Nuorten mielenterveysongelmat ennätyslukemissa

Vierailija kirjoitti:

Nuoret, nuoret.... kukapa välittäisi vanhuksista, joiden itsemurhat, masennus ja kaikki ongelmat on täysin lakaistu maton alle. Moninkertainen nuoriin verratttuna.

Laita uusi ketju pystyyn. Tämä käsittelee nuorten mt-ongelmia.

Ja yhtä aikaa nämä "masentuneet" on aina niitä näteimpiä ja komeimpia ja rikkaimpia, hehehe.

Eipä oikein ole uskottavuutta kun yliopisto-opiskelija jolla on oma yksiö ja tilillä monta kymmentä tuhatta euroa hokee kuinka on masentunut ryystäessään sitä viiden euron trendikahvia kaupungin hienoimmissa kahviloissa.

Oikeita masentuneitakin varmasti on, mutta suurin osa tuntuu olevan vain keskiluokkaisia kersoja jotka liittävät itseensä milloin mitäkin rebelin tai sairaan tuntomerkkejä että heillä olisi edes jonkinlainen erikoinen identiteetti.

Tästähän oli jo pitkä keskustelu "teini ei suostu menemään kouluun" tms. Tällaiset ahdistuneet ovat tosiaan levinneet käsiin.

Mikä on syynä? Voi kieteyttää kahteen asiaan: rajaton kasvatus ja pelit/internet.  Vanhemmat eivät ole koskaan sanoneet ei, kaikki annetaan periksi kun se on helpompaa, ei ole kiva tapella uhmaikäisen, esimurkun, murkkuikäisen kanssa. Helpompaa on antaa 2-vuotiaalle ipad ja 6-vuotiaalle älypuhelin. Pysyvät omissa oloissaan.

Näin mennään iloisesti yläasteen alkuun asti. Sitten alkaa tulla vaikeuksia; koulussa vaaditaan enemmän (jossain sentään vielä vaaditaan), tulee murrosikä. Vanhempien yhteys lapseen on jo poikki jos sitä on koskaan ollutkaan, ainahan se on jotain pelaillut ja ollut tyytyväinen kun annetaan rahaa. Teiniä "ahdistaa", eli voi olla että oikeasti ahdistaa, enemmän todennäköistä että ei huvita, ei jaksa, ei halua ponnistella minkään eteen, "koska mä voin". Ja siitähän se sitten lähtee. Vanhemmat antavat tässäkin periksi, sama virsi kuin jo taaperona "kun se ei halua/se haluaa", "ei voi pakottaa" jne.

Totta kai ne lapset sekoaa kun ne on istutettu pienestä asti joku älylaite kädessä hoitamaan itse itsensä. Missä enää ovat ne perheet joissa ruutuaikaa rajoitetaan muiltakin kuin päiväkoti-ikäisiltä, pelien, sovellusten ja tv-ohjelmien ikärajoja ja -suosituksia noudatetaan, katsotaan mitä lapsi/nuori tekee koneella? Missä ne perheet joissa syödään ja ulkoillaan yhdessä, käydään uimassa, museoissa, konserteissa?  Missä kysellään päivän kuulumiset, tarkastetaan läksyt, kysellään kokeisiin? Missä jutellaan illalla päivän tapahtumat? Ja siis  ihan koululaisten eikä vain pikkulasten kanssa. Tuntuu että ei missään. Lapset ja vanhemmat kököttävät puhelmiset käsissään omissa maailmoissaan. Tästä on tullut normaali ja nyt sitä satoa sitten niitetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme idiootteja kommentoimassa. Miltä teistä tuntuisi kun joka päivä saat pelätä onko teini tappanut itsensä vai selviääkö vielä yhden päivän, viikon tai jopa kuukauden. Teidänlaistenne takia ongelmia on.

Turha muita syyttää, jos teinillä on vaikeaa.  Mietipä miten olet lapsesi ruokkinut. Aivot tarvitsevat kunnon ravintoa.

Vaikka kuinka haluaisit itsellesi uskotella, ei se ''kunnon ravinto'' ole erityisen merkittävä tekijä mielenterveysongelmien syntymisessä. Toki sillä vaikutusta ihmiseen on laajaltikin miten kroppaansa käsittelee, mutta se ei ole mikään lääke eikä ratkaisu. Esimerkiksi vaikka traumoista johtuviin mt-ongelmiin ei kyllä auta se että olisi koko ikänsä saanut sitä ''kunnon ravintoa''.

Vanhempien mielenterveysongelmat kertaantuu, epävakaa tulevaisuus ja yhteisöllisyyden puute. Ei ole mitään mistä nuori saisi turvallisuuden tunteen omaa tulevaisuuttaan ajatellen.

Vierailija kirjoitti:

Ja yhtä aikaa nämä "masentuneet" on aina niitä näteimpiä ja komeimpia ja rikkaimpia, hehehe.

Eipä oikein ole uskottavuutta kun yliopisto-opiskelija jolla on oma yksiö ja tilillä monta kymmentä tuhatta euroa hokee kuinka on masentunut ryystäessään sitä viiden euron trendikahvia kaupungin hienoimmissa kahviloissa.

Oikeita masentuneitakin varmasti on, mutta suurin osa tuntuu olevan vain keskiluokkaisia kersoja jotka liittävät itseensä milloin mitäkin rebelin tai sairaan tuntomerkkejä että heillä olisi edes jonkinlainen erikoinen identiteetti.

Muistuttaisin siitä että masentuneet ei ole kaikki samanlaisia. On paljon masentuneita, jotka käy töissä, opiskelee ja tienaa rahaa ja kykenee pitämään elintasonsa. On myös paljon masentuneita, jotka ei kykene siihen. Vaikka kuinka olisi kaunis, olisi rahaa ja asunto, ei se tarkoita sitä että elämä tuntuisi merkitykselliseltä. Ehkä se viiden euron trendikahvi on niitä harvoja asioita mitkä ilahduttaa? Ei masentuneen tarvitse luopua kaikesta ollakseen masentunut. 

Vierailija kirjoitti:

Suomessa tulee hyödytön olo. Työpaikoilla kiusataan, koulussa hengataan, yleinen ilmapiiri aina vakava huolestunut tai negatiivinen.

Erittäin samaa mieltä.

Vika on netti, pelit, älypuhelimet ja some. Ennen kuin sellaosia vielä ei ollut olemassa ei nuorilla myöskään ollut mitään ongelmia. Nykynuorten ongelmat johtuvat näistä tavalliseen terveelliseen elämään kuulumattomista turhakkeista.

Teidän vanhempien pitää olla toukempi, vaatia tiukempaa kuria, asetta nuorille rajoja ja sääntöjen tulee selkeitä. Nuori kasvaa vinoon pumpulissa kun kaikki annetaan valmiiksi pureskeltuna.

Suurin syy on varmasti se, että niihin puututaan entistä innokkaammin. Minä sain aikoinaan lintsata koulusta ja nukkua tunneilla silloin, kun siellä olin, kenenkään siihen puuttumatta. Toisin on tänä päivänä. Kaikkeen puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja hyvä kai niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme idiootteja kommentoimassa. Miltä teistä tuntuisi kun joka päivä saat pelätä onko teini tappanut itsensä vai selviääkö vielä yhden päivän, viikon tai jopa kuukauden. Teidänlaistenne takia ongelmia on.

Turha muita syyttää, jos teinillä on vaikeaa.  Mietipä miten olet lapsesi ruokkinut. Aivot tarvitsevat kunnon ravintoa.

Vaikka kuinka haluaisit itsellesi uskotella, ei se ''kunnon ravinto'' ole erityisen merkittävä tekijä mielenterveysongelmien syntymisessä. Toki sillä vaikutusta ihmiseen on laajaltikin miten kroppaansa käsittelee, mutta se ei ole mikään lääke eikä ratkaisu. Esimerkiksi vaikka traumoista johtuviin mt-ongelmiin ei kyllä auta se että olisi koko ikänsä saanut sitä ''kunnon ravintoa''.

Ravinnolla on suurin merkitys ihmisen terveyteen, myös siihen henkiseen terveyteen.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään mt-ongelmat tunnistetaan aiempaa paremmin. Siksi niitä hoidetaan enemmän kuin ennen.

DSM on ollut vuosia kutakuinkin sama, mutta nyt pillerimyyjät ovat saaneet viestin perille ja ihmiset ovat alkaneet haluta niitä enemmän. Tämä näkyy jo arkikielessäkin, sillä jos joku käyttäytyy oudosti, kysytään onko unohtanut lääkityksen.

Moni saattaa kärsiä raudan puutteesta. Kasvupyrähdys ja tytöillä menkat vie varastoja. Rautavaje aiheuttaa mm. alakuloa, aivosumua ja väsymystä. Ainakin aikuisia tiedän, joilla on ollut raudanpuute"masennus".

Unenpuutetta pidän isona syyllisenä. Moniko teini nukkuu nykyään tarpeeksi. Ainakin meillä on jatkuvaa vääntöä kännykän käytön ja valvomisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme idiootteja kommentoimassa. Miltä teistä tuntuisi kun joka päivä saat pelätä onko teini tappanut itsensä vai selviääkö vielä yhden päivän, viikon tai jopa kuukauden. Teidänlaistenne takia ongelmia on.

Turha muita syyttää, jos teinillä on vaikeaa.  Mietipä miten olet lapsesi ruokkinut. Aivot tarvitsevat kunnon ravintoa.

Vaikka kuinka haluaisit itsellesi uskotella, ei se ''kunnon ravinto'' ole erityisen merkittävä tekijä mielenterveysongelmien syntymisessä. Toki sillä vaikutusta ihmiseen on laajaltikin miten kroppaansa käsittelee, mutta se ei ole mikään lääke eikä ratkaisu. Esimerkiksi vaikka traumoista johtuviin mt-ongelmiin ei kyllä auta se että olisi koko ikänsä saanut sitä ''kunnon ravintoa''.

Sepä se, ei mitään pupunruokaa ja herkkuja. Kehittyvän lapsen aivot menevät pihalle. Ihminen tarvitsee kunnon pihviä, siitä saa proteiinia, rautaa ja valkuaisaineita.

Ei välttämättä pihviä, varsinkaan jos se on rasvaton. Aivot tarvitsee hyvää rasvaa, ei mitään margariineja tai siemenöljyjä.

Mikäs vika siemenöljyissä on?

Vierailija kirjoitti:

Suurin syy on varmasti se, että niihin puututaan entistä innokkaammin. Minä sain aikoinaan lintsata koulusta ja nukkua tunneilla silloin, kun siellä olin, kenenkään siihen puuttumatta. Toisin on tänä päivänä. Kaikkeen puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja hyvä kai niin.

Kaikkeen tosiaan puututaan.

Meillä yksi lapsista sairastelee paljon. Ei sen useammin kuin muutkaan, oikeastaan jopa harvemmin. Mutta silloin kun sairastuu niin sairastuu ihan kunnolla. On joutunut mm. viikoksi sairaalaan ripulin ja oksennustaudin takia.

Flunssat painuu aina alas ja sitten hoidellaan ties kuinka kauan. Lääkärit vaan levittelee käsiään ja sanoo, että nämä nyt voi kestää vaikka kuusi viikkoa. Neuvovat pitämään levossa ja antamaan oireenmukaista lääkitystä.

Opettaja tehtailee lastensuojeluilmoituksia poissaolojen takia ja valittaa tekemättömistä kotitehtävistä kun ei lapsi jaksa kaikkia läksyjä sairaana tehdä.

Tämän kaiken seurauksena lapsi vihaa koulua.

Nyt ollaan otettu tavaksi viedä lapsi kouluun sairastamaan. Siellä voi sohvalla pötkötellä kunhan lääkkeet antaa mukaan. Eipähän tule poissaoloja, saatana.

Olen neuvonut, että kannattaa saada hirveä yskänkohtaus aina kun opettaja tulee valittamaan jostain. Ei haittaa jos kasvoille tulee osumaan.

Varmasti on opettaja nyt iloinen.

Tämä tilanne on aivan hirveä.

En ymmärrä mitä koulu meiltä haluaa. Jotain ihmeparannusta kenties. Lääkärit sitä eivät pysty tarjoamaan.

Kaikesta huolimatta lapsi pärjää hyvin aina kokeissa. Hän on kiinnostunut asioista ja oppimisesta vaikka koulun suhtautuminen on varsin nuivaa. En tiedä miksi opettaja ehdoin tahdoin haluaa hyvän oppilaan saada vihaamaan koulua ja aiheuttaa lisästressiä koko perheelle.

Oikeasti vituttaa niin paljon ettei veri kierrä 🤯😠

Ja HUS samaan aikaan vähensi psyk.palveluja nuorille.. Monta osastopaikkaa menetettiin kun Kellokoski lopetettiin.

Hyvin yksinkertaista :

Jälleen yksi vihervasemmistolaisen politiikan aiheuttama luonnollinen lopputulos, josta juontavat valheellisuus, kateus, kierous, epärehellisyys, moraalittomuus ja selkärangattomuus sekä luonnollisesti heidän aikaansaamansa vapaa kasvatus.

Mitä muuta tarvitaan rikkomaan pienten ihmisten psyyke ?

Vierailija kirjoitti:

Huono ruoka, aivot jää ilman ravintoa.

Tämä plus ympäristön ja ruuat liialliset kemikaalit sekä lisäaineet. Lisäksi päiväkotien ja koulujen liian suuret ryhmäkoot, jatkuva häly ja stressi ovat haitallisia kehittyville aivoille. Samoin liiallinen ärsyketulva peleistä ja somesta.

Jahas. Syytetään vanhempia, syytetään koulua ja somea ja lääkkeitä ja ruokaa.

Epäilen, että näiden täällä heiteltyjen kommenttejen takana on pelko, että sen mt-ongelmaisen kohtaaminen herättäisi ihmisessä itsessään heikkouksia ja se tuntuu tietenkin pahalta.

Minun masennus johtuu kylmästä suorittaja-äidistä ja etäisestä isästä, aggressiivisesta isoveljestä ja muista huonoista ihmiskokemuksista. Puitteet oli kohdillaan. Perheen kanssa touhuttiin ja reissattiin, ruokaa oli tarjolla, lämmin koti, lemmikki, oma huone, harrastukset, kavereita ja kuulumisien kysymistä. Vaan sainko tukea, kun sulkeuduin? En. Kuunneltiinko, kun pyysin apua? Ei. Pelkäsin, kun kotona tapeltiin ja sulkeuduin. Isästä hain tukea, mutta en saanut. Isä oli niin tossu, että pakeni konflikteja. Kylmätunteinen äiti ei säästellyt sanojaan ja veli tietenkin puolustautui, isä käveli pois, minä piileskelin huoneessani ja yritin kuunnella musiikkia peittääkseni tappelun äänet. Sydämen pohjasta toivoin, ettei huomattaisi ja saisin osani haukuista ja ehkä turpaani veljeltä. Kaikki vain turhia riitoja, syyt ihan naurettavia. Lopputulos? Keskivaikea masennus.

ps. Sanottakooon, että veljeni ei minua lyönyt kuin muutamia kertoja. Väkivallan uhkaa olen pelännyt useammin.

N21

Asia on todellisuudessa varmasti monen tekijän summa. Ketjussa mainitut huono ravinto (mm. kasvisten saannin puute), liikunnan/ulkoilun puute, lisääntyvä teknologian mahdollistama yksinäisyys ja tulevaisuuden näkymien toivottomuus tuntuvat kaikki mulle järkeviltä väestötason selittäviltä tekijöiltä. Yksilöiden välillä vaihtelua on tietenkin enemmän. Lisäksi perheen olosuhteet ja siellä pinnan alla kytevät ongelmat tietysti merkitsee. Jos on oppinut kätkemään huonon olon sisäänsä (ns. välttelevä kiintymyssuhde), niin riski sekä masennukselle, ahdistuneisuushäiriölle ja erilaisille käyttäytymisen ongelmille kasvaa. Tähän soppaan voidaan vielä heittää kaikki ylisukupolviset kasvatustekijät, mitkä kaikki vaikuttavat myös. Itse olen väkivaltaisten alkoholistien lapsenlapsi, ja vaikka äitini on upeasti päässyt traumatisoivan lapsuutensa yli eikä ole koskaan koskenut viinaan, on hänelle aina ollut hankalampaa sietää omia tai muiden vaikeita tunteita. Tämä taas on todennäköisesti vaikuttanut muhun, koska vaikeiden tunteiden paljastaminen on vaikeaa mullekin. Onnekseni en kärsi silti elämää lamauttavista mielenterveyden ongelmista, koska mulla on muuten asiat elämässä hyvin ja esim. tukea pahaan oloon on löytynyt muista sukulaisista.

En lähtisi silti ikinä syyttämään mielenterveysongelmaisia tai heidän vanhempiaan vääränlaisesta elämäntyylistä. Toivon, että nämä hakevat ja että heille tarjotaan kaikki saatavilla oleva apu, jolloin ongelmien kanssa elämisestä voi tulla helpompaa.