Sinkkonen: "Sukupuolien häivyttäminen on aikuisten päähänpinttymä, se ei lähde lapsen tarpeesta”

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö ap. Lapsi voi jo hyvin pienenä itse ilmoittaa ettei kuulu siihen sukupuoleen johon on syntynyt. Ihan vanhemmista riippumatta, eikä liity vanhempien ongelmat (puuttuva mieheys/naiseus ym myytit) asiaan mitenkään.

Sukupuolet ovat pitkälti kulttuurisia, se vaan on fakta.

Sinkkonen puhukoot mitä lystää. Miksi hänele on niin tärkeää korostaa biologista sukupuolta? Entä mihin sukupuoleen Sinkkonen kasvattaisi ne, joilla ei ole selkeitä sukupuolielimiä syntyessään?

Tällaisia lapsia on erittäin pieni osa kaikista lapsista. Ei ole mitään tarvetta muuttaa lasten kasvatusta sukupuolineutraaliksi näiden poikkeusyksilöiden vuoksi.

Sukupuoli on biologinen, sukupuolirooli osin kulttuurinen. Maissa, joissa sukupuolten välinen tasa-arvo on pisimmällä ja vapudet suurimpia, on esim. ammattien sukupuolittuminen suurinta. Tämä osoittaa, että sukupuolilla on keskimäärin toisistaan eroavia piirteitä (mm. naisilla hoivavietti).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika harvinaisia ovat ne vanhemmat, jotka eivät ideologisista syistä salli lapselleen sukupuolta. Ketään tällaista en tunne, vaikka kaikenmoista hippiä tunnen.

Mutta se on kyllä hyvä kysymys, miksi kehodysforiat ovat moninkertaistuneet, ja enimmäkseen ihan tavallisten ydinperheessä perusarvojen äärellä kasvaneiden nuorten keskuudessa. Jonkinlainen aikaan sidottu ilmiö se on, aivan kuten masennuskin.

Lähde? Ja miten masennus on aikaan sidottu ilmiö?

Ainakin dysforian vuoksi hoitoihin hakeutuvien määrä on vähintään kymmenenkertaistunut 10-15 vuoden aikana. Toki voi olla, että ihmiset ovat aiemmin kärsineet itsekseen.

Masennus oli hyvin harvinaista vielä 1950-luvulla. Kun taas 1800-luvulla sairastettiin raskasmielisyyttä ja hysteriaa. Mielen sairaudet ovat aina yhteiskunnan sairauksia myös.

Vierailija kirjoitti:

En oikein ymmärrä tuota sukupuolineutraalia kasvatusta. Jo hyvin pienillä lapsilla ilmenee sukupuolelleen tyypillistä toimintaa. Pitääkö pientä poikaa siis kieltää leikkimästä autoilla ja pakottaa leikkimään nukeilla, ettei vain tulisi tukeneeksi patriarkaattia? Pojille ostetaan autoja ja tytöille nukkeja, paitsi jos on aivan ilmeinen ja erityinen peruste toimia toisin. 

Sukupuoli on pienenkin lapsen ominaisuus. Joillakin näyttää olevan kummallinen käsitys, että se on jokin yksinomaan ympäristön sanelema ilmiö. En kiellä ympäristön vaikutusta, mutta sukupuoleen kuuluu myös synnynnäisiä asioita, alkaen sukuelimistä. Niihin kuuluu myös synnynnäinen taipumus innostua sukupuolelleen tyypillisistä asioista. Pienenkään lapsen mieli ei ole tyhjä taulu.

Paskat... en minä jaksa. Kokonaisuudessaan yhteiskunta pääsee helpommalla ja toimii paremmin, kun pojat pidetään poikina, tytöt tyttöinä ja erityistapauksia kohdellaan erityistapauksina. Trans-ihmiset ovat marginaalinen ryhmä, kyse on ehkä muutamasta prosentista, jos siitäkään. Heidän hyvinvointinsa kaipaa ehkä erityistä huomiota, mutta ei siitä pidä tehdä koko yhteiskunnan asiaa. Suurimmalle osalle ihmisistä ihan tavallinen suopeus ja lähimmäisenrakkaus on riittävä asenne näitä harvoja ihmisiä kohtaan. Useimmat ihmiset elävät päivittäisen elämänsä kohtaamatta esimerkiksi tavallista homoseksuaalia. Mikä järki heidän on siitä ilmiöstä vouhkata?

Voi, voi. Jospa lapselle olisi tarjolla vain leluja. Mä olen itse leikkinyt vain autoilla, nuket purin osiin ja nukenratrailla saattoi kuljettaa vaikka kiviä. Pathaita leluja olivat legot. Mutta myös saha, vasara, naulat, laudat ja puukko. Ulkoisesti olen nykyisin tosi naisellinen, mutta miehisessä ammatissa.

Ei paloteta edes niillä leluilla ketään mihinkään muottiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö ap. Lapsi voi jo hyvin pienenä itse ilmoittaa ettei kuulu siihen sukupuoleen johon on syntynyt. Ihan vanhemmista riippumatta, eikä liity vanhempien ongelmat (puuttuva mieheys/naiseus ym myytit) asiaan mitenkään.

Sukupuolet ovat pitkälti kulttuurisia, se vaan on fakta.

Sinkkonen puhukoot mitä lystää. Miksi hänele on niin tärkeää korostaa biologista sukupuolta? Entä mihin sukupuoleen Sinkkonen kasvattaisi ne, joilla ei ole selkeitä sukupuolielimiä syntyessään?

Tällaisia lapsia on erittäin pieni osa kaikista lapsista. Ei ole mitään tarvetta muuttaa lasten kasvatusta sukupuolineutraaliksi näiden poikkeusyksilöiden vuoksi.

Sukupuoli on biologinen, sukupuolirooli osin kulttuurinen. Maissa, joissa sukupuolten välinen tasa-arvo on pisimmällä ja vapudet suurimpia, on esim. ammattien sukupuolittuminen suurinta. Tämä osoittaa, että sukupuolilla on keskimäärin toisistaan eroavia piirteitä (mm. naisilla hoivavietti).

Ammattien sukupuolittuminen on perinteisesti ollut aika suurta myös siellä, missä naisia ei ole päästetty yliopistoihin tai kodin ulkopuolisiin ammatteihin.

Minulla on jo aikuiset tyttö ja poika. Veimme lapset katsomaan hevosia, tyttö oli sillon jotain 6v ja poika noin 2v Poikaa ei paljon hevoset kiinnostaneet mutta kun hän näki samaan aikaan kraktorin niin johan silmät levähti ja alkoi pärryttäminen ja väkisin hän halusi sitä katsomaan. Toinen kerta oli kun tyttärellä ja hänen serkuillaan oli sellaisia tuoksu tarroja,niitä sai muistaakseni Tiimarista. Mansikkaa, vaniljaa,ruusua ja jotai sen tyyppisiä jos joku muistaa.Tytöt niitä sitten lajittelivat ja vaihtelivat ja tietysti nuuhkivat. Poika 2v olisi halunnut mukaan tähän mutta tytöt käskivät pois. Poika tuli itkien minun luokse kun hänellä ei ole noita tarroja johon minä sanoin että Äiti ostaa sinullekkin ,Poika itkien sopersi että osta sellasia auton hajusia. Vieläkin hymyilyttää tuo muisto vaikka siitä on jo reilut 30 vuotta. Pojat on poikia, ainakin ennen oli...

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö ap. Lapsi voi jo hyvin pienenä itse ilmoittaa ettei kuulu siihen sukupuoleen johon on syntynyt. Ihan vanhemmista riippumatta, eikä liity vanhempien ongelmat (puuttuva mieheys/naiseus ym myytit) asiaan mitenkään.

Sukupuolet ovat pitkälti kulttuurisia, se vaan on fakta.

Sinkkonen puhukoot mitä lystää. Miksi hänele on niin tärkeää korostaa biologista sukupuolta? Entä mihin sukupuoleen Sinkkonen kasvattaisi ne, joilla ei ole selkeitä sukupuolielimiä syntyessään?

Voi ilmoittaa, mutta on väärin, että vanhemmat kannustavat lasta olemaan mahdollisimman neutraali, ikään kuin se olisi jotenkin paha juttu, jos poika leikkii puujunilla ja tyttö nukeilla.

Sukupuolineutraali kasvatus tarkoittaa sitä että lapsi saa olla juuri sellainen kuin on. Häntä ei yritetä kasvattaa mihinkään rooliin sukuelinten perusteella. Lapsi saa leikkiä millä leluilla haluaa, eikä hänelle tuputeta vain tietyn sukupuolen tapoja. Jos poika haluaa leikkiä taisteluleikkejä on se yhtä ok kuin poika, joka viihtyy nukkeleikissä. Poikamaiduuden tai tyttömäisyyden kieltämisestä ei tässä ole kyse.

Suomessa on perinteisesti kasvatettu poikia ja tyttöjä aika erilaisilla tavoilla. Pojilta on esimerkiksi vaadittu kotihommiin osallistumista tai kouluun panostamista vähemmän. Avuttomuudesta tulee sitten myöhemmin ongelmia.

En ymmärrä tätä supernaisellisena ja aiemnin tyttömäisenä. Ilman että minulle olisi aina toitotettu että olet "kaunis", söpö, ihana ja mitä kaikkea olisin voinut myös elää. Ei tämä ole autuaaksi tekevä asia ja selkeällä sukupuoli-identiteetin ihmiselläkin voi olla vaikka mitä ongelmia, eikö sukupuoli ole vain yksi osa identiteettiä. En tajua tätä sinkkosen "pyllyidentiteettiä" ollenkaan.

ptn kirjoitti:

Minulla on jo aikuiset tyttö ja poika. Veimme lapset katsomaan hevosia, tyttö oli sillon jotain 6v ja poika noin 2v Poikaa ei paljon hevoset kiinnostaneet mutta kun hän näki samaan aikaan kraktorin niin johan silmät levähti ja alkoi pärryttäminen ja väkisin hän halusi sitä katsomaan. Toinen kerta oli kun tyttärellä ja hänen serkuillaan oli sellaisia tuoksu tarroja,niitä sai muistaakseni Tiimarista. Mansikkaa, vaniljaa,ruusua ja jotai sen tyyppisiä jos joku muistaa.Tytöt niitä sitten lajittelivat ja vaihtelivat ja tietysti nuuhkivat. Poika 2v olisi halunnut mukaan tähän mutta tytöt käskivät pois. Poika tuli itkien minun luokse kun hänellä ei ole noita tarroja johon minä sanoin että Äiti ostaa sinullekkin ,Poika itkien sopersi että osta sellasia auton hajusia. Vieläkin hymyilyttää tuo muisto vaikka siitä on jo reilut 30 vuotta. Pojat on poikia, ainakin ennen oli...

Jaa. Mun 2,5v tyttäreni rakastaa tällä hetkellä (ja on oikeastaan koko pienen elämänsä rakastanut eniten) autoja, moottoripyöriä, työkoneita, traktoreita. Ja pärryytellyt myös. Jotenkin musta tuntuu, ettei tuo nyt ole sukupuolesta kiinni.:D

Minun on vaikea ymmärtää tätä koko hullua keskustelua nykyaikana tästä sukupuolesta ja sukupuolettomuudesta. Biologiset sukupuolet on (naaras hedelmöittyy, uros hedelmöittää) kumpikaan sukupuoli ei sinänsä liity mihinkään ammatinvalintaan tai vaatevalintoihin. Miksi jonkun niinkin mitättömän asian kuin vaikkapa vaate valintojen takia täytyy alkaa miettiä "olenko poika vai tyttö"? En ymmärrä, miten pukeutuminen ja sukupuoli sinänsä edes liittyvät toisiinsa. Mielestäni ladellaan liikaa merkityksiä tämmöisille seikoille. Olen sitä mieltä, että jokainen olkoot sellainen kuin on, ja mitä ihmettä se muille kuuluu. Toisaalta suomessahan tälläkin hetkellä on paljon ihmisiä, jotka esimerkiksi vastustavat homoavioliittoa. Se on hämmästyttävää. En voi ymmärtää miten röyhkeää on edes ajatella sitä, mitä joku muu tekee makuuhuoneen puolella ja kenen kanssa (jos osapuolet ovat täysissä järjissään ja vapaaehtoisesti mukana). Siitähän esim homoavioliittojen vastustamisessa on loppujen lopuksi kyse, että ei jotenkin voida hyväksyä muiden ihmisten seksielämää. Eli aivan omituista, nenäkästä, uteliasta, sopimatonta ja röyhkeää.

Mikäli joku haluaa pukeutua jotenkin ja tehdä jotakin, niin miten se liittyy sukupuoleen? Sitä en ole koskaan ymmärtänyt. Totta kai on oikeasti olemassa suuntauksia, joihin voidaan katsoa esimerkiksi miesten enemmän kiinnostuvan (vaikkapa, jos näin on: miehet on keskimäärin kiinnostuneempia tekniikasta). Mutta sehän on vain keskimäärin. Ei se tarkoita, että kaikki miehet ovat, tai että naiset eivät saa olla, tai muutakaan semmoista. Se on vain tilastollinen ote jostain keskimääräisyydestä. Keskimääräinen ei ole edes sama kuin "normaali", normaali on leveämpi akseli. Eikä edes se, että ei olisi normaali-janalla, tarkoita että on jotenkin "vääränlainen" mieltymyksissään (jos vaikka mies ei pidä tekniikasta yhtään, ei hän ole silti yhtään vähemmän miessukupuolta)

Monet lapset tietyssä iässä keksivät, että haluavatkin olla vastakkaista sukupuolta, on haitallista, jos sitä vanhemmat lähtevät lietsomaan että "joo ymmärrän sinä olet ihan oikeasti siis toista sukupuolta, isompana voit mennä leikkaukseen". Se, mitä lapsi sanoo, saisi olla kärpäsen surinaa vanhempien korvissa, vastaukseksi riittäisi "jaahas, sepä hauskaa". Ehkä jos vielä esim teini-iän jälkeen on sitä mieltä, että on vastakkaista sukupuolta, asiaan kannattaa alkaa kiinnittämään huomiota. Silloin on pakkokin toki, kun täysi-ikäsyys kolkuttelee ovella. Täysi-ikäisyys on määritelty muunmuassa juuri tämän tyyppisistä syistä.

Mutta olenkin saanut itse aivan tasa-arvoisen kasvatuksen, molemmat vanhempani ja kaikki isovanhempani ovat suhtautuneet kaiken sukupuolisiin lapsiin aivan tasaveroisesti (yhtälaiset kyvyt, yhtälainen oikeus päättää mieltymyksistään, pukeutua millä tyylillä haluaa jne). Joten ehkä on selvää, etten voi ymmärtää tätä keskustelua.

Vierailija kirjoitti:

Sanoo fossiili, jonka omat arvot ovat muovautuneet patriarkaalisella kivikaudella, eikä osaa ottaa huomioon monen samanasteisen koulutuksen saaneen asiantuntijan päinvastaisia, nykyaikaisia ja nykykäsityksen mukaisia mielipiteitä.

Vihjaatko että nykyaika ei ole patriarkaalista? Eli feministit puhuvat ihan kukkua nykyään?

Vierailija kirjoitti:

Minun on vaikea ymmärtää tätä koko hullua keskustelua nykyaikana tästä sukupuolesta ja sukupuolettomuudesta. Biologiset sukupuolet on (naaras hedelmöittyy, uros hedelmöittää) kumpikaan sukupuoli ei sinänsä liity mihinkään ammatinvalintaan tai vaatevalintoihin. Miksi jonkun niinkin mitättömän asian kuin vaikkapa vaate valintojen takia täytyy alkaa miettiä "olenko poika vai tyttö"? En ymmärrä, miten pukeutuminen ja sukupuoli sinänsä edes liittyvät toisiinsa. Mielestäni ladellaan liikaa merkityksiä tämmöisille seikoille. Olen sitä mieltä, että jokainen olkoot sellainen kuin on, ja mitä ihmettä se muille kuuluu. Toisaalta suomessahan tälläkin hetkellä on paljon ihmisiä, jotka esimerkiksi vastustavat homoavioliittoa. Se on hämmästyttävää. En voi ymmärtää miten röyhkeää on edes ajatella sitä, mitä joku muu tekee makuuhuoneen puolella ja kenen kanssa (jos osapuolet ovat täysissä järjissään ja vapaaehtoisesti mukana). Siitähän esim homoavioliittojen vastustamisessa on loppujen lopuksi kyse, että ei jotenkin voida hyväksyä muiden ihmisten seksielämää. Eli aivan omituista, nenäkästä, uteliasta, sopimatonta ja röyhkeää.

Mikäli joku haluaa pukeutua jotenkin ja tehdä jotakin, niin miten se liittyy sukupuoleen? Sitä en ole koskaan ymmärtänyt. Totta kai on oikeasti olemassa suuntauksia, joihin voidaan katsoa esimerkiksi miesten enemmän kiinnostuvan (vaikkapa, jos näin on: miehet on keskimäärin kiinnostuneempia tekniikasta). Mutta sehän on vain keskimäärin. Ei se tarkoita, että kaikki miehet ovat, tai että naiset eivät saa olla, tai muutakaan semmoista. Se on vain tilastollinen ote jostain keskimääräisyydestä. Keskimääräinen ei ole edes sama kuin "normaali", normaali on leveämpi akseli. Eikä edes se, että ei olisi normaali-janalla, tarkoita että on jotenkin "vääränlainen" mieltymyksissään (jos vaikka mies ei pidä tekniikasta yhtään, ei hän ole silti yhtään vähemmän miessukupuolta)

Monet lapset tietyssä iässä keksivät, että haluavatkin olla vastakkaista sukupuolta, on haitallista, jos sitä vanhemmat lähtevät lietsomaan että "joo ymmärrän sinä olet ihan oikeasti siis toista sukupuolta, isompana voit mennä leikkaukseen". Se, mitä lapsi sanoo, saisi olla kärpäsen surinaa vanhempien korvissa, vastaukseksi riittäisi "jaahas, sepä hauskaa". Ehkä jos vielä esim teini-iän jälkeen on sitä mieltä, että on vastakkaista sukupuolta, asiaan kannattaa alkaa kiinnittämään huomiota. Silloin on pakkokin toki, kun täysi-ikäsyys kolkuttelee ovella. Täysi-ikäisyys on määritelty muunmuassa juuri tämän tyyppisistä syistä.

Mutta olenkin saanut itse aivan tasa-arvoisen kasvatuksen, molemmat vanhempani ja kaikki isovanhempani ovat suhtautuneet kaiken sukupuolisiin lapsiin aivan tasaveroisesti (yhtälaiset kyvyt, yhtälainen oikeus päättää mieltymyksistään, pukeutua millä tyylillä haluaa jne). Joten ehkä on selvää, etten voi ymmärtää tätä keskustelua.

Hyvin sanottu. Todennäköisesti erittäin harva alle murrosikäinen lapsi kokee olevansa väärässä ruumiissa. Eri asia on tietenkin tapaukset, joilla on poikkeavat sukupuolikromosomit.