvittaakin, että mies ajattelee että kyse on vaan siitä että yritän keinolla millä hyvänsä estää häntä lähtemästä. Päinvastoin, menköön. Mutta minä en jää huolehtimaan lapsista 90% ajasta niin ettei mulle löytyisi enää ollenkaan aikaa itselleni ja oman rakkauden löytämiseen. Viikko-viikkokaan ei hänelle oikein sopinut kun ei se uusi nainen välttämättä sitä haluaisi (ei ole koskaan halunnut edes omia, saati toisen lapsia) ja kun ei haluaisi jäädä lähelle asumaan niin että lapsilla on helpot koulu- ja päiväkotimatkat molempien luota.
Pidä ehdottomasti puolesi ap. Älä jää kynnysmaton siitä kuten naiset yleensä. Sullakin on oikeus pitää hauskaa ja löytää uusi mies eikä vain hoitaa lapsia.
Kiitos! Yllätyin ihan että av:lta löytyy näinkin paljon ymmärrystä tilanteeseen. Odotin että kaikki haukkuisivat paskaksi äidiksi :D Lisättäköön että mies itsekin pitää mua hyvänä äitinä, että ei ole sen takia mua jättämässäkään. Vaan kun se heppi vie...
Hyvä äiti? Hyvä äiti rakastaa lapsiaan eikä todellakaan halua työntää heitä asumaan äitipuolen kanssa joka ei heitä halua! Näin ap kuitenkin sanoo tekevänsä joten kovin paljoa ei lasten tunteet ja huolet häntä paina! Mulla on kyllä ihan erilainen käsitys hyvästä äitiydestä. Sanomattakin on selvää että isästäkään ei ole paljon hyvää sanottavaa jos asettaa oman onnellisuutensa lastensa onnen edelle.
Oletat nyt että se ”uusi äitipuoli” edes ottaisi meidän lapset asumaan luokseen? Kyllä sillä mieli muuttuu kun tajuaa ettei mies tulekaan yksin.
Mä olisin ottanut. Mutta ei lasten äiti heitä sitten antanutkaan, oli vaan yritys saada minut jättämään mies (lisättäköön, että meidän suhteemme ei alkanut kenenkään pettämisellä). En arvosta ihmisiä, jotka käyttävät omia lapsiaan pelinappuloina. Mutta ymmärrän kyllä sua. Ei tunnu reilulta jäädä yksin kantamaan vastuuta.
Mun tapa selviytyä erosta oli juuri se että vietin aikaa lasten kanssa, käytiin uimassa, syömässä, reissussa, luistelemassa, ihan kaikkea. Eli tavallinen arki lasten kanssa ilman sitä murjottavaa miestä on on ollut kaikkein parasta lääkettä eroon. Minun arkeni on nykyisin hyvää.
En mistään hinnasta haluaisi olla etä-äiti, mutta ymmärrän että joskus sekin on lapsille parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit ajatella noin, se on ihan ok. Mutta jotenkin tuosta paatoksestasi voi päätellä että ei ole kummoinen ihme jos miehesi suunnittelee eroavansa sinusta...
Ai koska en halu yksinhuoltajaksi, hän nimenomaan suunnittelee tekevänsä musta yksinhuoltajan? Mikäs logiikka tässä on?
Ei vaan tapasi kertoa asiasta osoittaa että olet todennäköisesti myös aika raskas tapaus ihan arkielämässä. Itse asia on OK ja voit noin haluta.
Jaa, oikeastaan en ole ollut ollenkaan raskas. Mieheni sen sijaan on ollut hyvinkin raskas ja hänen pettämisiään, rahasotkujaan ja välinpitämättömyyttä sietäessä on minullakin ollut aika raskasta. Siksipä en koe jaksavani tähän päälle vielä yksinhuoltajuuttakin.
Montako lasta sinulla tämän "aarteen" kanssa olikaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta hei, tietysti pidät kiinni siitä miehestä keinolla millä hyvänsä.
.Toihan tässä huvittaakin, että mies ajattelee että kyse on vaan siitä että yritän keinolla millä hyvänsä estää häntä lähtemästä. Päinvastoin, menköön. Mutta minä en jää huolehtimaan lapsista 90% ajasta niin ettei mulle löytyisi enää ollenkaan aikaa itselleni ja oman rakkauden löytämiseen. Viikko-viikkokaan ei hänelle oikein sopinut kun ei se uusi nainen välttämättä sitä haluaisi (ei ole koskaan halunnut edes omia, saati toisen lapsia) ja kun ei haluaisi jäädä lähelle asumaan niin että lapsilla on helpot koulu- ja päiväkotimatkat molempien luota.
Pidä ehdottomasti puolesi ap. Älä jää kynnysmaton siitä kuten naiset yleensä. Sullakin on oikeus pitää hauskaa ja löytää uusi mies eikä vain hoitaa lapsia.
Kiitos! Yllätyin ihan että av:lta löytyy näinkin paljon ymmärrystä tilanteeseen. Odotin että kaikki haukkuisivat paskaksi äidiksi :D Lisättäköön että mies itsekin pitää mua hyvänä äitinä, että ei ole sen takia mua jättämässäkään. Vaan kun se heppi vie...
Hyvä äiti? Hyvä äiti rakastaa lapsiaan eikä todellakaan halua työntää heitä asumaan äitipuolen kanssa joka ei heitä halua! Näin ap kuitenkin sanoo tekevänsä joten kovin paljoa ei lasten tunteet ja huolet häntä paina! Mulla on kyllä ihan erilainen käsitys hyvästä äitiydestä. Sanomattakin on selvää että isästäkään ei ole paljon hyvää sanottavaa jos asettaa oman onnellisuutensa lastensa onnen edelle.
Mutta jos AP tietää jo etukäteen että romahtaisi YH-äitinä, eikö ole kaikkien eduksi että lapset pääsevät asumaan kahden aikuisen luo joilla taas ei ole romahtamisvaaraa?
Kyllä ainakin itse näen tämän hyvän äidin tekona. Sen että osaa myöntää mitä ei osaa ja yrittää selvittää tilanteen lasten kannalta parhaimmalla mahdollisella tavalla.Kumpikaan vaihtoehto ei ole lasten etu! Lapsia ei tässä tapauksessa olisi edes pitänyt hankkia.
No ei tietenkään ole, mutta vaikea niitä lapsia on tekemättömäksikään enää saada. Turha vatvoa mitä olisi pitänyt tehdä tai jättää tekemättä.
ohis
Toi olikin vastakommentti sille joka oli sitä mieltä että äiti toimii lasten edun mukaisesti. Tässä tilanteessa kun lasten etu ei taida olla kummallakaan ensisijaisena mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroissa olisi aina hyvä, jos ne tapahtuisivat yhteisymmärryksessä ja asioista voitaisiin sopia kaikkia, erityisesti lapsia, tyydyttävästi. Tämäntyyppisissä tilanteissa toivoisi, että enemmän käytettäisiin "saat lapset"-korttia, jos se vaan on mahdollista. Naisten pitäisi olla valmiimpia ajattelemaan kuten ap. Sitten, jos mikään muu ei onnistu ja jätetty jää yksinhuoltajaksi, niin etävanhempi on todennäköisesti ainakin valmiimpi sopimaan järkevästä elatusavusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiparat, joita kukaan ei halua...
Pöh, tottakai me molemmat haluamme lapset, ei siitä ole kyse. Minä en vain siihen yksin pysty ja mies taas tällä hetkellä luulee pääsevänsä vastuuta pakoon ja saavansa pitää heitä luonaan silloin tällöin. Minä haluan jatkaa yhdessä ja ottaa avuksi terapian molemmille.
Mutta tosi paikan tullen kuitenkin mieluummin annat lapset pois kuin pidät heidät itse? Vaikka tietäisit etteivät he ole toivottuja uudessa kodissaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
hyvä ettet epävakaana ihmisenä hoida lapsia vaan annat ne vastuulliselle ja tasapainoiselle ihmiselle!
Tunnet ap:n miehen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kun oli vastaava kriisi, niin totesin miehelle että mulle käy ihan hyvin erota.
Mutta pyysin häntä kuvittelemaan tilanteen, että minä en varmasti loppuelämääni yksin vietä, vaan löydän jonkun miehen. Miehen, jota hänen tyttärensä tulee rakastamaan (koska minä olen kuitenkin mieluummin yksin kuin huonossa seurassa) ja joka tulee olemaan hänen elämässään mukana.
Se antoi hiukkasen jatkoaikaa liitossamme, mutta...
Tyttärellämme on tällä hetkellä hyvä suhde avomieheeni. Jos tyttö tarvitsee kyytiä, hän soittaa ensin tällä isäpuolelleen, sitten minulle ja... Niin, eipä hän oikein isälleen soittelekaan.
Mutta hei, tietysti pidät kiinni siitä miehestä keinolla millä hyvänsä.
Ja sinällään en pidä ollenkaan huonona ajatuksena, että eron jälkeen naisen tulee löytää jälleen yhteys itseensä, vaikka se sitten tarkoittaisi sitä että joutuu muuttamaan vuodeksi jonnekin kehitysmaahan puita istuttamaan.
"eron jälkeen naisen tulee löytää jälleen yhteys itseensä" Oikein kunnon feministisoopaa... :)
Mä en oo feministi.
Mutta ku mä erosin niin elin järkytys sumussa viikon (se ero tuli niin puun takaa) ja sitte tosiaan lähdin etsimään itseäni.
Oli hurjaa, että kun elin 4 vuotta muille niin voisin vihdoin elää itselleni.
Tein muutaman maakunta matkan, kävin juhlimassa ystävieni kanssa.
Käytin pekkaset siihen, että sain kaksiviikkoa rellestää ja sitten mies halusi minut takaisin kun tajusi, että elämä on niin tyhjää.
No, me sovimme säännöt ja olemme edelleen yhdessä. Ainut ero on, että aloitin työn lisäksi opiskelun, uuden harrastuksen ja olen niin paljon itsenäisempi.
Mies taas alkoi ottaa enemmän vastuuta kodinhoidosta ja ruoanlaitosta. Ymmärsi eron aikana, että minäkin olen ihminen tarpeilla ja etten todellakaan ole itsestäänselvyys.
Kyllä ero kannatti.
Itse olen aina äitinä ajatellut juuri päinvastoin. Sanoin miehellekin jo ennen lapsia että en sitten ikinä rupea miksikään viikonloppuäidiksi jos teemme lapsia. Ota tai jätä. Jos tulisi ero niin minä olisin hoitanut lapset lähihuoltajana ja PISTE.
Ja ainahan se mies voi vaikka kuolla eli pitää olla valmis hoitamaan ne lapset yksinkin jos niitä lapsia on.
Nyt kuopus on jo 17v ja yhä olemme yhdessä ja molemmat elossa eli hyvin meni ja kaikki ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta hei, tietysti pidät kiinni siitä miehestä keinolla millä hyvänsä.
.Toihan tässä huvittaakin, että mies ajattelee että kyse on vaan siitä että yritän keinolla millä hyvänsä estää häntä lähtemästä. Päinvastoin, menköön. Mutta minä en jää huolehtimaan lapsista 90% ajasta niin ettei mulle löytyisi enää ollenkaan aikaa itselleni ja oman rakkauden löytämiseen. Viikko-viikkokaan ei hänelle oikein sopinut kun ei se uusi nainen välttämättä sitä haluaisi (ei ole koskaan halunnut edes omia, saati toisen lapsia) ja kun ei haluaisi jäädä lähelle asumaan niin että lapsilla on helpot koulu- ja päiväkotimatkat molempien luota.
Pidä ehdottomasti puolesi ap. Älä jää kynnysmaton siitä kuten naiset yleensä. Sullakin on oikeus pitää hauskaa ja löytää uusi mies eikä vain hoitaa lapsia.
Kiitos! Yllätyin ihan että av:lta löytyy näinkin paljon ymmärrystä tilanteeseen. Odotin että kaikki haukkuisivat paskaksi äidiksi :D Lisättäköön että mies itsekin pitää mua hyvänä äitinä, että ei ole sen takia mua jättämässäkään. Vaan kun se heppi vie...
Hyvä äiti? Hyvä äiti rakastaa lapsiaan eikä todellakaan halua työntää heitä asumaan äitipuolen kanssa joka ei heitä halua! Näin ap kuitenkin sanoo tekevänsä joten kovin paljoa ei lasten tunteet ja huolet häntä paina! Mulla on kyllä ihan erilainen käsitys hyvästä äitiydestä. Sanomattakin on selvää että isästäkään ei ole paljon hyvää sanottavaa jos asettaa oman onnellisuutensa lastensa onnen edelle.
Mutta jos AP tietää jo etukäteen että romahtaisi YH-äitinä, eikö ole kaikkien eduksi että lapset pääsevät asumaan kahden aikuisen luo joilla taas ei ole romahtamisvaaraa?
Kyllä ainakin itse näen tämän hyvän äidin tekona. Sen että osaa myöntää mitä ei osaa ja yrittää selvittää tilanteen lasten kannalta parhaimmalla mahdollisella tavalla.Kumpikaan vaihtoehto ei ole lasten etu! Lapsia ei tässä tapauksessa olisi edes pitänyt hankkia.
Olipa taas heitto. Älä tee lapsia jos aiot romahtaa 20v aikana.
Vierailija kirjoitti:
Tosiaanko muka luulette että nainen voi vain sanella että lapset jäävät miehelle? Tuskinpa vain.
Mutta mies voi vain nostaa kytkintä ja jättää lapsensa.
Ap:llä on tässä hyvä pointti, ymmärrän täysin mitä hän ajaa takaa.
Harva äiti lähtee suuren rakkautensa perään , unohtaen lapsensa (toki näitäkin on), mutta kuinka moni isä jättää perheensä tuudittautuen siihen, että äiti jää yhksi ja hoitaa lapset parhain päin.
Miksei niitä jättäviä miehiä pistetä viikko-viikko hoitoon sille uudelle naiselle? Miksi aina ne lapset pitää roudata eestaas kahden kodin väliä? Mielestäni paljon parempi idea. Nyt täytyisi enää odottaa että mies tapaa uuden naisen, mutta taitaa olla liian saamaton siihen...
Ja sinä siis lasket ettei ota vaan mies jääkin tästä syystä luoksesi? No mitä jos ottaakin vaikka ei halua? Minkälainen arki lapsille tulee? Ikävä äitiä joka ei heitä halunnut? Täytyy asua vieraan ihmisen kanssa, joka ei heitä halua ja saattaa kohdella väliipitämättömästi tai jopa avoimen vihamielisesti. Ei hyvältä näytä lasten kannalta.