Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä hemmetin pelleilyä tämä ammatillisen koulutksen reformi oikein on?
09.10.2018 |
Parhaillaan A-studiossa näytettiin, kuinka oppilailla ei amiksessa ole enää tunteja juuri lainkaan ja oppilaat aivan hukassa?
Mitä ihmettä tää hallitus oikein säätää???
Kommentit (174)
vittumitävitunpaskaa kirjoitti:
nettideitti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikouluilta vietiin rahat , koulut sanoivat porukkaa irti, myivät kiinteistöjä ja kuka mitäkin...jossain se rahattomuus näkyy opetuksessakin tietenkin! Lisäksi jäljellä olevat opettajat ovat ihan järjettömän työtaakan alla! Useimmat tekevät osan töitä omalla ajallaan, ilman niitä kuuluisia resursseja.
Kyse on valinnoista, raha ei enää riitä kaikkeen (kivaan...). Jos opettajien verkostoituminen euroopassa seminaareissa ja kokouksissa on koettu tärkeämmäksi kuin opetusta joka päivä koulussa niin voivoi. Eikä hallitus voi noihin mitään vaan se on koulujen oma valinta, ehkä se on yllätys kouluille että budjetti ei automaattisesti lisäänny kun keksitään kivaa. Koululla on annettu rahasumma jolla pitää selvitä vuosi, jos lentoliput ja hotellit syö siitä suuren osan niin opetuksesta on sitten tingittävä.
Kokoomuksen ja keskustan mielestä raha riittää vain heille itselleen.
2008-vuoden laman jälkeen BKT on noussut 20 miljardia ja työllisyysaste laahaa siellä missä ennenkin.
Missä ne rahat on? Kuka ne varasti. Mörön Per"se?
Kepun mielestä kaikesta voi leikata paitsi maataloutuesta ja kokommus leikkaa köyhiltä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihme perseilyä. Kokoomuksenhan nimenomaan pitäisi olla sivistystä ja koulutusta arvostava puolue.
joo mutta eihän se koulutus ja sivistys ole heille amis-----
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme perseilyä. Kokoomuksenhan nimenomaan pitäisi olla sivistystä ja koulutusta arvostava puolue.
joo mutta eihän se koulutus ja sivistys ole heille amis-----
Noo, yliopistot ovat kyllä osansa saaneet myös.
Tämä johtuu siitä, että useimmiten amk:ssa ei esim kaupallisella alalla opita paljon mitään, ja niistäkin taidoista ja tiedoista suuriosa on jo opittaessa vähän vanhaa (esim ohjelmistot), iso osa asioista lisäksi unhdetaan heti tentin jälkeen, kun vaan kerätään numeroita, eikä mitään asioita toiston kautta kunnolla paineta mieleen.
Näin sitten on oikeastaan ihan sama, vaikka niitä todistuksia printattaisiin vähän helpommin, kun kukaan ei kuitenkaan opi paljon muuta, kuin ehkä opiskelu rutiineja, joka sinänsä on hyvä taito. Kouluille tämä käy hyvin, koska hehän saavat rahaa todistusten printtaamisesta. Nyt pyritään vain valitsemaan paremmin ne ihmiset, joilla on hyvät mahdollisuudet hyödyntää niitä papereita ja menestyä elämässä.
Olisi tietenkin hyvä, jos joissakin kouluissa oppisi oikeasti tekemäänkin jotakin. Tradenomien kohdalla tämä ainakin on vähän niin ja näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan liibalaaba se opetus oli amiksessa jo 15 vuotta sitten kun sen kävin. Ilman oma-aloitteista harrastuneisuutta en pärjäisi alan hommissa lainkaan.
Eikai missään työssä pelkillä koulun opeilla pärjää? Kyllä sitä pitää tänä päivänä jatkuvasti opiskella lisää, seurata alan kehitystä jne. Koulu antaa sen pohjan, minkä avulla ponnistetaan.
Kyllä tämä on kehittyvä ala, mutta en silti saanut koulusta mitään käteen, mitä en olisi osannut aiemmin, paitsi sen paperin. Tuolla tutkinnolla voisi tehdä useampaa työtä, mutta muutamat yleisimmät vaihtoehdot ja niihin liittyvä käytännön opetus jätettiin kokonaan väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies kertoi, että heidän työpaikalta on noita työssä oppijoita pitänyt passittaa takaisin kouluun, kun niillä ei ole edes työn perusteet hallussa kun tullaan harjoitteluun. Ei koulutuksesta voida leikata sillä tavoin, että koulutus yksinkertaisesti ulkoistetaan yrittäjille. Kuka noita harjoittelijoita kohta enää vastaanottaa kun tilanne on tämä.
Paitsi että yrityksethän ei enää kouluta työntekijöit, vaan kaikki pitäisi saada valmiina osaajina. Ennenvanhaan työuran oli mahdollista edetä lautapojasta johtotetäviin, mutta sellasita ei voi tapanhtua enää muille kuin perheyrityksen perheenjäsenille. Nykysin työpaikolla ei enää edetä, eikä saada edes palkankorotuksia muuten kuin työpaikkaa vaihtamalla. Missään ei kohta enää ole minkäänlaista jatkuvuutta tai urakehitystä.
Kuinka kauan sitten ennenvanhaan? Jos halutaan, että työnantajat kouluttaa työntekijät lautapojista johtotehtäviin, niin täytyy luoda ihan uudenlainen korvaus- ja koulutusjärjestelmä sitä varten. Ei nykyisillä työnantajamaksuilla ole suurimmassa osassa yrityksiä varaa pitää henkilöitä joiden työpanoksesta suuri osa menee oppilaiden ohjaukseen. Työntekijä palkataan vain todelliseen tarpeeseen, suurin osa pienyrittäjistä painaa itse pitkää päivää pärjätäkseen.
Silloin kun suuret ikäluokat menivät töihin. Silloin suurin osa aloitti työuran kansakoulupohjalla. Yritykset kouluttivat työntekijät töihinsä. Yritykset jopa rakensivat työväelle asuntoja työpaikan läheisyyteen. Työntekijöistä huolehdittiin ja heihin panostettiin. Nykyään työnantajat odottavat valmista ja kun tulee maailmantilanteesta johtuen yksikin miinusmerkkinen kvarttaali, niin aletaan potkia työntekijöitä pihalle.
No perustana sinä yritys ja rupea kouluttamaan väkeä ammattiin. Tule kertomaan miten meni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on sitä samaa diibadaabaa, mitä tämä ja edellinen hallitus on koulutuksen ”kehittämiseksi” tehnyt. Kun ei ymmärretä asiasta mitään ja yritetään vaan keksiä jotain mikä kuulostaa hyvältä. Monet vanhemmat luulee esim että peruskouluihin tullut ilmiöoppiminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet on oikeasti hienoja juttuja. Ei ole, eikä hyödytä ketään.
Mitä samaa diibadaabaa olet kuullut tämän hallituksen tehneen koulutuksen "kehittämiseksi"? Mitä tarkoitat? Tämä hallitus on toistaiseksi vain leikannut koulutuksesta. Esimerkiksi yliopistoilta satoja muljoonia.
Uusi OPS esimerkiksi on täyttä diibadaapaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nuori aikuinen nuorisolinjalla amiksessa.
Olen käynyt lukion, joten koulutus kestää vain 2 vuotta. Omiaa kokemuksia:- Koululta saatuihin tietoihin ei voi luottaa. Vaikka päivämäärät varmistaa monta kertaa, ne voivat vielä muuttua. Hyvä hakea työssäoppimaan aikaisintaan n.kuukausi etukäteen ja sitten alkaa muuttaa päivämääriä tai olla poissa koulusta, koska päivämääriä ei tiedetä.
- Tietojen saaminen vaatii oma-aloitteisuutta ja jopa inttämistä. Tai siltä se ainakin tuntuu. Koulussa ei juuri tiedoteta asioista yleisesti, vaan esim. oppilasvaihdosta saa tietoa jos tietää keneltä pitää kysyä.
- Osa opettajista on todella hyviä, mutta osaa ei tunnu kiinnostavan opettaminen ollenkaan.
- Opetusta pitäisi olla 25 tuntia viikossa, mikä sekin on aika vähän. Yleensä aina pääsemme etuajassa ja tauot venyy. Etäpäiville ei välttämättä anneta mitään tehtäviä.
- Koulussa oppii, kun tekee oma-aloitteisesti ja menee itse kysymään opettajalta, että miten tätä käytetään voitko tulla neuvomaan. Pitää olla omaa mielenkiintoa ja uskallusta kysyä.
- Vain harvoin teoriaa, riippuu opettajasta. Jotkut opettavat hyvin, jotkut tyyliin katsokaa youtubesta joku video.
- Työssäoppimassa oppii, kun on aktiivinen ja reipas. Minulla on ollut hyvät työssäoppimispaikat.
Kahdessa vuodessa voisi oppia tosi paljon jos olisi edes 5h päivässä koulua. Nyt se on kyllä aika paljon omasta opiskelusta kiinni.
Olen itse kouluttautunut ammatilliseksi opettajaksi, tosin harjoittelun jälkeen en päivääkään ole tehnyt sitä työtä, kiitos alan leikkaukset. Listassasi viimeiset kohdat ovat oikeastaan sellaisia, joita meille jo opetuksessa painotettiin hyvinä asioina, ja joita itsekin sellaisina pidän. Teorian tosiaan voi opiskella omin päin. Alkuun on syytä antaa valmis materiaali josta opiskella, myöhemmin tietoa pitää oppia etsimään itse. Opettajan tärkein tehtävä on olla paikalla ja vastata kysymyksiin (tai keskustella asioista), jos jokin on jäänyt oppilaalle epäselväksi vielä sen jälkeen kun on itsenäisesti yrittänyt ymmärtää. Eli tarkoituskaan ei ole että tietoa mätetään lusikalla suuhun kuin jollekin pikkuvauvalle.
Työnopetus on sitten toinen juttu, niistä tunneista ei kannattaisi nipistää. Ihan jo työturvallisuuden kannalta siinä pitäisi olla opettaja mukana seuraamassa mitä tehdään. Tämäkin toki on alakohtaista, mutta noin yleensä. Olen kuullut, että esim. maalarilinjoilla ei valitettavasti ehditä opettaa käytännössä niitä kaikkia tekniikkoja, jotka pitäisi ehtiä.
Mukava kuulla, että sinulla on hyvät kokemukset työssäoppimispaikoista. Kaikilla ei ole, ja se onkin ongelma. Kaikki työssäoppimispaikat eivät ymmärrä, että nuorelle on tarkoitus opettaa sitä hänen omaa ammattiaan, ei hyödyntää häntä tsupparina ja kahvinkeittäjänä.
Pitää olla omaa mielenkiintoa ja uskallusta kysyä, näin juuri. Oma-aloitteisuus on se mihin koetetaan ohjata. Tietysti jos opiskelijat eivät siihen ole tottuneet, se on vaikeaa, ja alkuun pitäisi ihan rautalangasta vääntää se, että on kyllä aika paljon omasta opiskelusta kiinni. Muuten voi opiskelija jäädä heitteille, kun ei ymmärrä, että pitää itse etsiä sitä tietoa.
Oma alani on tietojenkäsittely, ja voin vakuuttaa että ainakin meillä niin se on myöhemmin työelämässäkin: ei kannata tuudittautua siihen, että se minkä kerran on oppinut, riittää kyllä, tai että työnantaja järjestää lisäkoulutusta. Ei, itse on asioita opiskeltava.
Tästä tekstistä huomaa hyvin kuinka huonoja opettajia ammatillisella kentällä liikkuu. Joo, olet ehkä kurssittanut itsesi opettajaksi, mutta kasvattamisesta sinulla ei taida olla mitään käryä ja siitähän tässä haloossa on kysymys: ammattikoululainen ei ole yhtä kuin opiskelutaitoinen aikuinen.
T. KM
Ammatilliset opettajat toimivat myös aikuispuolella. Ja opinnot eivät ihan mikään kurssi ole, alla pitää olla kolmannen asteen tutkinto ja siihen muistaakseni 60 op kokonaisuus pedaopintoja. Lisäksi käytännössä tarvitaan pitkä työkokemus, jotta pääsee edes sisään opiskelemaan ammatilliseksi opettajaksi.
Tiedät, mutta nyt on ollut erityisesti puhe nuorista. Kukaan, joka on käynyt 60op:n kurssin ei ole pätevä opettaja (vaikka muuta väitettäisiin), kuten minäkään en ole pätevä tietojenkäsittelijä ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen.
Useimmilla aloilla se "pitkä" työkokemus tarkoittaa enintään 5-vuoden työkokemusta. Siinä ajassa ehtii juuri korvantaukset kuivata.
Mielenkiintoisia käsityksiä sinulla. Itse olen DI ja siihen päälle tosiaan nuo ammatillisen opettajan opinnot (olen muissa töissä päätoimisesti, mutta vedän muutamia kursseja amiksissa per lukukausi). Ihan samat kasvatustieteen perusopinnot siellä tehdään kuin vaikka luokanopettajat, ja sen lisäksi suuntaudutaan sitten niihin ns oman alan erikoispiirteisiin opetuksessa.
Itsellä oli 15 vuotta työkokemusta kun hain noita opintoja suorittamaan ja pääsin juuri ja juuri sisään. Pisteitähän sinne saa pohjatutkinnosta, työkokemuksesta ja opetuskokemuksesta sekä muutamia irtopisteitä opetusalan kehityshankkeista. Eli eipä tuonne kovin heikot tapaukset sisään edes pääse.
Mitä tulee nuoriso- ja aikuispuoleen, nehän on nyt yhdistetty eli vaikka varmasti jatkossakin oppilaitokset suuntautuvat jompaan kumpaan, ei niistä voi edes erillisinä enää puhua.
No ei varmaan pääsekään helposti sisään, mutta ei se koulutus silti ole kattava. Oletko siis sitä mieltä, että 60 op:n jälkeen on ihan pätevä DI, jos on jo maisteri vaikka terveystieteissä ennestään ja siltä alalta 15 vuotta työkokemusta?
Se että omalta opetettavalta alalta on työkokemusta, ei tarkoita sitä, että opettamisessa olisi taitoja, kuten ei terveystieteilijällä ole insinöörin taitoja, vaikka niitä teknisiä laitteita olisi töissä käyttänytkin.
Aineenopettajien koulutus:
"Aineenopettajien koulutuksen tavoitteena on antaa laaja-alainen pätevyys peruskoulun, lukion, ammatillisten oppilaitosten ja aikuiskoulutuksen tehtäviin. Aineenopettajaksi opiskelevat suorittavat yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon. Pääaineena aineenopettajilla on jokin peruskoulussa tai lukiossa opetettava oppiaine. Useimmiten tutkintoon sisältyy kahden koulussa opetettavan aineen opinnot (120 op ja 60 op) sekä opettajan pedagogiset opinnot (60 op)."Eli käytännössä ihan sama kuin tuo ammatillisen opettajan koulutus, sillä erotuksella, että ammatillinen opettaja on hankkinut opetettavan osaamisen työssä.
Kyllä, näin on. En kai ole missään kohtaan väittänyt, että aineen opettaja (jolla on ne 60op:ta pedagogiikkaa) olisi hyvä OPETTAJA?
Just joku edellä totesi, että yläkoulussa ei opita opita riittävästi itenäisen teidonkeruun taitoja. No ei varmaan, koska opettajilla ei ole siellä riittäviä valmiuksia opettaa niitä taitoja, koska heidän pätevyytensä keskittyy aineenhallintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nuori aikuinen nuorisolinjalla amiksessa.
Olen käynyt lukion, joten koulutus kestää vain 2 vuotta. Omiaa kokemuksia:- Koululta saatuihin tietoihin ei voi luottaa. Vaikka päivämäärät varmistaa monta kertaa, ne voivat vielä muuttua. Hyvä hakea työssäoppimaan aikaisintaan n.kuukausi etukäteen ja sitten alkaa muuttaa päivämääriä tai olla poissa koulusta, koska päivämääriä ei tiedetä.
- Tietojen saaminen vaatii oma-aloitteisuutta ja jopa inttämistä. Tai siltä se ainakin tuntuu. Koulussa ei juuri tiedoteta asioista yleisesti, vaan esim. oppilasvaihdosta saa tietoa jos tietää keneltä pitää kysyä.
- Osa opettajista on todella hyviä, mutta osaa ei tunnu kiinnostavan opettaminen ollenkaan.
- Opetusta pitäisi olla 25 tuntia viikossa, mikä sekin on aika vähän. Yleensä aina pääsemme etuajassa ja tauot venyy. Etäpäiville ei välttämättä anneta mitään tehtäviä.
- Koulussa oppii, kun tekee oma-aloitteisesti ja menee itse kysymään opettajalta, että miten tätä käytetään voitko tulla neuvomaan. Pitää olla omaa mielenkiintoa ja uskallusta kysyä.
- Vain harvoin teoriaa, riippuu opettajasta. Jotkut opettavat hyvin, jotkut tyyliin katsokaa youtubesta joku video.
- Työssäoppimassa oppii, kun on aktiivinen ja reipas. Minulla on ollut hyvät työssäoppimispaikat.
Kahdessa vuodessa voisi oppia tosi paljon jos olisi edes 5h päivässä koulua. Nyt se on kyllä aika paljon omasta opiskelusta kiinni.
Olen itse kouluttautunut ammatilliseksi opettajaksi, tosin harjoittelun jälkeen en päivääkään ole tehnyt sitä työtä, kiitos alan leikkaukset. Listassasi viimeiset kohdat ovat oikeastaan sellaisia, joita meille jo opetuksessa painotettiin hyvinä asioina, ja joita itsekin sellaisina pidän. Teorian tosiaan voi opiskella omin päin. Alkuun on syytä antaa valmis materiaali josta opiskella, myöhemmin tietoa pitää oppia etsimään itse. Opettajan tärkein tehtävä on olla paikalla ja vastata kysymyksiin (tai keskustella asioista), jos jokin on jäänyt oppilaalle epäselväksi vielä sen jälkeen kun on itsenäisesti yrittänyt ymmärtää. Eli tarkoituskaan ei ole että tietoa mätetään lusikalla suuhun kuin jollekin pikkuvauvalle.
Työnopetus on sitten toinen juttu, niistä tunneista ei kannattaisi nipistää. Ihan jo työturvallisuuden kannalta siinä pitäisi olla opettaja mukana seuraamassa mitä tehdään. Tämäkin toki on alakohtaista, mutta noin yleensä. Olen kuullut, että esim. maalarilinjoilla ei valitettavasti ehditä opettaa käytännössä niitä kaikkia tekniikkoja, jotka pitäisi ehtiä.
Mukava kuulla, että sinulla on hyvät kokemukset työssäoppimispaikoista. Kaikilla ei ole, ja se onkin ongelma. Kaikki työssäoppimispaikat eivät ymmärrä, että nuorelle on tarkoitus opettaa sitä hänen omaa ammattiaan, ei hyödyntää häntä tsupparina ja kahvinkeittäjänä.
Pitää olla omaa mielenkiintoa ja uskallusta kysyä, näin juuri. Oma-aloitteisuus on se mihin koetetaan ohjata. Tietysti jos opiskelijat eivät siihen ole tottuneet, se on vaikeaa, ja alkuun pitäisi ihan rautalangasta vääntää se, että on kyllä aika paljon omasta opiskelusta kiinni. Muuten voi opiskelija jäädä heitteille, kun ei ymmärrä, että pitää itse etsiä sitä tietoa.
Oma alani on tietojenkäsittely, ja voin vakuuttaa että ainakin meillä niin se on myöhemmin työelämässäkin: ei kannata tuudittautua siihen, että se minkä kerran on oppinut, riittää kyllä, tai että työnantaja järjestää lisäkoulutusta. Ei, itse on asioita opiskeltava.
Tästä tekstistä huomaa hyvin kuinka huonoja opettajia ammatillisella kentällä liikkuu. Joo, olet ehkä kurssittanut itsesi opettajaksi, mutta kasvattamisesta sinulla ei taida olla mitään käryä ja siitähän tässä haloossa on kysymys: ammattikoululainen ei ole yhtä kuin opiskelutaitoinen aikuinen.
T. KM
Ammatilliset opettajat toimivat myös aikuispuolella. Ja opinnot eivät ihan mikään kurssi ole, alla pitää olla kolmannen asteen tutkinto ja siihen muistaakseni 60 op kokonaisuus pedaopintoja. Lisäksi käytännössä tarvitaan pitkä työkokemus, jotta pääsee edes sisään opiskelemaan ammatilliseksi opettajaksi.
Tiedät, mutta nyt on ollut erityisesti puhe nuorista. Kukaan, joka on käynyt 60op:n kurssin ei ole pätevä opettaja (vaikka muuta väitettäisiin), kuten minäkään en ole pätevä tietojenkäsittelijä ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen.
Useimmilla aloilla se "pitkä" työkokemus tarkoittaa enintään 5-vuoden työkokemusta. Siinä ajassa ehtii juuri korvantaukset kuivata.
Mielenkiintoisia käsityksiä sinulla. Itse olen DI ja siihen päälle tosiaan nuo ammatillisen opettajan opinnot (olen muissa töissä päätoimisesti, mutta vedän muutamia kursseja amiksissa per lukukausi). Ihan samat kasvatustieteen perusopinnot siellä tehdään kuin vaikka luokanopettajat, ja sen lisäksi suuntaudutaan sitten niihin ns oman alan erikoispiirteisiin opetuksessa.
Itsellä oli 15 vuotta työkokemusta kun hain noita opintoja suorittamaan ja pääsin juuri ja juuri sisään. Pisteitähän sinne saa pohjatutkinnosta, työkokemuksesta ja opetuskokemuksesta sekä muutamia irtopisteitä opetusalan kehityshankkeista. Eli eipä tuonne kovin heikot tapaukset sisään edes pääse.
Mitä tulee nuoriso- ja aikuispuoleen, nehän on nyt yhdistetty eli vaikka varmasti jatkossakin oppilaitokset suuntautuvat jompaan kumpaan, ei niistä voi edes erillisinä enää puhua.
No ei varmaan pääsekään helposti sisään, mutta ei se koulutus silti ole kattava. Oletko siis sitä mieltä, että 60 op:n jälkeen on ihan pätevä DI, jos on jo maisteri vaikka terveystieteissä ennestään ja siltä alalta 15 vuotta työkokemusta?
Se että omalta opetettavalta alalta on työkokemusta, ei tarkoita sitä, että opettamisessa olisi taitoja, kuten ei terveystieteilijällä ole insinöörin taitoja, vaikka niitä teknisiä laitteita olisi töissä käyttänytkin.
Aineenopettajien koulutus:
"Aineenopettajien koulutuksen tavoitteena on antaa laaja-alainen pätevyys peruskoulun, lukion, ammatillisten oppilaitosten ja aikuiskoulutuksen tehtäviin. Aineenopettajaksi opiskelevat suorittavat yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon. Pääaineena aineenopettajilla on jokin peruskoulussa tai lukiossa opetettava oppiaine. Useimmiten tutkintoon sisältyy kahden koulussa opetettavan aineen opinnot (120 op ja 60 op) sekä opettajan pedagogiset opinnot (60 op)."Eli käytännössä ihan sama kuin tuo ammatillisen opettajan koulutus, sillä erotuksella, että ammatillinen opettaja on hankkinut opetettavan osaamisen työssä.
Kyllä, näin on. En kai ole missään kohtaan väittänyt, että aineen opettaja (jolla on ne 60op:ta pedagogiikkaa) olisi hyvä OPETTAJA?
Just joku edellä totesi, että yläkoulussa ei opita opita riittävästi itenäisen teidonkeruun taitoja. No ei varmaan, koska opettajilla ei ole siellä riittäviä valmiuksia opettaa niitä taitoja, koska heidän pätevyytensä keskittyy aineenhallintaan.
No opettajan hyvyys tai huonous on varmaan sitten paljolti kiinni siitä, kuinka sitä työtään tekee. Fakta kuitenkin on, että Suomessa saa peruskoulun, lukion ja ammattikoulun virallisena OPETTAJANA toimia 60op pedaopinnoilla. Luokanopettaja opiskelee enemmän pedaa, mutta ei taas ilman aineopintoja voi toimia kuin alakoulussa.
Toivottavasti Sannille tulee ensi kerralla uuden opintopolun suorittanut putkimies töihin. Voi olla, että kulkee pas..t väärään suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies kertoi, että heidän työpaikalta on noita työssä oppijoita pitänyt passittaa takaisin kouluun, kun niillä ei ole edes työn perusteet hallussa kun tullaan harjoitteluun. Ei koulutuksesta voida leikata sillä tavoin, että koulutus yksinkertaisesti ulkoistetaan yrittäjille. Kuka noita harjoittelijoita kohta enää vastaanottaa kun tilanne on tämä.
Paitsi että yrityksethän ei enää kouluta työntekijöit, vaan kaikki pitäisi saada valmiina osaajina. Ennenvanhaan työuran oli mahdollista edetä lautapojasta johtotetäviin, mutta sellasita ei voi tapanhtua enää muille kuin perheyrityksen perheenjäsenille. Nykysin työpaikolla ei enää edetä, eikä saada edes palkankorotuksia muuten kuin työpaikkaa vaihtamalla. Missään ei kohta enää ole minkäänlaista jatkuvuutta tai urakehitystä.
Kuinka kauan sitten ennenvanhaan? Jos halutaan, että työnantajat kouluttaa työntekijät lautapojista johtotehtäviin, niin täytyy luoda ihan uudenlainen korvaus- ja koulutusjärjestelmä sitä varten. Ei nykyisillä työnantajamaksuilla ole suurimmassa osassa yrityksiä varaa pitää henkilöitä joiden työpanoksesta suuri osa menee oppilaiden ohjaukseen. Työntekijä palkataan vain todelliseen tarpeeseen, suurin osa pienyrittäjistä painaa itse pitkää päivää pärjätäkseen.
Silloin kun suuret ikäluokat menivät töihin. Silloin suurin osa aloitti työuran kansakoulupohjalla. Yritykset kouluttivat työntekijät töihinsä. Yritykset jopa rakensivat työväelle asuntoja työpaikan läheisyyteen. Työntekijöistä huolehdittiin ja heihin panostettiin. Nykyään työnantajat odottavat valmista ja kun tulee maailmantilanteesta johtuen yksikin miinusmerkkinen kvarttaali, niin aletaan potkia työntekijöitä pihalle.
No perustana sinä yritys ja rupea kouluttamaan väkeä ammattiin. Tule kertomaan miten meni.
Mahtaisikohan nykyään kelvata asunnoksi perus duunareille tehty asuntola, jossa yhdessä huoneessa saattoi asua kokonainen perhe...
Vierailija kirjoitti:
Ei tätä porvari kiitä, porvari haluaa ammattitaitoista työvoimaa, ei opettaa kädestä pitäen jotakuta joka opittuaan vaihtaa kilpailijalle.
HALPATYÖVOIMAA NE HALUAA, lisäksi haluavat romuttaa tyoehtosopimukset. Vit"un kus"ipäät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan liibalaaba se opetus oli amiksessa jo 15 vuotta sitten kun sen kävin. Ilman oma-aloitteista harrastuneisuutta en pärjäisi alan hommissa lainkaan.
Eikai missään työssä pelkillä koulun opeilla pärjää? Kyllä sitä pitää tänä päivänä jatkuvasti opiskella lisää, seurata alan kehitystä jne. Koulu antaa sen pohjan, minkä avulla ponnistetaan.
"Kyllä sitä PITÄÄ tänä päivänä"
Typerämpää lausetta ei tule kyllä mieleen..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nuori aikuinen nuorisolinjalla amiksessa.
Olen käynyt lukion, joten koulutus kestää vain 2 vuotta. Omiaa kokemuksia:- Koululta saatuihin tietoihin ei voi luottaa. Vaikka päivämäärät varmistaa monta kertaa, ne voivat vielä muuttua. Hyvä hakea työssäoppimaan aikaisintaan n.kuukausi etukäteen ja sitten alkaa muuttaa päivämääriä tai olla poissa koulusta, koska päivämääriä ei tiedetä.
- Tietojen saaminen vaatii oma-aloitteisuutta ja jopa inttämistä. Tai siltä se ainakin tuntuu. Koulussa ei juuri tiedoteta asioista yleisesti, vaan esim. oppilasvaihdosta saa tietoa jos tietää keneltä pitää kysyä.
- Osa opettajista on todella hyviä, mutta osaa ei tunnu kiinnostavan opettaminen ollenkaan.
- Opetusta pitäisi olla 25 tuntia viikossa, mikä sekin on aika vähän. Yleensä aina pääsemme etuajassa ja tauot venyy. Etäpäiville ei välttämättä anneta mitään tehtäviä.
- Koulussa oppii, kun tekee oma-aloitteisesti ja menee itse kysymään opettajalta, että miten tätä käytetään voitko tulla neuvomaan. Pitää olla omaa mielenkiintoa ja uskallusta kysyä.
- Vain harvoin teoriaa, riippuu opettajasta. Jotkut opettavat hyvin, jotkut tyyliin katsokaa youtubesta joku video.
- Työssäoppimassa oppii, kun on aktiivinen ja reipas. Minulla on ollut hyvät työssäoppimispaikat.
Kahdessa vuodessa voisi oppia tosi paljon jos olisi edes 5h päivässä koulua. Nyt se on kyllä aika paljon omasta opiskelusta kiinni.
Olen itse kouluttautunut ammatilliseksi opettajaksi, tosin harjoittelun jälkeen en päivääkään ole tehnyt sitä työtä, kiitos alan leikkaukset. Listassasi viimeiset kohdat ovat oikeastaan sellaisia, joita meille jo opetuksessa painotettiin hyvinä asioina, ja joita itsekin sellaisina pidän. Teorian tosiaan voi opiskella omin päin. Alkuun on syytä antaa valmis materiaali josta opiskella, myöhemmin tietoa pitää oppia etsimään itse. Opettajan tärkein tehtävä on olla paikalla ja vastata kysymyksiin (tai keskustella asioista), jos jokin on jäänyt oppilaalle epäselväksi vielä sen jälkeen kun on itsenäisesti yrittänyt ymmärtää. Eli tarkoituskaan ei ole että tietoa mätetään lusikalla suuhun kuin jollekin pikkuvauvalle.
Työnopetus on sitten toinen juttu, niistä tunneista ei kannattaisi nipistää. Ihan jo työturvallisuuden kannalta siinä pitäisi olla opettaja mukana seuraamassa mitä tehdään. Tämäkin toki on alakohtaista, mutta noin yleensä. Olen kuullut, että esim. maalarilinjoilla ei valitettavasti ehditä opettaa käytännössä niitä kaikkia tekniikkoja, jotka pitäisi ehtiä.
Mukava kuulla, että sinulla on hyvät kokemukset työssäoppimispaikoista. Kaikilla ei ole, ja se onkin ongelma. Kaikki työssäoppimispaikat eivät ymmärrä, että nuorelle on tarkoitus opettaa sitä hänen omaa ammattiaan, ei hyödyntää häntä tsupparina ja kahvinkeittäjänä.
Pitää olla omaa mielenkiintoa ja uskallusta kysyä, näin juuri. Oma-aloitteisuus on se mihin koetetaan ohjata. Tietysti jos opiskelijat eivät siihen ole tottuneet, se on vaikeaa, ja alkuun pitäisi ihan rautalangasta vääntää se, että on kyllä aika paljon omasta opiskelusta kiinni. Muuten voi opiskelija jäädä heitteille, kun ei ymmärrä, että pitää itse etsiä sitä tietoa.
Oma alani on tietojenkäsittely, ja voin vakuuttaa että ainakin meillä niin se on myöhemmin työelämässäkin: ei kannata tuudittautua siihen, että se minkä kerran on oppinut, riittää kyllä, tai että työnantaja järjestää lisäkoulutusta. Ei, itse on asioita opiskeltava.
Tästä tekstistä huomaa hyvin kuinka huonoja opettajia ammatillisella kentällä liikkuu. Joo, olet ehkä kurssittanut itsesi opettajaksi, mutta kasvattamisesta sinulla ei taida olla mitään käryä ja siitähän tässä haloossa on kysymys: ammattikoululainen ei ole yhtä kuin opiskelutaitoinen aikuinen.
T. KM
Ammatilliset opettajat toimivat myös aikuispuolella. Ja opinnot eivät ihan mikään kurssi ole, alla pitää olla kolmannen asteen tutkinto ja siihen muistaakseni 60 op kokonaisuus pedaopintoja. Lisäksi käytännössä tarvitaan pitkä työkokemus, jotta pääsee edes sisään opiskelemaan ammatilliseksi opettajaksi.
Tiedät, mutta nyt on ollut erityisesti puhe nuorista. Kukaan, joka on käynyt 60op:n kurssin ei ole pätevä opettaja (vaikka muuta väitettäisiin), kuten minäkään en ole pätevä tietojenkäsittelijä ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen.
Useimmilla aloilla se "pitkä" työkokemus tarkoittaa enintään 5-vuoden työkokemusta. Siinä ajassa ehtii juuri korvantaukset kuivata.
Mielenkiintoisia käsityksiä sinulla. Itse olen DI ja siihen päälle tosiaan nuo ammatillisen opettajan opinnot (olen muissa töissä päätoimisesti, mutta vedän muutamia kursseja amiksissa per lukukausi). Ihan samat kasvatustieteen perusopinnot siellä tehdään kuin vaikka luokanopettajat, ja sen lisäksi suuntaudutaan sitten niihin ns oman alan erikoispiirteisiin opetuksessa.
Itsellä oli 15 vuotta työkokemusta kun hain noita opintoja suorittamaan ja pääsin juuri ja juuri sisään. Pisteitähän sinne saa pohjatutkinnosta, työkokemuksesta ja opetuskokemuksesta sekä muutamia irtopisteitä opetusalan kehityshankkeista. Eli eipä tuonne kovin heikot tapaukset sisään edes pääse.
Mitä tulee nuoriso- ja aikuispuoleen, nehän on nyt yhdistetty eli vaikka varmasti jatkossakin oppilaitokset suuntautuvat jompaan kumpaan, ei niistä voi edes erillisinä enää puhua.
No ei varmaan pääsekään helposti sisään, mutta ei se koulutus silti ole kattava. Oletko siis sitä mieltä, että 60 op:n jälkeen on ihan pätevä DI, jos on jo maisteri vaikka terveystieteissä ennestään ja siltä alalta 15 vuotta työkokemusta?
Se että omalta opetettavalta alalta on työkokemusta, ei tarkoita sitä, että opettamisessa olisi taitoja, kuten ei terveystieteilijällä ole insinöörin taitoja, vaikka niitä teknisiä laitteita olisi töissä käyttänytkin.
No en tietenkään ajattele. Mutta kyse onkin ehkä siitä, että ammatillisessa opetuksessa aika tärkeää sen pedagogisen puolen lisäksi on sen opetettavan ammatin hallinta. Ja opettajillakin on koulutuksessaan paljon ns sisältöopintoja, eli ihan vaan opettelevat opettamaansa alaa, vaikkapa matikkaa, jos matikanopettajiksi suuntautuvat. Ei se pelkkää pedagogiikan opettelua ole.
No jostain syystä hänellä on kuitenkin tarve vähätellä pedagogiikan merkitystä nuorten oppimisessa, josta tässä koko ongelmassa on kyse. Kysehän on siitä, että ajatellaan, että sillä ei ole niin väliä, onko opettajan ohjausta vai ei, koska asiat voi muutenkin oppia. Se tässä on se pohjalla liikkuva virta, minkä takia opetusta vähennetään.
Mutta ei kukaan noin oikeasti ajattele, ainakaan kukaan joka ymmärtää oppimisesta jotain. Se taas on ihan totta, että parhaiten keskivertonuori tai -aikuinen oppisi itsenäisen tiedonrakentelun kautta. Ongelma vaan on, että nuorilta ja itse asiassa useimmilta aikuisiltakin puuttuu ne taidot, millä tuo onnistuu. Peruskoulu niitä ei opeta ja amiksessa pitäisi sitten osata. Ei hyvä. Lukio opettaa taas juurikin näitä taitoja ja sieltä saa ihan kohtuullisen pohjan korkeammalle asteelle.
Ihmiset oppivat asioita eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Lapseni aloitti juuri AMK:n ja siellä heidän opettajansa oli haukkunut hallituksen uudistukset pystyyn. Heillä ei ole tunteja koulussa enää juuri lainkaan, vaan valtaosa tunneista pitää opiskella itseopiskeluna
Sekä työnantajat ihmettelee, kun amk-insinööreistä suurin osa ei osaa mitään verrattuna opistoinsseihin. No ei kai, kun itsenäinen opiskelu nykynuorilta onnistuu sangen huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies kertoi, että heidän työpaikalta on noita työssä oppijoita pitänyt passittaa takaisin kouluun, kun niillä ei ole edes työn perusteet hallussa kun tullaan harjoitteluun. Ei koulutuksesta voida leikata sillä tavoin, että koulutus yksinkertaisesti ulkoistetaan yrittäjille. Kuka noita harjoittelijoita kohta enää vastaanottaa kun tilanne on tämä.
Paitsi että yrityksethän ei enää kouluta työntekijöit, vaan kaikki pitäisi saada valmiina osaajina. Ennenvanhaan työuran oli mahdollista edetä lautapojasta johtotetäviin, mutta sellasita ei voi tapanhtua enää muille kuin perheyrityksen perheenjäsenille. Nykysin työpaikolla ei enää edetä, eikä saada edes palkankorotuksia muuten kuin työpaikkaa vaihtamalla. Missään ei kohta enää ole minkäänlaista jatkuvuutta tai urakehitystä.
Kuinka kauan sitten ennenvanhaan? Jos halutaan, että työnantajat kouluttaa työntekijät lautapojista johtotehtäviin, niin täytyy luoda ihan uudenlainen korvaus- ja koulutusjärjestelmä sitä varten. Ei nykyisillä työnantajamaksuilla ole suurimmassa osassa yrityksiä varaa pitää henkilöitä joiden työpanoksesta suuri osa menee oppilaiden ohjaukseen. Työntekijä palkataan vain todelliseen tarpeeseen, suurin osa pienyrittäjistä painaa itse pitkää päivää pärjätäkseen.
Silloin kun suuret ikäluokat menivät töihin. Silloin suurin osa aloitti työuran kansakoulupohjalla. Yritykset kouluttivat työntekijät töihinsä. Yritykset jopa rakensivat työväelle asuntoja työpaikan läheisyyteen. Työntekijöistä huolehdittiin ja heihin panostettiin. Nykyään työnantajat odottavat valmista ja kun tulee maailmantilanteesta johtuen yksikin miinusmerkkinen kvarttaali, niin aletaan potkia työntekijöitä pihalle.
No perustana sinä yritys ja rupea kouluttamaan väkeä ammattiin. Tule kertomaan miten meni.
Mahtaisikohan nykyään kelvata asunnoksi perus duunareille tehty asuntola, jossa yhdessä huoneessa saattoi asua kokonainen perhe...
Lopeta valehtelu ja propaganda.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies kertoi, että heidän työpaikalta on noita työssä oppijoita pitänyt passittaa takaisin kouluun, kun niillä ei ole edes työn perusteet hallussa kun tullaan harjoitteluun. Ei koulutuksesta voida leikata sillä tavoin, että koulutus yksinkertaisesti ulkoistetaan yrittäjille. Kuka noita harjoittelijoita kohta enää vastaanottaa kun tilanne on tämä.
Paitsi että yrityksethän ei enää kouluta työntekijöit, vaan kaikki pitäisi saada valmiina osaajina. Ennenvanhaan työuran oli mahdollista edetä lautapojasta johtotetäviin, mutta sellasita ei voi tapanhtua enää muille kuin perheyrityksen perheenjäsenille. Nykysin työpaikolla ei enää edetä, eikä saada edes palkankorotuksia muuten kuin työpaikkaa vaihtamalla. Missään ei kohta enää ole minkäänlaista jatkuvuutta tai urakehitystä.
Kuinka kauan sitten ennenvanhaan? Jos halutaan, että työnantajat kouluttaa työntekijät lautapojista johtotehtäviin, niin täytyy luoda ihan uudenlainen korvaus- ja koulutusjärjestelmä sitä varten. Ei nykyisillä työnantajamaksuilla ole suurimmassa osassa yrityksiä varaa pitää henkilöitä joiden työpanoksesta suuri osa menee oppilaiden ohjaukseen. Työntekijä palkataan vain todelliseen tarpeeseen, suurin osa pienyrittäjistä painaa itse pitkää päivää pärjätäkseen.
Silloin kun suuret ikäluokat menivät töihin. Silloin suurin osa aloitti työuran kansakoulupohjalla. Yritykset kouluttivat työntekijät töihinsä. Yritykset jopa rakensivat työväelle asuntoja työpaikan läheisyyteen. Työntekijöistä huolehdittiin ja heihin panostettiin. Nykyään työnantajat odottavat valmista ja kun tulee maailmantilanteesta johtuen yksikin miinusmerkkinen kvarttaali, niin aletaan potkia työntekijöitä pihalle.
No perustana sinä yritys ja rupea kouluttamaan väkeä ammattiin. Tule kertomaan miten meni.
Mahtaisikohan nykyään kelvata asunnoksi perus duunareille tehty asuntola, jossa yhdessä huoneessa saattoi asua kokonainen perhe...
Lopeta valehtelu ja propaganda.
Ehei, opiskele sinä ympäristösi lähihistoriaa
Sanni nyt on vaan kokkaribroileri. Isot pojat on päätökset tehneet. Mutta Sanni tullaan muistamaan ammatillisen koulutuksen totaaliteurastuksesta.
Homma on nyt täysin viturallaan. Koko reformi tulee muuttamaan Suomen työmarkkinat tulevaisuudessa orjamarkkinoiksi. Ei ammatteja, ei TESsejä, ei ammattiliittoja, ei ammattilaisen palkkoja. Nyt puuhataan jo lakkojen kieltämistä. Vain työvelvoite, jotta saat minimitoimeentuloturvan. Äänestämään nyt vaan sitä Kepua ja kokoomusta. Mars, Mars. Se on niin vanhanaikaista tuo työväenaate. Maalaisliiton viha työläisiä kohtaan on ankaraa. Meininki on kuin 20-30 luvuilla.
Alue: Aihe vapaa
Joo, vähän nauratti tuo "kurssi". Miten joku vaikka 300op matematiikkaa yliopistossa opiskellut (eli ylempi kk-tutkinto) + 60op pedaopinnot on huonompi opettaja kuin virallisesti opettajaksi opiskellut? Joka on siis lukenut sitä matikkaa joko 120op tai 60op ja lisäksi ne samat 60op pedaopintoja.